Ehkäisevän päihdetyön laki ja tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Ehkäisevän päihdetyön laki ja tekemättömän ehkäisevän työn hinta Neljän tuulen risteyksessä ehkäisevän työn ytimessä? kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 7.9.2016 Markkula 1

Esitys tarjoaa vastauksia kysymyksiin I. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015): Mitä uutta tuo? II. Mikä voidaan sanoa tekemättömän työn hinnasta? III. Miten kustannustehokkaasti kohti vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä? 31.8.2016 Markkula 2

I. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015): Mitä uutta tuo? 1.9.2016 Markkula 3

Uutta lakitasolla uudenlainen työote Koskee alkoholin ja tupakkatuotteiden sekä huumeiden ja muiden päihtymistarkoituksessa kulutettavien aineiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyviä haittojen ehkäisyä (1 2 ). Korostaa haitat muille kuin käyttäjälle itselleen - näkökulmaa työn perusteluna (3 ). Painottaa tietoa työn perustana (3 ja 5 ). Asemoi ehkäisevän päihdetyön kunnissa osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävää (5 ). 31.8.2016 Markkula 4

Uutta lakitasolla uudenlainen työote Vahvistaa ohjausrakennetta (4 ): Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa koko maassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Ł Tulevaisuudessa maakunnilla keskeinen alueellinen rooli: 1) sote-palveluissa tehtävä ehkäisevä päihdetyö, 2) aluehallintovirastojen nykyiset ehkäisevän päihdetyön tehtävät, 3) alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta. 31.8.2016 Markkula 5

Uutta lakitasolla uudenlainen työote Aktivoi uusia toimijoita paikalliseen päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn (5 ): Yleishyödyllisten yhteisöjen lisäksi jatkossa myös elinkeinotoimijat yhteisön jäseninä sekä viranomaiset lainmukaisuuden valvojina. Osallistaa kuntalaiset myös ehkäisevään päihdetyöhön (6 ). 31.8.2016 Markkula 6

http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015120923322 31.8.2016 Markkula 7

http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015120923322 31.8.2016 Markkula 8

II. Mitä voidaan sanoa tekemättömän työn hinnasta? 1.9.2016 Markkula 9

Haitat kuormittavat yksilöä ja läheisiä Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski 4-kertainen. Tupakka aiheuttaa joka kolmannen syöpäsairauden. Keuhkosyöpään sairastuu ympäristön tupakansavusta johtuen 10 50 hlöä / vuosi. EPT Vuosittain arviolta 1 000 1 200 uutta C-hepatiittitapausta, joista valtaosa suonensisäisillä huumeidenkäyttäjillä. Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain. 9.6.2016 Markkula 10

Haitat näkyvät kuntalaisen arjessa 9.6.2016 Markkula 11

Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Runsas alkoholinkäyttö lisää riskiä Sairauspoissaoloihin (Dujits ym. 2007) Työkyvyttömyyseläkkeeseen (Salonsalmi ym. 2012) Tuottavuuden laskuun (Goetzel ym. 2009) Työttömyyteen (Mullahy & Sindelar 1996) 7.9.2016 Markkula 12

Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Työ ja terveys -haastattelututkimuksella v. 2006 ja v. 2009 tarkasteltiin 25 64-vuotiaiden alkoholin käytön yhteyttä itse ilmoitettuihin sairauspoissaoloihin ja työterveyspalveluiden käyttöön Ł Miesten sairauspoissaolot lisääntyivät alkoholin käytön lisääntyessä (pl. korkeasti koulutetut), niin naisilla kuin miehillä riskikäyttäjillä eniten sairauspoissaoloja Ł Työterveyshuollon palveluita eri ryhmät käyttivät yhtä aktiivisesti, mutta alkoholinkäytöstä ei riskikäyttäjiltä kysytty sen useammin kuin muiltakaan. (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): 7.9.2016 Markkula 13

Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Tutkimuksessa seurattiin Pohjois-Suomessa 1966 syntyneiden alkoholinkäyttöä ja sen yhteyttä kuolleisuuteen 31- ja 46- vuotiaina Erikseen tarkasteltiin vain vähän alkoholia käyttäviä, alkoholin riskikäyttäjiä (ns. suurkuluttajat), humalahakuisesti juovia ja alkoholiriippuvaisia Ł 15 vuoden aikana: ¼ alkoholiriippuvaisista, 8 % humalahakuisesti juovista ja 5 % suurkuluttajista oli kuollut (vrt. 2 % vain vähän alkoholia käyttävistä) (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): 7.9.2016 Markkula 14

Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Seurattiin Kansallinen Terveys 2000 -tutkimuksen 30 vuotta täyttäneiden otoksen alkoholinkäytön yhteyttä pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin 10 vuoden aikana Alkoholinkäyttäjät jaettiin raittiisiin, lopettaneisiin, humalahakuisesti juoviin ja alkoholiriippuvaisiin sekä viikoittaisen kulutuksen mukaisiin ryhmiin (vähän, kohtuullisesti ja riskitason ylittävät juovat) Ł Alkoholiriippuvaiset muita yleisemmin pitkillä (yli 10 päivää) sairauslomilla Ł Naisilla myös humalahakuinen juominen oli yhteydessä etenkin mielenterveyden häiriön perusteella myönnettyihin sairauslomiin, riskikulutus puolestaan minkä tahansa vaivan perusteella annettuihin Ł Alkoholiriippuvaisilla oli 4-kertainen ja alkoholin käytön lopettaneilla yli 2-kertainen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydenhäiriön perusteella (vrt. alkoholia vähän käyttäviin). (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): 7.9.2016 Markkula 15

Kuormitus työelämälle: Case alkoholi Tutkimuksessa seurattiin Pohjois-Suomessa 1966 syntyneiden alkoholinkäyttöä ja sen yhteyttä työhön osallistumiseen 31- ja 46- vuotiaina Erikseen tarkasteltiin vain vähän alkoholia käyttäviä, alkoholin riskikäyttäjiä (ns. suurkuluttajat), humalahakuisesti juovia ja alkoholiriippuvaisia Ł Alkoholiriippuvaiset osallistuivat selvästi keskimääräistä vähäisemmin työhön, riskikäyttäjillä & humalahakuisesti juovilla vastaava näkyi vain alemmassa koulutusryhmässä (Lähde: Kaila-Kangas L ym. Alkoholi ja työkyky suomalaisten väestöaineistojen valossa. Työterveyslaitos 2016): 7.9.2016 Markkula 16

Kansantalouden näkökulma: olennaista ehkäistä alkoholin aiheuttamaa työuralta syrjäytymistä Lähde: Paljärvi, Martikainen, Leinonen, Pensola, Mäkelä; PLoS ONE 2014 7.9.2016 Markkula 17

Kuormitus työelämälle: case rahapelit Rahapeliongelmaisista 60 % työssäkäyviä vaikutuksia työelämään tutkittu vasta vähän Rahapeliongelma on norjalaistutkimuksissa yhdistetty töiden laiminlyömiseen: 10 %:lla poissaoloja keskittymisvaikeuksiin (26 %) toistuviin palkkaennakoihin (26 %) ristiriitoihin omaisuusrikoksiin ja kavalluksiin. 7.9.2016 Markkula 18

Syy huomioida: haitat kuormittavat >1300 milj. Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski 4-kertainen. EPT Tupakka aiheuttaa joka kolmannen syöpäsairauden. Keuhkosyöpään sairastuu ympäristön tupakansavusta johtuen 10 50 hlöä / vuosi. n. 630 milj. Vuosittain arviolta 1 000 1 200 uutta C-hepatiittitapausta, joista valtaosa suonensisäisillä huumeidenkäyttäjillä. Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain.? 375 449 milj. 8.9.2016 Markkula 19

Alkoholin ja huumausaineiden (ml. lääkkeiden väärinkäyttö) välittömät kustannukset v. 2013 Välittömät kustannukset (milj. ) Alkoholi Huumausaineet ja lääkkeiden väärinkäyttö Terveydenhuolto 79 140 37 62 Eläkkeet ja sairauspäivärahat 188 274 7 23 Sosiaalipalvelut ja -turva 223 270 70 101 Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 238 80 Oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 139 58 60 Onnettomuus- ja rikosvahingot 377 199 Ehkäisevä päihdetyö ja valvonta 27 3 Yhteensä 1264 1467 375 449 Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2015. THL. (pdf) 7.9.2016 Markkula 20

Alkoholin kaksitehovaikutus: kustannusten lisääminen JA kustannusten maksajien vähentäminen 7.9.2016 Markkula 21

Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Terveydenhuollon kustannuksia ns. tupakkatautien kautta Somaattinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Lääkkeet noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää ja noin 187 000 hoitokäyntiä / vuosi Ł Välittömät terveydenhuollon kustannukset: noin 290 294 milj. 7.9.2016 Markkula 22

Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Tupakointi taustalla tulipaloissa: noin 13 % vakuutusyhtiöiden maksamista palokorvauksista 7 % kuolemaan johtaneista tulipaloista (pl. päihtyneenä sattuneet tulipalot) 5 % kaikista maasto- ja rakennuspaloista ja muista tulipaloista noin 5 7 % palo- ja muu vahingonkorvauksista Ł Tulipaloista välittömiä kustannuksia 10 14 milj. Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja. 7.9.2016 Markkula 23

Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Tulonsiirrot kuormittavat etenkin työnantajia yli 700 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa /vuosi yli 800 000 sairauslomapäivää / vuosi Ł Välittömät tupakkaehtoiset tulonsiirrot sairauspäivärahan sekä perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeiden osalta 327 milj. Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja. 7.9.2016 Markkula 24

Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Välilliset kustannukset tupakkahaitoista Selittää noin 17 % kaikista 35 64-vuotiaiden kuolemista, pääosa miehiä: noin 4 300 4 500 tupakointikuolemaa / vuosi Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä tupakkatautien vuoksi 1 819 / vuosi Luvattomia tupakkataukoja / tupakoiva työntekijä 404 (karkea arvio!) / vuosi Ł Kustannuksia (esim. kuolemien ja työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttamat tuotantopanosmenetykset, sairauspoissaolojen ja tupakkataukojen aiheuttamat työpanosmenetykset) noin 840 930 milj. Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja. 7.9.2016 Markkula 25

Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle (v. 2012) Yhteensä noin 1,5 miljardin taloudelliset kulut, josta valvonta- ja ehkäisykustannukset ovat 2,5 miljoonaa Lähde: Vähänen, M (2015): Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL, raportteja. 7.9.2016 Markkula 26

Syy huomioida: Tasan ei käy päihdehaitat Puolet terveyden epätasa-arvosta on selitettävissä alkoholilla ja tupakalla (mittarina väestöryhmien kuolleisuuserot) Työntekijämiehillä jopa 60 % elinajanodotteen välisistä eroista johtuu alkoholista ja tupakasta. Jos alkoholiongelmat olisivat väestössä yhtä yleisiä kuin korkeasti koulutetuilla, alkoholikuolemat työikäisillä vähenisivät n. 60 %. Erot näkyvät jo nuorilla: Alkoholin käyttö ja humalajuominen selvästi lisääntyneet niillä nuorilla, joiden perheiden sosioekonominen asema on heikoin ja joilla masennusta (Torikka ym. 2016). 1.9.2016 Markkula 27

III. Miten kustannustehokkaasti kohti vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä? 1.9.2016 Markkula 28

Ehkäisytoimet voidaan jakaa 1) Johtajuus, tiedostaminen 2) Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen (ml. terveydenhuollon toiminta) 3) Toiminta lähiyhteisöissä 4) Saatavuuden sääntely (esim. ikärajat, myyntiajat ja -paikat) 5) Mainonnan sääntely 6) Hintatasoon vaikuttaminen 7) Haittojen vähentäminen 8) Tilanteen ja toiminnan seuranta 7.9.2016 Markkula 29

OECD arvioinut alkoholihaittojen ehkäisykeinojen kustannusvaikuttavuutta Lähde: OECD. Tackling harmful alcohol use. Economics and public health policy. 2015 7.9.2016 Markkula 30

Terveyden edistämisellä ja sairauksien hoitamisella ei tarvitse säästää rahaa; jos säästöä syntyy, sen parempi. Valittujen toimenpiteiden pitää kuitenkin aina olla vaikuttavia ja mahdollisimman pitkälle myös kustannusvaikuttavia. (pääjohtaja Juhani Eskola, THL:n blogi 21.6.2016) 7.9.2016 Markkula 31

Passiivista vai aktiivista toimintaa? Passiivista: ennaltaehkäisyn kohteena olevan henkilön ei itse tarvitse tehdä aktiivisia valintoja. Teho ei ole riippuvainen henkilön omasta päätöksestä. Saavutetaan laajoja massoja. Aktiivista: edellyttää kohteena olevalta henkilöltä tietoista päätöstä toimia toivotulla tavalla. Teho kiinni yksilön valmiudesta tehdä muutos. Tavoitetaan nimenomaan ongelmia kokevia. Molempia tarvitaan: Ennaltaehkäisyn vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden haasteena on tarvittavien toimintojen moninaisuus, yksittäiset toimet eivät yleensä riitä. 7.9.2016 Markkula 32

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma työn tueksi Antaa suuntaviivat tulevien vuosien yhdessä tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle: lain käyttöohje Ohjelma on suunnattu erityisesti: Ehkäisevän päihdetyön toimijoille eri hallinnonaloilla ja kolmannella sektorilla kunnissa ja alueilla Kuntien ja alueiden työtä tukeville kansallisille toimijoille Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille 31.8.2016 Markkula 33

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman kuusi painopistettä Ehkäisevä päihdetyö (EPT) voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista Näihin liittyen tavoitteet ja kehittämiskohteet: Mitä jo tehtävää toimintaa voisi tehostaa? Onko tarvetta uusille avauksille? 31.8.2016 Markkula 34

III Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa 1/2 Määritä yhtenäiset palvelukohtaiset toimintakäytännöt sosiaali- ja terveyspalveluihin: 1. tunnista varhain, 2. hyödynnä lyhytneuvontaa ja tarvittaessa motivoivaa lähestymistapaa, 3. varmista jatkumo hoitoon & vieroitukseen, 4. kirjaa ylös => johto seuraa ennaltaehkäisyn yleisyyttä Hyödynnä lyhytneuvontaa uusilla areenoilla Huomioi ilmiöiden yhteenkietoutuvuus (ihminen = kokonaisuus) päihteistä tehtävän mini-intervention yhteydessä masentuneisuuden ja psyykkisen kuormittuneisuuden seulonta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien mini-interventio ja tupakasta vieroitus, mutta myös somaattisen terveyden seuranta ja hoito 7.9.2016 Markkula 35

III Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa 2/2 Varmista päihdeasioista vastaavan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tuki ja konsultaatio kaikissa lyhytneuvontaa toteuttavissa sote-palvelupisteissä. Hyödynnä muut mahdollisuudet varhaisen tuen piiriin ohjaamiseen (esim. alaikäisen huumausaineen käyttörikokseen syyllistyneen viranomaispuhuttelu rikosoikeudellisen seuraamuksen sijaan) Kehitä etsivän työn menetelmiä (ml. monialainen yhteistyö) Nuoret ja iäkkäät Huumeita käyttävät 7.9.2016 Markkula 36

Esimerkkinä ikäihmiset Riskitietoisuutta mukaan ikäihmisten palveluihin Kartoita alkoholin käyttötavat, tupakointi ja rahapelaaminen sekä arvioi riskit osana palvelutarpeen arviointia ja hyvinvointia edistävää kotikäyntiä. Ota käyttöön mahdollisuudet tiedon jakamiseen, puheeksiottoon ja tuen piiriin ohjaamiseen myös neuvontapalveluissa ja päiväkeskuksissa. Kehitä edelleen ja ota käyttöön ikäihmisten tarpeisiin räätälöityjä menetelmiä ja palveluita. Osaamista kehitettävä edelleen: esim. päihdeasiakkaan kohtaaminen & peliongelman tunnistaminen ja puuttuminen. 1.6.2016 Markkula 37

IV Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Lähde mukaan toteuttamaan alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitettyä Pakka-toimintamallia (www.thl.fi/ehkaisevapaihdetyö > Ehkäisevän päihdetyön menetelmät > VerkkoPakka) Kehitä ja ota käyttöön toimintamalleja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi (esim. lupalausuntomenetelmä). Lisää yhteistyötä poliisin, valvontaviranomaisten, järjestöjen ja elinkeinon kanssa: humalajuomisesta aiheutuvien häiriöiden ja väkivallan vähentämiseksi ikärajojen noudattamisen varmistamiseksi. Tue elinkeinon omavalvontatoimintaa. 7.9.2016 Markkula 38

Tarkista tehdäänkö kunnassasi / alueellanne ehkäisevää päihdetyötä Pakan mukaisesti? 1. Pakka-toiminnan koordinoinnista vastaava on nimetty ja resursoitu. 2. Pakka-toimintaa on käsitelty poliittisessa päätöksenteossa. 3. Tarjontatyöryhmä on suunnitellut ja kehittänyt toimintaa. 4. Ikärajavalvontaa on tehostettu yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. 5. Päihtyneille myynnin ja anniskelun valvontaa on tehostettu yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. 6. Toiminnassa on huomioitu kaikkien ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuuden sääntely. 7. Yhteistyöhön on aktivoitu alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaisia ja/tai rahapeliyhteisöjä. 8. Alkoholin, tupakan ja rahapelaamisen saatavuuden kehitystä ja/tai elinkeinon vastuullisuutta on seurattu (esim. ostokokeet, asiakasarvioinnit, päihdetilannekyselyt). 9. Pakka-toiminnassa on hyödynnetty yhteisövaikuttamista (osallistetaan asukkaita ja nuoria esim. päihdefoorumit, kampanjakyselyt, oppilaitosyhteistyö). 10. Medialle on tiedotettu Pakka-toimista ja päihdetilanteesta saatavuuden ja vastuullisuuden osalta. 7.9.20 Markkula 39

Tutustu tukimateriaaleihin 31.8.2016 Markkula 40

Lailla, toimintaohjelmalla sekä ennen kaikkea kunnassa ja alueilla tehdyllä työllä Ikävälästä Kivalaksi 31.8.2016 Markkula 41

Kiitos huomiostanne! Lisätietoja: Painotuote: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. E-kirja: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Verkkosivut: www.thl.fi/ehkaisevapaihdetyo Ehkäisevän päihdetyön uutiskirje: www.thl.fi/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ajankohtaista/ehkaisevan-paihdetyon-uutiskirje THL: Jaana Markkula, etunimi.sukunimi@thl.fi, 029 524 8802 31.8.2016 Markkula 42