Suomalaisten Apituo/eiden tutkimustuloksia seminaari 16.11.2012 Joensuu Keruumenetelmän vaikutus siitepölyn mikrobiologiseen laatuun Mari8a Martikkala ja Anneli Salonen
Mehiläiset ja siitepöly Mehiläiset keräävät omaksi ravinnokseen Pesän tarve 30-40 kg vuodessa Keruuta säädellään tarpeen mukaan Harjaavat turkkiin tar/uneen siitepölyn takajalkojen siitepölyvasuihin ja lisäävät samalla me/ä Pesässä siitepölypallerot irroitetaan takajaloista ja pakataan kennoihin Mehiläiset lisäävät siitepölyyn entsyymejä ja hunajaa Siitepöly maitohappokäy mehiläisleiväksi eli Pergaksi Perga säilyy hyvin kennossa ohuen hunajakerroksen alla 2
Miksi siitepöly maitohappokäytetään pesässä? Mehiläiset keräävät hyvällä säällä runsaan varaston Pesän olosuhteet bakteerien, hiivan ja homeiden kasvulle otolliset Lämpötila sikiöalassa 34 C Pesässä kosteu/a (mehiläisistä, medestä ) Siitepölyn kosteusprosen/i pesään tuotaessa 20-30% Mehiläispesän kaikki tuo/eet hyvin antibakteerisia Hunaja Siitepöly Propolis 3
Siitepölyn ravintosisältö ja käy8ö Sisältää monipuolisesti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita Proteiinipitoinen, kaikkia aminohappoja, flavonoideja, fytosteroleja Omega- 3 rasvahappoja enemmän kuin monissa kasviruuissa Huoma/avia määriä karotenoideja Käytetään myös eläinten ravinnoksi Ihmiset käy/äneet jo muinaisten egyptiläisten ajoista erilaisiin hyvinvointitarkoituksiin mm. elinvoiman ja vireyden lisäämiseen Käyte/y myös esim. eturauhasvaivoihin, allergian hoito, maksatulehdukseen 4
Siitepölymarkkinat Puhdas, paikallinen ja luomuruoka ovat suosiossa Siitepöly kiinnostaa kulu/ajia Suomessa vain vähän siitepölyn tuo/ajia Tarvitaan enemmän tuo/ajia ja hyvälaatuista siitepölyä 5
Mitkä asiat vaiku8avat siitepölyn laatuun? Suosituksissa kosteus yleisimmin alle 8% Mikrobiologinen laatu (vapaa patogeeneistä) Säteilytys, otsonikäsi/ely tai kemiallinen käsi/ely ei ole tarpeen ja tuo/aa myrkyllisiä jäämiä Ilmansaasteet, raskasmetallit ja hyönteismyrkyt aiheu/avat jäämiä Keruutarha vähintään 3 km päässä saastelähteistä GMO- kasvien siitepöly ei ole ravinnoksi kelpaavaa Siitepölyn aistinvaraiset ominaisuudet Väri, ulkonäkö, haju ja maku tyypillisiä kasvialkuperälle Epäpuhtaudet (mehiläisen osat, vahanmurut, kasvinosat) poiste/ava Viite: S. ogdanov (2010), The Pollen book 6
Siitepölyn laatuvaatimukset Tällä hetkellä ei voimassa olevia yhtenäisiä laatuvaatimuksia rasilia, ulgaria, Puola ja Sveitsi Omat kansalliset laatustandardit käytössä Apifresh- projekti kehi/ämässä eurooppalaiselle siitepölylle ja Royal Jellylle laatustandardeja 1. Standardisoituja menetelmiä Aistinvaraiset ominaisuudet bakteeripitoisuudet Kosteus Ravintosisältö Kasvinsuojeluaineet Raskasmetallit 7
Siitepölyn laatuvaatimukset 2. Määritysmenetelmät bioaktiivisille ja muille terveysvaiku/eisille yhdisteille Antioksidantit, sterolit, flavonoidit, polyfenolit ym. 3. Siitepölyn maantietieellinen ja kasvitieteellinen alkuperä määritysmenetelmä PCR- tekniikalla 4. Kehi/ää keinoälymenetelmän siitepölyn tunnistamiseksi 8
Siitepölyn keruu mehiläispesästä Mehiläinen kulje/aa siitepölyä pesään takajalkojensa siitepölyvasuissa Pesän lentoaukon eteen tai alle asennetaan keruulaite, jonka läpi kulkiessaan mehiläisen jaloissa olevat siitepölypallerot putoavat keruukoriin 9
10
SML:n rahoi8aman tutkimusprojektin tavoi8eet siitepölyn osalta Käytännön kokeita siitepölyn keräämisesä Mahdollisuuksia ja haasteita Luoda pohjaa suomalaisen siitepölyn laatustandardeille Laatia selkeät ohjeet tarhaajille siitepölyn keräämiseen ja hyödyntämiseen mehiläistarhauksessa Saada pohjatietoa laajemmalle tutkimushankkeelle 11
Koejärjestelyt Koetarhaajat eri puolilta Suomea keräsivät siitepölynäy/eitä kesällä 2011 12
Kesällä 2011 saatu siitepölysaalis eri puolilta Suomea 250 Altapäin keräävät keräimet Saalis g 200 150 100 50 Jyväskylä Joensuu A Kempele 0 Lappajärvi 21.6. 23.6. 25.6. 27.6. 29.6. 1.7. 3.7. 5.7. 7.7. 9.7. 11.7. 13.7. 15.7. 17.7. 19.7. 21.7. 23.7. 25.7. 27.7. 29.7. 31.7. 2.8. 4.8. Jokioinen keräyspäivä Edestäpäin keräävät keräimet 1000 Saalis g 800 600 400 200 Joensuu A Joensuu K Kempele 0 6.6. 8.6. 10.6. 12.6. 14.6. 16.6. 18.6. 20.6. 22.6. 24.6. 26.6. 28.6. 30.6. 2.7. 4.7. 6.7. 8.7. Keruupäivä 10.7. 12.7. 14.7. 16.7. 18.7. 20.7. 22.7. 24.7. 26.7. 28.7. 30.7. Ilomantsi Jämsä 13
Siitepölyn mikrobiologinen laatu Tavoi/eena oli vertailla 1. Altapäin ja edestäpäin kerääviä keruulai/eita 2. Keruukorin tyhjennysvälin vaikutusta - Tyhjennys joka päivä - Tyhjennys parin päivän välein - Tyhjennys 3-5 pv:n välein 3. Sadepäivän ja poutapäivän eroja 14
Siitepölyn mikrobiologiset laboratoriokokeet Menetelmä: aerobiset bakteerit (3M Petrifilm Aerobic count plate) hiivat ja homeet (3 M Yeast and Mold Count Plate) Näy/een käsi/ely: Tuore pakaste/u siitepöly suspensoitiin laimennos 1:10 ph:n säätö neutraaliksi 1 N natriumhydroksidilla Viljely laimennoksista 1:1000 ja 1:10 000 Viljely Petrifilmeille valmistajan ohjeen mukaan akteeripesäkkeiden määrä petrifilmeiltä laske/iin 15
Tulokset 1. Alta ja edestä keräävät siitepölynkeräimet Pystyakselin luku kertoo laske/ujen bakteeripesäkkeiden määrän Alta keräävät Edestä keräävät 16
Tulokset 2. Pouta ja sädepäivien näy/eet 900 800 Pouta 900 800 Sade 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 2 A 3 A 4 A 5 5 A C1 6 8 11 13 15 19 20 20 D 23 24 C 25 28 28 40 43 D 0 1 A 1 2 A 2 7 A 7 8 A 8 9 A 9 10 A 10 14 18 22 26 37 41 17
Tulokset 3. Peräkkäiset keruupäivät vierekkäiset pesät Pesä A edestä Pesä alta Pesä C edestä 18
Tulokset 4. Keruupäivien määrä ja siitepölyn kuivaus Yhden päivän näy/eet Usean päivän näy/eet 19
Tulokset 5. Keruukuukaudet Kesäkuu Heinäkuu 20
Tulokset 6. Eri tarhaajien näy/eet 21
Tulosten pohdintaa Keräintyyppi näy/ää jonkin verran vaiku/avan aerobisten bakteerien määrään niin, e/ä altapäin keräävissä enemmän bakteereja, mikä saa/aa johtua maakosteuden suuremmasta vaikutuksesta Yllä/ävästi poutapäivän näy/eissä oli enemmän bakteereja kuin sadepäivän näy/eissä Eri tarhaajien näy/eet poikkesivat toisistaan niin, e/ä kaupunkiympäristön näy/eet sisältävät enemmän bakteereja ja suositus, e/ä tarhapaikka on hyvä olla 3 km saastelähteistä ja vilkkaista teistä on paikallaan Hiivat ja homeet viljeltiin vain osasta näy/eitä, mu/a tulokset eivät antaneet mitään havai/avia eroja Tulokset ovat alustavia, mu/a antavat vii/eitä siitä, e/ä lisätutkimukset on tarpeen laatuun vaiku/avista tekijöistä Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 22
Tulosten pohdintaa Onko siitepöly jo mehiläisten jaloissa antibakteerista? Mikä estää bakteerien kasvua? Patogeenit testa/ava yksitellen (estorengaskoe) Tappaako kuivaaminen osan bakteereista? Kostean päivän jälkeen, edestä keräävä keräin kanna/aa puhdistaa kunnolla 23
Projektin hyöty Yhteistyösopimus SML:n ja Apifresh- projektin välillä Siitepölynäy/eet Joensuusta ja Sastamalasta ovat lähdössä tutki/aviksi Apifresh projektiin Tutkimuksen on rahoi/anut Suomen Mehiläishoitajain Lii/o r.y. ja tutkimusta on tukenut Itä- Suomen Yliopisto. Kuvat: Tarja Ollikka, Anneli Salonen ja Mari/a Martikkala 24