VALLILAN TYÖVÄENTALOSSA JUslLIlTIIN EILEN ILLALLA Puhe 7/4 1934

VALLILAN TYÖVÄENTALOSSA JUslLIlTIIN EILEN ILLALLA Puhe 7/4 1934

Suomen S osialidem okraatin s e lo s tu s 8 /4-3 4 luhujakorokkeelle nousi tov» Väinö Tenner ja lausui hän mm. seursava \ Vlimeåikaisissä v a ltio llis is s a juhlissa on o llu t tapana juhlapuheessa luoda jonkinlainen katsaus p o liittis e e n tilanteeseen, jossa on suomittu viim eaikaisia maassa esiintyneitä diktatuuripyrkimyksiä, puolustettu kansanvaltaa ja hyökätty m eillä toimivaa o ik e isto ra d i- kaalista puoluetta vastaan. Kun tämä aihe on verrattain kulunut, olen a ja te llu t tänä päivänä ottaa tekstin aiheeksi erään ta lo u d e llisen kysymyksen. Ja koska täällä on saapuvilla piirikokousedustajia, s i i s myös maaseutulaisia, ja näin ollen kerran kaupunkilaiset ja maa seutulaiset yhdessä, a ja tte lin k ä sitellä maatalouspulan vaikutuksia ja sen lieventäm iskeinoja säkä myös sitä p u olta, mitä v elvollisu u k- sia kaupunkilaistyövaellä tässä suhteessa on. Me tiedämme kaikki, että talou d ellista pulaa on o llu t runsaasti olemassa. Ja varsinkin me kaupunkilaiset tiedämme, että tä ä llä on palkkatyöväen keskuudessa s iit ä suuresti k ä rsitty. Työttömyys on o llu t suuri; ja n iillä k in jotka ovat m ah dollisesti työtä saaneet, ovat palkkatulot o lle e t sangen a lh a ise t. Tästä on o llu t seuraus, että myös maataloustuotannossa on ejrihtynyt pulaa. Nämä kaksi asiaa ovat n iin läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään, että kumpikaan ei tu le ilman toistaan t o i- meen. Varsinkaan maatalous ei tu le toimeen, ilman että s illä on ostokvkyinen kuluttajakunta, joka ostaa s iltä tuotteet ja maksaa n iis tä hyvän hinnan. Viime vuosina e i tä lla is t a ostokykyistä kulutta jakuntaa o le o llu t, S iitä on o llu t seurauksena, että maatalouskin on tuntenut ankarasti pulan vaikutuksia. Me näemme tämän visseissä numeroissakin. Me näemme, että maataloustuotteiden hinnat ovat tavattomasti pudonneet, ja tämä on tie ty s ti johtunut s iit ä, että n i i l - lä ei ole o llu t riittä v ä s ti kysyntää, jo ka näemme s iit ä, että samaan aikaan kun esim. kotim arkkinateollisuustuotteiden hinta on pudonnut vain n. 8 jos verrataan v:n 1926 h in toih in - niiden tukku

hintaindeksi on nykyjään 92 - samaan aikeen on maataloustuotteiden hintaindeksi pudonnut 72 saakka. Näillä tu o tte illa ei s iis o le lä - hestulkoonkaan sanaa arvoa kuin ennai, ja siitä johtuu, että maata- loustuott J llla, n iin hyvin s u u r v ilje lijä illä kuin p ie n v ilje lijö illäk in, jo ita kuuluu runsaslukuisesti so.dem. puolueeseen, on o llu t huono aika. Tätä maatalouspulaa on kyllä eräs onnellinen sattuma m elkoisesti helpottanut. M eillä raha irtautui kullasta syksyllä v. 1901, ja sen jälkeen Suomen markan arvo on pudonnut lähes puoleen s i i t ä, mitä se o l i ennen kullasta Irtautumistaan. Tämä on vaikuttanut sanoisinko e d u llis e s t i maatalous- samoin kuin muuhunkin tuotantooni keventänyt tuotantokustannuksia. S ella iset maat, Joiden raha- arvo on näin mennyt alaspäin, voivat maailmanmarkkinoilla helpommin k ilp a ille tuotteidensa myynnistä Imin ne, Jotka ovat kullassa kiinni Ja Joiden raha on s i i s korkea-arvoinen. Tämä sattuma. Josta e i suinkaan yleensä voi o lla ilo in e n, on vaikuttanut sen, että Jonkin verran helpotusta on tu llu t maataloustuotantoon Ja muuhunkin tuotantoon Ja että korko on tu llu t pienemmäksi. S iitä huolimatta tätä pulaa on edelleen o llu t, Ja olemme nähneet, mitä vaikutuksia s illä on o llu t Julkiseen elämään. Eihän o le kuin pari kolme vuotta aikaa, kun varsinkin maaseudulta käsin kuului tavatonta m eteliä. V a lit e t t iin huonoja a ik oja, p id e ttiin pulakokouksia ja sa a tiin oikein mahtava pula- liik e k in syntynään. Näitä pulakokouksia o l i niin p aljon, että lu u l- I / t iin Jo koko maan olevansiinä mukana. T avallisesti tällainen suuri 1 ääni helposti pettääj luullaan että takana on enemmänkin kuin s ie llä its e asiassa on. Mutta Joka takauksessa nämä valitukset maatalous- o lo ista antoivat aihetta valtiom ahdille kiinnittää asiaan huomiota Ja sen Jälkeen on niin hvvin hallituksen kuin eduskunnankin toimesta ryhdytty maatalouspulan helpoittamlseeri. Ennen kaikkea, Ja varsinkin alussa, on kyseessä pääasiassa ns, velkaantuneet m a a n v ilje lijä t, Jotka o liv a t luiskahtaa pois tilo ilta a n sen huoksl, ettfiivät pystyneet hoitamaan velkojaan. M eillä on syntynyt kokonainen suuri lainsäädäntö elämään näitä velkaantuneita m aan viljelijöitä Joutumasta pois tilo ilta a n. Siinä on

muu Tie t; Tiu KonKursaijLean- ja uiosottolainsäädäntöä, on teh ty p a k o lliseksi neuvottelut Ja sovitte lu t v e lk o jin kanssa, on perustettu kokonainen uusi pankki, Jolle v a ltio on antanut budjetissa varoja Ja mennyt takuuseenkin suurista surmista. U losottoja on o llu t s iitä huolimatta kuulutettuna hyvin paljon. Hiiden lukumääri nousee kynmeniintuhansiin. V arsinaisiin pakkohuutokauppoihin on harvemmin Jouduttu. Viime vuonna ne nousivat S,200teen. Näiden äsken mainitsemieni jä r je s te ly je n kautta on voitu jä r je s- tää n iin, että pakkohuutokaupissakaan ei entinen omistaja t a v a llis e s ti Joudu pois tila lta a n, vaan ostaa v a ltio tila n Ja sijo itta a entisen omistajan slnie. Niinpä lasketaan, että vain n. 1,500 maanomistajaa oikeastaan on lo p u llis e s ti sortunut tila lta a n. Ne, Jotka ovat tässä k ä rsin eet, oirat oikeastaan v elk oja t Ja takausmiehet. Lasketaan, että yksin viime vuoden kuluessa velkojat Ja takausmiehet ovat menettäneet n, 200 m i l j, mk. näissä pakkohuutokaupoissa. Näissä jä rjestely toim en p iteissä on sosialidem okraattinenkin eduskuntaryhmä koettanut o lla sanpen suuressa mittakaavassa mukana. Se on yrittänyt torjua vain räikeimpiä yrityksiä suosia näitä v e la llisia Ja Jättää v elk oja t Ja takausmiehet kokonaan ilman suojaa. Viime aikoina voidaan kuitenkin havaita, että Jonkinlainen käänne un tässä suhteessa tapahtunut. Maaseudulle alkaa elämä v ilk astua, Ennen kaikkea on siihen vaikuttaneet vilkastuneet nr tsänhakkuuf u ito t yra., Jotka t as ovat antaneet työtilaisuuksia maaseudulla Ja m aanom istajille, ennen kaikkea m etsänom istajille, runsaasti lis ä - p Somia, S itä p a its i voimakkaasti alutunut korkok nta on tehnyt mahd ollisek si helpommin hoitaa velkoja, kun se Jokin vu< s i takaperin ei o llu t ensinkään m ahdollista, kaikesta tästä huolimatta, valittaa maaseutu edelleen pulaansa. Myöntää täytyy, että maatalouden kanna tta vaisuus ei o le suinkaan mikääji kehuttava. Päinvastoin voi m ilte i kaikkiin tu otteih in nähden o s o itta a, että ne Joudutaan myymään a lle tuotantokustannusten. Sama ilm iö on myös havaittavissa p a lk k a työlä isiin nähden* hekin

Joutuvat myymbän työvoimaansa - ainoata heidän tuotettaan - a l l e tuotantokustannusten, Eiv thän palkkatulot o le n iin runsaat, että ne tä y ttä is iv ä t edes minimivaatimukset. Mäin on myös maaseudulla kulkeva la ita Ja s ilt ä on Johtunut, että on olemassa toista latua tnftumatvw^ pyrkimys koroitta» maataloustuotteiden h in toja. Se alkaa o lla paljon pontevampi Juttu. Siihen täytyy palkkatyöläisten Ja kulut* ta Jäin kannalta suhtautua koko paljon to is e lla ta va lla, koska se n iin välittöm ästi vaikuttaa heidänkin elämiseensä Ja toimeentulo- m ahöollisuuksiinsa. Tällainen puuttuminen yhteiskunnan, s i i s v a l- tiomahdin puolelta, hintoihin Ja yleensä e rila iste n tuotteiden kauppaan, on nykyjään aivan yleinen ilm iö maailmassa. Täytyy sanoa, että maailma on kokonaisuudessaan luopunut eikäisemmin omaksumaltaan kannalta, Josaa sa n ottiin, että asiat hoitavat itsensä Ja että talou d ellisten voimien vapaa leik k i J&Jefltöä kyllä ennen pitkää o i v a lle ta s o lle. lu ottaa. o i t Nyt ei siihen enää missään haluta Joka maassa pyritään sisältäpäin järjestämään oloja sen mukaisesti kuin tarve kulloinkin näyttää vaativan. on menty suoranaisiin järjettöm yyksiinkin. Siinä suhteeosi Tämä esiin tyy varsinkin sella isen a ilm iönä, että kaikki maat pyrkivät sulkeutumaan: rakentamaan korkeata tullimuuria ympärilleen. Mun Joka maassa on oman maan tu otteita liik a a, ei tied etä, mitä n iillä tehdään. On pelätt y, että muualta lähetetään maahan samanlaisia tu otteita Ja sen vuoksi on koetettu su ojella maata tätä vastaan. T avallisin keino on tä llö in o llu t rakentaa korkea tullim uuri, Jonka y li ei naapuri pääse tulemaan. Jokainen maa p y rk ii kuitenkin viemään omasta maastaan n iin p a ljon kuin m ahdollista, sijoittaaksren oman y litu ota n- tonsa t o i s i i n maihin. Näin o lle n on Jouduttu siihen saneen omituiseen tilaan, että vaikka maailma on tä llä haavaa täynnä halpoja tu o tte ita, ei n iitä kukaan tahdo ostaa, Päinvastoin n iitä vastaan Jokainen koettaa/, itseään suojella Mutta to iselta puolen tahtoo kuitenkin Jokainen maa viedä omia tuotteitaan t o is iin maihin, s iit ä huolim atta, vaikka se saa n iis tä hävyttömän huonon hinnankin. S iis e i tahdota h alvalla osta a, mutta tahdotaan päästä ta v a ro is-

ta halvalla. Olisiko kukaan ymmärtänyt tällaista järjettömyyttä

säännöllisenä &ikänä? Ja kun Jokin maa y rittä ä puolustautua ulkoapäin tulevaa tuontia vastaan tullimuurien avulla, niin toinen maa. Joka pyrkii lähettämään tavaroitaan tullimuurin y l i, se ta v a llise sti maksaa tavaran viennissä hyvitystä, vien tipelkkiota, Joka on paljon korke mpl kuin t u l l i. Tällä tavalla autetaan kotimaan tu otteita pääsemään t o i s i i n maihin. Tämä on se kauppajär Jestelmä, Joka nykyjään on yleisimmin vallitsevana maailmassa. Sen vaikutukset ovat o lle e t niin tu rm iollisia, että maailmankaupan tavaramäärä on supistunut aivan romahtamalla. Kykyjään lasketaan, että maailmankaupassa liikkuu ainoastaan n, 1/5 s i i t ä, mitä nous ukon Junktuurien aikana liik k u i. Tämä on lisä k si seikka, Joka on painostanut Jokaista maata erikseen, aikaansaaden työttömyyttä k aik k ialla Ja ta lo u d e llis ia vaikeuksia, M eilläkin on tässä suhteessa eksytty sam oille p o lu ille. Meidän maamme kunniaksi voinee kuitenkin sanoa, että m eillä on oltu suhteellisen vapaita verrattuna siih en, mitä monissa muissa maissa on teh ty. Tämän Jälkeen s iir t y i puhuja la a ja sti käsittelemään nykyistä edellisen ^unilen hallituksen aikana tehtyjä vientipälkkioita Ja niiden h a ita llisia vaikutuksia. S illo in kun esim, Englannissa on saatu ostaa voita IS m ktila, on Suomessa saatu v oista samanaikaisest i maksaa Jopa 24 mk:kin k i l o l t a. Mitä Järkeä tässä on? Tämän jä r- jestelmän avulla on kyllä päästy sellaiseen omav&taistelouteen, että esim, munia on m eillä niin p aljon,että me todellakaan emme tied ä, mitä me n iillä tekisimme. Puhuja m ainitsi, että koska karjataloustuotte!ta on maassamme lii* kea, n iin on maataloudessa muutettava suuntaa Ja alettava v i lje llä enemmin esim. ruista Ja vehnää. M eille tu otiin viime vuonna ruisvil* Jaa 5C m ilj. kiloa Ja vehnää 90 m ilj. k iloa. Tästä saimme maksaa, vaikka hinnat ovat alh a iset, y li 200 m ilj. mk. Ryhdyttäköön tätä vajausta täyttämään, aloitettakoon s iis v ilje llä v ilja a, kun maamme nykyjään e i tuota kuin viidennen osan viljankulutuksestaan. kuitenkin on myönnettävä, että tä lla in e n suunnanmuutos ei v oi

Ti&panpua yhtäkkiä, Maatalous o kankea. Se e i o le niinkuin tehdastfcotanto, että se v o isi yhdestä muuttaa toiseen tuotteeseen, kuten esim* Kruppin tehtaat Saksassa, Jotka kun eivät saaneet tuottaa tykk e jä, tu o ttiv a t sensijaan kassakoneita, Vientipalkkiolden sijasta o l i s i nähdäkseni pyrittävä hoitamaan asia n iin, että valtion suorittama avustus annettaisiin suoranaisena tukemiapalkkioaa suoraan ttottaj& lle Ja samalla huolehdittaisiin s i i - tä, että hintataso el nousisi maassa. Pääasia on tu o tta ja lle, että tuotanto kannattaa. Tällaisen nurinkurisen tilanteen parantamiseksi on ta v a llis e s ti löydettävissä kolme eri tie tä : ensimmäinen t ie on s e, että suojataan tuotantoa, t a i Jos maa v i Jelee ainoastaan muutamia tärkeitä a rtikk e le ja, kuten esim, B rasilia kahvia, niin hävitetään osa valmiista tu o tte ista. S illä tavalla voidaan ritaä markkinat kunnossa. Voidaan pitää huolta, että missään ei o le liia n suuria määriä painamassa hintoja alea. Toinen t ie on s e, että koetetfaan viedä maasta ulos maksamalla vientipalkkiolta Ja s illä tavalla auttamaan tuottajaa kiipeämään toisen maan tullimuurin y l i. Kolmas t ie on s e, että koetetaan levittää tavaraa kotim aisilla m arkkinoilla, Ja varsinkin, Jos tuote e l o le maan a in o ita, kuten Bras ilia s s a kahvi, n iin siihen on hyviä mahdollisuuksia olemassa; m eillä ainakin voihin nähden. Tähän p itä is i m eillä mitä voim.kkalmmin pyrkiä. P itä is i luopua taistelemasta markkinoista Englannissa, Johcn koko maailma tytttää tavaroitaan Ja muita m aataloustuotteitaan, maksaen miten suuria v ien tip a lk k iolta tahansa. En pyri esittämään mitään lo p u llista ohjelmaa. Pääasia on, että osoitetaan nykyisen järjestelmän heikkous Ja nur.luus Ja vaaditaan, että hallituksen on selv itettä v ä, mitenkä tä lla is e t tuotteet voidaan kotimaassa nauttia halpaan hintaan, sensijaan, että me tä llä hetkellä autamme ulkomaista kuluttajaa saamaan halpaa tavaraa. Tämä asia on koetettava järjestää yhteisymmärryksessä n iin hyvin kulutta Jäin kuin p ie n v ilje lijä in kanssa, koska kumpienkin etu siinä on kyseessä.

Mutta se, mikä on kaikkein tärkeintä, on lu on n ollisesti ostajan ostokyvyn lisääminen. J o lle i siin ä suhteessa tehdä mitään, raukeavat kaikki y rity k se t auttaa myös m aataloustuottajia. Jos e i maata lou stu otteilla o le varmaa o s ta ja p iirlä, e i mikään mahti maailmassa saa n iitä menemään kaupaksi, ei ainakaan hyvään hintaan. Kykyinen a il'a on opettanut ihmisiä ajattelemaan sanoisinko y le isv a lta - k u n n allisesti. Tähän saakka on jokainen puolue, ryhmä ja p iir i a ja te llu t aina oman ryhmänsä ja luokkansa kannalta a sio ita. t ne huomaavat, että rae olerme kaikki riippuvaisia toisistamme. yhden käy huonosti, käy toisenkin huonosti, kun taas sen sijaan, Jos voidaan pitää huoli s i i t ä, että Jokin ryhmä menestyy hyvin, tulee siltä to is ille k in hyötyä. Tämän vuoksi p itä is i maataloustuottajien tä llä hetkellä hyvin ymmärtää, että viime vuosien palkkapolitiikka on h e ille its e lle e n o llu t mitä tunaiollisinyt juuri sen kautta^ että palkkataso on pol$#ttu n iin a la s, e tte i heidän tu otteillaan o le tä llä hetkellä Kyt Jos riittä v ä s ti o sta jia eikä tavaroillaan menekkiä. Samalla kun me s iis olemme valm iit puolestam tukemaan varsinkin p ie n v ilje lijö itä heidän tu otteillen sa parempien markkinoiden saamiseksi, m eillä puolestamme on kuluttajäin edustajina oikeus odottaa, että muu yhteiskunta pit^ä huolen s i i t ä, että palkkatyöläisten asema paranee. S iitä tulee hyötymään koko yhteisi unta kohoutuvan ostokyvyn muodossa. ' - A