Espoon ja Kauniaisten Akateemiset Naiset (EKAN) Villa Junghans 10.03.2015 Ympäristön terveysuhat Otto Hänninen, FT, Dos. 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL = KTL (1982-2008) + STAKES (1992-2008) Organisaatiouudistus 1.1.2015 - Helsinki + kuusi muuta kaupunkia ~ 1000 henkeä Oulu Kuopio: Terveydensuojelun osasto (osa) Vaasa Tampere Jyväskylä Kuopio www.thl.fi Turku Helsinki 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 2
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (31.10.2008/668) 1 Toimiala Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen. 2 Tehtävät Laitoksen tehtävänä on: 1) tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi; 2) tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi; (laki jatkuu ) Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080668 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 3
Aiheena tänään Terveys ja terveyden riskitekijät Ympäristön riskitekijät AVAUSTEHTÄVÄ 3 tärkeintä terveyteen vaikuttavaa tekijää 3 tärkeää ympäristötekijää ylihuomioituja? Riskinarvionti Epidemiologia Annosvaste Tautitaakka 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 4
TOTEUTUNUT RISKI KOETTU RISKI Miksi kvantitatiivinen riskinarviointi on tärkeää? Koetut ja toteutuneet riskit LENTO- ONNETTOMUUS KÄNNYKÄT TERRORISTI- ISKU ASEELLINEN RIKOLLISUUS LINTUINFLUENSSA PÖRSSI- ROMAHDUS PÄIVITTÄINEN VIINILASILLINEN Susanna Hertrich, 2008 : Reality Checking Device HELLE LUOTTOKORTIN KOPIOINTI LIIKENNE- ONNETTOMUUS SYÖPÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 5
Sisäaltisteiden osuudet tautitaakasta 2.1 MDALY/a Ulkoilmasta: - PM 2.5 outdoor - Bioaerosols - VOC outdoor Maaperästä: - Radon 13 kdaly/a Sisälähteistä: - PM 2.5 indoor - Kosteusvauriot - Passiivitupakointi - Häkämyrkytykset Figure 9 Suomessa Eurooppaan verrattuna: - PM 2.5 ulkoilmassa alhaisempi - Radon korkeampi - passiivitupakointi vähäisempää Lähde: Hänninen & Asikainen 2013 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 6
2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 7
Tautitaakka ja sen syyt Mitä ovat nämä tuntemattomat syyt? Kaikki tunnetut riskitekijät! Attributable burden of disease = risk factors Burden of Disease (BoD) Ympäristötekijät (EBD) Torjuttavissa? Torjuttavissa oleva osuus 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 8
GBD 2010 Causes Finland has the 6 th worst health out of 18 West European countries 5 6 2 1 4 3 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 9
49 904 registered deaths in 2009 Helsingin Sanomat 2011-11-05 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 10
Kuolleisuus Kuolema on helposti ja yleensä virheettä havaittavissa Kuoleman syyn määrittäminen on huomattavasti mutkikkaampaa Kuolemien laskeminen ei ota huomioon ikää => menetetyt elinvuodet (years of life lost, YLL) 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 11
Kliininen ja subkliininen sairastavuus Kliiniset Kuolleisuus Sairastuvuus Vakavat palautuvat vaikutukset Kumulatiiviset vaikutukset Lievät palautuvat vaikutukset Viihtyvyyshaitat, oireeton saastekuormitus Osuus altistuneista Lähde: Pekkanen, 2012 Vaikutuksen vakavuus Altisteiden haitat hyvin erilaisia: radon: keuhkosyöpä häkä: akuutti häkämyrkytys => kuolema bentseeni: leukemia Osa aiheuttaa lukuisia sairauksia tupakansavu, pienhiukkaset: astma, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, infektiot, 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 12
Tautitaakka (BoD) Mittari: Haittapainotetut elinvuodet (DALY) Disability adjusted lifeyears (DALY) BoD [DALY] = YLL + YLD YLL = years of life lost YLD = years lived with disability YLD = DW L DW = Disability weight [0 1] L = Duration (years) 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 13
haittapainokerron Tautitaakan mittari Haittapainotettu elinvuosi (DALY) vakava unihäiriö 0 leukemia asteittain etenevä sydän- ja verisuonisairaus 1 keuhkokuume terveet elinvuodet menetetty terveys kuolema 10 20 30 40 50 60 70 80 Mukaellen Guus de Hollander et al., 1999 ikä väestö 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 14
2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 15
Global Burden of Disease (GBD) 2010 Study 187 countries, 21 regions Target years 1990-2005-2010 291 diseases and injuries 67 risk factors 20 age groups Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME), Seattle, USA Funding Bill and Melinda Gates Foundation Lancet special issue Dec 2012 discounting and age-weighting dropped http://www.thelancet.com 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 16
Tautitaakka Suomessa 2010 IHME, 2014 http://vizhub.healthdata.org/gbd-compare/ 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 17
Attributable burden peaks at 60-65 years Majority of burden before retirement age Environmental risk factors in minor role in these GBD 2010 estimates 25 risk factor groups 7 environmental risk factors 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 18
Smoking, inactivity and high BMI affect mostly ages above 55 years Alcohol steady at (20-)40-60 years Dietary risks 7 environmental risk factors 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 19
Dietary risks in GBD 2010 study Lisäaineet, saasteet ja mikrobit puuttuvat tarkastelusta!!! http://vizhub.healthdata.org/gbd-compare/ Puutokset (9) tärkeämpiä kuin liikasaannit (5). Liikasaanneista tärkeimmät suola (3.) ja lihajalosteet (4.). 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 20
2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 21
Muutama sana arviointimenetelmistä Riskinarviointi Annos-vaste Altistus Epidemiologia suhteellinen riski väestöedustavuus 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 22
Paracelsus What is there that is not poison? All things are poison and nothing without poison. Solely the dose determines that a thing is not a poison. Phillip von Hohenheim 1493-1541 a.k.a. Paracelsus (cf. exposure!) Paracelsus, Father of toxicology 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 23
Ympäristösaasteiden terveysriskin arviointi 1. Arviointi käynnistyy Vaaran tunnistaminen (Onko altiste haitallinen?) 2-3. Arvioinnin osavaiheet Annos-vaste (Kuinka haitallinen tarkkaan ottaen?) Altistus (Kuinka paljon ainetta elinympäristössä on?) Epidemiologia Toksikologia 4. Tulos Riskin kuvaus (Kuinka suuri riski itse asiassa on?) National Research Council, Committee on Risk Assessment Methodology, 1993. Issues in Risk Assessment., 374pp. National Academies Press. http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=2078&page=250 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 24
Epidemiologia The most convincing line of evidence for human risk is a well-conducted epidemiologic study in which a positive association between exposure and disease has been observed (NRC, 1983). Klaassen (ed), 2007, Chapter 4, p. 114 (7. ed.) NRC, 1983 in Google Books (citation on page 22) http://books.google.fi/books?id=fa63gocvogoc&dq=%22risk+assessment+in+the+federal+government%22&printsec=frontcover&source=bn&hl=fi&sa=x&oi=book_result&resnum=4&ct=result#ppa21,m1 25 2014-12-04 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 25
Lontoon koleraepidemia 1854 Dr John Snow (1813-1858) Yli 600 kuollutta Sohossa Miasma-teoria bad air Snow:n karttaanalyysi loi pohjan modernille epidemiologialle Kuolemantapaus Kaivo https://en.wikipedia.org/wiki/1854_broad_street_cholera_outbreak 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 26
Riski? Geneerinen määritelmä: R = p x L Ympäristöterveydessä n R = ------ N Epidemiologiassa n e n n RR = ------- : ------- N e N n Verrokkiryhmä R = Riski p = todennäköisyys (probability) [0, 1] L = menetyksen suuruus (loss) R = Riski n = Sairaus- (tai kuoleman)tapauksia N = Väestön koko henkilöä RR = Suhteellinen riski (altistuneiden ryhmässä) n = tautitapausten määrä N = väestömäärä e = altistuneet (exposed) n = ei-altistuneet (non-exposed) 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 27
Epidemiologia: Riski (R) ja suhteellinen riski (RR) Väestö (100) Altistumaton väestön osa (80) Altistuva väestön osa (20) terve henkilö sairas - 4/20 (20%) 1/80 (1.25%) R = 5/100 (5%) 20% RR = --------- = 16 1.25% 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 28
Altistusketju Pienhiukkasepidemiologia Environment Man Sources Concentrations Exposure Doses Health Emissions Microenvironments Ambient Outdoors Indoors Intake Uptake Cumulative retained dose Q C a C o C i E I U D H Dispersion Spatial variability Infiltration Timeactivity Inhalation Alveolar deposition Clearance Age, Gender Health status Susceptibility Genetics 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 29
Suhteellinen kuolleisuus Esimerkki epidemiologiasta Harvard Six Cities Study Dockery et al. (1993) 1.3 RR = --------- => 20 µg m -3 1.16 16% per 10 µg m -3 Kuusi kaupunkia: S = Steubenville (Ohio) H = Harriman (Tennesee) L = St. Louis (Missouri) W = Watertown (Massachusetts) T = Topeka (Kansas) P = Portage (Wisconsin) Ulkoilman PM 2.5 pitoisuus [µg m -3 ] 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 30
2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 31
22+ studies 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 32
2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 33
Tavoitteena kokonaiskuva ympäristön vaikutuksesta terveyteen Kansanterveyspainotus yksilö- ja paikalliset riskit tärkeitä esityksen näkökulma tarkastelee kuitenkin vaikutuksia tilastollisin ja kansanterveydellisin painotuksin Arviointimentelmät epidemiologia, altistumiseen liittyvä suhteellinen riski (RR) vertailukelpoisuus: haittapainotetut elinvuodet (DALY) Kokonaiskuva ympäristöterveysriskeistä Suomessa Haittojen tehokas torjunta? 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 34
http://www.ktl.fi/hif/ Life expectancy in Finland (2006) Elämänmuodot, elinkeinot Antibiootit, lääkkeet Lääketiede, hoitokäytännöt, sairaalat Liikenneturvallisuus Työturvallisuus Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. (eds.) Health in Finland. Helsinki 2006. 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 35
11 ympäristötekijää: Table 2. Environmental health risks in Finland according to the Environmental Health Committee, 1997. Kuolleisuus Sairaustapaukset 2006 Seturi, 2010 78.000 cases Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Healthvent -13 Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Healthvent -13 280 cancers 4.840 DALY 2.140 cases 4.657 DALY Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Seturi, 2010 Seturi, 2010 CAFE estimate, 2005 1.800 deaths 24.062 DALY 1.200 cases avg 2.400 cases avg Seturi, 2010 EBoDE, 2011 30 CV deaths 1.939 DALY Seturi, 2010 145 cases Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 36
Ympäristötautitaakka: Kotimaiset arviot SETURI EBoDE Healthvent Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010 EU26 Outdoor sources Indoor sources Respiratory infections Acute toxication COPD DALY update Asikainen ym., 2013 CV-diseases Lung cancers Asthma Hänninen & Asikainen, 2013 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 200 000 400 000 Attributable burden of disease (DALY/a) Pdf directly: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-822-3 Hänninen & Knol, 2011 Portal: http://en.opasnet.org/w/ebode Pdf directly: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b75f6999-e7c4-4550-a939-3bccb19e41c1 EHP: http://ehp.niehs.nih.gov/1206154 Tekaisu 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 37
A. Suuren kansanterveyshaitan aiheuttavat ympäristöaltisteet Altiste Altistuneita Vaikutus Tapauksia vuosittain a Yksilö-riski b A. Tärkeimmät kansanterveysvaikutukset Ulkoilman koko väestö ennenaikainen 1 800 2,3 % pienhiukkaset kuolleisuus 3,6 milj. krooninen bronkiitti 1 200 1,7 % (yli 27-vuotiaat) 3,5 milj. vakava oirepäivä (15-64-vuotiaat) 2,1 milj. 30 pv Tupakoimattomien 36 000 astman puhkeaminen* 50 2 % altistuminen (alle 15-vuotiaita) 4 700 alahengitystie-tulehdus SETURI tupakansavulle 750 30 % (alle 2-vuotiaita) kotona (lapset) tai 7 000 välikorvan tulehdus kotona/töissä 240 10 % (alle 3-vuotiaita) (aikuiset) 460 000 astman puhkeaminen* 800 9 % (aikuisia) 460 000 kuolleisuus (iskeeminen sydäntauti) (aikuisia) 300 3 % 460 000 kuolleisuus (aikuisia) (keuhkosyöpä) 8 0,1 % Sisäilman radon koko väestö kuolleisuus (keuhkosyöpä) 280 0,4 % Auringon UVsäteily (melanooma) koko väestö kuolleisuus 120 0,2 % Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010 kuolleisuus 25 0,03 % (okasolusyöpä) Ympäristömelu 2,6 milj. suuresti kiusaantuneita (>45 db L DEN ) 150 000 6 % 2,1 milj. suuresti unihäiriöisiä 80 000 4 % (>40 db L N ) 0,8 milj. sydäninfarkti* 90 0,8 % 20 ympäristötekijää (>59 db L DEN ) Kotien 800 000 astman puhkeaminen* 800 7 % jaettuna kahteen ryhmään kosteusvauriot alahengitystieoireita päivittäin / lähes 20 000 3 % päivittäin ylähengitystieoireita päivittäin / lähes 50 000 6 % päivittäin a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä, ks. tarkempi määrittely altistekohtaisesta tekstistä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely Menetelmäartikkelista tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) 2015-01-10 * Näyttö altistuksen syy-yhteydestä ei konklusiivinen Hänninen, O: Ympäristöuhat 38
B. Muut ympäristöaltisteet Altiste Altistuneita Vaikutus Tapauksia vuosittain a Yksilö-riski b B. Lievemmät kt-vaikutukset Ulkoilman otsoni 3,4 milj. menetetty elinvuosi 90 0,7 pv (yli 30-vuotiaat) 3,0 milj. oirepäivä (18-64-vuotiaat) 240 000 4 pv 610 000 yskäpäivä 400 000 7 pv (5-14-vuotiaat) 610 000 alahengitysteiden 70 000 1 pv (5-14-vuotiaat) oirepäivä Häkäaltistus koko väestö kuolema 11 0,01 % SETURI Juomaveden 2,1 milj. virtsarakon syöpä 14 0,05 % kloorauksen sivutuotteet Tshernobyl- ja koko väestö syöpäkuolema 3 0,004 % ydinkoelaskeumat Luonnon 200 000 syöpäkuolema 2 0,07 % radionuklidit porakaivovedessä Kalan dioksiini 3,2 milj. syöpä 4 0,01 % Ruoan mikrobit koko väestö ruokamyrkytys 1 000 1,3 % Veden mikrobit koko väestö ruoansulatuskanavan 500 0,7 % Pekkanen, 2010 infektio Hänninen et al, 2010 Kalan 56 000 lievä älyllinen 45 0,3 % metyylielohopea (vastasyntyneet) kehitysvammaisuus Ympäristön lyijy 50 000 lievä älyllinen 30 0,2 % (alle 5-vuotiaita) kehitysvammaisuus 80 000 verenpainetauti 20 1 % (aikuisia) Juomaveden 300 000 hampaiden fluoroosi 400 2 % fluoridi Sisäilman 4 000 astman puhkeaminen* 14 1,4 % formaldehydi (alle 4-vuotiaita) Hengitysilman koko väestö leukemia 1 0,001 % bentseeni Porakaivojen 20 000 virtsarakon syöpä 0,01 0,004 % arseeni a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä, ks. tarkempi määrittely altistekohtaisesta tekstistä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely Menetelmäartikkelista tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) * Näyttö altistuksen syy-yhteydestä ei konklusiivinen 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 39
2010 Työaltisteet Bentseeni* Kromi(VI) Nikkeli Puupöly* Säteily Formaldehydi* Asbesti Hitsaus Dieselpakokaasut Kvartsipöly Pöly, huurut, kemikaalit Melu** Ympäristöaltisteet Arseeni porakaivot* Bentseeni* Säteily porakaivot Tshernobyl Dioksiini* Otsoni*** Juomaveden klooraus* Melu** UV-säteily Radon Passiivitupakointi Pienhiukkaset 0,1 0,1 0,2 0,01 0 50 100 150 Tapausmäärä/vuosi Tapausmäärät/v. (vain kuolemat,syövät ja sydäninfarktit) SETURI Pekkanen, 2010 Hänninen ym., 2010 * Sisältää sekä syöpäsairastuvuuden että -kuolleisuuden ** Kolmasosa infarkteista oletettu tappaviksi 2015-01-10 *** Jaettu piehiukkas- ja otsonikuolemien Hänninen, aiheuttaman O: Ympäristöuhat eliniän lyhenemän suhteella 40 280 288 1 800
SETURI DALY:iksi Tapausmäärät haittapainotetuiksi menetetyiksi elinvuosiksi (DALY) Population attributable fraction (PAF) menetelmä, WHO:n taustatautikuorma-arviot Joissakin tapauksissa bottom-up menetelmä: BOD = L x DW Ikäpainotus ja diskonttaus Tulokset julkaistiin Y&T 5/2013 Lähde: Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Nr 5 SETURI aiemmin: Pekkanen, 2010 Hänninen ym., 2010 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 41
Ympäristötautitaakka Arvioituja toimenpiteitä * * * *. * *. ** Porakaivojen arseeni Veden mikrobit Ruoan mikrobit Hengitysilman bentseeni Itämeren kalan dioksiini Juomaveden klooraus Säteily porakaivot Tshernobyl Juomaveden fluoridi Sisäilman formaldehydi Häkämyrkytys Ulkoilman otsoni Ympäristön lyijy Kalan metyylielohopea Kotien kosteusvauriot Auringon UV-säteily Passiivitupakointi Sisäilman radon Ympäristömelu Ulkoilman pienhiukkaset 1 1 2 6 11 14 16 17 95 120 160 230 390 540 940 1 200 1 900 2 000 SETURI-hanke Ympäristöaltisteet 8 100 14 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Altistekohtainen tautitaakka (DALY/v) Diskontattu 3% Vihreä /Harmaa: Merkitys tärkeimpien altisteiden listalla korostuu/heikkenee kun kuolleisuuden ja syöpien lisäksi lievemmät sairaudet huomioidaan. Lähde: Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Nr 5 Aiemmin: Pekkanen, 2010 Hänninen ym., 2010 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 42
Priorisointi muuttuu? Priorisointiperuste # Tapausmäärä # Tautitaakka 1 Pienhiukkaset 1 Pienhiukkaset 2 Passiivitupakointi 2 Ympäristömelu 3 Radon 3 Radon 4 UV-säteily 4 Passiivitupakointi 5 Ympäristömelu 5 UV-säteily 6 Juomaveden klooraus 6 Kotien kosteusvauriot 7 Otsoni 7 Kalan metyylielohopea 8 Dioksiini 8 Ympäristön lyijy 9 Tshernobyl 9 Otsoni 10 Säteily porakaivot 10 Häkä 11 Bentseeni 11 Sisäilman formaldehydi 12 Arseeni porakaivot 12 Juomaveden fluoridi TOP5 samat! Mikä olisi paras tapa pienentää riskejä? Sijat 6-12 uusiksi Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 43
Top 4 altisteiden torjunta Ruoan mikrobit 2 Hengitysilman bentseeni 6 Itämeren kalan dioksiini 11 Juomaveden klooraus 14 Säteily porakaivot Juomaveden 16 Tshernobyl fluoridi 17 95 Sisäilman formaldehydi 120 Ympäristön Häkämyrkytys lyijy 160 390 Ulkoilman otsoni 230 Kalan metyylielohopea 540 Porakaivojen arseeni 1 Veden mikrobit 1 Passiivitupakointi 1 900 Ulkoilman pienhiukkaset 14 000 Sisäilman radon 2 000 Ympäristömelu 8 100 Auringon UV - säteily Kotien kosteusvauriot 940 1 200 + tupakointi? Kuva 1. Kahdenkymmenen valitun ympäristötekijän suhteellinen vaikutus suomalaisten ympäristötautitaakkaan (perustuen Asikainen ym. 2013). Aktiivitupakointi ei ole luvuissa mukana. 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 44
Jouni Tuomisto 2014-04-29 Radon and smoking 74.7% of lung cancer caused by smoking without radon 11.9% by smoking and radon 1.9% by radon without smoking Mäkeläinen, 2010 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 45
Radon ja keuhkosyöpä Suomessa Kuva 1. Keuhkosyöpätapausten määrä Suomessa vuonna 2008 jaettuna kahteen tärkeimpään riskitekijään, tupakointiin ja radon-altistukseen (Mäkeläinen, 2010). Suurin osa keuhkosyövistä (1770 kpl, 89%) aiheutuu jommastakummasta tai molemmista tekijöistä. Radonaltistusten alentaminen parantaa tupakoitsijoiden terveyttä! Hänninen ym. 2014 11% keuhkosyövästä aiheutuu muista kuin näistä kahdesta tekijästä 1.8% radonista ilman tupakkaa Passiivitupakointiin liittyvä laskennallinen osuus n. 0.6% Tupakka keskeinen riskitekijä! Ilman tupakkaa Rn hyvin tunnettu, varma, mutta vaikutukseltaan vähäinen! 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 46
Tupakalla muitakin vaikutuksia kuin keuhkosyöpä sydän- ja verisuonisairaudet muut hengityselinsairaudet Kuva 2. Radonin keuhkosyöpävaikutukset verrattuna tupakoinnin keuhkosyöpä- ja kokonaisterveysvaikutuksiin. Tupakoitsijoiden terveyden edistäminen radoniin puuttumalla on kuriositeetti. Hänninen ym. 2014 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 47
Top 4 altisteiden torjunta Ruoan mikrobit 2 Hengitysilman bentseeni 6 Itämeren kalan dioksiini 11 Juomaveden klooraus 14 Säteily porakaivot Juomaveden 16 Tshernobyl fluoridi 17 95 Sisäilman formaldehydi 120 Ympäristön Häkämyrkytys lyijy 160 390 Ulkoilman otsoni 230 Kalan metyylielohopea 540 Porakaivojen arseeni 1 Veden mikrobit 1 Passiivitupakointi 1 900 Ulkoilman pienhiukkaset 14 000 Sisäilman radon 2 000 Ympäristömelu 8 100 Auringon UV - säteily Kotien kosteusvauriot 1 200 940 Kuva 1. Kahdenkymmenen valitun ympäristötekijän suhteellinen vaikutus suomalaisten ympäristötautitaakkaan (perustuen Asikainen ym. 2013). Aktiivitupakointi ei ole luvuissa mukana. 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 48
PM 2.5 altistuksen alentaminen Juho Kutvonen, Itä-Suomen yliopisto, FM opinnäytetyö 2014: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20140442 Ympäristöriskien torjuntatoimenpiteiden terveyshyötyjen, kustannusten ja koettujen arvojen vertailu mukana mm. pienhiukkaset Osajulkaisu Ilmansuojeluuutiset touko/2014 Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 49
PM 2.5 altistus Non-discounted values Dioxins Traffic noise Lead Ozone Formaldehyde Benzene Finland SHS Lähdeositus kotimaiset lähteet joihin voidaan vaikuttaa kotimaisin toimenpitein Radon PM2.5 Hänninen & Knol, 2011 Muut lähteet 5 % Muut altistukset kuin hiukkaset 32 % Puu vapaa-ajan asunnoissa 0 % Puu tukilämmityksessä 3 % Pääasillinen puulämmitys 1 % Resuspensio 5 % Kaukokulkeutuneet sekundaarihiukkaset 31 % Kotimaiset lähteet Pistelähteet 3 % Kaukokulkeutuneet primaarihiukkaset 12 % Tie- ja jarrupöly Pakokaasuhiukkaset 1 % 7 % Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 50
Taajama >= 200 as/km 2 Toimenpidevaihtoehdot Alennetut nopeusrajoitukset taajamissa (35 km/h) alentaa hiukkasten resuspensiopäästöjä Puun polttokielto tai rajoitus taajamissa täyskielto tai puolittaminen kohdennetulla ympäristöverolla Altistuksen arviointi Ilmatieteen laitoksen leviämismallilaskelmilla Terveyshyötyjen viiveen huomioimiseksi jakso 50 vuotta Vaikutusten (hyödyt ja kustannukset) diskonttaus (3%) 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 51
Pienhiukkasten tautitaakkaosuus (per vuosi) Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 52
Nettovaikutukset: Kustannus-hyöty ja arvohyöty Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 53
Yhteenveto 1 Kokonaiskuva hahmottuu yhteistyö asiantuntijalaitosten kesken (mm. SOTERKO-RISKY) yhteisen vertailukelpoisen kielen kehittäminen (esim. DALY ja vaikuttavuusarviot) 2011-2013- +2014- Puuttuvia kemikaaleja ja muita tekijöitä on paljon kemikaaleja mikrobeja Kokonaistautitaakka auttaa rajaamaan suuruusluokkia silloinkin kun riskitekijöiden väestösyyosuudet ovat epäselviä! 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 54
Yhteenveto 2 Tärkeimpiä ympäristöaltisteita terveysriskien kannalta Pienhiukkaset, liikennemelu, radon ja passiivitupakointi, UVsäteily, kosteusvauriot, jne. Pienhiukkasten altistuksen poistaminen haastavaa mutta alentaminen mahdollista ilmanvaihdon ohjearvoilla suuri vaikutus (sisäilma; jopa -50%) CB-tarkastellut vaihtoehdot lähes yhtä kustannustehokkaita nopeusrajoitus ei kuitenkaan arvotehokas! Radon, (passiivi)tupakointi linkittyvät tupakointiin Melu, uv-säteily työ jatkuu! 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 55
Torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuusarvioita 2 1 3 4 3 5 3 Hänninen ja Asikainen Y&T 2014 nr 8 ilm. 15.12.2014 1 Tupakointiin ja 2 sisäilmaan puuttumalla saadaan suurimmat terveyshyödyt, sitten 3 puun taajamapolton, eläinkontaktien ja kosteusvaurioiden kautta 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 56
Take-away message Epidemiologia Rekisteritutkimus Olemassa olevat aineistot Biologiset ja kemialliset uhat Terveyden ja sairauden determinantit Toimenpiteet => Vaikuttavuus => Priorisointi NATIONAL INSTITUTE FOR HEALTH AND WELFARE 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 57
www.thl.fi Ympäristöterveyden osasto Kuopio 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 58 58