1 Pääjohtaja Kari Wihlmanin avauspuheenvuoro Trafi2016-seminaarissa 14.10.2016 Hyvät naiset ja herrat, lämpimästi tervetuloa Trafi2016-seminaariin. Aiheenamme on kehittyvä liikenne ja uskon, että olemme onnistuneet kokoamaan aiheen ympärille mielenkiintoisen kattauksen kiinnostavia ja ajankohtaisia puheenvuoroja ja näkökulmia. Liikenne puhuttaa, kiinnostaa ja koskettaa jokaista suomalaista. Olemme kaikki liikenteen ja liikkumisen asiantuntijoita. Tällä hetkellä liikenneala on suuressa murroksessa. Digitalisaatio, automatisaatio, jakamistalous ja uudenlaiset palvelut muuttavat liikennemarkkinoita kaikkialla maailmassa. Liikenne on muuttumassa kokonaisvaltaiseksi palveluksi, Mobility as a service eli MaaS. Toimivat liikennemarkkinat ja liikenteen uudet palvelut lisäävät koko liikennejärjestelmän tehokkuutta ja siten myös vähentävät liikenteen päästöjä. Me Suomessa olemme eturintamassa mahdollistamassa muutosta, sillä liikennekaaren ensimmäinen vaihe on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä. Liikennekaari muuttaa, jopa mullistaa liikennettä koskevaa ajattelu- ja toimintatapaa. Se avaa liikennetietoa ja poistaa rajoituksia liikennepalvelujen tuottamiselta sekä luo mahdollisuuksia uusille asiakaslähtöisille palvelumuodoille. Liikennekaari toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitteita, kuten liikenteen markkinoiden avaamista ja markkinoille pääsyn esteiden purkamista sekä tiedon ja sen liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä. Se edistää ja mahdollistaa myös liikenteen digitalisaatiota ja avaa ovet digitaalisuuteen perustuville liiketoimintamalleille. Myös me Trafissa panostamme digitalisaation edistämiseen ja prosessiemme digitalisoimiseen. Vuosi sitten valmistunut ajoneuvojen rekisteröintipalvelun
2 integrointi liikennevakuutuspalveluun on kansainvälisestikin ainutlaatuinen innovaatio. Olemme luonnollisesti mukana myös normitalkoissa ja kevennämme hallinnollista taakkaa purkamalla normeja ja edistämme aktiivisesti erilaisia kokeiluja. Lisäksi otamme käyttöön uusia käyttäjälähtöisiä ja osallistavia toimintatapoja. Sääntelyä puretaan ja sujuvoitetaan sekä kokeiluja mahdollistetaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, ottaen huomioon turval-lisuus-, kestävyys-, toimintavarmuus- ja markkinanäkökohdat. Aina kevyesti säänteleminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Trafin viime vuonna antama miehittämätöntä ilmailua koskeva määräys oli tuolloin ja on edelleenkin maailman liberaalein droneja sääntelevä määräys. Määräys painottaa voimakkaasti toimijoiden omaa turvallisuuden-hallintaa ja suorituskykyperusteisuutta tarjoten varsin paljon vapauksia. Tämä on poikkeuksellista perinteisesti raskaasti säännellyssä ilmailussa. Trafin määräys onkin herättänyt mielenkiintoa, mutta myös hämmennystä muiden maiden ilmailuviranomaisten keskuudessa ja asiantuntijamme ovat sitä joutuneet puolustelemaan. Euroopassa komission REFIT -ohjelmalla pyritään parantamaan EU:n sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta. Aivan kuten meillä Suomessakin tarkoituksena on varmistaa selkeä, vakaa ja ennakoitava sääntelykehys, joka tukee kasvua ja työllisyyttä. Myös liikenteen EU-virastot ponnistelevat samassa hengessä alan kansainvälisen sääntelyn keventämiseksi.
3 Hyvät kuulijat, liikennesektorin kehittäminen edellyttää jatkuvasti uusien näkökulmien avaamista ja uudenlaista kokonaistarkastelua. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner asetti syyskuussa selvitysryhmän tuottamaan vision siitä, miten liikenne- ja viestintäjärjestelmää kehittämällä tuetaan Suomen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kansantaloutta. Käynnissä on myös liikenneverkon liiketaloudellista kehittämistä koskeva esiselvitys. Tavoitteena on luoda taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen. Liikenteen sujuvuuden, ympäristötavoitteiden saavuttamisen ja MaaSpalveluiden kehittämisen kannalta on keskeistä, että infra on kunnossa. Liikenneverkkomme ovat hyvinvointimme turvaamisen välttämätön työkalu, arvokasta kansallisomaisuutta, josta on pidettävä huolta. Uutta korjausvelkaa pitää välttää ja vanhaa velkaa on voitava lyhentää. Rautateillä kilpailu on jo alkanut tavaraliikenteessä ja todennäköisesti henkilöliikenteessäkin lähivuosina. Muista maista saatu kokemus osoittaa, että useamman toimijan on mahdollista toimia rinnakkain samalla rataverkolla aivan turvallisesti ja tehokkaasti. Trafilla on täysi valmius hoitaa rautatiejärjestelmän viranomaistehtävät niin yhden kuin monenkin toimijan ympäristössä. Big Data. Opendata. MyData. Paikkatieto. Kaikki perustuu tietoon. Tieto viidentenä liikennemuotona näkyy ja kuuluu kaikkialla. Ja sitä tarvitaan kaikkialla. Tieto on liikennejärjestelmän ja erityisesti tulevaisuudessa lähes kaiken liikkumisen ja liikkumisen palvelujen polttoaine. Trafin tietoa hyödynnetään enemmän kuin koskaan, esimerkiksi viime vuonna luovutettiin noin 800 miljoonaa tietoyksikköä. Tämän lisäksi avointa dataamme on ladattu jo lähes 300 miljardia tietoriviä.
4 Tavoitteenamme on tiedon hyödyntämisen laajentaminen ja uusien digitaalisten palveluiden ja palvelumarkkinoiden synnyttäminen. Tämä tarkoittaa tietojen tuotteistamista sekä mm. uusien, nykyaikaisten tiedonlatauspalvelujen ja muiden avointen rajapintaratkaisujen toteuttamista. Tietojamme käytetään laajasti yhteiskunnan perustoiminnoissa ja lukuisissa erilaissa kaupallisissa sovelluksissa ja palveluissa. Trafin tietoja on jo yli 150:ssä palvelussa ja meillä on sopimus tietojen hyödyntämisestä kaupallisessa toiminnassa noin 70 kumppanin kanssa. Tietoihimme perustuvan liiketoiminnan laskennallinen liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa. Luottamus tietoon on keskeistä. Tiedon avulla tehdyt johtopäätökset eivät saa johtaa väärään toimintaan. Vaillinainen tai virheellinen tieto aiheuttaa vakavimmillaan merkittäviä ongelmia. Ei ole myöskään yhdentekevää, kuinka tietoja käsitellään tai mihin niitä käytetään. Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus pitää nostaa organisaatioissa toiminnan keskiöön. Liikennejärjestelmän automatisoituessa viestintäverkkojen ja kyberturvallisuuden merkitys yhteiskunnassa kasvaa entisestään. Uhkakuvat ovat uudentyyppisiä ja vakavia. Tulevaisuudessa liikenneturvallisuutta ja kyberturvallisuutta ei voi erottaa toisistaan. Tämä kannattaa nähdä Suomessa mahdollisuutena. Vahvaa osaamista löytyy mm. omalta hallinnonaltamme, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Suomella on hyvät edellytykset päästää älyliikenteen kehityksen eturiviin. Trafin luotsaama Liikennelabra toimii julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöfoorumina liikkumisen ja logistiikan kokeiluille sekä Suomen testialueille. Yhteistyöfoorumissa tavoitellaan uusia liikennemuotoriippumattomia innovaatioita ja tuetaan uudentyyppisen liiketoiminnan syntymistä. Keskeistä on myös edistää kokeilukulttuuria. Liikennelabra on sateenvarjo, jonka alla toimijat voivat markkinoida omia kokeilujaan ja hankkeitaan. Yrityksille tarjotaan apua esimerkiksi liikennelainsäädännön tulkintaan ja juridisiin ongelmiin. Liikennelabran ydinryhmässä mukana olevat julkiset ja yksityiset toimijat pääsevät
5 vaikuttamaan mihin suuntaan liikenteeseen liittyvää kokeilu- ja testaustoimintaa Suomessa kehitetään. Sitran selvityksen mukaan itseohjautuvien ajoneuvojen ja älyliikenteen kansainvälinen markkinapotentiaali on jopa 3 400 miljardia euroa vuodessa. Maailman talousfoorumi arvioi, että automaattiautot ovat valtavirtaa vuonna 2026. Tähän on enää kymmenen vuotta. Automaattiautot on lähtökohtaisesti suunniteltu selviämään liikenteessä omin avuin eli havainnoimaan ympäristöään antureillaan. Jotta automaation turvallisuus- ja sujuvuushyödyt saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä, tarvitsee ajoneuvo tietoa muualtakin kuin vain välittömästä lähiympäristöstään. Automaattiauton tuleekin myös kyetä viestimään havaitsemistaan poikkeavuuksista muiden ajoneuvojen kanssa. Tässä nykyiset 4G- ja tulevat 5G-verkot tulevat nousemaan keskeiseen rooliin. Tarpeeksi kehittyessään automaattiautot poistavat monia tavallisen liikenteen ongelmia. Noin 90 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä. Automaattiauto ei aja väsyneenä tai päihteiden alaisena. Se ei myöskään riko liikennesääntöjä. Tieliikenteen automatisaatiossa päästään Suomessa kuten muuallakin eteenpäin vain kokeilujen kautta. Tänä vuonna Trafi on myöntänyt luvan kahdelle ensimmäiselle kokeilulle, joissa automaattiautoja testataan normaalin liikenteen seassa. Meillä Suomessa on maailman edistyksellisin viranomaislupamenettely automaattiajamisen kokeiluihin yleisen liikenteen joukossa. Lupa perustuu jo pitkään käytössä olleeseen koenumerotodistukseen, johon vakuutusyhtiöillä on olemassa liikennevakuutustuotteita. Automatisaatio tarjoaa suuret mahdollisuudet myös julkisen liikenteen sekä tavaraliikenteen tehostamiseen. Eri automaation tasoilla varustetuttujen henkilöautojen lisäksi tulossa on automaattibusseja ja raskaan liikenteen letkaajoa sekä pieniä tavarakuljetukseen tarkoitettuja laitteita.
6 Tavoitteena on, että Suomessa kokeilut laajenisivat monipuolisesti erilaisiin automaattiliikenteen sovelluksiin. Kokeiluista saamme arvokasta ensi käden tietoa automaation vaikutuksista ja tarpeista säädösympäristön kehittämiseen. Hyvät naiset ja herrat, syyskuun puolivälissä saatiin innostavia uutisia siitä, että suomalaisen meriteollisuuden piiriin perustetaan autonomisen meriliikenteen kehittämisen ekosysteemi. Tavoitteena on luoda Itämerelle maailman ensimmäinen järjestelmä, jossa laivat kulkevat itseohjautuvasti. Ensimmäiset kokeilut ja sovellukset koskevat rahtilaivoja ja tavaraliikennettä jo lähiaikoina. Liikenteen automatisoinnissa on maailmalla käynnissä kilpajuoksu ja tämä hanke on erittäin hyvä esimerkki uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisesta ja hyödyntämisestä. Hankkeessa on mukana Meriteollisuus ry:n kautta lähes 80 yritystä sekä useita suuria investoijia. Puolet rahoituksesta tulee Tekesiltä. Teimme hanketta varten oikeudellisen tarkastelun ja Suomen lainsäädäntö antaa erinomaiset mahdollisuudet kokeiluille kansallisilla merialueillamme. Tavoitteemme on mahdollistaa laajasti erilaiset kokeilut ja teknologiakehitys. Seuraamme ja edistämme näiden asioiden käsittelyä myös Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa. Toinen ajankohtainen askel kohti autonomista meriliikennettä on Liikenneviraston ensi vuonna alkava älyväyläkokeilu, jonka testialueina tullaan käyttämään useita meriväyliä eri puolilla Suomen rannikkoa. Automatisaation etenemisestä huolimatta liikenteessä on kuitenkin vielä pääasiassa ihmisten kuljettamia ajoneuvoja, aluksia, lentokoneita ja junia.
7 Liikenteen turvallisuuden näkökulmasta eri liikennemuodoissa on kussakin omat erityispiirteensä ja turvallisuushaasteensa: rautateillä tasoristeysonnettomuudet ja tahalliset allejäännit, tieliikenteessä ylinopeudet ja tarkkaamattomuus, veneilyssä pelastusliivien käyttämättömyys ja puutteelliset veneilytaidot sekä harrasteilmailussa turvallisuuskulttuurin monimuotoisuus. Mutta on myös paljon yhteistä: alkoholi ja muut päihteet, väsymys, liikenneterveysasiat. Kaikkien näiden kanssa me painimme. Trafi vastaa liikenteen lupien, pätevyyksien ja kelpoisuuksien myöntämisestä kaikissa liikennemuodoissa. Ajokorttitoimivalta siirtyi poliisilta Trafille kuluvan vuoden alussa. Ajooikeuspalveluja on nyt helpompi kehittää, kun kokonaisuus on keskitetty yksiin käsiin. Palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti yksinkertaistamalla prosesseja, automatisoimalla viranomaisten välistä tiedonkulkua ja lisäämällä digitaalisia palveluja. Ensi vuonna aloitetaan kokeilu, jossa virtuaalinen ajokortti on käytettävissä älypuhelimella. Ajoneuvokatsastuksesta ja kuljettajaopetuksesta on käyty viime vuosina runsaasti julkista keskustelua ja molemmissa toiminnoissa onkin paljon kehittämispotentiaalia. Digitalisaatio, ajoneuvotekniikan kehittyminen ja automatisaatio muuttavat katsastuksen ja kuljettajaopetuksen toimintaympäristöä radikaalisti tulevina vuosina. Uudistukset tarkoittavat alan nykyisille yrityksille haasteita, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusien toimijoiden ja toimintamallien tulo markkinoille kehittää toimialoja. Hyvät kuulijat, viime joulukuussa solmitun ja tämän vuoden marraskuun 4. päivänä voimaantulevan Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden seurauksena maaliikenne tuli osaksi EU:n ns. taakanjakopäätöstä. Komission
8 heinäkuisessa taakanjakoehdotuksessa Suomelle osoitettu 39 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite on yksi EU:n tiukimmista. Tiukka vähennystavoite edellyttää päättäväisiä toimia etenkin tieliikenteessä, joka tuottaa 90 % kaikista liikenteen päästöistä. Millään yksittäisellä toimenpiteellä ei ole mahdollista päästä näin suuriin vähennyksiin vaan liikennejärjestelmän tehokkuutta on parannettava muun muassa uudistamalla liikenteen hinnoittelua saastuttaja maksaa -periaatteen suuntaan, kehittämällä matka- ja kuljetusketjuja sekä ottamalla kaikki irti digitalisaation mahdollisuuksista. Hallitusohjelman tavoitteena on luoda edellytyksiä puhtaan ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Ajoneuvokanta on saatava uusiutumaan ja vähäpäästöiseen tai päästöttömään vaihtoehtoiseen energiaan on siirryttävä nopeutetussa tahdissa. Varsinkin biopolttoaineet tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaiselle innovoinnille ja teollisuudelle. Suurten globaalien liikennemuotojen, merenkulun ja ilmailun päästöt jäivät Pariisin sopimuksen ulkopuolelle. Molemmissa liikennemuodoissa tehdään kuitenkin paljon työtä ympäristöasioiden edistämiseksi. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn yleiskokous teki historiaa hyväksyessään viime viikolla lentoliikenteen maailmanlaajuisen markkinaehtoisen päästöhyvitysjärjestelmän. Näin ilmailusta tulee ensimmäinen liikennemuoto, joka rajoittaa hiilidioksidipäästöjä globaalisti. Merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä keinoja on jo pitkään pohdittu Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa. Merenkulussakin tavoitteena on päästä maailmanlaajuiseen ratkaisuun, mutta malli on vielä auki. Globaalien sopimusten ja tavoitteiden lisäksi ainutlaatuinen Itämeremme ansaitsee myös erityishuomiota. Puhdas Itämeri edellyttää paitsi päätöksiä ja sitoutumista, myös toimenpiteitä ja rahallista panostusta niin Itämeren rantavaltioilta kuin elinkeinoelämältäkin. Toisaalta ympäristön suojelemiseksi
9 tehdyt päätökset avaavat myös liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Itämeren rantavaltiot ovat heinäkuussa jättäneet IMOon hakemuksen Itämeren nimeämisestä NECA- eli typen oksidipäästöjen erityisalueeksi vuoden 2021 alusta. Tuolloin kaikilla Itämerellä liikennöivillä uusilla aluksilla tulee käytännössä olla joko katalysaattori tai niiden on käytettävä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Paitsi Itämerta NECA-sääntely hyödyttäisi siis myös LNG-teknologiaan perustuvaa suomalaista cleantech osaamista ja teollisuutta. Laivojen painolastivesien mukana siirtyy haitallisia vieraslajeja mereltä toiselle. Painolastivesiyleissopimuksesta sovittiin IMOssa jo vuonna 2004 useiden vuosien neuvottelujen tuloksena ja sopimus tulee vihdoin voimaan ensi vuoden syyskuussa. Tämän jälkeen useimmissa ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa on oltava painolastivesien puhdistuslaitteisto. Tämäkin tulisi nähdä mahdollisuutena suomalaiselle teollisuudelle ja osaamiselle, sillä laitevalmistajat hyötyvät uusista, maailmanlaajuisista markkinoista. Hyvät naiset ja herrat, digitalisaatio läpäisee lähivuosina koko liikennejärjestelmän. Tällä hetkellä liikennemuodot ovat digitalisaatiokehityksen eri vaiheissa. Viides liikennemuoto - tieto - muuttuu koko ajan tärkeämmäksi. Esineiden internet täyttää tulevaisuuden datakanavat ja analytiikan hyödyntäminen nousee merkittäväksi bisnespotentiaaliksi. Alusta- ja jakamistalous siirtää tieliikenteen painopistettä ajoneuvojen omistamisesta käyttöön. Automaatio parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä laajentaa liiketoimintamahdollisuuksia ja luo uusia palveluita. Rautatiet pitää pintansa pidempien etäisyyksien, suurten volyymien ja raskaiden kuljetusten pääasiallisena kuljetusmuotona. Toisaalta raideliikenteen
10 merkitys kasvukeskusten liikenteessä lisääntyy: uusi asutus keskittyy entistä selvemmin raideyhteyksien varteen. Lentoliikenteen rooli liikenteen ekosysteemissä kasvaa, etenkin miehittämätön ilmailu uutena ilmailun segmenttinä on merkittävä ja se tarjoaa lukemattomia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmailu on ollut erinomainen esimerkki markkinoiden korkeasta vapausasteesta, toivottavasti ilmailumarkkinat toimivat jatkossakin markkinalähtöisesti ja saavat tukea mahdollistavilta viranomaisilta meillä ja muualla. Merenkulku seuraa vahvasti maailmankaupan kehitystä. Globaalin toiminnan merkitys merenkulussa ja meriteollisuudessa, samoin kuin digiteollisuudessa korostuu entisestään. Parhaiten menestyvät ne, jotka kykenevät hyödyntämään globaalien markkinoiden mahdollisuudet. Hyvä kuulijat, Liikenne ja liikkuminen muuttuvat, liikenteen markkinat kehittyvät ja uudet palvelut ja tekninen kehitys muokkaavat paitsi liikkumistarpeita myös liikkumisen tapoja. Uudet ajattelutavat kannustavat uusiin toimintamalleihin ja synnyttävät uusia palveluita. Suomalaisen liikennejärjestelmän säilyminen kilpailukykyisenä on pitkälti kiinni alan toimijoista. Trafi tukee ja kannustaa liikennejärjestelmän toimijoita tekemään liikenteestä turvallista, sujuvaa ja kestävää myös tulevaisuudessa.