Usein kysyttyjä kysymyksiä Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektin valtionavustusten hakemisesta STM:n kärkihankkeita koskeva asetus tuli voimaan heinäkuussa 2016. Se löytyy kaikkia kärkihankkeita koskevan Rahoitushaut -sivun ohjeista ja lomakkeista. Alla olevia kysymyksiä ja vastauksia on käsitelty myös Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön - projektin valtionavustushaun tuki- ja verkostoitumisseminaarissa 5.9.2016. Seminaarin yhteiset osiot voi katsoa videotallenteena osoitteessa http://videonet.fi/web/stm/20160905/. Tarvittaessa osaa vastauksista tarkennetaan vielä. Usein kysyttyä: Mitä tarkoittaa ei-taloudellinen toiminta, jossa valtionavustus on 80 %? Toiminta on ei-taloudellista, jos se ei liity tuotteiden tai palveluiden myymiseen kilpailluilla markkinoilla. Voittoa tavoittelematon toiminta ei ole automaattisesti ei-taloudellista. Jopa tappiollinen toiminta voi olla taloudellista toimintaa EU-oikeuden tarkoittamassa mielessä. Yhteisömuoto ei ratkaise toiminnan taloudellista laatua. Myös yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa taloudellista toimintaa. Todennäköisesti joudumme tekemään yksilöllistä, tapauskohtaista arviota siitä, onko esitetty toiminta ei-taloudellista vai taloudellista, kun hakemukset ovat saapuneet. Kuntien ja kuntayhtymien hanketyö liittyy niiden viranomaistehtäviin, ja on sen vuoksi eitaloudellista. Kuntien omistamien ja muiden julkisomisteisten yhtiöiden toiminta voi kuitenkin olla taloudellista toimintaa, eli toimintaa, joka tapahtuu kilpailluilla markkinoilla. Onko tavoitteena saada mukaan useita eri toimijoita ja toimintamalleja vai viedä eteenpäin yhtä tiettyä mallia/konseptia kaikkialla? Tavoitteena on levittää ja juurruttaa rajallista joukkoa näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä laajalle maantieteelliselle alueelle. Tällä tavoitellaan yhteneväisyyttä ja vaikuttavuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tavoitteena ei siis ole luoda yksilöllisiä paikallisia tai alueellisia käytäntöjä. Toki hyviä käytäntöjä joudutaan aina jossain määrin sovittamaan erilaisiin konteksteihin eri tavoin. Toimijoita on hyvä olla useita, sillä monet sisältökokonaisuudet ovat niin laajoja, että on vaikea löytää yhtä toimijaa, jolla on kaikki tarvittava asiantuntemus. Maantieteellinen laajuus voi tuoda mukaan useita toimijoita, esimerkiksi kansallisia ja alueellisia tai paikallisia toimijoita, järjestöjä ja kuntia tai sairaanhoitopiirejä. Kuinka tulkitaan hankkeen maantieteelliseksi laajuudeksi asetettu tavoite, esimerkiksi noin kymmenen sairaanhoitopiiriä tai maakuntaa? Tavoite tulkitaan siten, että hankkeessa levitetään ja juurrutetaan hankkeeseen sisältyviä hyviä käytäntöjä hakuilmoituksessa mainitulle maantieteelliselle alueelle. Tavoitteena siis on, että yksi hanke toimii näin laajalla alueella, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen juurtuu käyttöön yhteneväisiä ja näyttöön perustuvia toimintatapoja. Tämä yhtenäistää toimintaa eri puolilla maata ja edistää vaikuttavuutta.
Riittääkö alueeksi yhden maakunnan hyvät käytännöt pysyvään käyttöön? Lähtökohtaisesti yhden maakunnan laajuinen hanke ei riitä. Yksittäisessä maakunnassa kehitetyt hyvät käytännöt voivat kuitenkin olla sellaisia, että niitä on perusteltua levittää myös muihin maakuntiin eli ottaa mukaan maantieteellisesti laajempaan hankkeeseen. On myös mahdollista tehdä pienimuotoisempi yhden maakunnan laajuinen hakemus, joka arvioidaan yhdenvertaisesti muiden hakemusten kanssa. Yhden maakunnan laajuinen hanke tuskin saa sellaisenaan rahoitusta, mutta jos se arvioidaan laadukkaaksi ja ansiokkaaksi, sen yhdistämisestä muihin hankkeisiin voidaan neuvotella osana valtionavustuspäätösten valmistelua. Kuinka paljon on omarahoitusosuus ja mitä avustusta siihen voi käyttää? Omarahoitusosuus on ei-taloudellisessa toiminnassa lähtökohtaisesti vähintään 20 prosenttia. Jos on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiä, erityisiä perusteita, valtionavustus voidaan myöntää ilman omarahoitusosuutta. Tällaisia perusteita voi halutessaan esittää hakemuksessa. Taloudellisessa toiminnassa valtionavustusprosentti vaihtelee 40 ja 60 prosentin välillä riippuen toimijan koosta (henkilöstön määrä, liikevaihto). Toimijat jaetaan pieniin, keskisuuriin ja suuriin. Omarahoitusosuutena voi hyödyntää myös työpanoksen siirtoa hankkeelle. Jos toimija on saanut esim. RAY:ltä avustusta toimintaansa, tätä avustusta ei saa käyttää omarahoitusosuutena ainakaan silloin, kun STM:n hankkeessa tehtävä työ liittyy taloudelliseen toimintaan. RAY:ltä on hyvä tarkistaa se, miten he ovat rajanneet omien avustustensa käyttöä. On syytä varmistua siitä, ettei RAY:n rahoitusta käytetä väärin, koska se voi johtaa RAY-avustuksen takaisinperintään. Jos avustusta on saanut johonkin tiettyyn tarkoitukseen, avustusta ei voi käyttää muuhun. Samoihin kustannuksiin ei voi myöskään saada julkista rahoitusta kahdelta eri taholta. Miten valtionosuudet jakautuvat hankekonsortiossa mukana olevien tahojen kesken, jos mukana on erisuuruiseen valtionavustukseen oikeutettuja tahoja ja toimintoja, esimerkiksi kuntia, järjestöjen ei-taloudellista toimintaa ja järjestöjen ja/tai yritysten taloudellista toimintaa? Hankekonsortiossa valtionavustusosuudet voivat olla eri toimijoille erisuuruisia. Esimerkiksi yhden konsortion sisällä järjestön ei-taloudelliseen toimintaan tai kunnan toimintaan kohdistuva valtionavustuksen osuus voi olla 80 %, ja järjestön ja/tai yrityksen taloudelliseen toimintaan kohdistuvan valtionavustuksen osuus 40 60 %. Tässä on huomattava, että voi myös olla hanke, jossa kunnille ja/tai sairaanhoitopiireille ei myönnetä valtionavustusta, vaan kunnat ja sairaanhoitopiirit hyötyvät saamalla asiantuntijatukea hyvän käytännön käyttöön ottamiseen. Onko valtionavustushankkeeseen mahdollista yhdistää muulla rahoituksella (esim. Rahaautomaattiyhdistys) toteutettavaa hanketta, mikäli ne teemallisesti tukisivat toisiaan? Kuten edellä on todettu, jos esim. RAY on myöntänyt hakijalle avustusta jonkin hankkeen toteuttamiseen, samoihin kustannuksiin, eli samansisältöiseen hankkeeseen ei voi saada enää rahoitusta STM:ltä. Sen sijaan on mahdollista tehdä yhteistyötä jonkin toisen hankkeen kanssa. Tämän yhteistyön voi kuvata hankehakemuksessa. Voiko rahoitusta saada olemassa olevan hankkeen rahoitukseen (rahoitus toisesta ministeriöstä)? Kohderyhmä uusi / mallinnus toteutettu toisella kohderyhmällä.
Samaa toimintaa ei voi rahoittaa moninkertaisesti eri lähteistä tulevalla rahoituksella. Jos kyseessä on jo muualta aiemmin rahoitetun toiminnan laajentaminen tai jatkaminen, rahoitus on mahdollinen. On hyvä ottaa huomioon, että tavoitteena on levittää ja juurruttaa pääsääntöisesti näyttöön perustuvia käytäntöjä. Mahdollisessa hakemuksessa on tärkeää perustella, miksi eri kohderyhmän kanssa mallinnettu käytäntö tulisi ottaa käyttöön uudella kohderyhmällä. Yhteinen keittiö on siinä mielessä erilainen kuin muut kokonaisuudet, että tällä sisältöalueella ei ole suoraan soveltuvia kotimaassa arvioituja hyviä käytäntöjä valtionavustushankkeiden pohjaksi. Yhteisen keittiön kaltaista toimintaa on toki kokeiltu eri kohderyhmien keskuudessa. Ajatus eri väestöryhmät kokoavasta yhteisestä keittiöstä pohjautuu kuitenkin pitkälti hollantilaiseen sosiaalisen keittiön malliin. Jos alueelle tulee esimerkiksi kokonaissummana 100 000 hankkeen aikana, onko tämä summa tarkoitettu julkiselle sektorille ja saavatko järjestöt tai yritykset oman pottinsa? Vai onko ko. summa koko alueen juurruttamistyön suunnattu resurssi hankeaikana? Tässä varmaan aiheuttaa nyt jonkin verran sekaannusta se, että osassa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kärkihankkeista suunnataan valtionavustuksia maakuntien laajuisiin kehittämishankkeisiin. Näissä siis alueet hakevat rahoitusta. Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön - projektin valtionavustushaussa ei ole mukana alueellista rahoitusmekanismia, vaan rahoitus suunnataan hankkeille, joissa on mukana eri toimijoita, mahdollisesti myös alueita. Mahdollisen rahoituspäätöksen saatuaan toimijat jakavat rahoituksen siten, kuin ne ovat hankesuunnittelun aikana päättäneet. Voiko ammattikorkeakoulu toimia hakijana tai hanketoimijana? Kyllä voi. Kuinka tarkkoja haun ryhmät ovat? Onko hankkeen mahdollista saada rahoitusta, jos se ei suoranaisesti kohdistu ilmoitettuihin teemoihin? Ilmoitetut teemat on valittu laajasta valikoimasta ja sovitettu hallitusohjelmaan ja sen taustamuistioihin. Rahoitusta voi saada vain hanke, joka kohdistuu hakuilmoituksessa ilmoitettuihin teemoihin. Hakuilmoituksessa on määritetty kohderyhmiä joillekin sisältöalueille. Näiden suhteen voidaan joustaa jossain määrin sen mukaan, kuinka tarkasti jokin hyvä käytäntö rajautuu johonkin tiettyyn ryhmään tai tavoittaa määritetyn kohderyhmän ohella myös laajemman joukon ihmisiä. Jos esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien fyysisen terveyden edistämisen hyvä käytäntö voi hyödyttää muutakin väestöä, muulle väestölle koituva hyöty ei heikennä hakemuksen edellytyksiä saada rahoitusta. Voiko hanketta hakea alustavilla tuloksilla, kun toimintamallin testaus on parhaillaan käynnissä? Hankehakemuksen voi tehdä käyttäen alustavia arviointituloksia. Kaikki saman sisältöalueen hakemukset arvioidaan sekä itsenäisesti että toisiinsa verraten. Näytön aste ei yksinään ratkaise rahoituspäätöstä, mutta se on yksi valintaan vaikuttava kriteeri. Miten suhtaudutaan uuden kehittämiseen/kokeilemiseen osana kokonaisuutta? Aivan uusien käytäntöjen kehittämiseen ja kokeilemiseen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön - projektin valtionavustusta ei voi saada. Kokonaisuuden osana voi kuitenkin olla uuden kehittämistä ja kokeilemista, jos se tukee valtionavustushaun tavoitteita. Tällaista voi olla esimerkiksi
aikaisemmin vaikuttavaksi arvioidun hyvän käytännön kohdentaminen siten, että se tavoittaa paremmin hyvinvoinnin ja terveyden suhteen heikommassa asemassa olevia ryhmiä. Uuden kehittämistä ja kokeilemista voidaan tehdä myös, jos aikaisemmin vaikuttavaksi arvioitua hyvää käytäntöä kehitetään edelleen digitaalisten elementtien avulla. Minkälaisia toimintalinjauksia on tilanteisiin, joissa kahden tai useamman hankkeen toiminta menee päällekkäin tai joissa yhteistyöllä olisi selkeää synergiahyötyä tai jos organisaatio on toimijana tai osallisena useammassa hankkeessa? Organisaatio voi olla toimijana tai osallisena useammassa hankkeessa, jos resurssit riittävät toimintaan. Jos rahoitettavaksi harkitaan kahta tai useampaa hanketta, joiden toiminta menee päällekkäin tai joissa yhteistyöllä olisi selkeää synergiahyötyä, on valtionavustuspäätösten valmistelun aikana mahdollista käydä neuvotteluja näiden hankkeiden yhteistyöstä tai rajanvetojen selkiyttämisestä, jopa hankkeiden yhdistämisestä. Onko sisällölle erityistoiveita? Sisällölliset toiveet on esitetty hakuilmoituksessa, johon kannattaa perehtyä huolellisesti. Toivoisin yleistä tarkennusta aikatauluun, seurantaan ja raportointiin. Hankehaku päättyy 30.9. klo 16.15, ja rahoituspäätökset tehdään marraskuun aikana, viimeistään 30.11.2016. Tavoitteena on, että hankkeet käynnistyvät 1.1.2017 tai pian sen jälkeen. Hankkeiden rahoitus päättyy 31.12.2018. Valtionavustuspäätökseen tulee tarkemmat ohjeet maksatuksesta. Hanke voi jättää maksatushakemuksen enintään kaksi kertaa vuodessa. Valtionavustus maksetaan toteutuneisiin kustannuksiin. Maksatushakemuksen yhteydessä toimitetaan myös toiminnan toteutumaraportti ko. ajalta. Valtionavustusasetuksen mukaan avustuksen saajan on laadittava sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallinen valtionavustusselvitys hankkeen koko hankeaikaa koskevasta toteuttamisesta, sen kustannuksista, sillä saavutetuista tuloksista ja tulosten levittämisestä. Selvitys on annettava kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Jos avustus on myönnetty useampia toimijoita käsittävässä hankkeessa hankehallinnoijalle, tulee tämän huolehtia selvityksen toimittamisesta. Jokaiselle hankkeelle nimetään sosiaali- ja terveysministeriöstä valvoja, joka seuraa hankkeen etenemistä ja toteutumista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos suunnittelevat syksyn 2016 aikana, minkälaista sisällöllistä tukea, arviointitukea, viestinnän ja vaikuttamisen tukea, Innokylän käytön tukea ja muuta tämän kaltaista tukea hankkeille annetaan. Nämä asiat tarkentuvat syksyn aikana. Hankkeilta edellytetään myös arviointisuunnitelmaa, johon tulisi sisältyä selkeästi myös hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointia. Hankkeen prosessinarvioinnin osalta kannattaisi keskittyä arvioimaan hankeprosessia siltä kannalta, mitkä elementit edistivät tai heikensivät hankkeen tulosten saavuttamista. Hankkeita voidaan tarkastaa ja ohjata esim. paikan päällä tapahtuvilla käynneillä. Onko suunnitteilla yhteisiä rakenteita hankkeiden raportointiin ja kriteerejä arviointiin, jotka olisi hyvä ottaa huomioon jo hankkeen valmisteluvaiheessa? Raportointiin ei ole olemassa yhtenäistä mallia hankkeiden erilaisuudesta johtuen.
Arviointi on vielä valmisteluvaiheessa. Valtionavustushaun aikana ei ole tiedossa sellaisia kriteerejä, jotka voitaisiin käyttää arviointisuunnitelman pohjaksi. Arviointisuunnitelman laatimiseen kannattaa kuitenkin käyttää aikaa. Siihen tulisi sisältyä selkeästi myös hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointia. Hankkeen prosessinarvioinnin osalta kannattaisi keskittyä arvioimaan hankeprosessia siltä kannalta, mitkä elementit edistivät tai heikensivät hankkeen tulosten saavuttamista. Tuleeko hankekokonaisuuksille ulkoista arviointia? Kärkihankkeelle on tarkoitus hankkia ulkoinen arviointi. Tämän asian valmistelu on vielä kesken. Mitä yhteistyöltä odotetaan? Yhteistyöltä odotetaan sitä, että hanke toimii ehyenä kokonaisuutena, jonka osat täydentävät toisiaan ja ovat yhteen sovitettuja. Tavoitteena ei siis ole se, että esimerkiksi eri maakunnissa tehdään toisistaan riippumatta erilaisia kokeiluja tai otetaan käyttöön erilaisia käytäntöjä. Sisällöltään laajoissa kokonaisuuksissa tulee suunnitella, kuinka hankkeen eri sisältöalueet nivoutuvat yhteen ja tukevat toisiaan. Esimerkiksi elintapaohjauksen kokonaisuudessa liikunnan, ravitsemuksen ja univaikeuksien lääkkeettömien hoitokeinojen käyttöön oton tulee muodostaa kokonaisuus. Yhteistyö kuntien ja/tai sairaanhoitopiirien kanssa on välttämätöntä, jotta hyvät käytännöt voivat juurtua. Perustietoa ja hyviä vinkkejä hakemuksen tekoon Kannattaa hyödyntää olemassa olevia ohjeistuksia. Kärkihankkeiden osalta on olemassa omat hakuohjeet, ja lomakkeessakin on sen täyttöohjeita. Lisäksi kannattaa perehtyä kärkihankkeen hakuilmoitukseen. Kun tulee kysyttävää, voi ottaa yhteyttä ministeriöön. Hyvä hakemus on selkeä. Tavoitteet ja keinot nivoutuvat loogisesti toisiinsa. Seuranta ja arviointi vastaavat keinoja ja tavoitteita. Hyvän käytännön kuvaamiseen kannattaa panostaa sekä kuvata hyvän käytännön arvioinnista saatuja tuloksia, ei ainoastaan luetella, mitä opinnäytteitä on tehty tai missä arviointituloksia on julkaistu. Tiivis yhteenveto aikaisemman näytön tuloksista on kiinnostavaa, pelkkä lähdeluettelo ei riitä. Levittämisen ja juurruttamisen suunnitteluun on syytä panostaa ja muistaa vaikuttamisen moniulotteisuus juurruttamisessa. Eriarvoisuuden kaventaminen kannattaa ottaa vakavasti ja miettiä, mitä palvelumuotoilua hyvä käytäntö saattaa kaivata tai mitä asiakasosallisuuden keinoja voitaisiin käyttää, jotta varmasti tavoitettaisiin hyvinvoinnin ja terveyden osalta heikommassa asemassa olevat ryhmät. Tekstiä ei kannata venyttää. Selkeä ja tiivis teksti, jossa on oleelliset asiat mukana, on riittävä. Hankesuunnitelmasta tulee ilmetä yhteys hankkeen budjettiin. Jos esimerkiksi Hankkeen menot ja rahoitus -lomakkeelle on merkitty 100 000 euroa ostopalveluihin, hankesuunnitelmasta tulisi voida nähdä, millä tavoin ostopalveluita on aiottu hyödyntää ja mistä tuo 100 000 euroa suurin piirtein muodostuu. Yhteinen keittiö: Onko mahdollista aloittaa 5 6 pilottipaikkakunnalla, jossa jo on olemassa tavoitteenmukaista matalan kynnyksen toimintaa? Pitääkö vuoden 2018 lopussa olla jo valmiina 36 "yhteistä keittiötä"? Aloittaa voi pienemmällä joukolla pilottipaikkakuntia, mutta tavoitteena tulee olla 36 valmista yhteistä keittiötä. Se on kunnianhimoinen tavoite, mutta sitä myös tavoitellaan.
Yhteinen keittiö: Annetaanko rahoitusta vain yhdelle koordinoivalle taholle vai myös maakunnallisella tasolla toimiville tekijöille? Ensisijaisesti tavoitteena on rahoittaa yhtä konsortiohanketta. Onnistunut toteuttaminen vaatii useita toimijoita, joiden kesken valtionavustus jakautuisi konsortiohankkeen sisällä. Yhdessä hankkeessa voi olla useita toimijoita, joista yksi on päähakija eli hankehallinnoija. Hankehallinnoijan tehtävänä on esimerkiksi jakaa sosiaali- ja teveysministeriöltä tullut valtionavustus muille toimijoille. Yhteinen keittiö: Voidaanko valtionavustusta käyttää investointeihin kylmä- tai lämpöketjuun? Jos käyttöön saadaan hävikkiruokaa, voivatko ruuan mahdolliset lahjoittajat olla mukana tässä hankkeessa ja voiko tuo lahjoitettava ruoka olla myös osana sitä omarahoitusosuutta? Kylmä- tai lämpöketjun investointien osalta tulkinta on se, että välineiden ja laitteiden kustannuksiin voi saada valtionavustusta vain siltä osin kuin ja siltä ajalta kuin niitä on käytetty hankkeessa. Jos välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Ruoan lahjoittajat voivat olla mukana hankkeessa. Lahjoitettava ruoka ei kuitenkaan voi olla osa järjestön omavastuuosuutta, vaan se on lahjoittajan osallistumista hankkeeseen. Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen: Voiko hanke olla palveluhanke ja / tai rakennushanke tai osa jotain muuta hanketta? Onko ajallisia vaatimuksia? Ajallinen vaatimus on, että hanke päättyy 31.12.2018 ja on realistisesti toteutettavissa vuosien 2017 ja 2018 aikana. Pääsääntöisesti oletamme, että hankkeet alkavat 1.1.2017, sillä kaksi vuotta on lyhyt aika levittää ja juurruttaa käytäntöjä laajalle maantieteelliselle alueelle. Toki voimme rahoittaa myöhemmin vuonna 2017 alkavia hankkeitakin, kunhan toteuttamissuunnitelma on realistinen vuoden 2018 loppuun. Hanke ei voi olla rakennushanke. Etsimme selkeästi hyviä käytäntöjä eli toimintatapoja, jotka edistävät ikääntyneiden fyysistä aktiivisuutta. Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen: hakemusten substanssi, hankkeiden sisällön tuotteistaminen, hankkeiden tavoitteet ja niissä onnistumisen mittaaminen Substanssin osalta tulisi selkeästi olla kyse ikääntyneiden, ensisijaisesti 75 vuotta täyttäneiden, fyysisen terveyden edistämisestä ja toiminnallisista käytännöistä. Hyvän käytännön tulisi olla jo hakuvaiheessa hyvin mallinnettu ja kuvattu niin, että se on jo ikään kuin tuotteistettu. Jos kysymyksessä tarkoitetaan kaupallista tuotteistamista hankekauden jälkeen, se on mahdollista. Tämä vaikuttaa tuki-intensiteettiin (ero ei-taloudellisen ja taloudellisen toiminnan valtionavustusosuuksissa). Hankkeiden tavoitteena tulee olla hyvien käytäntöjen juurtuminen hakuilmoituksessa mainitussa maantieteellisessä laajuudessa. Onnistumista mitataan sitä vasten. Lisäksi on hyvä, jos hankevalmistelijat ovat miettineet, miten he arvioivat hyvän käytännön vaikutusta ikääntyneiden fyysiseen aktiivisuuteensa, esimerkiksi kuinka suuri osuus hankealueen 75 vuotta täyttäneistä liikkuu säännöllisesti.