Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012
Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LEINO, ANTTI: Opinnäytetyön ulkoasu Tutkielmaohje, 3 sivua Syyskuu 2012 Tämän ohjeen tarkoituksena on esittää lyhyesti, minkälainen tutkielman kuuluisi ulkoasultaan olla. Samalla siinä on, osittain sivumäärän lisäämiseksi, hiukan osviittaa siitä, mitä tutkielmaan ja tutkimussuunnitelmaan olisi hyvä kirjoittaa. Avainsanat: kandidaatintutkielma, ulkoasu
Sisällys 1. Johdanto...1 2. Ulkoasumääräykset...1 3. Rakenne...1 3.1. Yleistä...1 3.2. Tutkimussuunnitelma... 2 3.3. Tutkielma...2 4. Lopuksi...2 Lähteet...2 iii
1. Johdanto Tämän pikku kirjoitelman tarkoituksena on olla esimerkkinä opinnäytetyön oli se sitten kandidaatin- tai pro gradu -tutkielma ulkoasusta. Samalla tässä on tilaisuus esittää hiukan ajatuksia siitä, mitä tutkielmassa ja sitä edeltävässä tutkimussuunnitelmassa kuuluisi olla. Jonkin verran olen tässä käyttänyt apuna edellisessä elämässäni vastan tullutta tutkielmaohjetta (Erkiö, Kurhila, Kutvonen, Mäkelä, Nykänen & Verkamo 2008). 2. Ulkoasumääräykset Ulkoasuun liittyviä ohjeita löytyy jonkin verran yksikön yhteisistä ohjeista (Tutkielmaohje). Tämän ohjeen kansilehden ja tiivistelmän olen yrittänyt muotoilla tuolla olevien määräysten mukaisesti, näin ikään: Kansilehden keskelle kirjoitetaan tutkielman nimi (teksti keskitetään). Oikeasta alakulmasta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot allekkain kirjoitettuna ja seuraavassa järjestyksessä: opiskelijan nimi, yliopisto, yksikkö, oppiaine/tutkinto-ohjelma, kandidaatintutkielma sekä tutkielman valmistumisaika (esim. syyskuu 2012). Yksikön ohjeiden liitteestä käy lisäksi ilmi, että työn otsikko kirjoitetaan kansilehdelle 16 pisteen kokoisena ja lihavoituna. Kirjainlajista ei liene määräyksiä, mutta kauheasti ei kannata kikkailla. Tässä ohjeessa on päädytty käyttämään leipätekstissä 12 pisteen Garamondia ja otsikoissa 14 16 pisteen Optimaa. Tekstinkäsittelyohjelmistojen oletukset kelvannevat ihan. Tekstisivujen marginaalin on oltava vähintään 2 cm, kuten tässä. Niiden on myös oltava samanmittaiset sivun oikeassa ja vasemmassa laidassa, koska pro gradu -tutkielmat painetaan kaksipuoleisina. Samasta syystä sivunumero kirjoitetaan sivun keskelle, joko ylä- tai alamarginaaliin (tässä on, kuten tarkkaavainen lukija voi huomata, päädytty jälkimmäiseen vaihtoehtoon). Sivunumerointi aloitetaan johdantoluvun alusta; sisällysluettelosivut voidaan numeroida erikseen, mutta kansilehti ja tiivistelmä jätetään numeroimatta. Lähdeviitteet ja -luettelo kirjoitetaan suomen kielen opinnäytteissä Virittäjän mallin mukaan (Virittäjän lähdeohje). Tulevaa elämää varten on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että lähdeviitteistä kuten kyllä muistakin ulkoasuasioista on liki jokaisella julkaisulla omat ohjeensa ja käytäntönsä. Niinpä esimerkiksi Erkiö ym. (2008) esittävät aivan erilaiset ohjeet lähdeviitteiden muodostamiseen. 3. Rakenne 3.1. Yleistä Teksti koostuu luvuista, joissa voi olla edelleen alalukuja. On hyvä huomata, että tietty systemaattisuus on tarpeen. Jos esimerkiksi luvun otsikon ja ensimmäisen alaluvun välissä on johdannonomaista tekstiä, sitä on oltava kaikissa vastaavissa kohdissa, ei siis näin: 1. Esimerkkiluku 1.1. Sen alaluku Teksti alkaa tästä. 1
2. Seuraava esimerkkiluku Tässäkin on jo tekstiä. 2.1. Sen ensimmäinen alaluku Samoin on hyvä pitää mielessä, että jos luvulla on alalukuja, niitä on oltava enemmän kuin yksi muuten on vaikea perustella, miksi luku ylipäätään on jaettava alalukuihin. Tutkielman alussa on sisällysluettelo ja sekä tutkielman että tutkimussuunnitelman lopussa lähdeluettelo. Ne otsikoidaan päälukujen tapaan mutta ilman numeroita. Lähdeluettelon jälkeen voi olla vielä liitteitä, jotka numeroidaan erikseen. 3.2. Tutkimussuunnitelma Suunnitelman tarkoituksena on antaa kuva siitä, mitä tutkimuksessa on tarkoitus tehdä. Suunnitelma kirjoitetaan tyypillisesti sellaiselle lukijalle, joka voi jollakin tavalla edesauttaa tutkimuksen syntymistä: tällainen voi olla vaikkapa henkilö, joka hyväksyy opinnäytetyön aiheen, myöntää opinto-oikeuden taikka päättää tutkimusrahoituksesta. Suunnitelmassa olisi hyvä olla ainakin tämmöisiä asioita: Johdanto: mitä aihepiiristä tiedetään etukäteen Kysymyksenasettelu: mitä tutkimuksella on tarkoitus selvittää Aineisto ja menetelmät: miten kysymykseen etsitään vastausta Aineopintojen seminaarissa tutkimussuunnitelma laaditaan seminaarin ensimmäisen periodin aikana. Sen laajuus on noin 5 sivua, ja siihen on vähintään johdannon, mieluiten myös aineistoa ja menetelmiä käsittelevän osan tueksi hyvä löytää pari kolme työn kannalta relevanttia lähdettä. Syventävissä opinnoissa tutkimussuunnitelmakin saa olla jo hiukan syventävämpi; mallia voi katsoa vaikkapa Hurtalta ja Peltolalta (1997). 3.3. Tutkielma Tieteellisessä tekstissä on tyypillisesti kolme osaa: aloitus, keskikohta ja lopetus. Teksti alkaa johdannolla, jonka tarkoituksena on esitellä aihepiiri ja antaa lukijalle valmiudet ymmärtää itse varsinainen käsiteltävä asia. Johdannon jälkeen seuraa asian käsittely, jossa esitellään varsinainen tutkimusaineiston systemaattinen analyysi ja sen perusteella tehdyt johtopäätökset. Lopuksi seuraa päätösosa, jossa esitellään yhteenvedonomaisesti tutkimuksen tulokset ja mahdollisia ajatuksia jatkotutkimukselle. Kaikki kolme osaa voivat koostua useista luvuista, ja tyypillisesti ainakin käsittelyosa on luontevaa jakaa. 4. Lopuksi Tutkielman ulkoasu on pohjimmiltaan aika yksinkertainen, kunhan oppii miten palaset osuvat kohdalleen. Sitä ei kannata pelätä, niin kuin ei opinnäytetyön tekemistä muutenkaan. Lähteet Erkiö, Hannu Kurhila, Jaakko Kutvonen, Lea Mäkelä, Matti Nykänen, Matti Ver- 2
kamo, Inkeri 2008: Ohjeita opinnaytetyon rakenteesta ja ulkoasusta. Ohjemoniste. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. http://www.cs.helsinki.fi/u/leino/opetus/tiki-k09/pohja/ latex/malli.pdf Hurtta, Heikki Peltola, Tapio 1997: Tutkielmantekijan opas. Toinen, uudistettu painos. Tampere: Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. Tutkielmaohje = Ohjeita opinnaytetoiden tekijoille, ohjaajille ja tarkastajille. Tampere: Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2012. http://www.uta.fi/ltl/opiskelu/kaytannot/tutkielmat.html Virittajan lahdeohje. Helsinki: Kotikielen seura 2005. http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/ohjeet/lahteet.html 3