Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä - korkeakoulujen näkökulma ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Vaasa 31.5.2012
Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka ja elinikäisen oppimisen politiikka Yleissivistävä aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö Näyttötutkintojärjestelmä ja ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Kielitutkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus, erikoistumisopinnot ja täydennyskoulutus Avoin korkeakouluopetus Opintotuki Ennakoinnin koordinaatio
Aikuiskoulutuksen kehittäminen Tavoite: 27% osallistunut neljän viikon aikana ja 60% vuoden aikana aikuiskoulutukseen vuonna 2016 (vuonna 2010 23% ja 2006 52%) Näyttötutkinnot: rahoitus, laadunhallinta, maksujen poisto vailla tutkintoa olevilta Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyvä ohjelma nuorille aikuisille? Henkilökohtaiset koulutustilit (selvityshenkilöiden väliraportti) Vapaan sivistystyön rakenteellinen kehittäminen, maahanmuuttajien koulutus Sähköinen sivistyskeskus Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten (väh. 30 opintopistettä) kokonaisuus
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Korkeakoulujen aikuiskoulutuksella laajennetaan ja päivitetään osaamista Lähes kolmasosalla korkeakouluihin valituista uusista opiskelijoista on jo korkeakoulututkinto tai opiskeluoikeus korkeakouluissa. Korkeakoulutettujen työurat vaihtelevat ja työelämässä vaadittava osaaminen muuttuu. Tutkinnon jälkeisellä koulutuksella voidaan tukea mm. uusien työnkuvien ja asiantuntija-alojen syntymistä ja korkeakoulutettujen erikoistumista. Syynä moninkertaiseen korkeakouluopintoihin ovat myös työelämän eri tehtäviin säädetyt liian yksityiskohtaiset kelpoisuusvaatimukset sekä mahdollisuus hankkia tutkintoon johtavassa koulutuksessa osaamista täydentävää koulutusta maksutta. Korkeakoulutettujen tutkinnon jälkeiseen koulutukseen on kehitetty erillisellä määrärahalla työelämäyhteistyössä oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta.
152. Korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehitetään muodostamalla laajoja osaamiskokonaisuuksia mm. nykyisten erikoistumiskoulutusten ja -opintojen pohjalta. Nämä kokonaisuudet voivat sisältää myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja ne voidaan suorittaa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena. Luodaan näille osaamiskokonaisuuksille yksittäisten koulutusten tunnustamiseen liittyvä laadunvarmistusjärjestelmä.
153. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Erikoistumiskoulutus suoritetaan yliopistoissa ylemmänkorkeakoulututkinnon jälkeen, poikkeuksena alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettava farmaseutin erikoistumiskoulutus. Ammattikorkeakoulussa erikoistumiskoulutus suoritetaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Korkeakoulut kehittävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksittäisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan samassa aikataulussa ammattikorkeakouluuudistuksen kanssa.
154. Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena, erillisinä opintoina tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta. 155. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöön ja koulutuksen rahoitusta selkeytetään osana EVO -koulutusrahoituksen uudistamista, jotta STM:n mahdollisuudet ohjata erikoistumiskoulutusta ja sen mitoitusta vahvistuvat. 156. Ministeriöt vastaavat hallinnonalansa kelpoisuusehtojen ajantasaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa tutkintojen tuottamaan osaamiseen. Kelpoisuusehdot tukevat palvelujen laadun turvaamista ja tutkinnon suorittaneiden sijoittumista osaamistaan vastaaviin tehtäviin.
Näkökulmia aikuiskoulutuksen johtamisesta osana opetuksen ja koulutuksen johtamista Laadukkaan, houkuttelevan ja tunnetun täydennyskoulutuksen luominen siten, että se täydentää saumattomasti tutkintoon johtavaa koulutusta - yhtymäkohdat perustutkintojen kehittämistyöhön, ydinainesanalyysiin, laajojen kandidaattiohjelmien, maisterivaiheen ja tutkinnon jälkeisen koulutuksen roolien rakentamiseen, modulaarisuus. Korkeakoulujen hyvät työelämäyhteydet ovat edellytys sekä nuorten että aikuisten kouluttamiselle, sekä tutkintojen että niiden jälkeisten kokonaisuuksien suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja tutkinnon osien avoin tarjoaminen suunnittelu, määrittely, laadunvarmistus, opiskelijapalvelut. haasteita opetuksen johtamiselle kokonaisuutena alakohtaisten verkostojen merkitys
Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena suoritetut opintopisteet 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Humanistinen ja kasvatusala 849 332 842 807 487 1 042 920 1 014 Kulttuuriala 2 772 3 344 3 961 4 347 3 965 4 559 5 495 4 437 Luonnontieteiden ala 573 1 391 1 305 1 113 1 009 1 656 1 561 2 723 Luonnonvara- ja ympäristöala 576 575 669 649 830 837 752 908 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 395 1 373 1 120 1 818 1 487 2 490 2 230 4 003 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8 594 9 014 9 574 11 105 14 358 18 383 16 516 13 644 Tekniikan ja liikenteen ala 4 550 6 129 4 706 5 480 5 471 7 129 10 028 8 850 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 7 524 10 908 9 333 12 813 12 013 12 370 18 350 13 935 Kaikki yhteensä 26 832 33 063 31 509 38 131 39 618 48 464 55 851 49 514
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin kehittäminen (luonnos) Koulutus (90% rahoituksesta): suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 50 %, 55 opintopistettä suorittaneiden määrä 30 %, valmistuneet työlliset 2 %, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen, erillisten opintojen opintopisteet 1 %, ammatillisessa opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot (valmistuneet 1 %), opiskelijapalaute 3 %, koulutuksen kansainvälisyys 3 % (kv opiskelijavaihto 3/4, ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot 1/4) Tutkimus- ja kehittämistoiminta 10%: TKI rahoitus 6 % (ulkopuolinen TKI toiminnan rahoitus 4 %, maksullinen palvelutoiminta 2 %) suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2 %; julkaisut, taiteellinen toiminta, audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat 2 %
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin kehittäminen (luonnos) Vuoden 2012 talousarvioesityksessä kuntien rahoitusosuus 536,3 milj. euroa ja 405,2 valtion miljoonaa euroa Strategiarahoitus noin 22 miljoonaa ammattikorkeakoulujen strategiatyö Matriisissa aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö sekä laatu ja kansainvälisyys Perusrahoituksen resurssit rajalliset täydentävät resurssit ja monipuolisempi rahoituspohja Koulutusalakohtaiset kustannuserot ja tutkintojen laajuus otetaan huomioon
Toteutuneista oppisopimustyyppisistä täydennyskoulutuksista Yhteiskunnallinen tai työnantajan/organisaation tarve usein toisiinsa limittyneet Tutkinnon jälkeinen erikoistuminen Akateemisten uusien ja vakiintuneiden ammattien koulutus (esim. lähialoilta samaan tehtävään, korvaa kokonaan uutta tutkintoa) Asioiden hallinta (asia- ja verkostokoulutus) samassa työympäristössä tai saman haasteen ympärillä toiminen Ammattitaidon uudistaminen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin: asioiden ja asenteiden parantaminen muuttuva erityisosaaminen
Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus palautetta korkeakouluilta ja sidosryhmiltä Vuoden 2012 haku päättyy 11.6.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annetuissa lausunnoissa korkeakoulut, opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja muut keskeiset sidosryhmät suhtautuvat pääosin myönteisesti elinikäisen oppimisen edistämiseen, laajojen osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen ja koulutuksen kytkemiseen työssä oppimiseen. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kehittämiseksi on ehdotettu koulutusmäärän laajentamista, järjestelmän joustavuuden lisäämisestä sekä rahoituspohjan laajentamista siten, että korkeakoululla olisi mahdollisuus periä maksuja oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta. Hyötyjä koettiin siinä, että mallissa koko organisaatiota koulutetaan samalla ja työnantaja sitoutuu koulutukseen, koska koulutus vastaa sen omiin tarpeisiin. Korkeakoulu hyötyy opettajien parempina työelämäkontakteina. Työelämän aito kompleksinen oppimisympäristö on hyödyllisempi oppimisen kannalta kuin simuloitu tilanne oppilaitoksessa. Työssä oppimisen järjestäminen ja työnantajan panoksen lisääminen kuvattiin osin haastavaksi, mutta tärkeäksi ja esitettiin sen korostamista mallin kehittämisessä.
Työssä oppimisen kehittäminen Futurex -hankkeessa on kehitetty teoreettista pohjaa korkeakoulutettujen asiantuntijoiden täydennyskoulutukselle. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen laadun kannalta keskeisiksi tekijöiksi on nostettu mm. työpaikan ja työtehtävien organisoiminen monipuoliseksi, rutiinisuoritukset haastavaksi oppimisympäristöksi. Työssä oppimisen ohjausta tarvitaan mm. työnkuvan tutkivan kehittämisen, tehokkaan vertaisoppimisen ja harjoittelun tavoitteellisuuden varmistamiseksi. Korkeakouluilla on tärkeä rooli työssä opitun jäsentämisessä ja varmentamisessa, yhdessä työpaikkojen kanssa. Hyviä kokemuksia on saatu hankkeista, joissa työpaikkojen ja korkeakoulun asiantuntijat ovat sitoutuneita koulutukseen ja työnkuvan kehittäminen kytkeytyy korkeakoulun opetukseen ja tutkimukseen perustuvaan erityisosaamiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että työssä oppimisen toteuttaminen ja työympäristön hyödyntäminen oppimisympäristöinä vaatii yhä kehittämistä. Kytkös -hankkeessa on valmisteltu raportti korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteista ja ehdotus järjestelmän kehittämiseksi. Raporttia on käsitelty korkeakoulujen opetuksesta vastaavan johdon kanssa 28-29.2.2012 pidetyissä tilaisuuksissa. Hankkeen puitteissa laadittu kansainvälinen vertailu on saatavilla osoitteessa http://users.utu.fi/tuipalo/html/paateksti_uusi8.html
- Keskustelua -