Etelä-Suomi Päätös Nro 82/2010/2 Dnro ESAVI/153/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA Ekoport Turku Oy:n pilssivesien ja -öljyjen käsittelyä sekä kierrätysöljyn ja dieselpolttoaineen valmistusta koskeva ympäristölupahakemus, Turku. Hakemus koskee nykyisen toiminnan laajentamista ja muuttamista. LUVAN HAKIJA Ekoport Turku Oy Keilasatama 5 02150 ESPOO LAITOKSEN SIJAINTI Ekoport Turku Oy:n pilssivesien ja -öljyjen käsittelylaitos ja dieselpolttoaineen valmistuslaitos sijaitsevat Turun kaupungin Pansion kaupunginosassa, kiinteistöllä n:o 853-066-0004-0004, osoitteessa Pansiontie 55, 20240 TURKU LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentti kohdat 5a, 5b ja 13f LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 5a, 5b ja 13 f ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 4.5.2009. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 MERKINTÄ Alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa ja ympäristölupavirastoissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Ekoport Turku Oy:lle ympäristöluvan pilssivesien ja -öljyjen käsittelyyn (nro 8 YLO, dnro 0295Y0373-111) 31.1.2002. Turvatekniikan keskus on antanut 29.5.1998 päätöksen öljyisten vesien varastoinnista (n:o 1277/360/98) ja 3.10.2000 muutosilmoitusta koskevan päätöksen (n:o 3984/3672000) sekä tehnyt laitokselle määräaikaistarkastukset 18.4.2001 ja 19.12.2006. Ekoport Turku Oy on tehnyt 30.3.2001 Turun kaupungin vesilaitoksen kanssa sopimuksen liittymisestä Turun kaupungin vesijohto- ja viemäriverkkoon. Kaavoitus Toiminta sijaitsee Pansion sataman asemakaavaan (58/2001) merkityllä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella, jolla saa käsitellä ja varastoida palavia nesteitä sekä vain vähäisessä määrin muita vaarallisiksi luokiteltuja aineita. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Toiminta sijoittuu Pansion kaupunginosaan, Turun kaupungin satamaalueelle. Kiinteistö rajoittuu itäpuolella Paakarlantiehen, eteläpuolella Pansiontiehen, pohjoispuolella luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuun Paakarlan jalopuurinteeseen ja ulkoilualueeseen sekä länsipuolella ST 1:n varastoalueeseen. Kiinteistöllä toimii tällä hetkellä Ekoport Turku Oy:n pilssivesien ja -öljyjen käsittelylaitos. Ympäristön tila ja laatu Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on savikkoa, jonka alla oleva kallio nousee kiinteistön luoteiskulmaa kohti. Alueella on aiemmin varastoitu polttonesteitä, ja pilssivesien käsittely tontilla on alkanut vuonna 2000. Toiminnanharjoittaja on selvittänyt maaperän pilaantuneisuuden ennen toiminnan aloittamista. Ympäristöselvityksen mukaan alue on vuonna 2000 ollut eräissä kohdin
lievästi pilaantunut öljyhiilivedyillä. Hiilivetyjen pitoisuus on selvityksen mukaan tuolloin ollut suurimmillaan noin 500 mg/kg. Kesällä 2009 alueella sattui mittava öljyvahinko, jonka yhteydessä maaperään ja sadevesiviemäriin pääsi öljyä. Maaperän puhdistustyöt on saatettu päätökseen 8.7.2009 ja kunnostustöistä on laadittu loppuraportti 6.4.2010. Ongelmajätteeksi luokiteltavaa tai ylemmän ohjearvotason ylittävää öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta on kuljetettu Kiimassuon jätekeskuksen vastaanottopaikalle Forssaan 236 tonnia ja Hallavaaran jätekeskuksen vastaanottopaikalle Köyliöön 42 tonnia. Öljyvahingon torjunta- ja kunnostustöiden jälkeen alueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä ei laboratorioanalyyseissä ole todettu merkittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Kaikkien näytteiden öljyhiilivetypitoisuudet alittavat valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antamassa asetuksessa n:o 214/2007 esitetyt ylemmät ohjearvot. Kunnostetun alueen eteläosassa sijaitsevan pumppaamorakennuksen sokkelin anturoiden alle sekä alueen keskiosassa sijaitsevalle louhetäytöstä koostuvalle alueelle mahdollisesti jääneiden öljyhiilivetyjen ei arvioida aiheuttavan kulkeutumisriskiä. Pumppaamorakennuksen seinustalle sekä louhikkoalueen alapuolelle tehtyihin tarkkailukaivantoihin ei enää ole havaittu kertyvän öljyä. Lisäksi pumppaamorakennuksen alapuolelle sekä louhikkoalueelle mahdollisesti jäänyt öljy koostuu suurelta osin raskaista öljyhiilivetyjakeista, joiden kulkeutuminen tiiviissä silttisessä ja savisessa maaperässä on vähäistä. Pintavesistöt Tontin etelärajalta on noin 400 metrin matka merelle Pohjoissalmeen, joka erottaa Pansion alueen Ruissalon saaresta. Salmen pohjoisosassa, noin 700 metrin etäisyydellä laitoksesta, sijaitsee myös osia Ruissalon lintulahdet ja -rannat -nimisestä luonnonsuojelualueesta. Nämä puolestaan sisältyvät Ruissalon lehtojen Natura 2000 -kohteeseen. Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimuksessa Pohjoissalmen sisimpien osien yleinen käyttökelpoisuus on vuoden 2008 tarkkailutietojen perusteella luokiteltu välttäväksi, kuten myös Pukin- ja Pitkänsalmen sisimmät osat sekä Pitkänsalmen eteläpää. Merenpohja kärsii pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Pohjaeläintutkimusten perusteella merenpohja Turun lähialueilla on luokiteltu enimmäkseen likaantuneeksi. Mereen tuleva ravinnekuormitus on peräisin monista lähteistä. Mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien osuus fosforista oli 8 % ja typestä 22 %. Pohjavesiolosuhteet Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Huhtamäen I-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee noin 6,5 kilometrin etäisyydellä laitoksesta kaakkoon. 3
Ilman laatu Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän raportin mukaan merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Turun kaupunkiseudulla ovat liikenne ja energiantuotanto. Liikenteen vaikutukset hengitettävän ilman laatuun ovat kuitenkin suuremmat kuin energiantuotannon, mikä johtuu liikenteen matalasta päästökorkeudesta. Ilmanlaatu oli vuonna 2008 Turun keskustassa yleensä tyydyttävä. Ilmanlaatua seurataan Turun seudulla kuntien ja suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten ylläpitämän ilmanlaadun mittausverkon avulla (VOC-päästöt eivät kuulu mittausohjelmaan). Rikkidioksidin osalta suurimmat päästölähteet Turun seudulla ovat Fortum Oy:n voimalaitos ja Neste Oyj:n jalostamo. Typen oksidien ja hiukkasten osalta suurimmat päästöt muodostuvat liikenteestä ja energiantuotannosta. Melu ja tärinä Pansion satamatoiminnoista sekä satama-alueen ja Pansiontien liikenteestä aiheutuu jonkin verran melua alueelle. Muut ympäristöä kuormittavat toiminnot alueella Pansion sataman alueelle on keskittynyt polttonesteiden ja kemikaalien varastointitoimintaa. Välittömästi Ekoport Turku Oy:n eteläpuolella sijaitsevat Baltic Tank Oy:n kemikaalivarastot ja laitokselta länteen ST 1:n öljynvarastointialue. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin asutus sijaitsee noin 280 metrin etäisyydellä tuotantolaitoksen koillispuolella. Asutus alueella on omakotitaloasutusta. Uusi tuotantolaitos on tarkoitus sijoittaa nykyisten tuotantolaitosten länsipuolelle siten, että etäisyys lähimpään asutukseen ei muutu. Kulku kiinteistölle tapahtuu Pansiontieltä Paakarlantielle ja siltä laitosalueelle. Lähialueella sijaitsevat Pansion alakoulu noin 380 metrin, Pansion päiväkoti noin 430 metrin ja seurakuntakoti noin 400 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Pansion nuorisotalo toimii noin 190 metrin etäisyydellä. Pansion kisapuisto ja urheilukenttä sekä kuntopolku sijaitsevat alueen pohjoispuolella. Kuntopolku kulkee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä ja urheilukenttä 230 metrin etäisyydellä tontin takarajasta. Toiminta-alue rajoittuu Paakarlan jalopuulehtoon tontin pohjoisosassa. Paavolanrinteen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto sijaitsevat noin 150 metrin etäisyydellä laitokselta pohjoiseen. Uusi laitos ei ulotu jalopuualueelle. Tehdasalueen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat luonnonsuojelualueet ja maisema-alue: - Natura 2000 -alue Ruissalon lehdot (FI0200057), 700 m laitoksesta etelään; käsittää myös seuraavat luonnonsuojelualueet: Marjaniemi, Ruissalon Tammimetsä sekä Ruissalon lintulahdet ja -rannat 4
- Ruissalon Hirvensalon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (MAO020031), 450 m laitoksesta etelään - Paakarlan jalopuurinne, laitoksen pohjoisrajalla - Paavolanrinteen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto, 150 m laitoksesta länteen - Puolusmäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto, 400 m laitoksesta luoteeseen 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pilssivedet ja -öljyt ovat peräisin Suomen satama-alueilla pysähtyvistä laivoista. Laitokselle jäte kuljetetaan säiliöautoilla. Pilssivesi separoidaan (mekaaninen regenerointi), jolloin öljy, vesi ja kiintoaine erottuvat. Separoinnissa erotettu kierrätettävä öljy varastoidaan tuotesäiliöön. Erottunut vesi johdetaan lämmönerottimien kautta puskurisäiliöön ja sieltä edelleen vedenkäsittelyyn. Prosessissa jatkuvatoiminen panosreaktori käsittelee erotetun veden. Irrotettu kiintoaine tiivistetään ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Tuotantolaitos valmistaa kerätystä materiaalista kierrätysöljyä muun muassa polttolaitosten käyttöön. Prosessin tuotteena syntynyt kierrätysöljy varastoidaan lämmitettynä +60 C:n lämpötilassa ja myydään tukipolttoaineeksi laitoksille, jotka ympäristölupansa mukaisesti saavat sitä polttaa. Kierrätysöljy vastaa ominaisuuksiltaan raskasta polttoöljyä. Laadullisia eroja ilmenee hieman. Uuden konversiolaitoksen valmistuttua kierrätysöljystä valmistetaan dieselpolttoainetta. Kierrätysöljyn tuotantokapasiteetti kasvaa nykyisestä 12 000 tonnista vuodessa 20 000 tonniin vuodessa. Kapasiteetin nostaminen ei vaadi uutta teknologiaa. Kierrätysöljyn tuotantoa harjoitetaan keskeytyvänä kolmivuorotyönä arkisin. Tuotantoa on mahdollista ylläpitää myös viikonloppuisin. Uutena toimintana lupaa haetaan dieselpolttoaineen valmistuslaitokselle, joka sijoitetaan samalle tontille kuin nykyinen pilssivesien ja öljyjen käsittelylaitos. Dieselpolttoaineen valmistusprosessina käytetään katalyyttistä depolymeraatiota, joka perustuu alipaineessa toimivaan suljettuun systeemiin. Prosessissa käytetään maksimissaan 12 000 tonnia vuodessa raakaainetta (muovi, öljy, biomassa). Prosessin lopputuotteena syntyy EN 590 - standardin päästö- ja koostumusvaatimukset täyttävää biopolttoainetta, jota voidaan käyttää dieselkäyttöisissä laitteissa. Vuotuinen käyttöaika on noin 8000 tuntia, joten vuodessa voidaan valmistaa neljä miljoonaa litraa (40 GWh) dieselpolttoainetta. Kierrätysöljyn ja dieselpolttoaineen valmistuksessa syntyvät jätevedet johdetaan Turun kaupungin viemäriverkkoon Turun jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Laajennetussa kierrätysöljyn valmistusprosessissa käytetään kemikaaleja noin 300 litraa ja dieselpolttoaineen valmistuslaitoksella noin 1 700 tonnia vuodessa.
6 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys sekä kulutus ja vedenkäyttö Nykyinen laitos Raaka-aineena käytetään satamista kerättäviä laivojen pilssivesiä. Pilssivedet ovat öljyn ja veden seosta, joka on peräisin mm. laivojen polttoaineena käytetyn raskaan tai kevyen polttoöljyn separoinnista, tankkien pesusta, moottorin vuodoista ja kondenssivedestä. Pilssivesi voi sisältää myös mm. hydrauliikkaöljyjä sekä moottoreiden ja vaihteistojen voiteluöljyjä. Moottoreista ja laakereista irtoavien metallihiukkasten vuoksi raaka-aine sisältää myös mm. nikkeliä, sinkkiä ja vanadiinia. Laivojen pilssivesien ja -öljyjen vastaanottokapasiteetti nousee 20 000 tonniin vuodessa. Prosessissa ei käytetä katalyyttiä. Prosessissa käytettävän sitruunahapon (väkevyys 5 15 %) käyttömäärä on noin 300 litraa vuodessa. Sitruunahappo varastoidaan prosessihallissa 200 litran tynnyrissä. Lattian pesussa käytetään shampoota noin 300 litraa vuodessa. Huollot ja pesut suoritetaan laitoksen toimiessa viikoittain. Kevyttä polttoöljyä kuluu nykytuotannolla noin 50 tonnia vuodessa ja 20 000 t/a tuotannolla noin 85 tonnia vuodessa. Kemikaalit ja polttoaineet varastoidaan joko sisätiloissa tai suoja-altain varustetuissa säiliöissä. Uusi laitos Biopolttoaineen valmistuksessa käytetään raaka-aineina kierrätysöljyä, kierrätyspolttoainevalmistetta (REF) ja muovia. Yhdyskuntajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen lisäksi tai sijasta voidaan käyttää myös maatalouden (kuivaa) biomassaa, kuten olkea, viljaa tai puuhaketta. Raakaaineiden määrät vaihtelevat ajettavan prosessin mukaan. Alustavasti konversiolaitoksen raaka-ainemateriaalien käyttö jakautuu seuraavasti: Aine Jätemuovi Biomassa (REF, olki, vilja, hake) Kierrätysöljy (Ekoport Turku Oy) Määrä 0 8000 t/a 0 12000 t/a 0 5000 t/a Konversiolaitoksen maksimaalinen raaka-ainekapasiteetti on 12 000 t/a. Laitoksella varastoidaan raaka-aineita kahden kolmen vuorokauden tarpeisiin. Lajiteltu yhdyskuntajäte tulee lajittelulaitokselta; varsinaista varastointia Pansiossa ei tältä osin tulla harjoittamaan. Välivarastona käytetään suljettua tilaa, esimerkiksi telttahallia. Varaston poistoilma johdetaan tarvittaessa bio- tai aktiivihiilisuotimen läpi hajuhaitto-
jen ehkäisemiseksi. Koska välivarastointiaika pisimmilläänkin on varsin lyhyt, ei varastoinnista arvioida aiheutuvan hajuhaittaa. Prosessin kannalta on eduksi, että syöte on mahdollisimman kuivaa. Varaston lattiaan asennetaan kanavat, joita pitkin syötteen alle voidaan johtaa kuivausilmaa. Siten hajuhaittoja aiheuttavaa mätänemistäkään ei pääse tapahtumaan. Määränä mainittujen öljyjen lisäksi voidaan arvioida seuraavaa: - kuivaa kierrätyspolttoainevalmistetta (REF) varastoidaan maksimissaan noin 80 90 tonnia (160 180 m 3 ); Elintarvikeperäisiä ainesosia laitokselle tulee mitä todennäköisimmin REF-jakeen mukana. Tämä johtuu siitä, että kotitalousjätteestä 30 40 % on biohajoavaa ja suuri osa siitä koostuu ruuantähteistä. REF valmistetaan erityisissä valmistuslaitoksissa, joissa jae myös kuivataan. Laitokset valvovat tuottamansa polttoainevalmisteen laatua säännöllisesti. REF-valmisteen kosteusprosentti vaihtelee välillä 15 35 %. - erillistä biomassaa, esimerkiksi olkea, voidaan varastoida noin 10 tonnia. Kuiva biomassa ei aiheuta hajuhaittoja. - erilliskerättyä, murskattua ja kuivaa jätemuovia varastoidaan kerrallaan enintään 40 tonnia. Muovissa saattaa olla vähäisiä jäämiä biomassaa (rehua, ruuantähteitä yms.), mutta nämä eivät hakemuksen mukaan ehdi aiheuttaa hajuhaittaa. Prosessissa käytetään alumiinisilikaattipohjaista katalyyttiä vuosittain korkeintaan 150 tonnia. Alumiinisilikaatti tuodaan laitokselle siilokonteissa, joissa katalyyttiä on 30 40 tonnia. Lisäaineina käytettäviä natriumia, kalsiumia ja magnesiumia kuluu vuodessa joitakin tonneja. Aineet tuodaan laitokselle 25 kg:n tai 40 kg:n säkeissä tai noin 1 000 kg:n suursäkeissä. Kantoöljy (1 500 litraa) syötetään laitoksen käynnistyksen yhteydessä, minkä jälkeen sitä lisätään vain tarvittaessa. Öljyä kierrätetään prosessissa, joten sen kulutus on vähäistä. Prosessissa syntyvän jäteveden neutralointiin käytetään sammutettua kalkkia (kalsiumhydroksidia) noin 200 tonnia vuodessa. Kemikaalit varastoidaan niiden omissa säilytysastioissa sisätiloissa ja osin myös erityisissä varastotiloissa. 7
Prosessissa tarvittavien kemikaalien vuotuinen käyttömäärä ja suurin kerralla varastoitava määrä: Aine Määrä / v Varasto (max) Kantoöljy 1 500 l n. 1 000 l Katalyytti (alumiinisilikaatti) 150 t 75 t Kalsiumhydroksidi 50 t 50 t Natrium 1 t 1 t Kalsium 1 t 1 t Magnesium 1 t 1 t Dieselpolttoaine varastoidaan betonipäällysteisellä alueella sijaitsevissa TUKESin säännösten mukaisissa öljysäiliöissä. Öljysäiliöt varustetaan betonisilla suoja-altailla, joiden tilavuus on 110 % säiliön tilavuudesta. Suojaaltaan vedenpoisto tapahtuu sulkuventtiilin ja öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Sulkuventtiili on normaalisti kiinni. Öljynerotuskaivon tyhjennysjätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitos on liitetty kaupungin vesijohtoverkkoon ja viemäriverkkoon. Öljysäiliöiden suoja-altaasta ja öljyn purku- sekä lastauspaikalta tulevat sadevedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Tehdasalueen hulevedet johdetaan samaan viemäriverkkoon öljynerotuskaivon kautta. Nykyinen laitos Laitos ottaa käyttövetensä Turun kaupungin vesijohtoverkosta. Vanhan prosessin vedenkulutus on ollut noin 1 000 m 3 /a, joten hakemuksen mukaisessa tilanteessa pilssivesilaitoksella kuluu vettä noin 1 600 m 3 /a. Lisäksi vettä kuluu sosiaalitiloissa. Prosessissa syntyy jätevettä noin 3 000 6 000 m 3 /a ja haettavalla maksimikapasiteetilla noin 10 000 m 3 /a. Viemäröitävän jäteveden määrä on alle 10 000 m 3 /a. Jätevedet viemäröidään Turun kaupungin viemäriverkkoon, josta ne päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi jätevesi on suunniteltu johdettavaksi säiliöön 13, jonka jälkeen se johdetaan aktiivihiilisuodattimen kautta viemäriin. Säiliön pintavedet johdetaan takaisin separointiprosessiin. Mikäli tehostettu jätevesien käsittely toimii myös tuotannossa odotusten mukaisesti, saattaa jätevesi olla johdettavissa suoraan vesistöön. Uusi laitos Vettä käytetään sosiaalitiloissa ja laitostilojen puhdistuksessa. Varsinaisessa prosessissa ei tarvita vettä. Uuden toiminnan arvioitu vedenkulutus on noin 200 m 3 /a. Prosessissa syntyy hapanta ja suolapitoista jätevettä 8
noin 500 m 3 /a. Vesi neutraloidaan tarvittaessa ennen viemäriin laskemista. Jäteveden ph tarkistetaan ennen viemäriverkkoon johtamista. Tuotteet, tuotanto, tuotantokapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti Yleistä Ekoport Turku Oy valmistaa pilssivesistä ja -öljyistä kierrätysöljyä polttolaitosten raaka-aineeksi. Tehdaskiinteistöihin ja -alueeseen kuuluu sosiaalitilarakennus / prosessilaitosrakennus, varastointisäiliöt, lämpökeskus, sekä putkistot materiaalien siirtämiseksi. Samalla tehdasalueella sijaitsevat Baltic Tank Oy:n säiliöt. Uusi konversiolaitos on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen laitosalueen länsiosaan, nykyisen säiliö S12:n paikalle. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus selvitetään ja tarvittaessa maaperä puhdistetaan. Prosessin kuvaus Nykyinen laitos Laitoksen toimintaan kuuluu öljyisten vesien keräys Suomen satamissa liikennöiviltä laivoilta, öljyn separointi sekä kierrätysöljyn valmistus. Pilssivesi kuljetetaan laitokselle säiliöautoilla. Yhtiön jatkuvassa käytössä on kaksi Kuljetusliike Kesäläinen Ky:n säiliöautoa. Käsittelyprosessi koostuu kahdesta tuotantolinjasta. Raaka-aineen syöttö prosessiin tapahtuu pääsääntöisesti säiliön S21 (V = 985 m 3 ) kautta. Säiliö S21 täytetään kerran viikossa ja se riittää kattamaan kahden viikon tuotannon. Säiliöstä öljy-vesiseos johdetaan suodattimen kautta prosessin syöttöpumpulle (kapasiteetti 1,0 3,5 m 3 /h), jonka jälkeen raaka-aine ajetaan kahden lämmönvaihtimen läpi sähköllä toimivalle esilämmittimelle. Ensimmäisessä lämmönvaihtimessa sekundääripuolen nesteenä käytetään prosessissa syntyvää jätevettä ja toisessa lämpökeskukselta tulevaa lämmitysvettä. Lämmönvaihtimien jälkeen raaka-aineen (öljy-vesiseoksen) lämpötila on 60 80 C ja esilämmittimen jälkeen noin 82 86 C. Esilämmittimen jälkeen öljy-vesiseos separoidaan. Mikäli separaattorille syötettävän seoksen lämpötila on yli 86 C, palaa seos kiinni separaattorin lamellilevyihin. Separaattorissa käsiteltävästä vesi-öljyseoksesta erottuva öljy johdetaan välisäiliöön ja sieltä se pumpataan edelleen valmiin tuotteen säiliöön S1 (V = 200 m 3 ). Säiliössä on myös lämpökeskukselta tuleva lämmitys, jonka avulla lopputuotteen lämpötila pidetään riittävän korkeana. Säiliöstä S1 valmis tuote puretaan pumpulla säiliöautoon. Kuljetusliike vie valmiin tuotteen asiakkaalle. Separaattorissa pilssivedestä erottunut vesi johdetaan öljynerottimien kautta jätevesisäiliöön S5 (V = 10 m 3 ), josta lämmintä vettä kierrätetään mm. 9
lämmönvaihtimissa. Jätevesisäiliöstä vesi johdetaan mekaanisten öljynerottimien kautta sakkakaivoon ja siitä öljynerotuskaivoon, josta se johdetaan edelleen näytteenottokaivon kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Pihalla olevien öljynerottimien kapasiteetti on 2 x 7 m 3 /h. Pilssivedestä separaattorilla erotettu kiintoaines johdetaan lokasäiliöön (V = 5 m 3 ), josta se valutetaan muovikontteihin (V = 1 m 3 ). Noin 1 % tuotantolaitokselle tulevasta raaka-aineesta päätyy kiinteäksi jätteeksi. Jätteestä veden osuuden on arvioitu olevan noin 60 %. Jätekontit on sijoitettu pihalle, mutta uuden dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen valmistumisen jälkeen ulkokonteista luovutaan. Kiintoaines on hyvä raaka-aine konversiolaitokselle, mutta se voidaan viedä myös poltettavaksi Ekokemille. Lisäksi sitä on luovutettu asianmukaisen, jätteenpolttoon oikeuttavan ympäristöluvan saaneille lämpölaitoksille, joissa sitä on sekoitettu turpeeseen ja poltettu turvekattilassa. Prosessin lopputuotetta kutsutaan kierrätyspolttoöljyksi ja se sijoittuu ominaisuuksiensa perusteella kevyen ja raskaan polttoöljyn väliin. Valmiista tuotteesta lähetetään näytteitä analysoitavaksi noin neljä kertaa vuodessa Saybolt Finland Oy:öön Haminaan. Näytteestä analysoidaan tiettyjä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia. Tarvittaessa tutkimuksia tehdään myös useammin, esimerkiksi asiakkaan polttolupavaatimusten mukaisesti. Tuotantoprosessista saatavan tuotteen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat hyvin lähellä vastaavan uuden tuotteen (esim. Nesteen tai Teboilin raskaan polttoöljyn) laatua. Suurimmat erot ovat vesi- ja tuhkapitoisuudessa, viskositeetissa sekä leimahduspisteessä. Kierrätysöljyn laatu on ollut hyvin tasainen. Osaltaan tämä johtuu suuresta varastosäiliöstä (S15), jossa laadultaan vaihtelevat raaka-aine-erät sekoittuvat suureen pilssivesimäärään ja ominaisuuserot tasoittuvat. Varastosäiliössä tapahtuu jonkin verran erottumista eri jakeiden ominaispainon mukaisesti, jolloin vesi-öljyseos jakautuu säiliössä kerroksiin. Erottumisen taso on riippuvainen nesteen lämpötilasta. Kesällä erottumista tapahtuu enemmän kuin talvella. Koska öljyn ottokorkeutta säiliössä ei ole voitu muuttaa, on prosessiin johdettava raaka-aine otettu aina samalta tasolta. Prosessiin syötettävän raaka-aineen laatu on pysynyt tasaisena, mikä on helpottanut prosessin ajoa ja säätöä. Tällöin esim. separaattorin ominaispainolevyjä ei tarvitse vaihtaa tuotantoerien välissä. Näin myös lopputuotteen laatu pysyy tasaisena. Valmis tuote sisältää mm. raskasmetalleja, mikä vaikuttaa tuotteen käyttömahdollisuuksiin. Siksi valmiista tuotteesta pitää analysoida myös sen kemialliset ominaisuudet, erityisesti tiettyjen raskasmetallien pitoisuudet. Analyysit tekee Haminassa toimiva SGS Inspection Services Oy. Marraskuussa 2008 ja helmikuussa 2009 otettujen näytteiden analyysitulokset ja vertailu vastaavan uuden tuotteen ominaisuuksiin on esitetty seuraavassa 10
taulukossa (Fortum Oyj, Raskaan polttoöljyn käyttöopas). Lopputuote on REACH-esirekisteröity. Esimerkki valmiin tuotteen (kierrätysöljyn) metallipitoisuuksista (SGS Inspection Services Oy) 11 parametri yksikkö analyysitulos 18.11.2008 analyysitulos 17.2.2009 vastaava uusi tuote* arseeni mg/kg < 5 5 < 5 magnesium mg/kg 39 57 5 kadmium mg/kg < 0,4 < 0,4 < 0,5 kromi mg/kg < 10 < 10 < 1 kupari mg/kg < 10 < 10 < 1 nikkeli mg/kg 30 25 17 (< 50) 1 lyijy mg/kg < 10 < 10 < 1 vanadiini mg/kg 63 70 37 (< 100) 1 sinkki mg/kg 72 62 - elohopea mg/g - - < 0,3 - ei määritetty * Nesteen ja Teboilin raskas polttoöljy Kierrätysöljyn metallipitoisuudet ovat jonkin verran korkeampia kuin vastaavan uuden tuotteen pitoisuudet. Tämä johtuu todennäköisesti mm. siitä, että moottoreista ja laakereista irtoaa käytössä metallihiukkasia, joista osa liukenee öljyihin ja voiteluaineisiin. Muun muassa magnesiumpitoisuus on kierrätysöljyssä merkittävästi korkeampi kuin neitseellisessä tuotteessa. Myös sinkkipitoisuus on kierrätysöljyssä korkea. Laitokselle liikennöivien ja sieltä lähtevien säiliöautojen täyttö- ja purkauspaikka on varustettu suoja-altaalla, joka muodostuu betonilaatasta ja sitä ympäröivästä asfaltoidusta alueesta. Olemassa olevan toiminnan volyymi kasvaa 20 000 tonniin vuodessa. Vuonna 2008 laitos vastaanotti raaka-aineita 12 400 tonnia. Tuotannon kapasiteetin nosto ei vaadi laitokselta uutta kunnallistekniikkaa. Uusi laitos Uusi konversiolaitos on suunniteltu nykyiselle laitosalueelle, nykyisen säiliö S12:n paikalle. Prosessi on katalyyttinen depolymerisaatio ja se perustuu alipaineessa toimivaan suljettuun systeemiin. Menetelmä on kehitetty 1970-luvulla kemianteollisuuteen. Prosessissa raaka-aineena voidaan käyttää kaikkea hiiltä sisältävää materiaalia. Materiaali syötetään prosessiin joko nesteenä tai pieneksi murskattuna partikkelina. Syöte lämmitetään noin 300-350 C lämpötilaan ja sekoitetaan kantoöljyyn. Kantoöljy koostuu Ekoport Turku Oy:n kierrätysöljystä ja katalyytistä. Katalyyttinä prosessissa käytetään alumiinisilikaattia, jo-
hon sekoitetaan syötteen laadun mukaan joko natriumia, kalsiumia tai magnesiumia. Valmistettu seos puhalletaan höyrynä turbiinireaktoriin, jolloin syötteen sisältämät hiiliketjut rakentuvat uudestaan. Syntyneestä höyrystä muodostuu hiilivetyketjuja krakkaustornissa. Dieseljae nesteytyy noin 260 C lämpötilassa, minkä jälkeen se erotetaan muista yhdisteistä. Tätä raskaammat tai kevyemmät yhdisteet johdetaan takaisin prosessiin. Erotetusta dieseljakeesta poistetaan kiintoaines, tuhka ja rikki. Prosessin sivuvirtana syntyy tuhkaa noin 50 tonnia vuodessa; määrä vaihtelee jonkin verran käytettyjen raaka-aineiden mukaan. Euroopassa toimivien koelaitosten testitulosten perusteella on odotettavissa, että syntyvä tuhka voidaan ominaisuuksiensa puolesta sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Tuhka poistetaan erillisessä tuhkalaitoksessa. Prosessissa syntynyt pohjakuona ohjataan lämmitettyyn ruuviin, jonka päällä on tislauskolonni. Ruuvin lämpötila on noin 180 C. Ruuvissa pohjakuonasta poistuvat viimeisetkin hiilivedyt ja kiintoaine ohjataan välivarastoon jäähtymään. Jäähdytyksen jälkeen syntynyt tuhka siirretään varastosiiloon ja edelleen loppusijoitukseen. Loppusijoitus voidaan ratkaista vasta analyysin jälkeen. Parhaassa tapauksessa tuhkaa voidaan käyttää maanrakennuksessa, huonoimmassa tapauksessa se joudutaan läjittämään kaatopaikalle. Rikki poistetaan polttoaineesta erillisessä rikinpoistolaitoksessa. Laitos on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2010 aikana. Jätevesien käsittely Nykyinen laitos Jätevettä syntyy itse prosessin lisäksi laitteiden puhtaanapidosta. Laitteisto huuhdellaan vastavirtaperiaatteella viikoittain. Huuhtelunesteenä käytetään prosessissa syntynyttä ja lämmitettyä jätevettä. Jätevesisäiliöstä vesi johdetaan mekaanisen öljynerottimen jälkeen sakkakaivoon ja edelleen öljynerotuskaivoon. Sieltä vesi johdetaan näytteenottokaivon kautta Turun kaupungin jätevesiviemäriin. Helmikuussa 2009 teetetyn jätevesianalyysin tulokset on esitetty jäljempänä taulukossa. Prosessissa syntyy jätevettä noin 3 000 6 000 m 3 /a ja haettavalla maksimikapasiteetilla noin 10 000 m 3 /a. Jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi jätevesi on suunniteltu johdettavaksi säiliöön S13, josta edelleen aktiivihiilisuodattimen kautta viemäriin. Säiliön pintavedet johdetaan takaisin separointiprosessiin. Ekoport Turku Oy käy neuvotteluja jätevesienkäsittelyjärjestelmän toimittajan kanssa ja toimittaa tarkemmat suunnitelmat lupaviranomaiselle mahdollisimman nopeasti. Suoritettujen koeajojen tulokset ovat olleet lupaavia. Mikäli jätevesien käsittely toimii myös tuotannossa odotusten mukaisesti, saattaa jätevesi olla 12
johdettavissa suoraan vesistöön. Ekoport Turku Oy ehdottaa jätevesien raja-arvoiksi Turun kaupungin asumisjätevesistä poikkeaville jätevesille asetettuja raja-arvoja. Jätevesianalyysi (Ramboll Analytics Oy) 13 Kuorma Yksikkö Ekoport Oy Raja-arvot (Turku 2003) Elohopea mg Hg/l <0,001 <0,05 Kadmium mg Cd/l <0,001 <0,2 Kromi mg Cr/l 0,005 <0,7 Kupari mg Cu/l 0,022 <0,5 Lyijy mg Pb/l <0,005 <0,5 Nikkeli mg Ni/l 0,1 <2 Sinkki mg Zn/l 0,32 <2 Öljyhiilivetyjakeet mg/l 150 <200 Keskitisleet mg/l 51 - Raskaat öljyjakeet mg/l 100 - Uusi laitos Prosessissa syntyy hapanta ja suolapitoista jätevettä noin 500 m 3 /a. Vesi neutraloidaan tarvittaessa ennen viemäriin laskemista. Jäteveden ph tarkistetaan ennen viemäriin johtamista. Tuotannon kapasiteetti Nykyinen laitos Tuotannon kapasiteetti on 12 000 tonnia. Kapasiteetin noston jälkeen laitos pystyy käsittelemään vuodessa raaka-ainetta 20 000 tonnia. Uusi laitos Konversiolaitoksen tuotantoyksikkö tuottaa 500 litraa dieseliä tunnissa. Laitos tulisi toimimaan ympäri vuorokauden. Vuotuisen käyttöajan ollessa noin 8 000 tuntia voidaan laitoksella valmistaa noin 4 000 000 litraa standardin EN 590 mukaista dieseliä. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kuljetukset tapahtuvat Pansiontietä pitkin ja siitä edelleen Paakarlantielle, jolta käännytään laitosalueelle. Nykyinen laitos Tuotantoalueella liikennöi säiliöautoja, jotka tuovat pilssivettä laitokselle. Raaka-ainetta tuodaan noin kaksi säiliöautollista vuorokaudessa arkisin. Tuotannon kasvaessa liikennöinti tulee lisääntymään noin neljään säiliöautokuljetukseen vuorokaudessa. Kierrätysöljyä valmistuu noin kaksi säiliöautollista viikossa. Tuotannon kasvaessa lopputuotteen liikennöinti kasvaa keskimäärin kolmeen säiliöautokuljetukseen viikossa.
Raaka-aineen purkupaikka sijaitsee laitostilojen välittömässä läheisyydessä. Lähtevä tavara lastataan laitosalueella samassa paikassa. Uusi laitos Uusi rakennettava konversiolaitos käyttää raaka-aineena biomassaa enintään 12 000 t/a. Liikennemäärät on arvioitu biomassakuljetusten mukaisesti, sillä niistä aiheutuu enemmän liikennettä kuin muiden raaka-aineiden kuljetuksista. Biomassa kuljetetaan alueelle kuorma-autoilla. Maksimitilanteessa alueella liikkuu noin 800 kuorma-autoa vuodessa, mikä on keskimäärin kolme kuorma-autoa päivässä (arkisin). Kemikaaleja kuljetetaan vuosittain noin 10 kuormaa. Valmiin dieselpolttoaineen kuljetuksia on noin 80 vuodessa eli keskimäärin noin puolitoista kuljetusta viikossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus BAT Kyseessä olevan kaltaiselle laitokselle ei ole olemassa BAT-vertailuasiakirjoja eli BREF-asiakirjoja. Ekoport Turku Oy:n näkemyksen mukaan pilssivesien käsittely separoimalla on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Suunniteltu konversiolaitos perustuu tekniikkaan, jonka avulla lämpöarvoltaan alhaisesta jätteestä tuotetaan polttoainetta, jonka lämpöarvosisältö on suuri. Prosessin hyötysuhde on suuri ja energiatase positiivinen. Jätteen hiilivetysisällöstä jopa 80 90 % voidaan hyödyntää. Tärkeä tekijä prosessissa on lämpötilan hallinta, jolla estetään haitallisten yhdisteiden muodostuminen. Prosessilla on hyvin vähän vaikutuksia ympäristöön. Konversiolaitoksen raaka-aineista osa on uusiutuvaa materiaalia, jolloin lopputuotteena saatavan dieselpolttoaineen käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Liikennekäytössä se tukee liikenteen biopolttoaineille asetettuja tavoitteita. Energiatehokkuus Ekoport Turku Oy:n arvion mukaan energiankäyttö on tehokasta. Aiemmin lämpö tuotettiin omassa lämpökeskuksessa polttoöljyllä. Nykyisin hyödynnetään kaukolämpöä, jonka tuotannon ominaispäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin pienen polttoöljyllä toimivan lämpökeskuksen. Nykyinen laitos Nykyinen laitos käytti vuonna 2008 kevyttä polttoöljyä noin 50 t, sähköä 510 MWh ja kaukolämpöä 615 MWh. Kapasiteetin kasvun myötä energiankäyttö kasvaa sähkön osalta noin 850 MWh:iin vuodessa ja kaukolämpöä kuluu noin 1 000 MWh vuodessa. Kevyen polttoöljyn käyttö on maksimikapasiteetilla noin 85 tonnia vuodessa. Uusi laitos Uusi laitososa liitetään olemassa olevaan sähköverkkoon. Vuotuinen sähköntarve on arviolta noin 100 MWh. 14
15 Ympäristöasioiden hallinta Yrityksellä ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Prosessissa syntyvät jätevedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan Turun kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Viemäriin johdettavista jätevesistä otetaan neljä näytettä vuosittain. Näytteiden analyysi on osoittanut, että hiilivetyindeksi on ylittänyt satunnaisesti Turun kaupungin jätevesiverkkoon asumisjätevesistä poikkeaville jätevesille asetetun arvon. Nykyisen ympäristöluvan öljypitoisuusarvo 15 mg/l on ylittynyt. Ekoport Turku Oy ehdottaa, että jätevesille asetetaan samat raja-arvot kuin Turun kaupungin asumisjätevesistä poikkeaville jätevesille on asetettu. Uusi rakennettava laitos liitetään Turun vesi- ja viemäriverkkoon. Varsinaisessa prosessissa ei käytetä vettä. Siinä kuitenkin syntyy suolaista ja hapanta vettä noin 500 kuutiometriä vuodessa. Jätevedet neutraloidaan tarvittaessa ennen viemäriin laskemista. Piha-alueen sadevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin. Valumaaltaat on suljettu venttiilein ja sadevedet tyhjennetään öljynerotuskaivon kautta. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan Toiminnasta päätyy ilmakehään lähinnä hiilidioksidia, joka on peräisin prosessiraaka-aineen lämmityksestä. Laitoksella käytetään kaukolämpöä, joka on pääosin tuotettu Fortumin Naantalin kivihiilivoimalaitoksessa. Lisäksi tuotannossa käytetään kevyttä polttoöljyä, josta aiheutuu hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Vastaavia päästöjä aiheutuu kuljetuksista. Kevyen polttoöljyn käytöstä (85 t/a) aiheutuu seuraavasti päästöjä: Päästökomponentti Määrä (t/a) Hiilidioksidi (CO 2 ) 270 Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,17 Typen oksidit (NO x ) 0,34 Hiukkaset 0,026 Uusi laitos ei aiheuta päästöjä ilmaan. Laitoksen normaalin toiminnan aikana prosessilämpötila on 300 350 asteessa. Mikäli prosessilämpötila ylittäisi 400 C, saattaisi prosessissa muodostua furaania ja dioksiinia. Laitos kuitenkin pysähtyy automaattisesti, jos prosessilämpötila nousee yli 350 asteen. Prosessin lämpötilaa seurataan jatkuvasti, useita kertoja se-
kunnissa. Mikäli esiasetettu raja, noin 350 C, ylitetään, järjestelmä laskee prosessilämpötilaa automaattisesti. Mikäli jäähdytys ei riitä, ohjausjärjestelmä ajaa prosessin automaattisesti alas. Ohjausjärjestelmässä on lisäksi erillinen turvalogiikka, joka pysäyttää laitoksen hallitusti, mikäli varsinainen ohjausjärjestelmä ei sitä pysty tekemään. Prosessi ei tuota lämpöä itse, vaan sitä on jatkuvasti lämmitettävä. Lämmitys tapahtuu lämmittämällä syötteen ja kantoöljyn seosta tarkoitusta varten suunnitellussa sekoittimessa. Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Melupäästöt ja tärinä Laitoksella käsiteltävät kemikaalit ja öljy käsitellään ja varastoidaan niin, ettei niistä synny vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Alueella olevat säiliöt on suojattu säiliön vetoisilla turva-altailla. Toiminta-alueen piha-alue on asfaltoitu ja mahdollisissa poikkeustilanteissa viemärit saadaan suljettua. Säiliöautojen täyttö- ja tyhjennyspaikka on allastettu ja sen viemärilinjassa on sulkuventtiili. Toiminnan kapasiteetin kasvattaminen ei lisää melua tai tärinää alueella. Liikennemäärien lisääntyessä, liikenne saattaa aiheuttaa alueelle pientä meluhaittaa. Uuden toiminnan konversiolaitoksella melu aiheutuu pääsääntöisesti puhaltimista ja pumpuista sekä laitokselle kohdistuvasta liikenteestä. Pumput ja puhaltimet tullaan sijoittamaan laitosrakennuksen sisälle, jolloin meluhaitta ympäristössä ei lisäänny. Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen Ongelmajätteet varastoidaan niiden omissa säilytysastioissa sisätiloissa ja osin niiden yhteydessä olevissa varastotiloissa. Toiminnassa syntyy melko pieniä määriä loisteputkia (noin 10 kpl/v), akkuja (0 5 kpl/v) ja öljyisiä trasseleita yms. Jätteet toimitetaan joko hyötykäyttöön tai jätehuoltoyritykselle, jolla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Loisteputket vaihtaa OK-Control Oy, joka myös huolehtii käytettyjen loisteputkien toimittamisesta kierrätykseen. Patterit ja patteriakut toiminnanharjoittaja toimittaa ongelmajätekeräykseen itse. Likaiset, mutta kuivat trasselit on toimitettu sekajätteenä polttolaitokselle, öljyiset Ekokemille. Nykyinen laitos Kapasiteetin kasvaessa prosessissa syntyvä jätemäärä nousee. Nykyään pilssivedestä separaattorilla erotettu kiintoaines johdetaan lokasäiliöön, josta se valutetaan 1 m 3 muovikontteihin. Uuden konversiolaitoksen aloittaessa toimintansa kiintoaines ja kierrätysöljy johdetaan putkella suoraan 16
sen prosessiin. Nykytoiminnassa öljyistä jätettä on muodostunut noin 120 t/a ja ympäristölupaa haettavalla 20 000 t/a kapasiteetilla öljylietettä muodostuu noin 200 t/a, joka on tarkoitus käsitellä uudessa konversiolaitoksessa. Uusi laitos Prosessin sivuvirtana syntyy tuhkaa noin 50 tonnia vuodessa, riippuen käytetystä raaka-aineesta. Euroopassa toimivissa koelaitoksissa tehtyjen testien mukaan konversiolaitoksessa syntyvä tuhka on ominaisuuksiltaan sellaista, että se voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Ennen tuhkan kaatopaikkasijoittamista tullaan suorittamaan tarvittavat analyysit, joilla osoitetaan tuhkan kaatopaikkakelpoisuus. Testitulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Mikäli osoittautuu, että tuhka ei ole ominaisuuksiensa puolesta sijoitettavissa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, sijoitetaan se soveltuvalle ongelmajätteen kaatopaikalle. Toimet jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa Nykyisen toiminnan laajentuessa maksimikapasiteettiin laitos ottaa vastaan pilssivesiä ja -öljyjä 20 000 t/a. Uusi laitos käyttää edellä mainitussa prosessissa valmistettavaa kierrätysöljyä hyväksi prosessissaan. Toiminta itsessään on jätteiden käsittelyä ja prosessointia hyötykäytön mahdollistavaan muotoon. Ekoport Turku Oy esittää asetettavan vakuuden määräksi 10 000. Summa on sama kuin nykyiselle toiminnalle asetettu vakuus ja se käsittää hakijan mukaan 50 muovisäiliöllisen toimittamisen poltettavaksi. Hakija ei näe syytä muuttaa vakuutta, koska laitoksen turvallisuutta on parannettu paljon. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Laitos sijaitsee satamatoimintojen alueella eikä sen arvioida heikentävän yleistä viihtyvyyttä. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Laitosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee luonnonsuojelualue. Nykyisen toiminnan laajentuminen ei aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja, sillä toiminnan kapasiteettia kasvatetaan. Uudelle toiminnalle rakennetaan tilat nykyisen laitoksen länsipuolelle. Alue on jo tällä hetkellä teollisuusaluetta. Rakentamisen aikaiset ympäristövai- 17
kutukset pyritään minimoimaan. Normaalitoiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä ilmaan. Hakija on 7.6.2010 toimittanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle selvityksen luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetun Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta. Toiminnalla ei arvioida ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna olevan Ruissalon Natura-alueeseen sellaisia vaikutuksia, että varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi olisi tarpeellinen. Kesällä 2009 tapahtuneen öljyvahingon jälkeen turvatoimia on parannettu niin, että vastaavan tapahtuminen estetään. Toiminnan laajentuessa typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt lisääntyvät nykyisestä ja saattavat kulkeutua myös Ruissaloon. Niiden määrä on kuitenkin minimaalinen verrattuna koko satamatoiminnan päästöihin. Poikkeustilanteessa öljyvahingon sattuessa on olemassa vähäinen vaara siitä, että öljyä kulkeutuu Natura-alueen pohjoisrannoille. Parannettujen turvatoimien ansioista toimintaan ei liity sellaista öljyvahingon riskiä, että se aiheuttaisi Natura-alueelle asti ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaikutuksen vesistöön ja sen käyttöön Laitoksella syntyvät jätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Tehostetun jätevesien esikäsittelyn jälkeen öljypitoisuudet eivät aiheuta vesistövaikutuksia. Viemäriin johdettavat määrät uudesta laitoksesta ovat vähäisiä. Vaikutukset ilmaan Toiminnasta ilmaan aiheutuvat päästöt ovat vähäisiä, eikä niillä arvioida olevan vaikutusta ympäristöön. Päästöjä syntyy pääasiassa laitoksen liikenteestä. Uusi laitoshanke voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mikäli raakaaineena käytetään osittain uusiutuvaa ainesta ja tuotettavalla dieselpolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita. Lisäksi kaatopaikalla syntyvät metaanipäästöt vähenevät, jos prosessiin käytettävä biomassa muutoin loppusijoitettaisiin kaatopaikalle. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Laitoksella käytössä olevat kemikaalit ja öljy käsitellään ja varastoidaan niin, ettei niistä synny vaikutuksia alueen maaperään tai pohjaveteen. Alue on asfaltoitu ja varustettu suljettavissa olevalla viemäröinnillä. Melun ja tärinän vaikutukset Laitos aiheuttaa vähän melua ja tärinää. Melu ei merkittävästi nosta satama-alueen yleistä melutasoa. Melua aiheuttavat toiminnot sijoitetaan lai- 18
Tarkkailu ja raportointi toksen sisään melun ehkäisemiseksi. Liikenteestä aiheutuu normaalia raskaan liikenteen melua, mutta liikennemäärien lisäys Pansiontiellä ei ole merkittävä. Käyttötarkkailu Laajentuvan toiminnan tarkkailua tehostetaan nykyisestä. Nimetty käytönvalvoja vastaa laitoksen asianmukaisesta käyttötarkkailusta. Laitoksen päivittäisessä käyttötarkkailussa seurataan seuraavia laitoksen osia: - raaka-aineen laatu - prosessin lämpötila eri mittauspisteissä - säiliöiden täyttöaste - lopputuotteen laatu - öljynerotuskaivojen toiminta - konversiolaitoksen jäteveden ph - yleinen siisteys Laitoksella syntyvistä jätteistä ja niiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa jätelain mukaisesti. Uuden konversiolaitoksen käyttötarkkailu pitää sisällään syötettävän raakaaineen ja lopputuotteen tarkkailun. Lopputuotteen tulee täyttää standardin EN 590 vaatimukset. Prosessissa syntyviä jätevesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Öljynerotuskaivojen toiminta varmistetaan säännöllisesti. Konversiolaitoksen lämpötilaa tarkkaillaan erityisellä huolellisuudella ja mikäli lämpötila nousee yli 350 asteen, laitos pysähtyy automaattisesti. Päästötarkkailu Laitoksella syntyvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa jätelain ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Jätteet toimitetaan joko hyötykäyttöön tai jätehuoltoyritykselle, jolla on toimintaansa asianmukaiset luvat. Konversiolaitoksessa ei synny päästöjä ilmaan, mikä taataan prosessin lämpötilan jatkuvatoimisella tarkkailulla. Muodostuvasta tuhkasta teetetään lupa- ja valvontaviranomaisten edellyttämät analyysit. Prosessissa syntyvien jätevesien happamuutta ja öljynerotusjärjestelmien toimintaa sekä rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Jäteveden ph tarkistetaan ennen viemäriverkostoon johtamista. Jätevesitarkkailun toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija neljä kertaa vuodessa otettavien vesinäytteiden perusteella. Jätevesiviemäriin laskettu vesimäärä ilmoitetaan puolivuosittain Turun vesilaitokselle. 19
20 Vaikutustarkkailu Laitoksen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, eikä vaikutuksia esimerkiksi ilmaan, pohjavesiin tai maaperään ole tarpeen tarkkailla. Ilmanlaadun ja vesistöjen osalta alueella on järjestetty yhteistarkkailu. Mittausmenetelmät ja laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Tulevien raaka-aineiden määrät punnitaan mikäli mahdollista Turun sataman vaa alla. Säiliöissä on pinta-anturit. Lähtevän lopputuotteen määrä punnitaan yleensä asiakkaan vaa alla. Laskutus tapahtuu tonneissa. Laadunvarmistuksesta vastaa laitosjohtaja. Öljynerotuskaivojen toiminta tarkistetaan silmämääräisesti. Jätevesianalyysit suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta yleisesti hyväksytyin menetelmin asianmukaisessa laboratoriossa (esim. Ramboll Analytics Oy). Lopputuoteanalyysit suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta yleisesti hyväksytyin menetelmin asianmukaisessa laboratoriossa (esim. Saybolt Finland Oy, SGS Inspection Services Oy). Raportointi ja tarkkailuohjelmat Viemäriin laskettava jätevesimäärä ilmoitetaan puolivuosittain Turun kaupungin vesilaitokselle ja jätevesitarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Varsinais- Suomen ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristöviranomaiselle toimitetaan vuosittain yhteenveto, joka sisältää: - käytettyjen raaka-aineiden määrä- ja laatutiedot - käyttötunnit ja tuotantotiedot - yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista - laitoksen jätevesimäärät ja tiedot niiden käsittelystä - tiedot varastoiduista jätteistä - häiriötilanteet, niiden johdosta tehdyt välttämättömät toimenpiteet sekä toimenpiteet, joilla pyritään estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä - poikkeamat tarkkailusuunnitelmassa esitetyistä huolloista ja muista asioista - laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.