Talouden näkymät Marraskuu 2016 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi. Trumpin valinta lisäsi epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Trump suhtautuu kriittisesti vapaakauppaa ja globalisaatiota kohtaan. Taka-askeleet globalisaatiossa ja maailmankaupassa ovat huonoja uutisia viennistä riippuvaisille kansantalouksille. Teollisuuden luottamus koheni monissa talouksissa lokakuussa. Viimeaikaiset taloustilastot ovat myös olleet kohtalaisen hyvällä tasolla. Tuoreiden tilastojen mukaan Yhdysvaltojen BKT kasvoi 2,9 % kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä annualisoituna. Talouskasvu oli laajapohjaista. Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi vahvistui lokakuussa selvästi ja lukema oli paras 33 kuukauteen. Myös kotitalouksien luottamus ja taloustunnelmia kuvaava indikaattori vahvistuivat. Euroalueen BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä ennakkotietojen mukaan 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa eli samaa vauhtia kuin toisella neljänneksellä. Ison-Britannian BKT kasvoi 2,3 % kolmannella neljänneksellä. Britannian talousnäkymät ovat myönteisemmät kuin kesäkuun äänestystuloksen jälkeen odotettiin. EKP:n lokakuun korkokokouksen anti arvopaperin osto-ohjelman jatkosta jäi vähäiseksi. Joulukuun kokouksessa EKP:llä on käytössä tuoreet talousennusteet ja työryhmien raportit siitä, miten varmistetaan keskuspankin ostoohjelman sujuva toteuttaminen. Suurella todennäköisyydellä keskuspankki päättää joulukuussa arvopaperiostojen jatkamisesta maaliskuun 2017 jälkeen. Suomessa kotitalouksien ja yritysten luottamus pysyi verraten hyvällä tasolla. Kuukauden aikana ei tullut muutoksia Suomen talouden suhdannenäkymiin. Suomen BKT kasvaa 1,1 % vuonna 2016 ja 1,2 % vuonna 2017. Kasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Ensi vuonna kasvu perustuu viennin piristymiselle loppuvuonna ja kotimaisen kysynnän pysyessä kohtuullisena. Työllisyys kohenee tänä ja ensi vuonna.
Globaali talousluottamus kohentunut indeksi 53 52 51 50 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % 5 12 13 14 15 16 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 4 3 2 1 0-1 Globaali teollisuuden luottamus vahvistui lokakuussa. Taso viittaa kohenevaan kasvuun. Maailmankauppa kasvoi alle prosentin vauhtia elokuussa. Kuluvana vuonna kasvu on ollut keskimäärin nollan tuntumassa. Ensi vuonna maailmantalous on kasvamassa jokseenkin kuluvan vuoden vauhtia. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys elpyy hieman. Maailmantalouden lyhyen aikavälin riskit liittyvät poliittiseen ympäristöön sekä kehittyviin markkinoihin.
Hyvää talouskasvua Isossa-Britanniassa kolmannella neljänneksellä Englannin punnan arvon ja FTSE 100 - osakeindeksin kehitys GBP indeksi 1.1.2015=100 0,95 110 EUR/GBP 0,90 105 0,85 100 0,80 95 0,75 90 0,70 85 FTSE 100 -osakeindeksi 0,65 80 2015 2016 Ison-Britannian BKT kasvoi 2,3 % kolmannella neljänneksellä. Talouskasvu oli pääosin peräisin palveluista. Ensi vuoden talouskasvusta odotetaan vaisumpaa. Näkymät ovat kuitenkin kohentuneet viime aikoina. Englannin keskuspankki on tukenut talouskehitystä laajalla elvytyspaketilla. Pääministeri May ilmoitti, että Britannia jättää eroanomuksensa EU:lle ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen alkavat eroneuvottelut, joihin on varattu EUsäännösten puitteissa aikaa kaksi vuotta. Eroaminen EU:sta on pitkä prosessi, jossa neuvotellaan uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Arviot pitkän aikavälin (yli vuosikymmenen) vaikutuksista vaihtelevat eri skenaarioiden perusteella hyvin lievästä noin 10 %:n menetykseen kansantuotteessa.
Talouskasvu nopeutui Yhdysvalloissa 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Tuoreiden tilastojen mukaan Yhdysvaltojen BKT kasvoi 2,9 % kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä annualisoituna. Talouskasvu oli laajapohjaista. Teollisuuden luottamus koheni hieman lokakuussa. Syyskuussa teollisuustuotanto pysyi vaisuna. Syyskuussa uusia työpaikkoja syntyi (+ 161 000) vähemmän kuin edellisinä kuukausina. Työttömyysaste laski 4,9 %:iin. BKT kasvaa 1,8 % tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu hieman nopeutuu ja on 2,2 %.
Trumpista Yhdysvaltojen seuraava presidentti USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/USD 2014 2015 2016 Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi. Hänen toimikautensa alkaa ensi vuoden tammikuussa. Trumpin valinta lisäsi epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Trump on esittänyt suurta muutosta verotukseen. Tulo- ja yhteisöveroasteita laskettaisiin Yhdysvalloissa. Trump suhtautuu kriittisesti vapaakauppaa ja globalisaatiota kohtaan. Trump nostaisi tuontitulleja erityisesti Kiinalle ja Meksikolle. Taka-askeleet globalisaatiossa ja maailmankaupassa ovat huonoja uutisia viennistä riippuvaisille kansantalouksille, kuten Suomelle. Talouspolitiikan toteuttamisen kannalta erityisen tärkeätä on, miten yhteistyö kongressin kanssa sujuu.
Euroalueen talous tasaisessa kasvussa 4 2 0-2 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 10 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) 55 50 45 40 Lokakuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi vahvistui selvästi ja lukema oli paras 33 kuukauteen. Myös kotitalouksien luottamus ja taloustunnelmia kuvaava indikaattori vahvistuivat. Euroalueen BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä ennakkotietojen mukaan 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Luvut ovat samat kuin toisella neljänneksellä. Euroalueen BKT kasvaa 1,5 % tänä ja ensi vuonna. Elokuussa teollisuustuotannon kasvu piristyi, sen sijaan vähittäiskaupan kasvu vaimeni. Työttömyysaste pysyi 10,0 % syyskuussa. Lukema oli matalin sitten kesäkuun 2011. Työttömyys vähenee asteittain tänä ja ensi vuonna.
60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Luottamusindikaattorit nousussa kehittyvissä talouksissa Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Keskeisissä kehittyvissä talouksissa (BRICmaat) teollisuuden luottamus koheni lokakuussa. Kiinan BKT kasvoi 6,7 % myös kolmannella neljänneksellä. Vahvinta kasvu oli palveluissa ja kaupan alalla. Kiinan talouden kasvu jatkuu lähes nykyvauhtia lähitulevaisuudessa. Venäjän talouden syvin taantuma jää taakse tänä vuonna. Talous on kasvanut viime vuoden loppuun nähden ja toisella neljänneksellä BKT supistui enää 0,6 % vuoden takaa. Ensi vuonna talous on prosentin kasvussa. Intian BKT kasvoi huhti-kesäkuussa 7,1 % edellisvuodesta. Talous on hyvin odotetun 7,5 %:n kasvun vauhdissa. BKT kasvaa saman verran ensi vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. Viime aikoina talousdatassa ja - indikaattoreissa on nähtävissä parempaa kehitystä. Ensi vuonna BKT ei supistu enää.
Heiluntaa raakaöljyn hinnassa indeksi 2015=100 200 180 160 140 120 100 80 60 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 140 120 100 80 60 40 20 Epäilyt Opec-maiden kyvystä sopia tuotannon leikkaamisesta marraskuun lopun kokouksessa heiluttivat raakaöljyn hintaa ja käänsivät öljyn hinnan laskuun lokakuun lopulla. Myös futuurihinnat kääntyivät laskuun lokakuun lopulla. Tämän vuoden lopulle ennakoidaan 48 dollarin barrelihintaa ja ensi vuoden lopulle 52 dollarin barrelihintaa. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta rajoittaa öljyn hinnan voimakkaampaa nousua jatkossa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden (pl. energia) hintojen nousun maltillisena.
Inflaatio nousussa euroalueella ja Yhdysvalloissa 4 3 2 1 0-1 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 10 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio oli lokakuussa kokonaisuutena 0,5 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,7 %. Energiainflaation negatiivinen vaikutus oli aiempia kuukausia selvästi pienempi. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio on 0,1 % tänä vuonna ja 1,4 % ensi vuonna Yhdysvalloissa inflaatio nopeutui 1,5 %:iin syyskuussa. Energian hintojen negatiivinen vaikutus inflaatioon oli selvästi edelliskuukautta pienempi. Ydininflaatio oli 2,2 %. Niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa öljyn hinnan laskun inflaatiota hidastava vaikutus poistuu ja kokonaisinflaatio lähestyy ydininflaatiota talven aikana. Yhdysvalloissa inflaatio on 1,3 % tänä vuonna ja 2,4 % ensi vuonna.
Joulukuussa EKP viestii, miten osto-ohjelman kanssa edetään ensi vuonna 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor Lokakuun korkokokouksen anti arvopaperin osto-ohjelman jatkosta jäi vähäiseksi. Joulukuun korkokokouksessa EKP:llä on käytössä tuoreet talousennusteet ja työryhmien raportit siitä, miten varmistetaan keskuspankin osto-ohjelman sujuva toteuttaminen. Suurella todennäköisyydellä EKP päättää joulukuun kokouksessa arvopaperiostojen jatkamisesta maaliskuun 2017 jälkeen. EKP:n kevään 2016 elvytyspaketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella.
Markkinoiden korko-odotukset nousussa 6 5 4 3 2 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 3 kk euribor Positiivinen talousdata ja inflaatio-odotusten nousu nostivat markkinoiden odotuksia korkojen kehityksestä lokakuussa. Isossa kuvassa markkinoilla odotetaan korkojen pysyvän pitkään hyvin matalalla. Kaikki euribor-korot ovat tällä hetkellä negatiivisia. 1 0-1 8.11.2016 4.10.2016 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ja OP
EKP aloitti yritysten joukkolainojen ostot kesäkuussa 1800 1600 EKP:n laajennettu arvopaperien osto-ohjelma Mrd. euroa Tavoite (ostoja 80 mrd./kk) 1400 Yritysten joukkolainat 1200 Julkisen sektorin 1000 arvopaperit 800 Katetut 600 joukkolainat 400 Omaisuusvakuudelliset 200 0 arvopaperit 3-2015 9-2015 3-2016 9-2016 3-2017 Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 2015. Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 2016. Osto-ohjelma jatkuu ainakin maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1740 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.
Pitkät korot nousussa 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) 2013 2014 2015 2016 Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Kohentunut talousdata, inflaation nousu ja inflaatio-odotusten kohoaminen ovat nostaneet pitkiä korkoja viime aikoina. Pitkien korot ovat nousseet keskeisissä talousmaissa. Viimeaikaisesta noususta huolimatta pitkät korot ovat edelleen hyvin alhaalla. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on laskenut pitkiä korkoja.
Myös valtionlainojen korot ovat nousseet 5 4 3 2 1 0-1 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Portugali Espanja 2015 2016 Italia Suomi Saksa Valtionlainojen korot ovat nousseet viime aikoina. Taustalla on parantunut talousdata ja inflaation nousu. Espanjassa saatiin muodostettua uusi hallitus pitkän yrittämisen jälkeen. Viime aikoina EKP:n osto-ohjelma on pitänyt valtionlainojen korot alhaalla. Kreikka on tehnyt talouden rakenneuudistuksia ja maalle myönnettiin 2,8 mrd. euron lainaerä lokakuun lopulla.
Italian kansanäänestys 3 2 1 0 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Italia 2015 2016 Italiassa järjestetään joulukuun 4. kansanäänestys perustuslain merkittävistä muutoksista. Kansanäänestyksellä pääministeri Renzi tavoittelee poliittisten uudistusten sujuvampaa läpivientiä parlamentissa. Jos Renzin linja hyväksytään kansanäänestyksessä, niin senaatin valta vähenee ja vastuu lainsäädäntötyöstä jää käytännössä alahuoneelle. Muutos tarkoittaisi sitä, että uudistusten läpiviemiseksi hallituksen olisi saatava tuki edustajainhuoneen ja senaatin sijaan enää vain näistä ensimmäiseltä. Muutoksen avulla parlamentti voisi hyväksyä talouden rakenneuudistuksia aiempaa ripeämmin. Tällä hetkellä ei-puoli johtaa kannatuskyselyissä muutaman prosenttiyksikön marginaalilla. Päättämättömien äänestäjien osuus on suuri.
Euro vahvistunut selvästi suhteessa kruunuun USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2014 2015 2016 SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Lokakuussa euron kurssi sahasi suhteessa dollariin. Kuun loppua kohden euro vahvistui. Lähiaikoina euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella rahapolitiikka pysyy kevyenä, kun taas Yhdysvalloissa politiikkaa kiristetään. Euron vahvistui lisää suhteessa kruunuun lokakuussa. Vahvasta talouskasvusta ja inflaation kohoamisesta huolimatta, maan keskuspankki jatkaa hyvin elvyttävällä rahapolitiikan linjalla. Keskuspankin toimet ja viestintä ovat pitäneet kruunun heikkona.
Hermoilua osakemarkkinoilla Keskeisiä osakeindeksejä indeksi 1.1.2013=100 170 OMX Helsinki Cap 160 150 140 S&P 500 130 120 110 Euro Stoxx 50 100 90 13 14 15 16 Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat aiheuttaneet hermoilua osakemarkkinoilla. Osakekurssit laskivat lokakuun lopulla. Suomessa kolmannen neljänneksen tuloskausi näyttää jäävän hieman vaisuksi. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Markkinoiden huolenaiheet ovat siirtyneet Yhdysvaltoihin, jonka korkopolitiikka ja talousnäkymät hermostuttavat.
Suomen talous kasvussa 6 4 2 0-2 -4 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,4 % vuoden takaa. Kaikki kysyntäerät olivat kasvussa, mutta tuonnin voimakas lisäys leikkasi BKT:n kasvua. BKT kasvaa 1,1 % vuonna 2016 ja 1,2 % vuonna 2017. Tänä vuonna kasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Ensi vuonna kasvu perustuu viennin piristymiselle loppuvuonna ja kotimaisen kysynnän pysyessä kohtuullisena. Työttömyys on alentunut ja työllisyys kasvanut viime aikoina ennakoitua paremmin. Työttömyysasteen trendi painui syyskuussa 8,6 %:iin. Valtion elvyttävän vireen vuoksi julkisen talouden alijäämä ei pienene ensi vuonna. Velkasuhde on reilusti yli 60 %:n.
Kotitalouksien luottamus vahvaa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus säilyi vahvana lokakuussa. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta sekä omista säästämismahdollisuuksista paranivat lokakuussa. Näkemys työttömyyden kehityksestä pysyi ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 4,2 % syyskuussa. Myynnin määrä kasvoi tammisyyskuussa 1,8 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus oli 2,5 %:n vuosikasvussa toisella neljänneksellä. Kestävien kulutustavaroiden kasvu oli ripeää. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,3 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Ensi vuonna inflaatio nousee, mutta työllisyyden lisäys ja veronkevennykset pitävät yksityisen kulutuksen 1,1 %:n kasvussa.
Palveluiden luottamus vahvistui lokakuussa Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20 Rakentaminen -30-40 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus laski hieman lokakuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan hieman lähikuukausina. Tilauskanta oli ennallaan, mutta on edelleen normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus pysyi lähes ennallaan lokakuussa. Tilauskanta on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Henkilöstön odotetaan kasvavan vähän lähikuukausina. Palveluyritysten luottamus säilyi hieman pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus koheni ja on nyt pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Myynnin odotetaan pysyvän ennallaan lähikuukausina.
Syyskuussa vienti hieman miinuksella indeksi 2011=100 120 110 100 90 80 70 60 50 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski prosentin elokuussa edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa viennin arvo laski 5 % vuoden takaa. Vienti euroalueelle väheni 3 % tammisyyskuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 8 %. Elokuussa vienti Venäjälle kasvoi ensi kerran sitten joulukuun 2013. Tilastokeskuksen mukaan viennin määrä kasvoi 1,6 % toisella neljänneksellä vuoden takaa. Tavaravienti kasvoi, kun taas palveluiden vienti supistui. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät elokuussa 12,6 % vuoden takaa. Tammielokuussa uusia tilauksia saatiin 11,6 % edellisvuotta vähemmän. Viennin kehitys jatkuu vaisuna pitkälle ensi vuoteen. Kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu alkavat piristää vientiä vuoden 2017 jälkipuoliskolla.
Vaihtotase alijäämäinen mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseessa oli 0,2 mrd. euron vaje elokuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa näytti alijäämää 1,9 mrd. euron verran. Vaihtotaselukuja tarkistettiin selvästi alaspäin syyskuussa Tilastokeskuksen toimesta. Tammi-elokuussa vaihtotase oli 2,6 mrd. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli 1,5 mrd. euroa. Tuoreiden tilastojen mukaan vaihtotase oli 0,9 mrd. euroa alijäämäinen viime vuonna.
Aloitusten kasvu vaimentunut 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Kesä-elokuussa rakennusaloitukset olivat kasvussa. Aloitukset kasvoivat 10,0 %, mutta rakennusluvat vähenivät 18 %. Investoinnit kasvoivat 7,1 % vuoden takaa toisella neljänneksellä. Rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat yli 10 %. Muiden investointien kehitys oli hitaampaa. Investointiaktiviteetti on hyvää ja laajapohjaista tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 4,0 %. Asuin- ja muu rakentaminen on vahvassa vedossa. Yritysten investoinnit kasvavat muun muassa kone- ja laitehankintojen ansiosta. Investointien kasvu hieman rauhoittuu ensi vuonna, mutta on edelleen hyvässä 3,3 %:n kasvussa. Suurien hankkeiden rakentaminen jatkuu vuonna 2017.
Valtiontalouden alijäämä pienentynyt mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli 1,4 mrd. euroa tammi-syyskuussa, vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 2,6 mrd. euroa. Verotulojen kasvu on kohentanut valtiontalouden rahoitusasemaa. Toisella neljänneksellä julkisen talouden velka väheni 4,8 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopulla 130,3 mrd. euroa. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,6 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65,4 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä on myös 2,6 %. Velkasuhde kasvaa edelleen ja on 67,6 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Hallituksen vuoden 2017 budjettiesitys tukee kotitalouksien ostovoimaa Valtion budjettitalous mrd. 58 56 Määrärahat 54 52 Tuloarviot 50 48 46 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Sipilän hallituksen budjettiesitys vuodelle 2017 on elvyttävä palkansaajan verotuksen suhteen. Veronkevennykset ylittävät kilpailukykypaketin tuomat maksujen korotukset. Valtiontalouden kannalta budjettiesitys on verraten neutraali. Valtiontalouden alijäämä pysyy suurena ja velka kasvaa. Hallitus ei halua veroja korottamalla jarruttaa kotimaiseen kysyntään pohjautuvaa talouskasvua. Vuoden 2017 talousarvioesitys on 5,5 mrd. euroa alijäämäinen. Menot ovat 55,2 mrd. euroa ja tulot 49,7 mrd. euroa. Lähde: Valtioneuvosto
Kilpailukykysopimus maalissa: toimet parantavat talouskasvua Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun 0,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 2021) 1,5 0,5 0,7 1,0 0,5 Yhteensä 4,2 % Kilpailukykypaketin kattavuus nousi lopulta yli 90 %:n. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (515 milj. euroa) ylittää kiky-paketin maksukorotukset palkansaajille vuonna 2017. Verotusta voidaan keventää edelleen vuosina 2018-2019, jos hallituksen asettamat ehdot täyttyvät. Kilpailukykysopimus parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä 0,5 % eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina 2017-2018. Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä 35 000.
Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Syyskuussa työttömyysaste oli 7,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 0,7 %-yksikköä korkeampi. Työllisiä oli 7 000 enemmän ja työttömiä 21 000 vähemmän. Työttömyysasteen trendi oli 8,6 %. Kolmannen neljänneksellä työttömyysaste oli 7,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 8,4 %. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa kasvoi syyskuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Toisaalta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä nousi selvästi. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi.
Inflaatio ennallaan 8 6 4 2 0-2 -4 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 11 12 13 14 15 16 Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio pysyi 0,4 % syyskuussa. Inflaatiota piti yllä etenkin ajoneuvoveron, sairaalamaksun ja hammaslääkärinpalkkion ja vuokrien kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden hinnoissa ja koroissa. Energian hintojen negatiivinen kontribuutio inflaatioon oli syyskuussa selvästi aiempia kuukausia pienempi. Syyskuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,1 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -0,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,2 %. Ensi vuonna inflaatio nousee 1,0 %:iin.
Asuntojen hinnat nousussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 16 Verrattuna edellisvuoden syyskuuhun asuntojen hinnat nousivat koko maassa. Kolmannella neljänneksellä asuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,4 %: pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,8 % ja muualla Suomessa 0,2 %. Tammi-syyskuussa asuntojen hinnat nousivat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 0,6 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla nousivat 1,6 %, mutta muualla maassa laskivat 0,2 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet kohenivat lokakuussa ja nousivat pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina ja työllisyys kohenee asteittain. Asuntojen hinnat jatkavat maltillista nousua ensi vuonna.
OPn suhdanne-ennuste Elokuu 2016 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2014 2015 2016e 2017e Bruttokansantuote -0,7 0,2 1,1 1,2 Tuonti -0,2 1,9 1,0 2,0 Vienti -1,7-0,2 0,5 1,8 Kulutus 0,3 1,1 1,0 0,6 - yksityinen 0,6 1,5 1,3 1,1 - julkinen -0,5 0,4 0,2-0,5 Investoinnit -2,5 0,7 4,0 3,3 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,2 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,1 8,7 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,1-0,2 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,8-2,6-2,6 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,5 65,4 67,6
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit