Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013
Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2
Mitä turvallisuudella tarkoitetaan, tärkeät asiat puhujan tausta ja organisaatio määrittävät kontrolliturvallisuus (security) ja hyvinvointiturvallisuus (safety) monesti vastakkain Turvallisuustyö ja -puhe on hyvin sektoroitunutta oman organisaation tarpeet keskeisiä kokonaisuuden tarkasteleminen vähemmän kiinnostavaa turvallisuustoimijat vain harvoin samassa veneessä, kukin soutelee omia reittejään (ellei peräti omalla järvellä) Järjestöt varsin näkymättömiä, kansalainen taustalla kansalainen tekemisen, vaikuttamisen ja valistamisen kohde, ei aktiivinen toimija (paitsi pahassa) 18.1.2013 3
Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Kansallinen turvallisuus, yhteiskunnan turvallisuus tärkein näkökulma turvallisuuteen varsin pitkään EU-jäsenyys muutti tilannetta, yhteinen lainsäädäntö vahvisti perusja ihmisoikeusnäkökulmaa käytännössä Yksilön turvallisuus merkitys kasvanut, taustalla hyvinvoinnin ja yksilöllisyyden merkityksen kasvu monesti vaikea asia, monimutkainen, vaatii kokemusta ja erilaista ajattelua esim. turvallisuuskyselyihin liittyvät haasteet Yhteisöjen turvallisuus edelleen vain vähän esillä liitetään yleensä erityisryhmiin, kuten maahanmuuttajiin jne. yhteisöllisyyden korostaminen kun jotain järkyttävää tapahtuu 18.1.2013 4
Paikallisen turvallisuuden merkitys Hyvä kansallinen turvallisuus, kaikilla kansalaisilla myös hyvä turvallisuus? paikalliset erot, erot eri yksilöiden ja yhteisöjen välillä voivat olla suuria esim. ikääntyneet, etniset vähemmistöt jne Paikallisen turvallisuuden merkitys kasvaa siihen perustuu turvallisuuden tunne, käsitys yhteiskunnan turvallisuudesta 18.1.2013 5
Keskustelu siitä, kuka vastaa turvallisuudesta ei nollasummapeliä! Yhteiskunnan vastuu yleinen yhteiskuntapolitiikka turvallisuuteen vaikuttavat palvelut terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulutus jne, poliisi, pelastustoimi jne Yhteisön vastuu yksilöt osana yhteisöä perhe, suku, naapurit, ystävät Yksilön vastuu omaan ja lähiyhteisön turvallisuuteen vaikuttavat päätökset ja valinnat 18.1.2013 6
Pelko, turvallisuus ja tilastot 18.1.2013 7
Mitä Suomi pelkää? Sisäasiainministeriön teettämän pelkotutkimuksen tuloksia, kesä 2012 18.1.2013 8
Mitä pelkäämme? Spontaanisti pelkäämme eriarvoistumisen lisääntymistä omaa osaamme pienenä ihmisena/maana työn riittämistä, työssä jaksamista yksinäisyyttä, irallisuutta Autettuna pelkäämme hyvinvointiyhteiskunnan, terveytemme, nuorten puolesta ydinvoimalaonnettomuutta, onnettomuuksia, liikennettä ja asemia Mitä emme pelkää Emme pelkää turvallisuutemme puolesta, mutta olemme huolissamme turvallisen yhteiskunnan perustuksista Emme tunne voivamme vaikuttaa asioihin, annamme kaiken vastuun yhteiskunnalle 18.1.2013 9
Kyselyssä arvioitiin myös mielialaa Social Mood Mieliala selvästi negatiivisempi nyt kuin aiemmin Epävarmuus erityisesti nykytilanteesta on lisääntynyt...pienikin virhe aiheuttaa putoamisen... tietääkö ne ollenkaan mitä ne päättää Päätöksentekijät syyllisiä Mutta yksittäistä päättäjää ei mainita nimeltä Luotetaanko vielä kuitenkin instituutioihin_ Ei eroja eri ryhmien välillä Homogeeninen yhteiskunta 18.1.2013 10
1754 1760 1790 1820 1850 1880 1910 1940 1970 2000 Uhreja 100 000 asukasta kohti Henkirikoksissa surmattuja väestön 100 000 henkeä kohden 1754-2008 12 10 Väkivallan hyökyaalto 1970-luvun alun nousu 8 6 Puukkojunkkariaika Nykyinen laskuvaihe 4 2 0 18.1.2013 11 Ei sisällä lapsensurmia; vuodet 1808 ja 1917-1919 poistettu; Lähde: Verkko 1948 / Tilastokeskus /
Henkirikoksia Henkirikoksia 100 000 asukasta kohti Henkirikollisuuden kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset 1991-2010 200 180 160 140 120 183 180 168 168 176 188 170 145 175 176 189 159 131 172 133 138 153 160 138 134 4 3,5 3 2,5 100 2 80 60 40 1,5 1 20 0,5 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 Rikoksia Rikollisuustaso Lähde: Optula 18.1.2013 12
Väkivallan uhrit ovat todennäköisimmin nuoria aikuisia Poliisin tietoon tulleita väkivaltarikosten uhreja ikäryhmän 1000 henkeä kohti vuonna 2010 30 25 20 Miehet Naiset 15 10 5 0 <5 9 14 19 24 29 34 39 44 49 54 59 64 69 74 79 ikä 18.1.2013 13
Erityisesti vakavan väkivallan tekijät ja uhrit ovat useimmiten syrjäytyneitä Kahden väestöryhmän vertailu eri asteisen väkivallan tekijöinä ja uhreina (Lähde: OPTL/ Rikollisuuden riskitekijät) Pahoinpitely (OR) Törkeä pahoinpitely/ henkirikoksen yritys (OR) VÄKIVALLAN TEKIJÄNÄ Vähintään lukion käynyt työllinen 1 1 Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön 25 79 VÄKIVALLAN UHRINA Vähintään lukion käynyt työllinen 1 1 Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön 10 39 18.1.2013 14
Keskeisiä kysymyksiä Pelko on hyväosaisten ongelma? Ihmiset/ryhmät, joilla olisi syytä pelätä ei tavoiteta kyselyillä eivät aktiivisesti tuo mielipiteitään julki ei kanavia, eivät kiinnostavia Pelko luo taloudellisia mahdollisuuksia kannattava business 18.1.2013 15
Kun puhutaan yksilön turvallisuudesta niin mistä ja kenen turvallisuudesta puhutaan? Niiden, joilla on vähiten turvallisuutta ja eniten turvallisuusongelmia esimerkiksi päihteiden väärinkäyttäjät, työelämästä syrjäytyneet keski-ikäiset miehet Siitäkö, miten aktiivisimpien kansalaisten turvallisuutta parannetaan näillä yleensä paljon sosiaalista pääomaa, kyky toimia monimutkaisessa yhteiskunnassa 18.1.2013 16
Yhteisöjen merkitys turvallisuudelle onko jäänyt liian vähälle huomiolle? yhteisöt yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta lisäävänä tai heikentävänä tekijänä jokainen jonkin tai joidenkin yhteisöjen jäsen, vaikuttaminen osana yhteisöä perhe, suku, ystäväpiiri, koulu, työpaikka, harrastukset jne virtuaaliset yhteisöt yhä tärkeämpiä vaikuttajia 18.1.2013 17
Yhteisöt turvallisuutta lisäämässä, esimerkkejä Tunne siitä, että on osa yhteisöä vähentää yksinäisyyttä yksinäisyys merkittävä turvallisuuden riskitekijä Yhteisöllisyys suojaa, elämän merkityksellisyyden kokemus ryhmässä riskinä vahva yhteisöllisyys silloin, kun se sulkee osan ulkopuolelle 18.1.2013 18
Yhteisö turvallisuutta vähentämässä Rikoksiin (ja törttöilyyn) syyllistytään monesti ryhmässä nuorison tekemä väkivalta, järjestäytynyt rikollisuus Myös yksilölle ja yhteiskunnalle haitalliset yhteisöt voivat olla houkuttelevia halu päästä yhteisön jäseneksi keskeistä perustarve, jos esim. löyhä perhe hakeudutaan muualla keskeinen syy liittyä jengiin tai ääriryhmään, ideologia vasta tämän jälkeen Virtuaaliset yhteisöt nimettömät osallistujat, epäselvät/väärät identiteetit kaikukammareita helppo kannustaa ja tukea järjettömiä tekoja 18.1.2013 19
Yhteenvetoa Yksilön turvallisuuden merkitys kasvaa haasteena maallikkonäkemyksen väheksyminen millä muulla yhteiskunnan alueella väheksytään yhtä paljon tavallisen kansalaisen kokemusta ja tarpeita? subjektiivisen kokemuksen merkitys riippuu kuulijasta mikä merkitys annetaan vain asiantuntijan sana painaa turvallisuudessa? Yhteiskunnan turvallisuuden merkitys kasvaa yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä 18.1.2013 20
Yhteisönäkökulma turvallisuuteen vähäinen, rakenteet eivät tue esimerkiksi lainsäädännön rajoitukset tiedonsaannille nuoret, iäkkäät heikoimmilla? Onko yhteisöllä oikeus turvallisuuteen? Entä jos yksilön oikeudet ja yhteisön oikeudet ovat ristiriidassa? Turvattomien yhteisöjen vaikutus koko yhteiskuntaan 18.1.2013 21
Kiitos mielenkiinnosta! Tarja Mankkinen email tarja.mankkinen@intermin.fi www.intermin.fi 18.1.2013 22