Terveydenhuollon ATK-päivät 25.-26.5.2010 Sopimusohjaus ja kuntien palveluiden tilaaminen Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala LT, MBA, keuhkosairauksien erikoislääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Agenda Asiakkuus terveydenhuollossa Palvelusopimusmenettely Tuotteistus ja hinnoittelu Tietojärjestelmät palvelusopimusmenettelyn ja tuotannonohjauksen tukena 2
Asiakkuus terveydenhuollossa Informaatioasymmetria lääkärin ja asiakkaan välillä. Vaikea soveltaa vapaita markkinoita sekä niihin liittyvää kysynnän ja tarjonnan yhteen sovittavaa hintamekanismia. Potilas ei ole asiakas, joka itsenäisesti sekä valitsee, maksaa että käyttää terveydenhuollon palveluja, vaan rajoitetusti autonominen toimija. KTM 1/2006 3
Terveydenhuollon muutossuunta Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaslähtöinen Räätälöidyt palvelut Asiakas osallistuu Palvelu- ja hoitoketjut Valinnanvapaus Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet 4
Palvelujen tuotantovaihtoehdot kokonaisuuden hallinta haaste tietojärjestelmäratkaisuille Oma tuotanto Ulkoistettu tuotanto Yhtiöittäminen Kuntien organisoitu yhteistyö Teettäminen ulkopuolisilla Bruttoyksikkö Nettoyksikkö Liikelaitos Osakeyhtiö Kuntayhtymä Yhteinen virka Ostopalvelut, toimiluvat, käyttöoikeussopimukset Johtaminen auktoriteetilla Johtaminen auktoriteetilla/ omistajuudella Johtaminen omistajuudella Johtaminen jaetulla auktoriteetilla Johtaminen sopimuksilla Pentti Meklin, Juha-Pekka Martikainen, Kuntakonserni johtamisjärjestelmänä 5
Tilaaja ja tuottajamallissa keskitytään ydintoimintaan Tilaaja (peruskunta) -ohjaa järjestelmää -määrittää väestölle tarjottavat palvelut -hyväksyy palvelun tuottajat -päättää hankinnasta -rahoittaa järjestelmän -valvoo ja seuraa järjestelmää Sopimus Tuottaja (kuntayhtymä, yksityinen yritys, liikelaitos) -vastaa tuotanto-organisaatiosta -kehittää palvelutuotantoa -kehittää osaamista ja laatua -rahoittaa toimintansa tuotoilla -kilpailee erikseen päätettäessä markkinoilla -huolehtii asiakassuhteesta Asiakas (kuntalainen, organisaatio) -käyttää palvelua -asiakastarpeet -maksaa mahdollista palvelumaksua -maksaa veroa -antaa palautetta Kunnallisdemokratia Asiakassuhde Ref. Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen
Mitä sopimusohjauksella ymmärretään Pirkanmaalla? SOPIMUSOHJAUS TARKOITTAA - Terveydenhuollon kehityksen ohjaamista tilaajan ja tuottajan välisillä läpinäkyvillä sopimuksilla SOPIMUSOHJAUS KATTAA - Kaikki tilaajien ja tuottajien väliset suhteet ja pelisäännöt, joilla palvelutuotannon ehdoista ja järjestelyistä sovitaan 7
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat ja kunnat vuonna 2010 Palvelusopimuskumppaneita ovat myös: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä - Vaasan sairaanhoitopiiri Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä 16 800 as. 12 600 as. Multia Kolmostie 27 200 as. Kihniö Virrat 7 600 as. Keuruu Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki Jämsä 25 500 as. Lounais- Pirkanmaa 31 100 as. Lavia Kiikoinen Sastamala Hämeenkyrö Nokia Pirkkala Tampere Lempäälä Vesilahti 211 600 as. Kangasala Orivesi Kuhmalahti Pälkäne Valkeakoski Punkalaidun Akaa Kehyskunnat Kylmäkoski 102 700 as. Urjala Etelä-Pirkanmaa 42 900 as. Kuhmoinen Kangasalan seutu 48 300 as. Karttapohja Karttakeskuksen 8
Sopimusohjausprosessi 2010 2009 Maaliskuu kesäkuu Helmikuu - Tarjousten maaliskuu v:lle 2011 Hinnoittelusta ja valmistelu tuotteistuksesta v:lle 2011 sopiminen 2011 Tammikuu Laskelmat 2010 sopimusten toteutumasta Maaliskuu - toukokuu Asiantuntijatason neuvotteluja Joulukuu Valtuusto: talousarvion 2011 hyväksyminen Kesäkuu Tarkistusneuvottelut v. 2010 sopimuksista tarvittaessa Marraskuu Hallitus: sopimusten 2011 hyväksyminen Elokuun alku Tarjousten v:lle 2011 lähettäminen tilaajille Elokuun loppu Tilaajien alustavat tilaukset Syyskuu Palvelusopimusneuvottelut v. 2011 sopimuksista 9
Palveluista sopiminen kumppanuus vai kilpailuttaminen Sopimusohjaus (palvelusopimukset) Hinta Määrä Työnjako Laatu Palvelurakenne Potilasvirrat Hoitoketjut Toimintaprosessit Laadunhallinta 10
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilaat kiireellisyyden mukaan Kiireetön 27 % Päivystys 50 % Kiireellinen 23 % 11
Palvelusopimusten toteutuminen Pirkanmaalla vuosina 1999-2009 110,0 108,0 106,0 104,0 102,0 % 100,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 104,6 104,0 103,2 100,8 101,6101,9102,6 101,8 101,8 101,4 101,6 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 12
Jäsenkuntalaskutuksen euromääräinen toteuma vuosina 2000-2009 500 000 450 000 400 000 y = 21 882 040,56x + 173 870 327,54 R 2 = 0,99 350 000 Euroa x1000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tilaus Toteuma Lin. (Toteuma) 13
Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen organisoituminen Pirkanmaan shp:ssä Shp jory Hallintoylilääkäri Talousjohtaja Osakeyhtiöt Kustannuslaskennan ja tuotteituksen ohjausryhmä Erillisneuvottelut Sopimukset Kilpailutukset Controller Toimialueiden ja Aluesairaaloiden vastuualueiden Toimialueiden ja tuotevastaavat Aluesairaaloiden tuotevastaavat vastuualueiden Toimialueiden ja tuotevastaavat Aluesairaaloiden tuotevastaavat vastuualueiden Toimialueiden ja tuotevastaavat tuotevastaavat vastuualueiden Toimialueiden ja tuotevastaavat vastuualueiden Toimialueiden ja tuotevastaavat vastuualueiden PTH tuotevastaavat tuotevastaavat Palvelualueiden tuotevastaavat Palvelualueiden tuotevastaavat Liikelaitokset Liikelaitokset 14
Tuote- ja kustannuslaskennan tiimit Tuote- ja kustannuslaskennan tiimeihin kuuluu - Lääkärihenkilöstöön kuuluva asiantuntija - Hoitohenkilöstöön kuuluva asiantuntija - Taloussuunnittelija Vastaavat alueensa - Tuotteistuksesta, ml. välisuoritteet - Hinnoittelusta - Kustannuslaskennasta - Kilpailukykyisyydestä - Kirjaamiskäytäntöjen oikeellisuudesta Toimialuejohtaja / varahenkilö vastaa kokonaissuunnittelusta 15
Sairaalatuotteistuksen vaihtoehtoja 1. Asukaspohjaiseen per capita rahoitukseen perustuva tuotanto 2. Avohoitokäynti ja hoitopäivälaskutus Ei kuvaa toiminnan sisältöä ja rahoille saatua vastinetta Aiemmin pääasiallinen tuotteistus 3. Pakettihinnoittelu Jokainen tuote määritelty tarkoin sisällöllisesti ja hinta kiinteä 4. NordDRG tuotteistus Maailmanlaajuisesti yleisin ja laajentuvin standardoitu sairaaloiden tuotejärjestelmä Keskihintajärjestelmä 16
NordDRG tuotteistus ja laskutus edellyttää hyvin suunniteltuja ja toimivia tietojärjestelmäratkaisuja Poistumistiedot osastolta: -Dg -Poistumistapa -Sivu-dg -Ikä -Tpm -Sukupuoli DRG-ryhmittelijä DRG-ryhmät Outlier-säännöt DRG-ryhmien hintojen määrittely Laskutus 17
Miksi DRG? Noin 1 000 DRG-ryhmällä voidaan kuvata ja laskuttaa - 34 000 diagnoosikoodia - 6 000 toimenpidekoodia - 6 000 000 erilaista diagnoosi-toimenpideyhdistelmää Havainnollistaa yksinkertaisesti tilaajalle sairaalan tuotannon Lisää sairaaloiden välistä vertailtavuutta 18
Hinnan määrityksen vaihtoehdot mikä takaa tilaajalle oikeat hinnat? 1. Yksittäiselle DRG tuotteelle voidaan antaa kiinteä hinta 2. Painokertoimella määrittäen - Omat painokertoimet - HUS:n painokertoimet - Valtakunnalliset painokertoimet 3. Omaan kustannuslaskentaan perustuva - Vaatii potilaskohtaisia kustannustietoja - Mm. välisuoritteiden kustannuslaskenta ja hinnoittelu 19
Tilaajat edellyttävät läpinäkyvyyttä - kustannuslaskennan periaatteet RESURSSIT VÄLISUORITTEET Tukee diagnoosi-perusteista (DRG) kustannuslaskentaa ja tuotteistusta Yliopistosairaalat yhtenäiseen käytäntöön (HUS, OYS, TAYS, TYKS) TUOTTEET 20
Esimerkki välisuoritteiden määrittelystä Yhtymähallinnon kustannukset Hallinnon palvelut Huollon palvelut Perustietotekniikan palvelut Tehohoitosuoritteet Avohoitotoimenpiteet Avohoivakäynnit Leikkaust. kalliit hoitotarvikkeet Ensiapu Kuvantamistutkimukset Laboratoriotutkimukset ja verivalmisteet Fysiatrian, psykiatrian ja ravitsemuksen terapiat Hoivapäivät Leikkaus- ja Anestesiatoimenpiteet Leikkaava lääkäri Kuntalaskutettava tuote Potilaan X hoitojakso 21
Tietojärjestelmät kustannuslaskennan ja hinnoittelun tukena Talous- Talousja ja henkilöstöhallinnon henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmät perustietojärjestelmät Materiaalitila- Materiaalitilaapteekin, apteekin, yms. yms. perusj perusj Tietovarasto IC IC Välisuoritteiden Välisuoritteiden kustannuslaskenta kustannuslaskenta ETL ETL Tietojen tarkistus Tietojen tarkistus ja ja muokkaus muokkaus Ecomed Tietokanta Ecomed Ecomed PP PP - Hoitotoiminnan - Hoitotoiminnan tuotantomäärät tuotantomäärät - Tuotehinnat - Tuotehinnat - Sairaanhoidollisten - Sairaanhoidollisten palvelujen palvelujen käyttöennusteet käyttöennusteet - Kuntakohtaiset - Kuntakohtaiset palvelusuunnitelmat palvelusuunnitelmat Hoitotoiminnan Hoitotoiminnan perus- perustietojärjestelmätietojärjestelmät CodeServer CodeServer Koodistojen Koodistojen hallinta hallinta Ecomed Ecomed KPP KPP -Toteutuneen seuranta -Toteutuneen seuranta -Hoitojaksojen ja tuotteiden -Hoitojaksojen ja tuotteiden --Analysointi --Analysointi --Raportointi --Raportointi 22
23
24
Hoivapäivän kustannusrakenne; synnytys 4,5 % 1,6 % 1,4 % 6,8 % Henkilöstökulut yhteensä 49,5 % Ulkopuolisten palvelujen ostot yht. Klinikoiden ostot klinikoilta Sisäisten palvelujen ostot 31,9 % Materiaaliostot yhteensä 2,1 % 2,3 % Rahoituskulut Poistot Laskennalliset erät 25
Hoivapäivä, synnytys - Sisäiset palvelut eriteltynä tuottajittain fysiatrian yksikkö 0,4 % neuroalat ja sos.palvelut 0,5 % tekniikka 11,9 % ruokapalveluyksikkö 24,3 % materiaalitoimi, ei varastointi 1,5 % materiaalitoimi, varastointi 0,7 % sairaalahuolto 25,3 % välinehuoltokeskus 6,8 % tietohallinto, perustietotekniikka 4,1 % tietohallinto, yhteiset potilastietojärjestelmät 4,0 % asiakas- ja informaatiopalvelut 2,8 % rahoitus- ja laskentapalvelut 1,8 % henkilöstöpalvelut 1,5 % tilakeskus 13,2 % koulutuspalvelut 0,3 % työterveyshuolto 0,7 % 26
Business Intelligence järjestelmät avainasemassa tiedonhallinnassa 27
Johtopäätöksiä Tilaaja-tuottaja malli yleistyy edelleen Palvelusopimusmenettely yleistyy edelleen malli vaihtelee - Laatu ja saatavuus hinnan ohella merkittävään asemaan Terveydenhuollon tulee kehittää Business Intelligence järjestelmiä tiedonhallintaan Terveydenhuolto tarvitsee toimivia ATK kokonaisratkaisuja tuotannonohjaukseen, myyntiprosessiin ja asiakkuuksien hallintaan Kustannuslaskenta, tuotteistus, hinnoittelu edellyttävät hyvin suunniteltuja ja toimivia tietojärjestelmiä, jotka kykenevät hallitsemaan myös NordDRG tuotteistuksen 28
Yhdessä terveyttä potilaan parhaaksi