Vammaispalveluhanke Lapissa
Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa 5 % Tuetusti omassa erillisasunnossa 17 % 44 % Ohjatussa asumisessa kehitysvammaisten asuntolassa tai ryhmäkodissa tai asuntoryhmässä Ryhmäkodissa, palvelutalossa tai asuntoryhmässä, jossa valvonta ja apu yöaikaan muusta yksiköstä Autetussa asumisessa palvelutalossa,ryhmäkodissa tai asuntoryhmässä Pitkäaikaisesti kehitysvammalaitoksessa Pitkäaikaisesti muussa laitoksessa 3 % Asuu opiskelun vuoksi laitoksessa tai laitoksen/oppilaitoksen asumisyksikössä 8 % Asuu itsenäisesti 7 % 3 % 2 % Asuu muualla
12 % 17 vuotta täyttäneiden asuminen 2010 0 % Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Muun sukulaisen luona 1 % 1 % 6 % 17 % 31 % 2 % 3 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa Tuetusti omassa erillisasunnossa Ohjatussa asumisessa kehitysvammaisten asuntolassa, ryhmäkodissa tai asuntoryhmässä Kehitysvammaisten ryhmäkodissa tai asuntoryhmässä, jossa yövalvonta muusta yksiköstä Palvelutalossa jossa myös muita kuin kehitysvammaisia ja jossa yövalvonta muusta yksiköstä Autetussa asumisessa palvelutalossa, jossa myös muita kuin kehitysvammaisia henkilöitä Autetussa asumisessa asuntoryhmässä tai kehitysvammaisten ryhmäkodissa Pitkäaikaisesti kehitysvammalaitoksessa Pitkäaikaisesti muussa laitoksessa 4 % 2 % 2 % 10 % 9 % Asuu opiskelun vuoksi laitoksessa tai laitoksen asumisyksikössä Asuu itsenäisesti
Kehitysvammaisten asuminen Lapissa Lapissa pääosin kuntien tuottamia (460) Kolpeneen palvelukeskuksessa 15 asuntoa Säätiöiden ja yksityisten palvelutuottajien tuottamia kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja asuntoja/ asumispaikkoja yhteensä noin 70 ( Aspa, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Meri-Lapin Hoiva Oy, Lomaco Oy, Yrjö & Hanna-säätiö, Kasperkoti Oy 2011 aloittanut Coronaria
Asuntojen puutteet Puolet kunnista (11) ilmoitti erilaisia puutteita kehitysvammaisten asumisessa Asunnot/ huoneet ahtaita, ei tilaa apuvälineille Huoneissa ei ole omia wc-, peseytymistiloja Kokoontumistiloja ei ole riittävästi Osa asunnoista liikuntavammaisille sopimattomia Turvatekniikassa puutteita Asuntokanta on yksipuolista, ei ole mahdollista huomioida erilaisia tarpeita. Lähde: Tallavaara, Marja-Sisko 2010
Kehitysvammaisten asumisen kokemuksellisuus Tallavaaran selvitys kohdistui rakenteisiin ja henkilöstön näkemyksiin asiasta Tällä hetkellä asumisen laatusuositukset näkyvästi esillä (www.kvank.fi) heräsi kiinnostus selvittää asiaa kehitysvammaisten itsensä kokemana ja nimenomaan asumisen/elämisen näkökulmasta!
Menetelmä ja otanta - Puolistrukturoitu haastattelututkimus Vapaamuotoisen haastattelun runkona lomake, lisäksi haastattelut nauhoitettiin. - Haastateltavat valikoituvat seutukunnittain kunnan koon ja asukasmäärän perusteella. - Haastateltavia yhteensä 32 kymmenestä eri kunnasta.
Haastattelututkimuksessa mukana olevat kunnat Inari Posio Ranua Kittilä Ylitornio Kolari Rovaniemi Sodankylä Kemijärvi Kemi
Tutkimuksen sisältö - Tutkimus kartoittaa kehitysvammaisten asumista, sen laajassa merkityksessä. Asumisella ei tarkoiteta vain asunnon fyysisiä puitteita, vaan asumiseen katsotaan kuuluvaksi siihen liittyvät tukitoimet, päätösvalta, itsemääräämisoikeus, sosiaaliset suhteet sekä kodin ulkopuolinen elämä. - Fyysisen asumisen ohjenuorana mm. kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (2010) laatimat asumisen laatusuositukset.
Asunto Asuntojen koot vaihtelivat huomattavasti, huomattavan pieniäkin asuntoja oli. Silti vain 9 ilmoitti asuntonsa olevan liian pieni, 23 arvioi asunnon olevan sopivan kokoinen. Asunnon liian pieni koko ei vaikuttanut riittävän oman tilan kokemukseen. Kaikilla vastaajilla oli mielestään riittävästi omaa tilaa.
Asunnon tiloista Haastatteluissa tiedusteltiin kehitysvammaisten ihmisten asuntojen fyysisiä tiloja. 18:lla haastatelluista ei ollut omaa keittiötä, mutta ryhmäasumisessa esim. kahvin keitto onnistui yhteisissä tiloissa. 8 haastateltavaa sanoi, ettei kahvia voi keittää missään. Oma wc oli 22 haastateltavalla, 10: llä omaa wc:tä ei ollut. Oma kylpyhuone oli 20 haastateltavalla, 12 haastateltavaa kylpi yhteisissä saunatiloissa. Mukana ovat myös omassa asunnossa asuvat (14)
oma wc oma kylpyhuone kyllä ei yhteensä kyllä ei yhteensä asumispalvelu asumisyksikkö 7 10 17 asumispalvelu asumisyksikkö 6 11 17 tukiasunto 14 0 14 tukiasunto 13 1 14 oma asunto 1 0 1 oma asunto 1 0 1 yhteensä 20 12 32 yhteensä 22 10 32 Asumispalvelun vaikutus omien kylpyhuone- ja wc-tilojen olemassaoloon.
Enemmistön mielestä tämänhetkisessä asunnossa oli hyvä asua Samaan aikaan osa kuitenkin haaveili muutosta muualle ja toisenlaiseen asuntoon (47%) kotipaikassa tai lähempänä keskustaa. Asunnon valinta: Haastateltavista 7 koki valinneensa asunnon itse, vaikka todellisuudessa valinnan oli tehnyt kunta tai joku vammaisen perheenjäsenistä.
Asunnon valinta Esimerkiksi asunnon valintaan oli itse vaikuttanut ainoastaan 3 haastateltavaa 32: sta. Moni kuitenkin koki valinneensa asunnon itse. Asunnon valinta ei kuitenkaan vaikuttanut asumisen mieluisuuteen. hyvä asua kyllä ei yhteensä asunnon valinta itse 6 0 6 joku muu 16 2 18 itse [1] 8 0 8 yhteensä 30 2 32
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus - Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa haasteita. Haastateltavat itse kokivat osallistuvansa omaa asumista ja elämää koskevaan päätöksentekoon. Tarkentavilla kysymyksillä tuli esiin, että todellinen osallistuminen on kuitenkin vähäistä.
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus Ruokailuun liittyi oman päätösvallan toteutumiseen kuuluvia ongelmakohtia. Selvä enemmistö (20 vastaajaa) oli sitä mieltä, ettei ruokailun ajankohtaan voi vaikuttaa, vaan ruoka syödään ruoka-aikoina. Ryhmäasumisessa henkilökunta annosteli tavallisimmin ruuan asukkaan lautaselle Suurella osalla tuetusti asuvista ruokahuolto tapahtui kokonaan ryhmäasumisen kautta.
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus Rahankäyttö: - 56% nosti itse rahaan pankkiautomaatista - Rahat säilytettiin yleensä henkilökunnan takana - Lähes kaikki kokivat, että saivat päättää rahan käytöstä itse. Samalla kuitenkin kaupassa käyntiä rajoitettiin sekä käytettävää rahamäärää
Harrastukset - Haastateltavat kokivat, että heillä oli harrastuksia - Haasteena oli avustajien puute - Harrastuksina mainittiin: - Musiikki, käsityöt, liikunta ja kerhot - Kerhojen tarjonnassa oli puutteita
Ystävät Haastateltavat kertoivat, että heillä oli ystäviä, mutta yksinäisyyden tunteita oli yli kolmasosalla. Ryhmämuotoisessa asumisessa yksinäisyyden tunteet olivat yleisimpiä
Asumisen muodon vaikutus yksinäisyyteen
Turvallisuus ja turvattomuus - 31% tunsi pelkoja, heistä enemmistö oli naisia - Tuetusti asuvien keskuudessa 36% ilmoitti kokevansa pelkoa - Ryhmäasumisessa pelkoja tunsi 29% - Pelkojen aiheuttajina oli mm. ryhmäasumisessa toiset asukkaat
Unelmat ja haaveet - Vajaa puolet ei vastannut kysymykseen - Unelmiksi mainittiin jalkapallon pelaaminen, maalaaminen, piirtäminen, matkustelu, oma koti, perhe, opiskelupaikka, terveys
Lopuksi - Vammaisen ihmisen elämä on aikalailla aikataulutettua, ohjattua ja rajoitettua toisten ihmisten toimesta. - Itsemääräämisoikeudessa on nähtävissä haasteita - Yksinäisyys, harrastusten ja avustajien puute oli ryhmäasumisessa koettuja tunteita.
Mutta Selvityksen mukaan enemmistö oli kuitenkin tyytyväinen asumiseensa. Pääsääntöisesti haastateltavat viihtyivät kodeissaan. Aika hyvä olo on kuvaava nimi selvitykselle ja on yhden haastateltavan tulevaisuuden haave
Kiitos mielenkiinnosta! http://www.kolpene.fi/images/pdf/kast e/aika_hyva_olla.pdf