Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet)

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

SER Keski-Suomessa. Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto Outi Pakarinen

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpano. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Energia, ilmasto ja ympäristö

Kaavoitus ja jätehuolto

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

Oulun läänin jätesuunnitelman

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti Markku Salo JLY

Keski-Suomen Circwaste -tiekartta

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU Tuusulan kunnantalo

VALTAKUNNALLISEN JÄTESUUNNITELMAN SEURANNAN INDIKAATTORIT

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Uudistusten merkitys alueellisesti

Vesihuolto päivät Rauha. Lietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus. Maija Vilpanen Projektityöntekijä

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Orgaaniset jätteet jätedirektiiveissä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Biotalouspäivät Kati Vaajasaari, ympäristöministeriö

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,

Ajankohtaista EU:n jätedirektiivien toimeenpanosta. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA Jätealan strateginen yhteistyöryhmä

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Jätteiden hallinta ja käsittely

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Jätetilasto Jo puolet yhdyskuntajätteistä polttoon. Yhdyskuntajätteet

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Miten kunnat ja maakunnat onnistuvat jätteiden kierrättäjinä? Ensimmäisiä seurantatietoja edelläkävijäkunnista ja ydinalueilta

Alueellisilla tiekartoilla vauhditetaan Valtsun toimeenpanoa

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Circwaste-hanke Keski-Suomessa

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Kunnat kiertotalouden kiihdyttämöiksi toimenpide kerrallaan esimerkkejä edelläkävijäkuntien toimenpiteistä

Jätelain kokonaisuudistus

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Jätteiden kokonaismäärä väheni vuonna 2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina

Talouskasvun edellytykset

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Transkriptio:

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022

Säädösperusta Jätedirek9ivi (2008/98/EY) AseBaa yhteiset velvoibeet EU:n jäsenmaiden jätesuunnibelulle Jätelaki (646/2011) Valtakunnallisen jätesuunnitelman sisältö Alueelliset jätesuunnitelmat ja niiden sisältö Suunnitelmien valmisteluprosessi ja seuranta Jäteasetus (179/2012) Tarkemmat jätesuunnitelmien sisältövaa9mukset

Taustaa Valtakunnallisia jätesuunnitelmia tehty aiemmin kolme Nykyinen Valtsu on voimassa vuoden 2016 loppuun tai niin pitkään kunnes uusi valmistuu Valtsu sisältää jäbeensynnyn ehkäisy suunnitelman

Tilastoja - seurantaa Jätekertymät sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 Muut jätteet Maa- ja metsätalouden jätteet Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon jätteet Yhdyskuntajätteet Teollisuuden jätteet Rakentamisen jätteet Kaivostoiminnan jätteet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Jätemäärä, milj. t/v

Mineraalijätteiden materiahyödyntäminen ja loppusijoittaminen kaatopaikalle (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Sijoitettu kaatopaikalle tai muutoin loppukäsitelty (es. allastaminen) Hyödynnetty materiana 2004 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Määrä, milj. t/v

Yhdyskuntajätteen määrä vuosina 1997-2013 ja vuodelle 2016 VALTSUssa asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja VALTSU; Kuva: SYKE) Tavoite 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Määrä, 1000 t/v kg/asukas/v 600 500 400 300 200 Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27- maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/ as/v (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT) Kertymä Suomessa, kg/ as/v Kertymä EU27- maissa (keskiarvo), kg/as/v 100 0

Yhdyskuntajätteen %-jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina 2006-2013 sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus ja VALTSU) Tavoite 2016 30 20 30 20 Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys 2013 19 13 42 25 Kompostointi ja mädätys 2012 22 12 34 33 2011 22 13 25 40 Hyödyntäminen energiana 2010 20 13 22 45 2009 2008 24 24 12 8 18 17 46 51 Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely 2007 24 11 12 53 2006 24 9 9 58 0 20 40 60 80 100 Osuus yhdyskuntajätemäärästä, %

Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus vuosina 1994-2013 sekä vuosille 2009 ja 2016 asetetut enimmäistavoitetasot (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE) Loppusijoitetun jätteen määrä, 1000 t/v 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Sijoitus kaatopaikalle Tavoitetaso (max) 0 * Sekalaisen yhdyskuntajäbeen sisältämän biohajoavan osuuden laskennassa on vuoden 2013 osalta käyteby 64%, vuosien 2008-2012 osalta 69% ja sitä aiempien vuosien osalta 83%.

Biokaasulaitoksilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen ajanjaksolla 1997-2014* (Lähde: Itä-Suomen yliopiston Suomen biokaasulaitosrekisteri; Kuva: SYKE) 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 Biokaasun määrä, milj. m 3 1997 * Vuoden 2014 määrä on alustava tieto. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Hyödynnetty Ylijäämäpoltettu

Polttoon tai kaatopaikkasijoitukseen vietyjen yhdyskuntajätteiden määrät vuosina 2006-2014 (Lähde: SYKE) 50 000 45 000 Määrä, t/v 40 000 35 000 30 000 Vienti polttoon Vienti sijoitettavaksi kaatopaikalle 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Valtsun seurannasta uuteen suunnitelmaan Edellisen Valtsun toimenpiteet kohtuullises9 edenneet Parhaiten ovat edenneet ympäristöhallinnon vastuulle asetetut toimenpiteet. JäBeen määrälliset tavoibeet on vain osin saavutebu. Esitetyt toimenpiteet eivät kaikilta osin ole kohdistuneet asetebujen tavoibeiden kannalta oikein. Tilastoinnin puubeita: Rakentamisen jäbeiden hyödyntämisasteen selvitys edelleen vaikeaa 9lastoin9ongelmien takia. JäBeen synnyn ehkäisylle ja materiaalitehokkuudelle on vaikea asebaa indikaaboreita. Sirje Stén YM 7.2.2013 11

Yhdyskuntajä:een, BKT:n ja väestön kehitys ja ennusteet vuoteen 2030 indeksinä 350 Ennuste * Tutkimuslaitosten, pankkien ja VM:n laa9mien BKT:n kasvuennusteiden keskiarvo 300 Yhdyskuntajäte, mennyt kehitys Indeksi, vuosi 1975 = 100 250 200 150 100 50 ** Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Yhdyskuntajäte, v. 2002-2012 kehitys (T = 0,11%) Yhdyskuntajäte, v. 1975-2012 kehitys (T = - 0,07%) Yhdyskuntajäte, v. 1997-2012 kehitys (T = - 1,02%) Yhdyskuntajäte, v. 1997-2007 kehitys (T = - 2,11%) BKT v. 2000 hinnoin * Väestö** 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 hbps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/ 10138/155189/YMra_17_2015.pdf? sequence=1 12

Uusi Valtsu: organisoituminen Painopiste- kohtaiset työpajat Alueelliset keskustelu9- laisuudet Jätealan strateginen yhteistyöryhmä: SLL Pakkausyhdistys Työvaliokunta - YM KiinteistöliiBo STM - SYKE MTK Sitra PIRELY - ELY- keskukset JLY Evira MMM Jätehuoltoyhdistys Valtsu- koordinaabori EK POPELY Aalto- yliopisto VTT YM TEM Tekes Kaupan liibo YTP KuntaliiBo SYKE KKV Rakennusteollisuus Kansalaisten osallistuminen: otakantaa.fi

SuunniBelutyön eteneminen Visiotaso eli mitä koh9 ollaan menossa ja mitä halutaan saavubaa. Tänne ei päästä vain yhden hankkeen tai toimijan avulla. VALTSUn tavoite9la 2030 Strateginen taso eli mihin keskitymme, joba saavutamme tavoite9lan. VALTSUn painopiste- alueet (4 kpl) Suunnitelmataso eli painopiste- alueiden tavoibeet. Mitä tulee saavubaa ja mihin mennessä? TavoiBeet Toimenpidetaso eli mitä käytännön toimia tehdään ja kuka tekee, joba tavoibeet toteutuvat Toimenpiteet

Valtsun tavoite9la vuoteen 2030 Jätehuolto on osa suomalaista kiertotalouba. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja. JäBeen määrä on vähentynyt nykyisestä ja kierrätys on noussut uudelle tasolle. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka- aineita. Vaaralliset aineet saadaan turvallises9 pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla.

Painopisteet 1. Rakennus- ja purkujäte (sis. maarakentamisen jäbeet) 2. Biohajoavat jä:eet ja ravinteiden kierto (koko tuotanto- kulutusketjussa, sis. liebeet) 3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 4. Yhdyskuntajäte

TVK kokoontuu 1 x kk OhRy 1 x 2 kk Aikataulu Kesä 2015 Syksy 2015 Kevät 2016 Syksy 2016 Tavoite9lan määribäminen Painopistealueiden määribäminen TavoiBeiden määribäminen Toimenpiteiden määribäminen Valtsun kirjoitustyö Vaikutusten arvioin9 Painopistekohtaiset työpajat Painopistekohtaiset keskustelut Alueelliset keskustelu9laisuudet Kuuleminen Val9oneuvosto hyväksyy Valtsun Otakantaa.fi /valtsu Ak9ivinen sidosryhmävies9ntä mm. verkossa, somessa, 9laisuuksissa, s.pos9lla jne.

Verkkosivut: www.ymparisto.fi/valtsu Yhteydenotot Otakantaa: hbps://www.otakantaa.fi/valtsu Yhteydenotot: sirje.sten@ymparisto.fi johanna.laaksonen@ymparisto.fi