1. KANDIDAATINTUTKIELMAT

Transkriptio

1 OHJEITA OPINNÄYTETÖIDEN TEKIJÖILLE, OHJAAJILLE JA TARKASTAJILLE Nämä ohjeet koskevat kaikkia kieli- ja käännösaineissa tai kielten ja kääntämisen tutkinto-ohjelmissa laadittavia kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmia. Ohjeet koskevat tutkielmien layout-standardia, tavoitteita, tarkastusprosessia ja arviointiperiaatteita. Lisäksi oppiaineilla/tutkinto-ohjelmilla on omia ohjeita esim. lähdeviitteiden ja kirjallisuusluettelon laatimiseen. Tämä ohjeistus on hyväksytty Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtokunnassa Tätä ohjeistusta voidaan päivittää ilman erillistä käsittelyä tarpeen mukaan esim. yliopiston johto-, tutkinto- tai arviointisäännön muuttuessa. Ohjeistusta on päivitetty johtajan päätöksellä vastaamaan uusia säännöksiä ja uutta opetussuunnitelmaa sekä opetusneuvoston kypsyysnäyteohjeita. 1. KANDIDAATINTUTKIELMAT Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle mm. "valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin" ja pääaineen aineopintoihin tulee sisältyä vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte (9 ). Kieli- ja käännösaineissa/kielten ja kääntämisen tutkinto-ohjelmissa laaditun kandidaatintutkielman tavoitteina on harjaantuminen tieteelliseen kirjoittamiseen ja rajatun tutkimusongelman tai - kysymyksen selvittäminen. Tutkielman on lisäksi tarkoitus olla pohjustusta pro gradu -prosessille työmenetelmiltään, ei välttämättä aiheeltaan. Tutkielman opintopistemäärä määritellään kunkin oppiaineen/tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa erikseen. Kandidaatintutkielma suositellaan tehtäväksi kolmannen opiskeluvuoden aikana. 1.1 Ohjausprosessi Ohjausprosessi alkaa, kun opiskelija sopii ohjaajan kanssa tutkielman aiheesta. Samalla sovitaan myös ohjausprosessin pelisäännöistä. Sekä opiskelijan että ohjaajan tulee sitoutua ohjausprosessiin. Ohjausprosessin aikana ohjaajalla ei ole velvollisuutta tulostaa opiskelijan tekstiversioita. Opiskelijan tulee siis toimittaa tekstinsä paperimuodossa, ellei ohjaajan kanssa ole toisin sovittu. 1.2 Tutkielmien kieli Tutkielmat kirjoitetaan tavallisesti opiskeltavalla kielellä. Vastuu tutkielman kieliasusta on opiskelijalla. Opiskelijan tulee ottaa huomioon, että tutkielman sisällön lisäksi myös kieliasu vaikuttaa arvosteluun. Postiosoite Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Käyntiosoite Kanslerinrinne 1 Puh Faksi ltl.info@uta.fi

2 1.3 Layout Kandidaatintutkielman sivumäärä on sivua. Oppiaineet/tutkinto-ohjelmat antavat tarkempia ohjeita marginaaleista, riviväleistä, kirjasintyypeistä yms. Sivujen marginaalien tulee olla yhtä suuret, vähintään 2 cm. Sivunumero laitetaan keskelle sivua joko ylä- tai alamarginaaliin. Sivunumerointi aloitetaan vasta johdantoluvusta, eli varsinaisesta tekstistä. Kansilehden keskelle kirjoitetaan tutkielman nimi (teksti keskitetään). Oikeasta alakulmasta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot allekkain kirjoitettuna ja seuraavassa järjestyksessä: opiskelijan nimi, yliopisto, yksikkö, oppiaine/tutkinto-ohjelma, kandidaatintutkielma sekä tutkielman valmistumisaika (esim. syyskuu 2012). Kansilehden malli on näiden ohjeiden liitteenä Tutkielman jättäminen arvioitavaksi Ohjausprosessiin kuuluu tutkielman esitarkastus. Esitarkastuksen jälkeen, saatuaan ohjaajansa puollon, opiskelija voi jättää tutkielmansa arvioitavaksi. Kandidaatintutkielmat jätetään arvioitavaksi ohjaajan kanssa sovitulla tavalla. 1.5 Kypsyysnäyte Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sanotaan suomen ja ruotsin kielten taidosta seuraavaa: 6 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta [--]. Saman asetuksen 10 :n 2 momentin nojalla opiskelijan on alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi "osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa". Edelleen 3 momentin mukaan yliopisto määrää kypsyysnäytteestä erikseen, mikäli opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. Kypsyysnäytteen kielen määrää koulusivistyskieli. Koulusivistyskieli on suomi, jos opiskelijalla on suomenkielisen peruskoulun tai lukion päättötodistus, johon sisältyy arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä. Koulusivistyskieltä ei siis voi osoittaa IB-, EB- ja Reifeprüfungtutkinnoissa suoritetulla ylioppilastutkintoon kuuluvalla suomen tai ruotsin äidinkielen kokeella. Jos koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tieteenalayksikön johtaja määrää kypsyysnäytteen kielestä. Asiaa koskeva vapaamuotoinen hakemus toimitetaan tarvittavine liitteineen opintoasiain päällikölle.

3 Tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte suoritetaan yksikön yleisinä tenttipäivinä (ks. opetusohjelmasta) tai sähköisenä tenttinä (sovittava ohjaajan kanssa). Kypsyysnäytettä ei voi antaa, ennen kuin tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Yleisenä tenttipäivänä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sähköisesti NettiOpsussa viimeistään 7 vuorokautta ennen tenttipäivää. Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tenttipalvelun ohjeiden mukaan.tentti kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteen kysymykset laatii ja sisällön tarkastaa tutkielman ohjaaja. Sisällöntarkastajan on arvioitava kypsyysnäyte kolmen viikon kuluessa. Vieraiden kielten ja käännöstieteen opiskelijoiden kypsyysnäytteiden (suomenkielisen) kieliasun tarkastuksesta vastaa kielikeskus, suomen kielen opiskelijoiden kypsyysnäytteiden osalta suomen kielen tutkinto-ohjelma. Kielentarkastajallakin on 3 viikkoa arviointiaikaa. Opetusneuvoston hyväksymä ohje kypsyysnäytteen kirjoittajalle Tampereen yliopiston opiskelusivustolla: Tutkielmien arviointi Kandidaatintutkielman ja kypsyysnäytteen sisällön tarkastaa ja hyväksyy tutkielman ohjaaja. Tarkastajan tulee arvioida tutkielma kolmen viikon kuluessa opiskelijan kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma arvioidaan aineopintojen seminaarin yhteydessä opetussuunnitelmassa mainitulla tavalla. Pääainepohjaista tutkintoa suorittavan opiskelijan tutkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty, mikäli opiskelijalle on jo rekisteröity aineopintojen seminaarin suoritus opintorekisteriin. Tällöin kandidaatintutkielma rekisteröidään erikseen vuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Kandidaatintutkielmansa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omaan opintosuoritukseensa tietoonsa. Tutkielma hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä tehdessään syyllistyneen vilppiin tai törkeään piittaamattomuuteen hyvästä opiskelukäytännöstä. Vilppi voi aiheuttaa muitakin kurinpidollisia toimia yliopistolain ja yliopistoasetuksen nojalla. 2. Pro gradu -tutkielmat Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 12 :n mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon yhtenä tavoitteena on antaa opiskelijalle "valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen". Tutkintoasetuksen mukaan (15 ) syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman laajuuden on oltava opintopistettä.

4 Tutkielma voidaan laatia myös ryhmätyönä. Tällaisen työn edellytyksenä on, että tutkielman laatimiseen tarvittava työmäärä vastaa kunkin tekijän osalta yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työtä. Työn johdannosta on käytävä ilmi, mikä on kunkin tekijän osuus. Yhteistutkielma voi olla yhteinen usealle tieteenalalle, jolloin kunkin tieteenalan osalta määrätään oma tarkastaja. 2.1 Pro gradu -tutkielmien tavoitteet Pro gradu -tutkielma on itsenäinen tutkimus, jossa opiskelija osoittaa osaavansa soveltaa kriittisesti tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä. Tutkielmalta edellytetään oman tieteenalan sisältöjen ja menetelmien hallintaa. 2.2 Ohjausprosessi Ohjausprosessi alkaa, kun opiskelija sopii ohjaajan kanssa tutkielman aiheesta. Samalla sovitaan myös ohjausprosessin pelisäännöistä. Sekä opiskelijan että ohjaajan tulee sitoutua ohjausprosessiin. Ohjausprosessin aikana ohjaajalla ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa pro gradu - tutkielman arvosanaan, sillä lopullinen arvosana muodostuu kahden tarkastajan keskustelujen tuloksena. Ohjausprosessin aikana ohjaajalla ei ole velvollisuutta tulostaa opiskelijan tekstiversioita. Opiskelijan tulee siis toimittaa tekstinsä paperimuodossa, ellei ohjaajan kanssa ole toisin sovittu. 2.3 Tutkielmien ja lyhennelmien kieli Tutkielmat kirjoitetaan tavallisesti opiskeltavalla kielellä, ja kaikkien pro gradu -tutkielmien alkuun liitetään lisäksi lyhyt suomenkielinen tiivistelmä (malli liitteenä 2). Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen opiskelijat voivat kirjoittaa tutkielmansa joko suomeksi tai B-työkielellään. Lisäksi käännöstieteen pro gradu -tutkielmien loppuun liitetään pääaineen/tutkinto-ohjelman kieliparin toisella kielellä laadittu sivun pituinen lyhennelmä. Vastuu tutkielman kieliasusta on opiskelijalla. Opiskelijan tulee ottaa huomioon, että tutkielman sisällön lisäksi myös kieliasu vaikuttaa arvosteluun. 2.4 Layout Layoutin osalta noudatetaan kirjaston ohjeita. Koska pro gradu -tutkielmat painetaan kaksipuoleisina, tulee sivujen marginaalien olla yhtä suuret, vähintään 2 cm. Samasta syystä sivunumero laitetaan keskelle sivua joko ylä- tai alamarginaaliin. Sivunumerointi aloitetaan vasta johdantoluvusta, eli varsinaisesta tekstistä. Pro gradu -tutkielman sivumäärä on sivua. Tutkinto-ohjelmat antavat tarkempia ohjeita marginaaleista, riviväleistä, kirjasintyypeistä yms. Nimiölehden keskelle kirjoitetaan tutkielman nimi (teksti keskitetään). Oikeasta alakulmasta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot allekkain kirjoitettuna ja seuraavassa järjestyksessä: opiskelijan nimi, yliopisto, yksikkö, oppiaine/maisterikoulutus (opintorekisterin opinto-oikeuden mukaan), pro gradu - tutkielma sekä tutkielman valmistumisaika (esim. syyskuu 2012). Nimiölehden malli on näiden ohjeiden liitteenä 1.

5 2.5 Tutkielman jättäminen arvioitavaksi Ohjausprosessiin kuuluu tutkielman esitarkastus. Esitarkastuksen jälkeen, saatuaan ohjaajansa puollon, opiskelija voi jättää tutkielmansa arvioitavaksi. Sen jälkeen tutkielmaan ei voi enää tehdä korjauksia. Pro gradu -tutkielmat jätetään arvioitavaksi sähköisesti NettiOpsussa Tampereen yliopiston kirjaston julkaisemien ohjeiden mukaan. Ohjeisiin on hyvä tutustua jo ohjausprosessin aikana. Kirjaston ohjeet löytyvät verkosta osoitteesta Tutkielmat painetaan Yliopistopainossa. Arviointiprosessin jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus saada toisen tarkastajan kappale itselleen yksikön toimistosta. Ryhmätyönä tehty tutkielma tulee jättää tarkastettavaksi yhtenä kokonaisuutena, mistä johtuen yksikkö voi luovuttaa tarkastusprosessin jälkeen vain yhden kappaleen. Jos molemmat tekijät haluavat saada yliopiston kansilla varustetun tutkielmakappaleen, tulee yliopistopainoon tehdä lisätilaus tutkielman jättämisen yhteydessä. 2.6 Kypsyysnäyte Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004, 16 ) säädetään, että opiskelijan on ylempää korkeakoulututkintoa varten kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten. Kypsyysnäytteen kielen määrää koulusivistyskieli. Koulusivistyskieli on suomi, jos opiskelijalla on suomenkielisen peruskoulun tai lukion päättötodistus, johon sisältyy arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä. Koulusivistyskieltä ei siis voi osoittaa IB-, EB- ja Reifeprüfungtutkinnoissa suoritetulla ylioppilastutkintoon kuuluvalla suomen tai ruotsin äidinkielen kokeella. Jos koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tieteenalayksikön johtaja määrää kypsyysnäytteen kielestä. Asiaa koskeva vapaamuotoinen hakemus toimitetaan tarvittavine liitteineen opintoasiain päällikölle. Jos opiskelijan kypsyysnäytteen kieleksi on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä määrätty muu kuin suomi tai ruotsi, voi opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen ko. kielellä myös ylempää korkeakoulututkintoa varten. Jos kielitaito on osoitettu alempaa korkeakoulututkintoa varten, opiskelijan ylempää korkeakoulututkinto varten kirjoittama kypsyysnäyte tarkastetaan vain sisällön kannalta. Kypsyysnäytteen kysymykset laatii ja sisällön tarkastaa tutkielman ohjaaja. Sisällöntarkastajan on arvioitava kypsyysnäyte kolmen viikon kuluessa. Jos opiskelija ei ole osoittanut kielitaitoaan alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä, kypsyysnäyte arvioidaan myös kielen osalta. Kielentarkastajalla on 3 viikkoa arviointiaikaa. Tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte suoritetaan yksikön yleisinä tenttipäivinä (ks. opetusohjelmasta) tai sähköisenä tenttinä (sovittava ohjaajan kanssa). Kypsyysnäytettä ei voi antaa, ennen kuin

6 tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Yleisenä tenttipäivänä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sähköisesti NettiOpsussa viimeistään 7 vuorokautta ennen tenttipäivää. Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tenttipalvelun ohjeiden mukaan. Tentti kestää neljä tuntia. 2.7 Arviointiprosessi Virallinen tarkastusprosessi alkaa siitä, kun tutkielma saapuu Yliopistopainosta yksikköön. Tarkastuksen suorittaa kaksi yksikön johtajan määräämää tarkastajaa. Tarkastajien on laadittava yhteinen lausunto ja arvolause-ehdotus (joko kokonaan sanallisena lausuntona tai liitteen 3 mukaisella lomakkeella) kolmen viikon kuluessa kypsyysnäytteen suorittamisesta. Erityisen painavasta syystä yksikön johtaja voi myöntää poikkeuksen määräaikaan. (TaY:n opintojen arviointisääntö 29, 2 momentti). Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä, toimittaa kumpikin tarkastaja oman lausuntonsa ja arvolause-ehdotuksensa. Kanslia lähettää opiskelijalle lausunnosta kopion ja kirjeen, jossa on toimintaohjeet. Opiskelijan suostumuksen mukaisesti lausunto voidaan vaihtoehtoisesti skannata ja lähettää sähköpostitse. Opiskelijan tulee ilmoittaa tästä yksikön toimistoon. Yksikön johtaja tekee tarkastajien lausunnon perusteella päätöksen tutkielman arvostelusta seitsemän päivän kuluttua siitä, kun opiskelijan voidaan laskea saaneen lausunnon itsellensä. Mikäli opiskelija on tyytymätön tutkielmastaan annettuun lausuntoon ja/tai arvolause-ehdotukseen, hän voi toimittaa yksikön johtajalle osoitetun kirjallisen vastineen yksikön toimistoon. Yksikön johtaja voi tarpeen mukaan saattaa tutkielman arvostelun yksikön johtokunnan ratkaistavaksi. Mikäli opiskelija on tyytymätön yksikön johtajan tai johtokunnan päätökseen pro gradu -tutkielmansa arvioinnista voi hän pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yksikön johtokunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omaan opintosuoritukseensa tietoonsa. Oikaisupyyntö toimitetaan yksikön toimistoon. 2.8 Tutkielmien arviointi (arviointialueet ja arvosanojen kuvaukset) Pro gradu -tutkielmat arvostellaan arvolauseilla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur ( alkaen asteikolla 1 5). Valinnaisten opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty ( alkaen asteikolla 1 5). Tutkielma hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä tehdessään syyllistyneen vilppiin tai törkeään piittaamattomuuteen hyvästä opiskelukäytännöstä. Vilppi voi aiheuttaa muitakin kurinpidollisia toimia yliopistolain ja yliopistoasetuksen nojalla. Arviointialueet 1. Tutkimusaihe, tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset tutkimuksen aihevalinnan perustelut tutkimuksen tavoitteiden määrittelyn selkeys

7 tutkimuskysymysten muotoilu tutkimuksen tarkastelunäkökulman määrittely ja rajaaminen ongelmanasettelun selkeys, mielekkyys ja loogisuus aiheen merkitys ja tutkimuksen haasteellisuus ja innovatiivisuus tutkimuskysymysten, kirjallisuuskatsauksen ja tulososion välisen suhteen selkeys 2. Tutkimuksen perustuminen aihepiirin kirjallisuuteen, käsitteiden määrittely ja teoreettinen viitekehys tutkimuksen kytkeminen aihepiirin aiempaan tutkimukseen aihepiirin aiemman tutkimuksen tuntemus, yhteenvedot aiemmasta tutkimustiedosta valittujen tutkimusten osuvuus tutkimuskysymysten kannalta sekä niiden kytkeminen omaan tutkimusongelmaan keskeisten käsitteiden hallinta ja määrittely alueen teoreettisten lähestymistapojen tarkastelu ja erittely viitekehyksen valinnan perustelu viitekehyksen rakentaminen aiempien tutkimusten pohjalta mahdolliset aiempien tulosten sekä viitekehyksen nojalla esitetyt tutkimushypoteesit 3. Tutkimusmenetelmien käyttö menetelmien soveltuvuus tutkimusongelmaan vastaamiseen menetelmävalintojen perustelut tutkimusaineiston keruun menettelyjen raportoinnin tarkkuus tutkimusaineiston riittävyys ja luotettavuus ongelman kannalta, luotettavuuden kriteerien selkeä määrittäminen aineiston käsittelyn ja käytetyn analyysimenetelmän esittely analyysin läpinäkyvyys, selkeys ja luotettavuus analyysin kattavuus ja syvyys taulukoiden, kuvioiden ja yhteenvetojen käyttö tulosten esittämisessä tulosten luotettavuus ja pätevyystarkastelut sekä tilastolliset merkitsevyystestit 4. Tulosten ja päätelmien esittäminen keskeisten tulosten nostaminen esille ja niiden tarkastelu suhteessa aiempiin tutkimuksiin tutkimuskysymyksiin vastaaminen tulosten luonteen tarkastelu (yllättävyys, uudet vs. odotetut tulokset) tulosten tulkinta ja niiden merkityksen erittely (tulosten mahd. tieteellinen uutuusarvo, merkitykset käytännön toiminnalle ja sen kehittämiselle) johtopäätösten teko tutkimuksen rajoitusten osoittaminen ja jatkotutkimuksen tarpeiden erittely menetelmäratkaisujen onnistuneisuuden arviointi 5. Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta kyky tieteelliseen argumentaatioon ja argumentoinnin vakuuttavuus kyky eritellä tutkimuskirjallisuutta analyyttisesti kriittisyys ja itsenäisyys synteesin luominen teorian ja empirian välinen yhteys

8 hyvän tieteellisen tutkimustavan tuntemuksen osoittaminen lähdemerkintöjen (lähdeviitteet ja lähdeluettelo) korrektius tutkielman kokonaisrakenteen toimivuus ja loogisuus tieteellisen kielenkäytön hallinta, johdonmukaisuus ja tarkkuus, kielen selkeys, sujuvuus, kieliasun korrektius työn viimeistelyn taso (ulkoasu, kirjoitusvirheet) Arvosanojen kuvaus Approbatur (hyväksytään) Tutkielma on asiallisesti kirjoitettu. Työ on kuitenkin kysymyksenasettelultaan vaatimaton tai epäselvä, tai työ on kokonaisuudessaan suppea. Tämän arvosanan saaneen opinnäytteen yleisiä piirteitä ovat: työssä ei juuri käydä läpi aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta tai keskustelua, ja aiemman tutkimuskirjallisuuden tuntemus on heikkoa taustoitus perustuu vain muutamiin lähteisiin, joita käytetään suoraan referoiden lähteet ovat pääosin muuta kuin tieteellistä kirjallisuutta tutkimuksen käsitteistö, tutkimustehtävä ja ongelmat jäävät määrittelemättä tai epäselviksi teoriaosan ja empiirisen osan välillä ei ole selvää yhteyttä empiirinen aineisto on niukka tai sen hyödyntäminen suppeaa johtopäätökset ovat niukat tai puuttuvat työn kielessä ja ulkoasussa on vakavia puutteita tai virheitä. Lubenter approbatur (mielihyvin hyväksytään) Tutkielma täyttää epäilyksettä opinnäytetöille asetetut kriteerit. Työ on asiallisesti tehty eikä sisällä vakavia puutteita, vaikka siinä saattaa olla muodollisia heikkouksia. Tämän arvosanan saaneen opinnäytteiden yleisiä piirteitä ovat: tutkimuskysymysten asettelu ja tutkimusongelmien rajaus on sekava tai epätarkka tutkimuksen taustoitus on joko suppea ja yksipuolinen tai laaja ja rönsyilevä tutkimuksen suhde aiempaan aihepiirin tutkimukseen jää löyhäksi referoidut tutkimukset eivät ole aihepiirin kannalta relevanteimpia, tai ne jäävät irrallisiksi empiriasta tai liittyvät vain löyhästi tutkimusongelmaan käsitteiden määrittely on luetteloivaa menetelmäselostuksessa on aukkoja ja puutteita aineisto on puutteellisesti jäsennetty, analyysi ja tulosten esittely jäävät pintapuolisiksi tai vaille kytkentää aiempiin tutkimustuloksiin. Non sine laude approbatur (ei ilman kiitosta hyväksytään) Tutkielma muodostaa toimivan kokonaisuuden. Työ on kuitenkin suppeahko tai lähestymis- ja käsittelytavaltaan rutiininomainen. Tutkimuskysymysten asettelu ja tutkimusongelmien rajaus on tavanomainen. Yhteys teorian ja empiirisen osan välillä on riittämätön. Tämän arvosanan saaneen opinnäytteen yleisiä piirteitä ovat: teoriataustan käsittely on luettelomaista tai mekaanista taustoituksen rajaus saisi olla tiukemmin tutkimuskysymyksiin nivottu tutkimuksen lähtökohtia on selostettu ja tutkimuskysymykset on määritelty

9 lähteet ovat pääosin asiaankuuluvia, mutta ne eivät ole kaikilta osin relevantteja tai joitakin olennaisia lähteitä puuttuu tutkimusmenetelmän hallinta on kohtalaisen hyvää tulosten esittämisessä on kaavamaisuutta tai tulosten tulkinta jää hieman pinnalliseksi kielellisesti tutkielma on melko hyvä muotoseikoissa kuten rakenteessa ei ole vakavia puutteita. Cum laude approbatur (kiitoksin hyväksytään) Työssä on kohtuullinen oma panos, ja se osoittaa selvää potentiaalia. Tutkielma muodostaa hyvän ja toimivan kokonaisuuden. Se on hyvin jäsennetty ja kirjoitettu, etenee loogisesti ja päätyy selkeisiin tuloksiin. Tieteellinen esitystapa on asiallista ja selkeää, ja tutkimuskokonaisuuden hallinta on hyvää tasoa. Yleisiä tämän arvosanan opinnäytteiden piirteitä ovat: tutkimus osoittaa itsenäisyyttä ja kriittisyyttä tutkimuksen taustoitukseen on paneuduttu, ja keskeisimmät aiheeseen liittyvät tutkimukset selostetaan hyvin tutkimuskysymykset on määritelty tarkasti, ja tutkimuksen näkökulma ja rajaukset on selitetty tutkimuksen teoreettinen viitekehys on selitetty menetelmälliset valinnat on raportoitu hyvin analyysi ja tulokset on esitetty selkeästi ja asiallisesti johtopäätöksissä kerrotaan selvästi, mikä on tulosten yhteys aiempaan tutkimukseen ja teoriataustaan kieli ja työn ulkoasu ovat lähes moitteettomia. Magna cum laude approbatur (suurin kiitoksin hyväksytään) Tutkielma on keskimääräistä parempi. Tutkimuksella on saavutettu jollakin tutkimusprosessin osaalueella uutta tietoa tai työ osoittaa kykyä käsitellä tutkimuskohdetta tavallista asiantuntevammin ja laaja-alaisemmin. Yleisiä tämän arvosanan opinnäytteiden piirteitä ovat: tutkielma käsittelee kiinnostavaa, tärkeää tai uutta teema-aluetta, tai valittu näkökulma on kiinnostava tutkimuskysymysten asettelu ja tutkimusongelman rajaus on selväpiirteinen ja looginen tutkimustehtävä on sidottu aiempaan tutkimukseen johdanto, teoreettinen viitekehys ja tutkimuksen kysymyksenasettelu osoittavat perehtyneisyyttä tutkimusalueeseen ja tutkimuksen taustoitus on eheä käytetyt käsitteet on määritelty selkeästi käytetty lähteistö on tieteenalan ja aiheen kannalta keskeistä tutkielma osoittaa hyvää menetelmien hallintaa tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat johdonmukaisia ja hyvin perusteltuja raportoinnin tieteelliset käytännöt ja muotoseikat ovat hallittuja kieli on hyvää ja työ on kokonaisuudessaan hiottu ja viimeistelty. Eximia cum laude approbatur (erityisin kiitoksin hyväksytään) Työssä on merkittäviä ansioita ja se olisi muokattuna julkaistavissa tieteellisessä julkaisusarjassa. Tutkimuskokonaisuuden hallinta on erinomaista tasoa. Työ on tutkimusotteeltaan innovatiivinen tai perustuu laajaan ja perusteellisesti analysoituun aineistoon. Yleisiä tämän arvosanan opinnäytteiden piirteitä ovat: tutkimusasetelma on haastava

10 tekijä osoittaa syvällistä perehtyneisyyttä aihepiiriin tai tutkimusalueen teoriaperinteisiin tutkimuksen taustoitus yltää aiemman tutkimustiedon synteesiin tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset on määritelty ja rajattu selkeästi ja perusteltu vakuuttavasti tutkimusmenetelmien hallinta on erinomaista aineiston analyysi ja tulosten tulkinta on oivaltavaa tutkimuksen tuloksia arvioidaan ansiokkaasti suhteessa aiempiin tutkimuksiin, ja tulosten arviointi ja pohdinta on johdonmukaista ja kriittistä tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta on vakuuttavaa. Laudatur (ylistäen kiittävä) Tutkielma on poikkeuksellisen valmis tieteellinen työ, joka osoittaa itsenäistä ja kriittistä tutkimusotetta. Tutkimuskysymysten asettelu ja tutkimusongelmien rajaus on innovatiivinen ja uusia näkökulmia avaava. Tutkielmalla on menetelmällisiä tai teoreettisia erityisansioita. Tutkielma olisi julkaistavissa sellaisenaan tai lyhennettynä alan tieteellisenä julkaisuna. Yleisiä tämän arvosanan opinnäytteiden piirteitä ovat: tutkielma osoittaa tekijän syvällistä perehtyneisyyttä tutkimusalueeseen tutkimuksen taustoitus ja oma tutkimusongelma liittyvät toisiinsa saumattomasti tutkimuksen teoreettinen lähtökohta ja käsitteistö on taitavasti johdettu ja perusteltu tutkimusasetelma on vaativa, metodologiset analyysit ovat korkeatasoiset tutkimusmenetelmiä pystytään arvioimaan kriittisesti tuloksilla on itsenäistä tieteellistä arvoa tulos- ja johtopäätösosio on monipuolinen, kriittinen ja uutta luova kieli on tasokasta tieteellistä tekstiä, ulkoasu on ansiokas. Asiakirjat Tampereen yliopiston johtosääntö ( Tampereen yliopiston opintojen arviointisääntö ( Tampereen yliopiston tutkintosääntö ( Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) ( Liitteet 1. Kansi- ja nimiölehden malli 2. Suomenkielisen tiivistelmän malli 3. Pro gradu -tutkielmien arviointilomake

11 Liite 1. Otsikko lihavoituna ja keskitettynä sivun keskivaiheille, käytä fonttikokoa 16 Onni Opiskelija Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Oppiaine/Tutkinto-ohjelma/Maisterikoulutus Kandidaatintutkielma/Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2012 [Näissä tiedoissa käytetään sitä kieltä, jolla työ on kirjoitettu.]

12 Liite 2. Tampereen yliopisto Oppiaine/maisterikoulutus (opintorekisterin opinto-oikeuden mukaan) Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö OPISKELIJA, ONNI: Tutkielman otsikko Pro gradu -tutkielma, 60 sivua + liitteet (kpl tai sivumäärät) (+ x-kielinen lyhennelmä x sivua 1 ) Syksy Tähän kirjoitetaan yhden sivun pituinen, suomenkielinen tiivistelmä tutkielman aiheesta. Loppuun lisätään lista avainsanoista (n. 3 5 kpl). xxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxx xxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. Xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Avainsanat:kandidaatintutkielma, pro gradu -tutkielma, ohjeistus, arviointi 1 Käännöstieteen pro gradu -tutkielmien tiivistelmiin merkitään myös lyhennelmän kieli ja sivumäärä, esim."englanninkielinen lyhennelmä, 10 sivua".

13 Liite 3 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pro gradu -tutkielman arviointi Tutkielman tekijä: Oppiaine/maisterikoulutus: Tutkielman nimi: Tyyppi Pääaineen/oman tutkinto-ohjelman tutkielma Sivuaineen/valinnaisten opintojen tutkielma 1. Tutkimusaihe, tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset aiheen ja tutkimusongelman tieteellinen tai yhteiskunnallinen/käytännöllinen merkittävyys - aihevalinnan perustelu - tutkimusongelmien ja -näkökulman määrittely ja rajaus 2. Tutkimuksen perustuminen aihepiirin kirjallisuuteen, käsitteiden määrittely ja teoreettinen viitekehys aiemman tutkimuskirjallisuuden esittely ja arviointi - lähteistön laajuus ja relevanssi - käsitteiden määrittelyn tarkkuus - teoreettisen viitekehyksen rakentaminen 3. Tutkimusmenetelmien käyttö - menetelmällisten ratkaisujen esittely ja perustelu - metodisen ratkaisun sopivuus suhteessa tutkimuskysymyksiin - tutkimusaineiston pätevyys, riittävyys ja luotettavuus - menetelmien hallinta ja analyysin laatu - luotettavuus- ja pätevyystarkastelut, tehdyn kriittinen arviointi Tulosten ja päätelmien esittäminen

14 - tulosten esittely - taulukoiden, kuvioiden ja yhteenvetojen käyttö - tulosten tulkinta (suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen ja tutkimuskysymyksiin vastaaminen) - tulosten merkityksen tarkastelu (tieteellinen ja käytännöllinen merkittävyys) Tieteellisen esitystavan ja tutkimuskokonaisuuden hallinta - argumentointi, analyyttisyys - teorian ja empirian yhdenmukaisuus - tutkielman jäsentely ja etenemisen loogisuus - kieliasu ja kielenkäyttö - lähdemerkintöjen huolellisuus ja työn viimeistely Yhteenveto Arvosanaehdotus: Kypsyysnäyte hyväksytty: päivämäärä Allekirjoitus ja päiväys: Nimen selvennys Nimen selvennys