Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 13530 Hämeenlinna Puh. 03 6291 Hämeenlinnan yksikkö Ahvenistontie 20 13530 HÄMEENLINNA vaihde 03 6291 Riihimäen yksikkö Kontiontie 77, 11120 RIIHIMÄKI PL 140, 11101 RIIHIMÄKI vaihde 019 744 51

3 Sisältö Saatteeksi - Tiukkaa meininkiä vuonna 2014... 4 1. Yhteistoiminta... 5 1.1. Neuvottelu- ja yhteistoiminta... 5 1.2. Työsuojelutoiminnan painopisteet vuonna 2014... 5 2. Henkilöstömäärä... 6 2.2 Henkilötyövuosi... 6 2.2. Henkilöstön ikärakenne... 7 3. Henkilöstön työpanos ja poissaolot... 8 3.1. Vuosityöpanos ammattiryhmittäin ja tulosalueittain... 8 3.2. Poissaolot... 9 3.3. Terveysperusteiset poissaolot... 11 3.4. Työterveyshuollon kustannukset... 14 4. Henkilöstön vaihtuvuus... 15 4.1. Rekrytointi... 15 4.1. Palautetta lähteneiltä lähtökyselyn vastaukset... 16 5. Eläköityminen... 17 5.1. Eläkkeelle siirtyminen... 17 5.2. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu... 17 6. Työvoimakustannukset... 19 7. Osaamisen kehittäminen... 19 7.1. Henkilöstökoulutus... 19 7.2. Osaamismittaus... 20 8. Työhyvinvointi... 21 8.1. Hyvinvointitutkimus 2014... 21 8.2. Henkilöstöetuudet... 22

Saatteeksi - Tiukkaa meininkiä vuonna 2014 4 Vuosi 2014 kului sairaanhoitopiirissä tiukan taloustilanteen vallitessa. Tämä tiukkuus on koskettanut varmasti ainakin välillisesti koko henkilöstöä. Vaikeutettua rekrytointia ja sen tarkempaa muotoa täyttölupamenettelyä toteutettiin koko vuoden 2014 ajan. Vuoden 2014 aikana sairaanhoitopiiri vähensi n. 40 henkilötyövuotta. Suurin osa tästä vähennyksestä kohdistui määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Lisäksi tehtiin paljon muitakin toimia taloustilanteen kohentamiseksi. Viime vuoden aikana sairaanhoitopiiri käynnisti kiinteistöjensä myynnin, mm. yksi henkilöstön vapaa-ajan viettopaikoista kaupattiin. Kaikki nämä säästöja myyntitoimet tehtiin vakavampien ja rajumpien henkilöstöön kohdistuvien säästötoimien välttämiseksi. Nämä viime vuonna toteutetut toimet ovat riittäneet ja on siten voitu välttää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen henkilöstökulujen karsimiseksi. Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu kattavalla sairaalahenkilöstön työhyvinvointitutkimuksella vuonna 2014. Tulokset ovat pääsääntöisesti parantuneet edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella yksiköiden ja tulosalueiden laatimien työhyvinvointisuunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia seurataan johtoryhmätasolla säännöllisesti. Sairaanhoitopiirin henkilöstön hyvinvointia kuvaavista sairauspoissaolotilastoista voidaan todeta, että sairastavuus ei ole vuonna 2014 muuttunut olennaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen suurimpana syynä ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Vuonna 2014 sairastavuutta ei valitettavasti tältä osin ole pystytty vähentämään. Tavoitteellista työtä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi tulee siis edelleen tehostaa ja myös kohdentaa tarkemmin. Viime vuonna valmisteltiin sairaanhoitopiirin uusi strategia vuosille 2015 2016. Tämän strategian valmistelussa henkilöstö on ollut mukana aktiivisesti, jo lähtien 2013 toteutetusta avoimesta kyselystä, jossa haettiin ideoita taloustilanteen parantamiseksi. Näiden ideoiden pohjalta valitut teemat toimivat uuden strategian kehyksenä. Uuden strategian mukainen työnantajakuva on tavoitetila, johon pääseminen ei ole helppoa. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että jokainen keskussairaalassa työtä tekevä yksilö kokee olevansa osa tärkeää ja vaikuttavaa kokonaisuutta. Tämän kokemuksen vahvistamiseksi tarvitaan luottamusta. Palvelevuus, ystävällisyys ja vastuullisuus kaikissa vuorovaikutustilanteissa organisaation kaikilla tasoilla edistävät luottamuksen kokemista. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttaa arvostus, jota on hyvä osoittaa sekä työnantajaettä työntekijäpuolella. Petri Alaluusua henkilöstöjohtaja

5 1. Yhteistoiminta 1.1. Neuvottelu- ja yhteistoiminta Sairaanhoitopiirin yhteistoimintaohje määrittelee yhteistoiminnan periaatteet ja toimintatavat. Edustuksellinen yhteistoiminta tapahtuu yhteistyötoimikunnassa, johon on nimetyt työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa vuoden 2014 aikana. Käsittelyssä olivat mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, tilinpäätös ja talousarvio, tukipalveluiden järjestämistä koskeva selvitys sekä sairaanhoitopiirin uusi strategia. Yhteistyötoimikunnan lisäksi yhteistoiminta-asioita käsitellään ns. pääluottamusmiesneuvottelussa. Tämä neuvotteluryhmä kokoontui kymmenen kertaa vuoden 2014 aikana. Pääluottamusmiesten lisäksi työnantajan edustajina ryhmässä ovat hallintoylihoitaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja palvelussuhdepäällikkö. Pääluottamusmiesneuvotteluissa käsitellyt asiat vuonna 2014 liittyivät pääsääntöisesti strategiatyöhön, työaikapankkijärjestelmän kehittämiseen, tukipalveluselvitykseen ja paikallisiin palkkausta koskeviin sopimusneuvotteluihin. 1.2. Työsuojelutoiminnan painopisteet vuonna 2014 Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöstä vaihtui vuonna 2014 alkavalle nelivuotiskaudelle 70 %, mikä vaikutti oleellisesti vuoden 2014 toimintaan. Pääpaino on ollut uusien työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen perehtymisessä ja kouluttautumisessa uusiin tehtäviinsä. Vuoden 2014 alusta käynnistettiin työtapaturmien ja niiden syiden selvittelymenettely ja dokumentointi, jossa dokumentoitua tietoa hyödynnetään vastaavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Tutkinta on toteutettu mahdollisimman kattavasti työssä sattuneiden työtapaturmien ja sairaala-alueella sattuneiden työmatkatapaturmien tutkinnassa. Sairaaloiden piha-alueiden kulkureittien turvallisuutta on parannettu vuoden 2013 lopussa tehdyn turvallisuuskierroksen raportin pohjalta mm. valaistusta tehostettu, risteys- ja kulkualueiden istutuksia madallettu tai poistettu sekä liikenteen ohjausta parannettu liikennemerkein. Syksyllä 2014 käynnistettiin sairaanhoitopiirin yksiköissä fyysisten riskien hallinnan kartoitus, joka jatkuu keväällä 2015. Kartoitus on suunniteltu ja toteutettu yhdessä työfysioterapeutin kanssa. Käynneillä on havainnoitu ja kartoitettu yksiköiden työergonomiaa, ergonomiaa parantavien apuvälineiden saatavuutta ja käyttöä sekä apuvälineiden käytön osaamista. Käyntien yhteydessä on tarpeen mukaan annettu henkilöstölle myös ohjausta. Käynneillä on lisäksi huomioitu työtilojen ergonomista toimivuutta ja turvallisuutta sekä tilojen siisteyttä ja järjestystä. Käynneillä tehdyistä huomioista on tehty yksikkökohtaiset raportit. Raporteista kootaan sairaanhoitopiiritasoinen raportti toimenpide-esityksineen loppukevään 2015 aikana.

6 2. Henkilöstömäärä 2.2 Henkilötyövuosi Henkilöstömäärä vaihtelee vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. HENKILÖTYÖVUODET PALVELUSSUHTEESSA 2014 Henkilötyövuodet Muutos-% Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 2013/2014 Lääkärit 142,2 93,5 235,7 4,7 Tutkimushenkilöstö 85,7 14,9 100,6-0,2 Hoitohenkilöstö 861,2 206,4 1 067,6-1,6 Toimistohenkilöstö 188,2 35,5 223,7-5,4 Huoltohenkilöstö 304,5 52,6 357,1-5,6 Yhteensä 1 581,8 402,9 1 984,7-2,0 Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1 984,7 työntekijää toistaiseksi voimassa olevassa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuonna 2013 henkilötyövuosia oli yhteensä 2 025,7 ja määräaikaisia niistä oli 439,4 henkilötyövuotta. Viime vuonna määräaikaisten palvelussuhteiden osuus oli 25,5 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on kasvanut huomattavasti, 17,5 % vuoteen 2013 verrattuna. Henkilötyövuodet ovat lisääntyneet vain lääkärihenkilöstössä, 4,7 %. Hoitohenkilöstön henkilötyövuodet ovat vähentyneet 1,6 %. Toimisto- ja huoltohenkilöstön palvelujaksot ovat vähentyneet noin 5 %. Tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet ovat pysyneet ennallaan vuosina 2013 2014. YLEISIMMÄT TEHTÄVÄNIMIKKEET AMMATTIRYHMITTÄIN VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ Hoitohenkilöstö Määrä Tutkimushenkilöstö Määrä Toimistohenkilöstö Määrä Sairaanhoitaja 728 Psykologi 21 Osastonsihteeri 112 Perushoitaja 71 Sosiaalityöntekijä 12 Toimistosihteeri 39 Lääkärit Määrä Huoltohenkilöstö Määrä Erikoistuva lääkäri 70 Sairaalahuoltaja 149 Osastonlääkäri 41 Ravitsemistyöntekijä 45

7 2.3. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikärakennetta seurataan ammattiryhmittäin ja koko organisaation tasolla. Vakinaisen henkilöstön keski-iässä ollut vain vähäisiä muutoksia on kahtena viime vuonna. Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 35,3 vuotta eli 11,6 vuotta vähemmän kuin vakinaisella henkilöstöllä. Ikärakennetta kuvaavissa tilastoissa ammattiryhmittäin on vain pientä vaihtelua vuosittain. Vuonna 2014 lääkäreiden keski-ikä on pysynyt lähes ennallaan 47 vuodessa. Myös tutkimushenkilöstön keski-ikä on säilynyt samalla tasolla ja on tällä hetkellä 46 vuotta. Keski-iältään nuorinta on hoitohenkilöstö 44,6 vuotta. Huoltohenkilöstö on iältään keskimäärin 50,4 vuotta. Toimistohenkilöstön keski-ikä on korkein 51,6 vuotta. Myös määräaikaisesta henkilöstöstä alhaisin keski-ikä on hoitohenkilöstöllä 33,8 vuotta ja korkein toimistohenkilöstöllä 40,8 vuotta. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ VUOSINA AMMATTIRYHMITTÄIN 2010 2014 53 52 51 50 49 51,6 50,4 48 47 46 47,0 46,0 46,9 45 44 44,6 43 42 Lääkärit Tutkimushlöstö Hoitohenkilöstö Toimistohlöstö Huoltohlöstö SHP yht. 2010 2011 2012 2013 2014 KSvak-keikä1/siku Vuonna 2014 alle 31 vuotiaiden työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä oli 6,0 %. Eniten nuorten työntekijöiden ryhmään kuuluvia oli hoitohenkilöstössä. Heidän osuutensa hoitohenkilöstöstä oli 9,1 %. Lukumääräisesti eniten yli 61-vuotiaita oli huoltohenkilöstössä. 61-vuotta täyttäneiden osuus koko henkilöstöstä oli 11,1 %. Ammattiryhmittäinen keski-iän sukupuolijakauma on tasainen eikä miesten ja naisten välillä iässä ole merkittäviä eroja.

VAKINAINEN HENKILÖSTÖ AMMATTIRYHMITTÄIN JA IKÄRYHMITTÄIN 1.12.2014 8 Ammattiryhmä 18-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61- Yht. Lääkärihenkilöstö 0 1 16 17 32 23 21 20 18 148 Tutkimushenkilöstö 1 4 10 13 12 8 15 14 9 86 Hoitohenkilöstö 6 73 114 117 124 101 114 164 53 866 Toimistohenkilöstö 1 2 5 13 22 24 41 47 39 194 Huoltohenkilöstö 2 6 22 18 27 40 63 70 58 306 Yhteensä 10 86 167 178 217 196 254 315 177 1600 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ AMMATTIRYHMITTÄIN JA SUKUPUOLIJAKAUMA 1.12.2014 Ammattiryhmä Miehet Naiset Yhteensä Lääkärihenkilöstö 48,5 45,6 47,0 Tutkimushenkilöstö 48,3 45,5 46,0 Hoitohenkilöstö 43,6 44,8 44,6 Toimistohenkilöstö 50,4 51,7 51,6 Huoltohenkilöstö 49,2 50,7 50,4 Yhteensä 47,2 46,8 46,9 3. Henkilöstön työpanos ja poissaolot 3.1. Vuosityöpanos ammattiryhmittäin ja tulosalueittain Työajan jakautumista työntekoon ja poissaoloihin kuvataan työpanoksella. Vuosityöpanokseen lasketaan mukaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palvelussuhdepäivät, joista on vähennetty henkilöstön poissaolopäivät. Henkilöstön käyttöä kuvataan tulosalueittain ja ammattiryhmittäin. Konservatiivisen ja operatiivisen tulosalueen työpanos on yli puolet kokonaistyöpanoksesta. Tukipalvelujen työpanos on 22 %. TYÖPANOS LASKENNALLISINA VAKANSSEINA TULOSALUEITTAIN JA AMMATTIRYHMITTÄIN 2014 Tulosalue Ammattiryhmä Konserva- Opera- Psykiatria Sairaanhoid. Tuki- Työpanos tiivinen tiivinen palvelut palvelut yhteensä Lääkärihenkilöstö 74 70,6 18,3 13,2 1,7 177,8 Tutkimushenkilöstö 30,8 6,9 18,1 18,7 0 74,5 Hoitohenkilöstö 288,9 265,8 156,4 54,9 23,6 789,6 Toimistohenkilöstö 0,9 1,1 1 116,8 56,6 176,4 Huoltohenkilöstö 0 27,8 0 0 247,2 275 Yhteensä 394,6 372,2 193,8 203,6 329,1 1493,3 Muutos edelliseen vuoteen % -2,64 % -1,27 % 2,81 % -3,60 % -6,77 % 75,2 %

9 VUOSITYÖPANOKSEN JAKAUTUMINEN TULOSALUEITTAIN 2014 Vuosityöpanos tulosalueittain HENKILÖSTÖN TYÖPANOS-% VUOSINA 2010 2014 13,6 % 22,0 % 26,4 % Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoid.palv.tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Vuosi Työpanos-% 2010 76,2 2011 75,5 2012 75,1 2013 75,8 2014 75,2 13,0 % 24,9 % 3.2. Poissaolot Vuonna 2014 poissaolojen kokonaismäärä oli 179 331 ja niiden osuus palvelussuhteiden kalenteripäivistä oli 24,8 %. Palvelujaksojen kalenteripäivistä saatiin 75,2 %:n suuruinen työpanos. Sairauslomien osuus on 4,3 % poissaoloista, joka on pysynyt viime vuosina suunnilleen samalla tasolla. Vuosilomat, lakisääteiset poissaolot ja lääkäreiden aktiivivapaat ovat hieman lisääntyneet vuoteen 2013 verrattuna. Lakisääteisiä palkallisia ja palkattomia poissaoloja ovat muun muassa perhevapaat ja opintovapaa. Muihin poissaoloihin kuuluvat esimerkiksi saldo- ja kannustevapaa sekä harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat.

10 TYÖPANOS JA POISSAOLOJEN SYYRYHMÄT 2014 Työpanos 75,2 % Vuosilomat 10,9 % Sairaslomat 4,3 % Lakisääteiset poissaolot 7,1 % Muut poissaolot 2,3 % Aktiivivapaat 0,3 % POISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ HENKILÖÄ KOHTI 2014 Poissaolon syy Kalenteripäiviä/henkilö Vuosilomat 39,8 Sairauslomat 15,6 Lakisäät. poissaolot 25,7 Muut poissaolot 8,2 Aktiivivapaat 8,0 Yhteensä 97,3 Viime vuonna poissaoloja oli henkilöä kohti laskettuna 97,3 kalenteripäivää. Vertailutietona kerrotaan, että vuonna 2013 poissaoloja oli 88,4 päivää ja 98,0 päivää vuonna 2012. Poissaolot keskimäärin henkilöä kohti kalenteripäivinä kasvoi 10,1 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Poissaolojen lukumäärissä syyryhmittäin jaoteltuna on ollut vain vähän vaihtelua viimeisen viiden vuoden aikana. POISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ SYYRYHMITTÄIN 2010 2014 200 000 180 000 179 331 160 000 140 000 120 000 2010 100 000 80 000 60 000 79 074 51 086 2011 2012 2013 2014 40 000 20 000 0 30 942 Vuosilomat Sairauslomat Lakisäät. poissaolot 16 341 1 888 Muut poissaolot Aktiivivapaat Yhteensä

11 3.3. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ja työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen määrä oli 15,6 kalenteripäivää henkilöä kohti. Taulukossa näkyy kuuden viime vuoden aikana tapahtunut sairauspoissaolojen määrän vakiintuminen noin 15,5 kalenteripäivään vuodessa. Vuosi Sairauspoissaolot Henkilöä kalenteripäivinä kohti, pv. 2009 33 329 15,6 2010 33 182 15,6 2011 33 089 15,4 2012 32 209 15,5 2013 31 325 15,5 2014 30 942 15,6 Sairauspoissaolojen määrää on aiheellista tarkastella ammattiryhmittäin ja tulosalueittain, jotta saadaan tarkempi kuva niiden jakautumisesta. Ammattiryhmien väliset selkeät erot sairauspoissaolojen kalenteripäivien lukumäärissä säilyvät joka vuosi ennallaan. Lääkärihenkilöstöllä on vähiten sairauspoissaoloja, vain 5,9 päivää henkilöä kohti. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet eniten vuodessa tutkimushenkilöstöllä 31,0 %, ja ovat palanneet takaisin 8,0 päivän tasolle. Hoitohenkilöstön sairauspoissaolot, 16,4 päivää, ovat lisääntyneet yhdellä päivällä verrattuna vuoteen 2013. Toimistohenkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 0,4 päivää. Eniten sairauspoissaoloja oli huoltohenkilöstöllä 22,8 päivää henkilö kohti laskettuna. Tulosalueittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat kasvaneet eniten psykiatrian tulosalueella 27,4 %. Kun verrataan vuotta 2014 vuoteen 2012, on 14,4 päivää on yhtä paljon kuin silloin oli. Konservatiivisella ja operatiivisella tulosalueella ovat sairauspoissaolot vähentyneet 0,6 päivällä. Sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen tulosalueella on sairauslomapäivien lukumäärässä vähäistä kasvua verrattuna edelliseen 10:17 vuoteen. SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ AMMATTIRYHMITTÄIN HENKILÖÄ KOHTI 2010 2014 30,0 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin henkilöä kohti 2010-2014 25,0 22,8 20,0 15,0 16,4 13,7 10,0 5,0 5,9 8,0 0,0 Lääkärit Tutkimushenkilökunta Hoitohenkilökunta Toimistohenkilökunta Huoltohenkilökunta 2010 2011 2012 2013 2014 Sivu

10:18 SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ TULOSALUEITTAIN VUOSINA 2010 2014 30,0 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä tulosalueittain henkilöä kohti 2010-2014 12 25,0 20,0 18,2 20,8 15,0 13,5 12,6 14,4 10,0 5,0 0,0 Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoidon palvelujen tulosalue 2010 2011 2012 2013 2014 Tukipalvelujen tulosalue SAIRAUSPOISSAOLOJEN KESTOJAKAUMA KALENTERIPÄIVINÄ AMMATTIRYHMITTÄIN Lääkärit 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 819 724 Sivu Tutkimushenkilöstö 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 454 341 344 292 270 298 300 249 211 78 123 1-3 päivää 4-30 päivää 31-60 päivää yli 60 päivää 0 0 1-3 päivää 4-30 päivää 31-60 päivää yli 60 päivää 0 Hoitohenkilöstö 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 8904 7751 Toimistohenkilöstö 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1472 1539 3946 3970 2960 3413 829 646 525 535 351 840 787 241 1-3 päivää 4-30 päivää 31-60 päivää yli 60 päivää 1-3 päivää 4-30 päivää 31-60 päivää yli 60 päivää Huoltohenkilöstö 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 4718 4449 1523 1642 1492 1778 332 309 1-3 päivää 4-30 päivää 31-60 päivää yli 60 päivää

13 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin sairauspoissaolojen syyryhmä 29 %:n osuudella ja mielenterveyden häiriöt ovat toiseksi yleisin syy 15 %:n osuudella. Vammat ja tapaturmat muodostavat 12 % sairauspoissaoloista. Ne ovat jäljempänä eritelty työtapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Sairauslomat työntekijän omalla ilmoituksella ja esimiehen luvalla muodostavat 11 % sairauslomien syistä. Ne ovat lyhytkestoisia enintään 3 kalenteripäivää kestäviä sairauspoissaoloja. SAIRAUSPOISSAOLOJEN YLEISIMMÄT SYYT JA NIISTÄ AIHEUTUNEIDEN SAIRAUSLOMAPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄT Raskauteen liittyvät 3 % Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 2 % Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt 1.1. - 31.12.2014 Ruuansulatus-elinten sairaudet 4 % Kaikki muut 7 % Verenkiertoelinten sairaudet 1 % TULES 29 % Hermoston sairaudet 2 % Kasvaimet 5 % Hengityselinten sairaudet 9 % Mielenterveyden häiriöt 15 % Vammat ja tapaturmat Esimiehen 12 % luvalla/oma ilmoitus 11 % 12000 10000 10493 Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt sairauslomapäivinä 1.1. - 31.12.2014 8000 6000 4000 2000 5566 3864 4528 3155 1765 642 582 650 1062 1383 2646 0

14 TYÖ- JA VERITAPATURMIEN KAPPALEMÄÄRÄT JA NIISTÄ AIHEUTUNEET SAIRAUSLOMAT KALENTERIPÄIVINÄ SEKÄ AMMATTITAUDIT VUOSINA 2010-2014 1000 992 882 862 800 740 2010 600 400 612 2011 2012 2013 2014 200 0 148 146 116 121 87 80 67 61 55 60 0 0 0 1 Työtapaturmat Veritapaturmat Sairauslomapäivät Ammattitaudit 0 3.4. Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan korvaukset Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuoltosopimus ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Kela korvaa 60 % korvausluokassa I ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia, kun työterveyshuolto ja organisaatio ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Korvausluokassa II Kela korvaa 50 % yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksista. TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET VUOSINA 2011 2014 Työterveyshuollon kustannukset 2011-2014 1 000 000 900 000 800 000 700 000 Korvausluokka 1 Korvausluokka 2 Yhteensä 797 483 892 738 867 804 875 014 600 000 500 000 400 000 494 938 504 595 468 000 426 616 370 867 397 801 363 209 405 000 300 000 200 000 100 000 0 2011 2012 2013 2014

KELASTA SAADUT KORVAUKSET TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ 2011 2013 15 Kelan korvaukset työterveyshuollosta 2011-2013 500 000 450 000 400 000 350 000 Korvausluokka 1 Korvausluokka 2 Yhteensä 447 437 417 895 454 307 300 000 250 000 200 000 247 469 252 298 199 968 204 588 213 308 202 009 150 000 100 000 50 000 0 2011 2012 2013 4. Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2014 alkoi uusia vakituisia palvelussuhteita 103 kappaletta, jolloin vaihtuvuus oli 6,4 % vakituisesta henkilöstöstä. Samana vuonna päättyneiden toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli 121. Vakituisesta henkilöstöstä poislähteneiden osuus on 7,6 %. 4.1. Rekrytointi Rekrytointiyksikkö palvelee kaikkia sairaanhoitopiirin yksiköitä rekrytoinnissa, hoitohenkilöstön sijaishaussa ja Hämeenlinnan yksikön henkilöstöä mm. kulkutunnisteissa, toimikorteissa ja henkilökorteissa. Rekrytointiyksikkö toimii väestörekisterikeskuksen varmennekorttien rekisteröintipisteenä. Rekrytointiyksikkö vastaa osaltaan sairaanhoitopiirin yleisperehdytyksestä (tulokasinfot), ennakoivasta rekrytoinnista, harjoittelijoiden sijoittumisesta sairaalaan sekä osallistumisesta rekrytointitapahtumiin. Rekrytointiyksikkö tukee, avustaa ja ohjaa työnhakijoita, työntekijöitä, esimiehiä ja ylintä johtoa rekrytoinnissa ja perehdytysprosesseissa. Lisäksi se tekee yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien, viranomaisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2014 julkisessa haussa 113 toistaiseksi voimassa olevaa palvelussuhdetta ja 60 määräaikaista tehtävää (sijaisuuksia), joihin oli hakijoita yhteensä 1 810. Haussa olleista vakituisista paikoista täytettiin 85 % ja määräaikaisista 30 %. Hoito- ja tutkimushenkilöstön avoinna olleista vakinaisista palvelussuhteista täytettiin 94 % ja lääkäreiden viroista 63 %. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tarjosi muutamalle nuorelle kesätyöpaikan. Keväällä ja syksyllä keskussairaalan yksiköissä oli TET-harjoittelijoita tutustumassa työelämään. Hoito- ja toimistohenkilöstön sijaispyynnöistä pystyttiin toteuttamaan 87 % sijoittamalla vakituisia varahenkilöitä tai ulkopuolisia sijaisia poissaoloihin. Varahenkilöstöstä pystyttiin järjestämään sijaiset 78%:iin akuuteista sijaispyynnöistä ja ulkopuolelta 8,7 %:iin pyynnöistä.

16 Rekrytointiyksikön varahenkilöt työskentelivät pääasiassa lyhytaikaisissa ja äkillisissä sijaistarpeissa kiertoalueensa mukaisissa yksiköissä. Yhden hoitajan kiertoalueena oli pääsääntöisesti 1 7 yksikköä. Vuoden 2014 aikana sairaanhoitajien työpanos jakautui 47 yksikköön, mielenterveyshoitajien 7 yksikköön ja perushoitajien 12 yksikköön. Rekrytointiyksikön varahenkilöiden käyttöaste vuonna 2014 oli noin 90 %. Rekrytointiyksikön varahenkilöstössä oli yhteensä 23 vakanssia. 4.1. Palautetta lähteneiltä lähtökyselyn vastaukset Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä pyydetään palvelussuhteen päättäviä vastaamaan sähköiseen lähtökyselyyn anonyymisti. Lähtökyselyn tuloksia verrataan vuosittain aikaisempien vuosien tuloksiin ja vastausten perusteella pyritään kehittämään erityisesti esimiestoimintaa. Lomakkeessa kysytään palvelussuhteen päättymiseen liittyviä syitä, kokemuksia työtehtävistä, työyhteisöstä, omista kehittymismahdollisuuksista sekä asioista, joita arvostaa työpaikkaa valitessa. Kysymyksenasettelu on, että miten kokee kyseessä olevien asioiden olevan omassa työyksikössä ja työssä. Vastausasteikon vaihteluväli on 5 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä. Vuonna 2014 kyselyyn vastanneita henkilöitä oli yhteensä 91 ja edellisenä vuonna 94 henkeä. Vastaajista 87 oli työntekijöitä ja kolme oli esimiehiä. Kyselyyn vastanneista 38 % oli ollut alle 12 kuukautta sairaanhoitopiirin palveluksessa ja 20 % yli 10 vuotta. Määräaikaisessa työsuhteessa oli ollut 40 % vastanneista. Iältään alle 35-vuotiaita oli 46 % vastanneista ja eläkkeelle jääviä oli vastanneista 8 %. Suurin ammattiryhmä tutkimus- ja hoitohenkilöstö oli myös isoin vastaajaryhmä 59 %:n osuudella. Lääkärihenkilöstöä vastaajista oli 19 % ja hallinto-, toimisto- ja huoltohenkilöstöä edusti 11 % vastaajista. Työtehtävä vastasi koulutusta ja työn monipuolisuus olivat työssä hyvinä pidettyjä ominaisuuksia. Samoin tehtävät olivat riittävän haasteellisia ja vastuullisia. Ne saivat parhaat arvosanat kyselyyn vastanneilta. Myös työtehtävän sisältö vastasi odotuksia ja käytössä olevia työvälineitä pidettiin ajanmukaisina. Työyhteisöä koskevista kysymyksistä suurimmat pisteet annettiin hyvistä suhteista työtovereihin. Myös yhteistyö esimiehen kanssa sujui hyvin. Sairaanhoitopiiriä suosittelisi työpaikaksi ystävilleen väittämä sai arvon 3,55. Työpaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimmäksi nousi työn sisältö, toiselle sijalle tuli työhyvinvointi ja kolmannelle sijalle perhe ja sosiaaliset suhteet. Palkka työpaikan valintaan vaikuttavana tekijänä oli keskiarvoltaan 3,96. Työaikajärjestelyjä ja sopivaa työmatkaa pidettiin tärkeänä muuna työntekoon liittyvänä asiana.

17 5. Eläköityminen 5.1. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2014 aikana eläkkeelle siirtyi 4,1 % vakinaisesta henkilöstä. Vanhuuseläkkeelle jäi 62,1 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Osa-aikaeläkkeelle jäi vain 4 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 henkilöä, joka on 1,25 % vakinaisen henkilöstön määrästä. ELÄKKEELLE SIIRTYNEET HENKILÖT ELÄKEMUODOITTAIN 2009 2014 Eläkemuoto 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työkyvyttömyyseläke 7 4 7 4 7 4 Määräaikainen työkyvyttömyyseläke* 11 9 8 11 13 16 Varhennettu vanhuuseläke 0 4 1 3 0 1 Osa-aikaeläke 8 10 5 5 6 4 Vanhuuseläke 29 37 51 36 46 41 Yhteensä 55 64 72 59 72 66 * sisältää osatyökyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet Eläkepoistumaennusteen avulla voidaan ennakoida tulevaa työvoiman tarvetta. Kevan eläkerekisterin ennuste eläkepoistumaksi ammattiryhmittäin kuvaa henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän tai 65-vuoden iässä eläkkeelle siirtyvien määrää vuosina 2015 2024. VANHUUSELÄKEIÄN 2015 2024 TÄYTTÄVÄT AMMATTIRYHMITTÄIN Ammattiryhmä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yht. Lääkärihenkilöstö 3 4 7 7 4 4 4 4 3 8 48 Tutkimushenkilöstö 0 11 7 3 10 9 3 5 5 2 55 Hoitohenkilöstö 24 25 25 22 33 28 32 36 36 26 287 Toimistohenkilöstö 12 2 11 6 4 12 10 5 10 6 78 Huoltohenkilöstö 12 20 16 25 12 14 16 16 12 14 157 Yhteensä 51 62 66 63 63 67 65 66 66 56 625 5.2. Osatyökykyisten tukeminen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta maksua eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläke on hyvä vaihtoehto täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, sillä siitä ei aiheudu varhe-maksua työnantajalle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Uudet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle.

18 VARHAISELÄKEMENOPERUSTEISET MAKSUT KEVALLE 2009 2014 800 000 700 000 600 000 655 457 586 613 705 580 500 000 503 753 473 372 400 000 349 817 300 000 200 000 100 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ennakko Työnantaja voi pyrkiä pienentämään varhe-maksujaan tukemalla eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä työhön palaamisessa. Jos työntekijä, joka on siirtynyt varhe-maksua aiheuttavalle eläkkeelle, palaa kolmen vuoden sisällä takaisin työhön esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen avulla, lopuille vuosille jaetaan vain siihen mennessä aiheutunut eläkemeno. Jos työkyvyttömyyseläkkeellä oleva työntekijä palaa osa-aikatyöhön, työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, ja varhe-maksun kasvu pysähtyy hänen osaltaan. Erityisesti kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työntekijöitä pyritään tukemaan työhön palaamisessa. Työnantajaa palkitaan ns. kuntoutumishyvityksellä, jos kuntoutustuella oleva työntekijä palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustuen päätyttyä. Työntekijästä aiheutuu tällöin varhe-maksua vain siltä ajalta, jona hän oli kuntoutustuella. Hyvityksen vaikutus on suurimmillaan silloin, kun paluu työmarkkinoille on pysyvää. Myös lyhyistä työkokeiluista tulevat hyvitykset ovat merkittäviä. Sairaanhoitopiirissä onnistuminen aktiivisen tuen ratkaisuissa on vaihdellut, vaikka pyrkimys on löytää toimia ratkaisuja osatyökykyisten työhön sijoittamiseksi.

19 6. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset vuodelta 2014 varsinaisesta toiminnasta olivat 78,6 milj. euroa ja sivukulut 22,9 ilj. euroa sekä projektit (kehittämis- ja koulutushankkeet) 112 989 euroa ja sivukulut 24 823 euroa, kaikki yhteensä 101,6 milj. euroa. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET VUOSINA 2010 2014 Vuosi Varsinainen Sotu Projektit Sotu Yhteensä Muutos % /vuositoiminta työntekijä 2010 74 114 244 20 348 052 451 156 94 833 95 008 283 2,26 44 625,78 2011 77 951 479 21 225 254 386 212 82 617 99 645 562 4,88 46 472,14 2012 78 298 680 21 924 019 189 472 40 623 100 452 794 0,81 48 222,74 2013 79 375 427 22 802 674 186 278 40 084 102 404 463 1,94 50 552,63 2014 78 563 593 22 923 707 112 989 24 823 101 625 112-0,76 51 204,27 7. Osaamisen kehittäminen 7.1. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on täydennyskoulutuksen avulla sairaanhoitopiirin strategian ja henkilöstöohjelman mukainen sisäisten toimintojen kehittäminen, korkeatasoisen osaamisen turvaaminen sekä osaamisen oikea kohdentaminen. Effica-potilastietojärjestelmän päivityskoulutukset jatkuivat eri henkilöstöryhmille ja koulutustilaisuuksia oli yhteensä 20. Effica-koulutus siirtyi Medi-it Oy:n tuottamaksi palveluksi 24.9.2014 alkaen. Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta) liittymisen vuoksi sairaanhoitopiirissä järjestettiin potilastiedon arkistoon liittyen yhteensä 26 koulutustilaisuutta. Lääkehoidon verkkokoulutus, LOVe, on jatkuvaa koulutustoimintaa. LOVe starttitilaisuuksia järjestettiin 6 ja tenttitilaisuuksia toteutui 55 kappaletta. Vuoden 2014 aikana verkkokoulutuksen suoritti hyväksytysti 174 hoitajaa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri voi antaa oikeudet käyttää LOVe-oppimateriaalia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen julkisen ja yksityisen toimintayksikön sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten henkilökunnalle. Vuonna 2013 sairaanhoitopiirin ulkopuolisille toimijoille annettiin 207 LOVe-tunnusta ja vuonna 2014 tunnuksia annettiin 465 kappaletta. Alueellisen yhteistyön laajeneminen jatkuu edelleen vuonna 2015. Hoitotyön meeting koulutuksissa hyödynnettiin TAYS:n ja Tampereen yliopiston yhteisiä hoitotieteen alan eri teemojen tutkimusesittelyjä ja omien hoitajien tutkimuksia. Tilaisuudet välitettiin TAYSista videoyhteydellä. Tilaisuuksia järjestettiin neljä, joista kaksi peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Myös opiskelijaohjauksen koulutus jatkui. Seitsemäs ohjauksen osaajat koulutus toteutui vuonna 2014. Koulutus on suunniteltu valtakunnallisesti sovitun opetussuunnitelman mukaisesti kolmen opintopisteen laajuiseksi. Myös tässä opetuksessa on hyödynnetty lähiopetuksen lisäksi verkko-oppimisympäristöä. Toimintaa jatketaan yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Koulutuksen toteutuksesta on vastannut yhteistyöyliopettaja.