Oskar Järnefelt - Aluemyyntipäälllikkö, Järjestelmätuotteet ABB Oy Wiring Accessories Asennustuotteet ja KNXtaloautomaatio
ABB on johtava sähkö- ja automaatioteknologiayhtymä Markkinajohtaja tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla ~150,000 henkilöstö $ 42 billion liikevaihto (2013) +100 maassa Muodostettu 1988 yrityskaupassa yhdistyivät teknologiayritykset BBC (Sveitsi, 1891) ja ASEA (Ruotsi, 1883) November 20, 2014 Slide 2
ABB jakautuu viiteen divisioonaan 11 mrd USD Henkilöstö 35 000 8,4 mrd USD Henkilöstö 21 000 9,9 mrd USD Henkilöstö 30 000 7,7 mrd USD Henkilöstö 30 000 8,5 mrd USD Henkilöstö 27 000 November 20, 2014 Slide 3
ABB Suomessa 5 380 työntekijää 2,3 miljardia Liikevaihto (2013) 800 työntekijää tutkimuksessa ja tuotekehityksesä Perustettu 1889 ABB muodostettiin 1988 sulauttamalla yhteen ruotsalaisen Asean ja sveitsiläisen Brown Boverin sähkötekniset liiketoiminnot November 20, 2014 Slide 4
ABB:n historia Suomessa Suomalaiset juuret Strömbergissä, 125 vuoden takaa Gottfrid Strömberg perusti sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin vuonna 1889 Strömbergin kehittämät sähkökoneet nostivat alkujaan neljän miehen konepajan Suomen merkittävimpien teollisuusyritysten joukkoon ja sähköteknisen teollisuuden tiennäyttäjäksi ABB muodostettiin tammikuussa 1988 sulauttamalla yhteen ruotsalaisen Asean, joka oli juuri ostanut Kymi-Strömbergin sähköteknisen osuuden, ja sveitsiläisen Brown Boverin sähkötekniset liiketoiminnot 50:50-omistusperiaatteella November 20, 2014 Slide 5
ABB Wiring Accessories Lähellä kuluttajaa Wiring Accessories maailmalla Henkilöstö 2 800 12 tehdasta Yhtiöt ovat markkinajohtajia monissa maissa Teknologiajohtaja alallaan ABB:n KNX tuotetehtaat Saksassa ABB Stotz ABB Busch-Jaeger Wiring Accessories, Porvoo ABB:hen 2009 Myynti ja valmistus (pitkälle automatisoitu) Pohjoismaisille markkinoille Henkilöstö 110, josta 17 tuotehallinnassa ja tuotekehityksessä November 20, 2014 Slide 6
Asiakkaat Sähköasentajat Sähköurakoitsijat Sähkösuunnittelijat Rakennuttajat Arkkitehdit Kiinteistönhuoltoyhtiöt Rakennusliikkeet Tukkuliikkeet Kuluttajat, ammattilaisten kautta November 20, 2014 Slide 7
Tuotteet Upporasiat Jussi Putkitustarvikkeet Impressivo Pintarasiat Kattokannet Signal KNX ProDuct Maadoitustarvikkeet Ovipuhelin Elektroniiikka November 20, 2014 Slide 8
Tuotteet Upporasiat Jussi Putkitustarvikkeet Impressivo Pintarasiat Kattokannet Signal KNX ProDuct Maadoitustarvikkeet Ovipuhelin Elektroniiikka November 20, 2014 Slide 9
Tämän päivän haaste energian käytölle Kasvun, energiankulutuksen ja päästöjen välinen tasapaino Taloudellisen kasvun ja energian käytön kasvun välisen yhteyden vähentäminen Energian käytön ja päästöjen kasvun välisen yhteyden vähentäminen Energiatehokkuus Uusiutuvat energiat November 20, 2014 Slide 10
Energiatehokkuudella saavutetaan suurimmat päästöjen vähennykset Lähde: International Energy Agency, World Energy Outlook 2009 IEA:n päästöskenaariot, hiilidioksidipäästöt (gigatonnia) Source: IEA, World Energy Outlook 2009 40 Hiilidioksidipäästöt (Gigatonnia) Nykyinen toiminta 57% Energiatehokkuus 30 450 viiteskenaario (Tavoitteena vakauttaa hiilidioksidipitoisuus 450 miljoonasosaan) 20% 10% 10% Uusiutuvat energialähteet Biopolttoaineet (3%) Ydinvoima CCS* *CCS (hiillidioksidin talteenotto ja varastointi) 20 2000 2007 2020 2030 November 20, 2014 Slide 11
Muutokset energiajärjestelmässä November 20, 2014 Slide 12
Energiansäästöpotentiaali rakennuksissa Lähde: Zentralverband Elektrotechnik- und Elektroindustrie e.v. (ZVE) November 20, 2014 Slide 13
KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten ohjaukseen. KNX:n on maailmanlaajuisesti standardoitu väyläjärjestelmä, joka takaa sen, että eri valmistajien KNX-tuotteet ovat keskenään yhteensopivia. Tekniikka perustuu EIB, BatiBUS ja EHS järjestelmiin, jotka kehitettiin jo 1990- luvun alussa. KNX Association Kehittää, ylläpitää ja valvoo KNX standardia Testaa ja hyväksyy KNX laitteiden yhteensopivuuden Kehittää, ylläpitää ja myy mm. käyttöönotto-ohjelmistoa ETS4 November 20, 2014 Slide 14
Mitä on KNX? Valaistukset, lämmitykset, jäähdytykset, ilmanvaihto, mittaukset, hälytykset, markiisit, kodinkoneet KNX on Ohjelmoitava väyläjärjestelmä, jolla voidaan ohjata mm. valaistusta, lämmitystä, jäähdytystä, ilmastointia, markiiseja, äänentoistoa, lukituksia, hälytyksiä, kodinkoneita sekä muita haluttuja järjestelmiä. Ideana on Yhdistää rakennuksen kaikki sähköiset toiminnot yhtenäiseksi älykkäästi toimivaksi verkoksi. Tällöin kaikkia liitettyjä järjestelmiä voidaan ohjata myös toisilla järjestelmillä, välittämättä eri tekniikoista. Samalla järjestelmästä saadaan irti enemmän tehokkuutta, joustavuutta, energian säästöä, luotettavuutta ja mukavuutta. November 20, 2014 Slide 15
KNX-taloautomaation etuja Mukavuus, helppous ja turvallisuus Toiminnoilla saadaan mukavuutta, helppokäyttöisyyttä ja turvallisuutta moniin toimintoihin Helposti muokattavia toimintoja Itse muokattavat tilanneohjaukset Kotona/poissa, joka ohjaa kaikkia järjestelmiä Aikaohjelmat keskitetysti Lomaohjaukset Huone- ja kerroskohtaiset ohjaukset Etä/kauko-ohjaukset, millä tahansa tavalla Jne jne Automaattisia toimintoja Liike- ja läsnäolotunnistimilla Lämpötilan pudotukset/nostot Ulkovalot hämäryyden ja kellon mukaan Markiisit sään mukaan Valojen vilkutus hätätilanteessa Hälytykset selvinä tekstinä näyttöihin Loogiset toiminnot vioista ja hälytyksistä Jne jne ABB Oy 13.3.2013
KNX-taloautomaation etuja Kustannussäästöjä toteutuksessa Talotekniikan toteuttaminen väylätekniikalla säästää suunnittelu- ja asennuskustannuksissa. KNX antaa suunnittelijalle vapautta, sillä järjestelmien toimintaa ei ole välttämätöntä lyödä lopullisesti lukkoon suunnittelupöydällä, vaan hienosäätöä voidaan tehdä valmiissa rakennuksessa. Asennustyö on nopeaa, sillä laitteet voidaan fyysisesti kytkeä hyvin vapaasti väylään ja laitteiden looginen toiminta määritellään erikseen. Säästöjä saadaan myös kaapeloinnissa, varsinkin isoissa kohteissa. ABB Oy 13.3.2013
KNX-taloautomaation etuja Energiatehokkuus Kun koko talotekniikkajärjestelmää säädetään ja ohjataan samalla järjestelmällä, on mahdollista päästä merkittäviin säästöihin. Talotekniikka mukautuu käyttäjien tekemiin ohjauksiin, jolloin pienetkin energiasäästökohteet on mahdollista hyödyntää. Matala- ja passiivienergiatalojen yleistymisen myötä tulee entistä tärkeämmäksi ohjata turhat lämpöä aiheuttavat sähkölaitekuormat pois päältä. Lisäksi verhojen ja markiisien ohjauksella minimoidaan koneellisen jäähdytyksen tarve. ABB Oy 13.3.2013
KNX-taloautomaation etuja Joustavuus ja muunneltavuus KNX on joustava järjestelmä Muutostöiden, toimintojen muuttaminen ja järjestelmän laajentaminen on helppoa. Esimerkiksi valaistusta ohjaavien painikkeiden lisääminen onnistuu vaivattomasti liittämällä uusi painike väylään ja ottamalla se ohjelmallisesti käyttöön. Muutokset voidaan tehdä vetämättä yhtään kaapelia. Ohjelmointikin voidaan parhaimmillaan tehdä jopa etänä omasta toimistosta. ABB Oy 13.3.2013
KNX-taloautomaation etuja Yhteensopivuus KNX on standardoitu väylätekniikka, minkä vuoksi eri valmistajien laitteet ovat yhteensopivia. KNX laitteet käyvät läpi tarkan sertifiointiprosessin, joka takaa sen, että eri valmistajien tuotteet toimivat samassa järjestelmässä ja erityyppisissä sovelluksissa. KNX-järjestelmän käyttöönotossa käytetään yhtä ja samaa, valmistajista riippumatonta ohjelmaa (ETS), jolloin ohjelmalliset ongelmat minimoituvat. TCP/IP verkko ja OPC rajapinta avaa valtavat mahdollisuudet liittyä mihin tahansa muuhun järjestelmään nyt ja tulevaisuudessa. ABB Oy 13.3.2013 Laaja sovellettavuus KNX-järjestelmä sopii hyvinkin erityyppisin kohteisiin: omakotitaloista suuriin liike- ja palvelurakennuksiin. Uudisrakennusten lisäksi KNX-järjestelmä voidaan toteuttaa hyvin olemassa olevaankin kohteeseen saneerauksen yhteydessä.
Perinteinen vs. KNX Tavanomainen ratkaisu Useita eri asennuksia ja järjestelmiä Erilliset toiminnallisuudet Vähäinen joustavuus Kun kaikki toteutetaan erikseen kallista Ratkaisu KNX taloautomaatiolla Yksi asennus Kaikki laitteet voivat hyödyntää toisiaan Erittäin joustava, ohjelmoimalla toimintoja Energiatehokas. Maksaa itsensä takaisin Laajennettavissa ja muokattavissa rajattomasti November 20, 2014 Slide 21
KNX käytännössä Suunnittelu Järjestelmä suunnitellaan KNX:n mukaisesti. Asennus Virtalähde ja toimilaitteet sijoitetaan sähkökeskuksiin. Valojen ja pistorasioiden ohjaukset kaapeloidaan omilla 230V kaapeleilla keskuksen toimilaitteilta. Väylä kaapeloidaan esim. KLMA 4x0,8 kaapelilla virtalähteeltä laitteelta toiselle, myös painikkeille ja muille antureille. Painikkeet asennetaan normaaleihin kojerasioihin. Ohjelmointi Laitteet ohjelmoidaan käyttöön ETS ohjelmalla esim. USB portin kautta. November 20, 2014 Slide 22
Tiedonsiirtotavat Parikaapeli, Twisted pair (KNX TP) Yleisin käytytetty tapa. Kaapeli esim. KLMA 4x0,8+0,8 Käytetään vain 1 pari. Ylimääräinen pari on lisäjännitesyöttöä varten. Sähköverkko, Power Line (KNX PL) Käytetään hyväksi olemassa olevia sähkökaapeleita. Ei juurikaan käytetty Suomessa. Radio, Radio frequency (KNX RF) yksi- tai kaksisuuntainen radiotaajuus. Sopivin saneerauksiin. IP/Ethernet (KNX IP) ATK-verkko ja internet. Nopea tiedonsiirtotapa, jota käytetään runkoverkkona yleensä isoissa kohteissa. (Valokaapeli) November 20, 2014 Slide 23
Kaapelointi, KLMA 4x0,8+0,8 KLMA 4x0,8+0,8 Väyläverkko Puuverkko KLMA 4x0,8+0,8 Ei silmukkaa Tähtiverkko KLMA 4x0,8+0,8 November 20, 2014 Slide 24
Kaapelointi, max etäisyydet <700 m <350 m <350 m <350 m Linjan kokonaispituus < 1000 m KLMA 4x0,8+0,8 November 20, 2014 Slide 25
Järjestelmän rakenne, 1 linja Linjan 1 virtalähde Linja 1 1 2 Linja tarvitsee oman virtalähteen Isoin virtalähde on 640mA KNX laite vie 10mA Linjassa voi olla 64 laitetta Kaapelointi laitteelta toiselle KLMA 4x0,8+0,8 3 Kaikki viestit kuuluvat kaikille laitteille 64 Omakotitaloon riittää usein 1 linja November 20, 2014 Slide 26
Järjestelmän rakenne, 1 linja Linjan 1 virtalähde Linja 1 Linja tarvitsee oman virtalähteen Isoin virtalähde on 640mA KNX laite vie 10mA Linjassa voi olla 64 laitetta Kaapelointi laitteelta toiselle KLMA 4x0,8+0,8 Kaikki viestit kuuluvat kaikille laitteille Omakotitaloon riittää usein 1 linja November 20, 2014 Slide 27
Järjestelmän rakenne, 1 alue Päälinjan virtalähde KLMA 4x0,8+0,8 Päälinja (0) LK/S LK/S LK/S LK/S Linja 1 Linja Linja 3 Linja 15 1 1 1 1 Linjan 1 virtalähde Linjan 2 virtalähde Linjan 3 virtalähde Linjan 15 virtalähde 2 2 2 2 KLMA 4x0,8+0,8 3 3 3 3 64 64 64 64 Linjat yhditetään päälinjalla ja linjayhdistimillä Linjayhdistimet suodattavat viestejä tarvittaessa Laitteita maksimissaan 960 kappaletta November 20, 2014 Slide 28
Järjestelmän rakenne, 15 aluetta Alue 1 Alue 2 Alue 15 Nolla alueen virtalähde Linjayhdistin toimii alueyhdistimenä eri alueiden välillä Todella isoissa kohteissa väylänopeus saattaa muodostua pullonkaulaksi Laitteita maksimissaan 14400 kappaletta November 20, 2014 Slide 29
Järjestelmän rakenne, IP verkko CAT 6 LAN-kytkin CAT 6 IPR/S IPR/S IPR/S Linja 1 Linja 2 Linja 3 IPR/S Linja 225 1 1 1 1 Linjan 1 virtalähde 2 Linjan 2 virtalähde 2 Linjan 3 virtalähde 2 Linjan 225 virtalähde 2 KLMA 4x0,8+0,8 3 3 3 3 64 64 64 64 Linjayhdistiminä toimii IP gatewayt ja linjojen välissä on ATK verkko Avaa mahdollisuudet yhdistää eri järjestelmien kanssa November 20, 2014 Slide 30
Miten KNX toimii? Viestit Painonapit, huonetermostaatit ja liiketunnistimet lähettävät väylälle sanomia. Toimilaitteet vastaanottavat sanomia ja ohjaavat valaistusta, lämmitystä, sähkösyöttöryhmiä, ilmanvaihtoa, jäähdytystä. Lähetetty sanoma lähetetään kaikille väylän laitteille. Vain haluttu laite toimii halutun ohjelmoinin mukaan. Kommunikointi Laitteet tunnistetaan fyysisten osoitteiden perusteella (alue.linja.osoite). Kommunikointi tapahtuu ryhmäosoitteilla. Laitteiden parametrejä muuttamalla toimintoja voidaan muokata halutuiksi. November 20, 2014 Slide 31
Kommunikointi väylällä Laitteet kommunikoivat toistensa kanssa väylän kautta lähetettyjen viestien, ryhmäosoitteiden avulla datapaketteina Sanoma koostuu tiedoista lähettäjästä ja vastaanottajasta sekä varsinaisesta tiedosta, jossa viestitetään tapahtuma (esim. painikkeen painaminen) Koko tieto lähetetään pakattuna 8 byteä pitkinä merkkijonoina. November 20, 2014 Slide 32
Toteutettuja kohteita KNX taloautomaatiolla Flamingo viihdekeskus, Vantaa 2008 - Valaistuksen ohjaus, savunpoisto - IMPRESSIVO -asennuskalusteet Yksityiskoti, Valkeakoski 2009 - Valaistuksen ja lämmityksen ohjaus - prion- ja IMPRESSIVO - asennuskalusteet Musiikkitalo, Helsinki 2011-36 KNX linjaa, 1500 toimilaitetta, 23 kosketusnäyttöä - Dali-väylä, läsnäolotunnistimet, vakiovaloohjauksia - Savunpoisto-ohjaukset - Keskitetty huonevarausjärjestelmä - Keskitetty visualisoini PC:llä valvomosta Luhta pääkonttori, Lahti 2012-23 KNX-linjaa - Valaistuksen ohjaus - Lämmityksen/jäähdytyksen ohjaus November 20, 2014 Slide 33 Finnairin pääkonttori, Vantaa 2013 - Suunniteltu A-energialuokan mukaisesti - 51 KNX-linjaa - Dali-gatewayt, kytkinyksiköt, liike- ja läsnäolotunnistimet, painonapit Cariitti myymälä 2012 - Valaistuksen ohjaus mm. ipad:llä - Energian mittaukset - Äänentoisto ja AV laitteet - prion asennuskalusteet, kosketusnäyttö, etäkäyttö
Kiinteistöjen tulevaisuus nykypäivä Energian mittaukset: kwh, W, Hz, lux, V, A, cosf, litraa, m³ Ilmanvaihto ja jäähdytys Uusiutuva energia ja oma tuotanto Valaistukset Säätieto ja ennakointi Kaihtimet ja suojaukset Sähköauton lataus ja energian varastointi Lämmitykset ja optimointi Email SQL XML WLAN IP Kaikki data ja ohjaukset kaksisuuntaisesti Koneet Internet Hälytykset ja turvallisuus Ohjaukset Etäohjaukset: Puhelin PC Tabletti Rfid Palvelujen tarjoajat: Energiayhtiöt: Tarkat ja reaaliaikaiset mittaukset Kuormien hallinta ja ohjaus Tuntikohtaiset tariffit Smart Grid linkki Turva ja hoivapalvelut Huolto- ja kiinteistöyhtiöt November 20, 2014 Slide 34
6186-L - Esimerkkejä ABB Oy 13.3.2013 Linkki youtube videoon
6186-L Esimerkkejä Omakotitalo 1 ABB Oy 13.3.2013
6186-L Esimerkkejä Omakotitalo 1 ABB Oy 13.3.2013
6186-L Esimerkkejä Omakotitalo 2 ABB Oy 13.3.2013
Lisätietoa on helposti löydettävissä esitteistä ja www.asennustuotteet.fi November 20, 2014 Slide 39
November 20, 2014 Slide 40