Mitkä tekijät elinympäristössämme vaikuttavat eniten terveyteen?

Transkriptio

1 Elinympäristö ja hyvinvointi -foorumi Vanha sotilaskoti, Suokatu 42/ kiq.8:30-12:30 Elinympäristö ja terveys riskit: Mitkä tekijät elinympäristössämme vaikuttavat eniten terveyteen? Otto Hänninen (FT, Dos.) Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto Kuopio Ympäristö ja terveys Ku vat: www. konttila. fi

2 Ympäristö ja terveys Vuosisadan muutos! savupirtti > puulämmitys > muu lämmitys - riite pesuvadissa - aamuhellan sytytys - kuumavesipullot, yöpäähine, potta - ulkohuussi Lämpö savu ja kylmä ovat poissa! Ilma päre > kynttilä > öljylamppu >sähkö kaivoveden kanto > juokseva+lämmin vesi Puhdas vesi Hygienia savusauna > puusauna > suihku filh1f/ Life expectancy in Finland (2006) Years Elämänmuodot (ed.) Antibiootit, lääkkeet 50 Lääketiede, hoitokäytännöt, sairaalat Liikenneturvallisuus Työturvallisuus Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. (eds.) Health in Finland. Helsinki

3 SUHTEUTTAMINEN Koetut ja todelliset riskit TERRORISTI ISKU ASEELLINEN PÄIVITTÄINEN ::.::: V1 ;x: z UJ z...j...j UJ 0 KOPIOINTI ONNETTOMUUS SYÖPÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT Viite: Susanna Hertrich, Reality Checking Device, 2008 Riikka Airaksinen Helsinki ja THL,YMTO, YKEM Kuopio SUHTEUTTAMINEN Koetun riskin suuruus hallittava aspiriini veden klooraus mikroaallot makeutusaineet e-pilllerit röntgensäteet rokotteet ei havaittava antibi lyijy kentät torjunta-aineet PCB elohopea hiilen poltto geeniteknologia tupakointi CO maakaasu ydinjäte PÖRSSI- LENTO- LIIKENNE ydinvoimalaonnettomuudet ei hallittava trampoliinit hissit uima-altaat pyöräily moottoripyörät ilotul padot autoilu lentäminen käsiaseet ydinaseet Viite: Morgan, 1993 Riikka Airaksinen Helsinki ja THL,YMTO, YKEM Kuopio

4 Kansanterveyden näkökulma 1:1 E Tavoitteena terveys Maailman terveysjärjestö (1946): 0 <t-;0 HE1( - "Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden sl-1 puutetta". (){\. "/ IILLI.J.//II.vvm.!2e d' ra.org 1 wr 'k'/li 1 erveys YK Yleiskokouksen päätöslauselma 45/94 (1990) - "Kaikilla on oikeus ympäristöön, joka on turvaa heidän j terveytensä ja hyvinvointinsa." dl? IILLI; v.c;:,o. :SUUIL;eS/rc::;:,uuavt::S ShOW.htm?dOC id=4q1515 UtUted Natiops http //

5 Few environmental factors are responsible for most of the environmental burden of disease in Europe Ozone Non-discounted values A small number of key stressors contribute most of the EBoD in Europe Only SHS exposures are currently effectively reduced. Dioxin and benzene exposures are also declining. The others are steady or increasing. )> Environmental stressors remain important determinants of health in Europe EBD per million in Europe Non.cj1scounted values Certainty of the assesment High Medium Low High -u ns c.. E.s::. smoke ( ) ( ) ns Medium Lead cu.s::. Radan - :a ::::1 0.. Low ( ) Benzene (2-4) Traffic noise ( ) Ozone (40-200) Dioxins (<,500) Formaldehyde (0-2) Numerical values indicate non-discounted DAL Ys per million people in the six participating countries. a numerical model has been used to estimate threshold exceedances. NATIONAL INSTITUTE FOR HEALTH A ND WELFARE

6 Tänään aiheena Miten hyvin YK:n ja WHO:n tavoitteet toteutuvat Suomessa? Mitkä tekijät ympäristössä kenties meitä vielä uhkaavat? Millaisia menetelmiä ympäristöriskien arviointiin on käytettävissä? WHO (CRA, GBD, EBD) => SETURI => EBoDE Tavoitteena terveys Ympäristö on yksi terveyteen vaikuttavista tekijöistä Kuinka paljon sairaudesta ylipäätään voidaan selittää riskitekijöillä? - WHO Comparative Risk Assessment -project - Ezzati et al. 2002,

7 B 1.0 0% c 0 :ö <0 V ]ij 9 9 0% Global Burden of Disease 20 out of 26 major risk factors Rgure 1: Mortality (A) and burden of disease (B) due to Ieading global risk factors HlgtHnortallty, deveioplng reglons=subregtons ln D an<l E mortallty strata. Lower-mortallty. developlng reglons=amr-b. EMR-B. SEAR.S. and WPR-B subreg1ons. Developed regions=amr-a. EUR. and WPR-A. The figure shows!he estlmated mortalfty and dlsease burden for each rlsk factor consldered lndlviduany. These rlsks act ln part through other rlsks and act jolntly w1th other rlsks. Consequently. the burden due- to eoups of rlsk factors wlll usually be less Ihan the sum of lndfvldual risks. Ezzati et af., Lancet, % alipaino 7 0% sukupuolitaudit D High-mortality, developing region verenpaine?i 6 0% D Lower-mortality, deve loping i5 D Developed region --- tupakka (ij J:) 5 0% alkoholi 0 epähygienia 0 4 0% kolesteroli 0 3 0% sisäilman savu <II raudanpuutos :ö!9 2 0% ::l ylipaino J:) i < 1 0% sinkinpuutos kasvisten puutos 0 $'" <o# 0 vo 0.,0'0#0. <>. <o-$- \... 11"0.,.J. \ - ci"<o f(co <o0 A-vitamiinin puutos & 'l>'<b <o..._(p -t>o 0.0c;; c l-ll'{!j.. J.0'.. J:.,G,o'<f '- e 0 'l>-o.,-..; ' ö # <' ' <:i $io" "!3>-o,_v"ff liikunnan puute \c;; ö e'l. f#.::j 0 11 i ' o, e,#" <; '<bv..._e ;:} c># <:> työperäiset riskit.!j r'!t0 s;.ö -i q. if" ""'"' '+-,.4' c;; $:o-li<' 0 "V v lyijy./!> ör:f..!b;;:,o..:::, "V - huumeet II) "'..:::,<' pistokset ehkäisyn puute lasten hyväksikäytt c 14 Burden of disease, developed countries 10 factors, sum =59% Ezzati et af., Lancet, 2002 TAUTIRYHMÄT lnfectious and parasitic Chronlc resplratory D Maternal and perinatal Neuropsychlatrlc D Nutritional deficiency D Other noncommunicable --_..,.""""'""""""""'""""'"""""""""...,""""'= Vascular lntentlonal lnjury ---"'"""' Canoer D Unlntentlonal lnjury 0 Figure 2: Burclen of disease due to Ieading regional risk fact:ors divided by disease type in high-mortality developing regions (A). lower-mortality developing regions (B). and developed reg ions (C) Attributlon of dlsease burden to speclfic dlsease categorles (versus risk factors) is an example of cateorlcal attrlbutlon, accordine to the lntemauonal C/assification or Dlsease (ICO) system. tartuntataudit, parasiitit äitiys ja synnytys ravintopuutokset verisuonis. syövät krooniset hengityselins. neuropsykiatriset muut ei-tarttuvat väkivalta onnettomuudet

8 Healthy life expectancy (HALE) HALE = LE - YLD Ezzati et af., Lancet, 2003 BoD affected o lnt:tust ln HALE ln 1llt-0120 HAU: " 2000 majorlls!.s s 70 4ft 3.,. 60! 5nlo., Jl ,. 38'li Jl. ;- # #"Q,_;/Q g,.q '1" 3011!? g,. g,.'?l fj.' g,. <; ;f,._-s.., " /.1- -1' 2nl. GBO SObcoeiOO 4: Jolnl olfects of 20 lecadlnt glob31 rijk t.letors on HAlE ln 2000 ln GBO subroelons tadlus111d sconarf'o). Tne numoors,_ 111e tnlci10ii 01111e ouroen OleilSease " eacn $UIJrfCIOR --101M rts1< - ror 01 AmC8 tafri. e<l$tem Meclrt...,..,.., ([MR). SOUII1east Asia!SURI. 1lle Amonc8S!AMRI. Europo lruai. wutom Pacwlc (WPI!) (!ift --ll. w 70...J <X:..., ro c 60 (.) Q) 0. X Q) 50 >..c ::: ro Q) J: WHO Global Burden of Disease some results from the recent global assessment update for 2004 (WHO, 2009)

9 Main causes of BoD in EUR-A EUR-A Burden of Disease 2004 By Main categories Childhood and Other nutritionrelated risk factors maiernai undernutrition and physical activity Enl.ironmental risks Sexual and reproductiw health substances WHO, 2009 ( who. int/healthinfo/global_ burden_ disease/global_healt h_risks/en/index. html) NA IIUNAL IN;:, 111 U 1 t: t"uk Mt:AL 1M ANU VYt:Lt"AKt: WHO Environmental Burden of Disease -Programme Environmental factors included in the WHO Global Burden of Disease project cl imate change lead outdoor air pollution water, sanitation and hygiene indoor air pollution (solid fuel use) Global deaths for selected environmental risks, year 2004 Ctlmate change lead Outdoor air pollution Water, sanitation and hygiene lndoor air pollution,... Leading factors developing world significant for the 500 1,000 1,500 2,000 Oeaths in thousands, year 2004 Source: Wor1d Health Organization. Global health risks: mortal and burden of diseases attributable to selected major risks. Geneva: WHO; More införmation World Health Organization

10 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Elinympäristön terveysriskit Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Eero Priha, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Juha Pekkanen Elinympäristön terveysriskit Johdanto STM:n alaisten tutkimuslaitosten pääjohtajien aloittama yhteistyö Aiemmin järjestetty seminaari altistumisesta v.2007 Tavoitteena viedä arviointi askel eteenpäin YSTAKES Työterveyslaitos STUK Evira (MMM) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Elinympäristan terveysriskit

11 Ympäristö ja Terveys 3/2010 nstö Teemanumero TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 1 e; Ympäristö ja Terveys 3/2010 Editoriaali: Elin ja työympäristön riskit Suomessa Juha Pekkanen Menetelmistä Elin ja työympäristön altisteet ja terveys Suomessa - Käytetyt menetelmät Juha Pekkanen, Qtto Hlln.ninen. Antti KJJrialainen, Timo Kauppinen, Hannu Komulainen, Pllivi K urttio, Erkki Kuuststo, Olit Lemo, Eero Plfha Hyväksytty terveysriski ja normit Eero Priha Arvioinnin tulokset Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomess a Otto HllJ)ninen, Olli Lllino, Erkki Kuusisto, liannu Komulainen, Pliivi Merllliinen, Ulla Haverinen Shaugnessy, likka Mtettmen, Juha Pekkanen Työympäristön altisteiden terveysvaikutukset Eero Priha. Antti Karjalainen, Timo Kauppinen Säteilyn terveysriskit Suomessa P!iivi Kurtilo Aiheeseen liittyviä artikkeleita Luonnon uraani suomalaisten juomavedessä Päivi Kurttio, Pia Vesterbacka, Maarit Muikku ja Tuukka Turtiainen Kuka saa syövän radonista? Ilona M!ikelainen Uusi raportti: Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat Anja Hallikainen Ympäril!tötieteellisen seurn kynästä: Ympäristön dioksiinien, furaanien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden aineunamat riskit Kari Hänninen Mikrobisuk ujen ja lajien terveysriski!: Harvinaiset kosteusvauriomikrobit TuulaPutus TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Elinympäristan terveysriskit

12 Ympäristö ja Terveys 3/2010 Elinympäristön altisteet *Ulkoilman pienhiukkaset, Juha Pekkanen Ulkoilman otsoni Tupakoimattomien altistuminen tupakansavulle *Ympäristömelu, Erkki Kuusisto Kotien kosteusvauriot Ulla Haverinen-Shaugnessy Lyijy Muut hengitysilman altisteet Bentseeni Sisäilman formaldehydi Häkämyrkytykset Muut ravinnon ja juomaveden altisteet Ruokamyrkytysepidemiat Suomessa, lllkka Miettinen Dioksiinit, Olli Leino Metyylielohopea, Olli Leino Arseeni, Hannu Komulainen Fluoridi, Hannu Komulainen Kloorauksen sivutuotteet, Päivi Meriläinen TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Ellnympänstön terveysnsk1t Tavoite Vertailla erilaisten ympäristö- ja työaltisteiden aiheuttamia terveyshaittoja Luoda ja testata erilaisia tapoja laskea ja verrata riskejä TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Elinympäristan terveysriskit

13 Terveyshaitan laskeminen Kuinka paljon terveyshaittaa nykyaltistuminen teoriassa aiheuttaa Suomessa verrattuna tilanteeseen, että altistumista ei olisi? Oletetaan mm. nykyinen väestö- ja tautitilanne Ei siis ole ennuste Ei arvioitu eh käistävyyttä Haitan suuruuteen vaikuttaa Altistuvien määrä Altistuksen voimakkuus Annos-vaste suhteen voimakkuus Taudin yleisyys TE RVEYDEN JA HYVINVOI NNIN LAITOS Ellnympänstön terveysnsktl A. Suuren kansantcn cyshaitan aiheuttavat ympiiristöaltistcct Altiste Alristuneita Vaikutus Tapauksia Yksilö-riski vuosittain Ulkoilman pienhiukkaset Tupakoimattomien altistuminen tupakansavu IIe kotona (lapset) tai kotonaitöissä (aikuiset) Sisäilman radon Auringon UVsäteily Ympäristömelu Kotien kosteusvauriot koko väestö 3,6 milj. (yli 27 vuotioat) 3,5 milj. ( vuotiaat) (alle 15-vuotiaita) (alle 2-vuotiaita) (alle 3-vuotiaita) (aikuisia) (aikuisia) (aikuisia) koko väestö koko väestö 2.6milj. (>45 db L 00,) 2,1 milj. (>40 db L,) 0.8milj. (>59 db LOEN) ennenaikainen kuolleisuus krooninen bronkiitti vakava oirepäivä asrman puhkeaminen alahengitystie-tulehdus välikor\ an tulehdus astman puhkcaminen kuolleisuus (iskeeminen sydilntauli) kuolleisuus (keuhkosyöpä) kuolleisuus (keuhkosyöpä) kuolleisuus (melanooma) kuolleisuus (okasolusyöpil) suuresti kiusaantuneita suuresti unihäiriöisiä sydänint:.rkti as1man puhkcamincn* alahcngitysticoircita päivittäin / lähes päivittäin 1 81)0 2,3 % ,7% 2,1 mi lj. 30 pv 50 2% % % 800 9% ,1 % 280 0, ,2 % 25 0, % % 90 0,8% 800 7% % ylähengitystieoireita % päivittäin / lähes päivittäin a Ennenaikaisten kuolcmantapausacn aai tautitapausren määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien mii!ärii. ks. 1arkcmpi määrittely rlltislckohlniscsla lckstistä. Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely MenetelmäanikkeliSta tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) altistuksen ei konklusiivinen Tärkeimmät kansanterveyshaitat

14 8. Muut ympäristöaltisteet Altis te Aliistuneila Vaikutus Tapauksia Yksilo-ruk.l' VUO!loiffa in 1 Ulkoilman otsoni 3,4 milj. menetetty elinvuosi (yli JO-vuotiaat) 90 0,7 pv 3,0milj. oirepäivä pv vuot yskäpllivä (S I4 vuotiaat) pv alahengitysteiden (S-14-vuotiaat) oirepäivä pv Häkäaltistus koko väestö kuolema J1 0,01 % Juomaveden 2,1 milj. virtsarakon syöpä % kloorauksen sivutuotteet Tshernobyl ja koko väestö syö(litkuole ma 3 0,004 % yd;nkoelaskeumat Luonnon syöpäkuole ma 2 0,07 /o radionuklidit,._porakaivovedessä Ka lan dioksi in; 3,2 milj. syöpä % Ruoan mikrobit koko väestö ruokamyrkytys )% Veden mikrobit koko väestö ruoansula1uskamwnn 500 0,7% infektio Kalan lievä älyllinen 45 0,3% metyylielohopea (vastasyntyneet) kehitysvammaisuus Ympäristön lyijy lievä älyllinen (alle S-vuotiaita) kehitysvammaisuus % verenpainetauti (aikuisia) 20 1% Juomaveden hampaiden fluoroosi % fll<oridi Sisäihnan 4000 astman puhkeaminen 14 1,4% fonnaldehydi (alle 4-vuotiaita) Hengitysilman koko väestö leukemia 0,00 1% bcntseeni Porakaivojen virtsarakon syöpä 0,0 1 0,004% arseeni Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten mä..'ir:i, haitoista kärsivien määrä tai o irepäivien määr. ks. tarken1pi määrittely altistekohtaisesta tekstistä. b Altistuncen henkilön keskimä..'iräincn elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely Menetelmäartikkelista tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) Näyttö altistuksen syy-yhteydestä ei 1<on1<hJSiivinen Muut haitat Ellnympänstön terveysnsk1t Työaltisteet Bentseeni* Kromi(VI) Nikkeli Puupöly* Säteily Formaldehydi* Asbesti Hitsaus Dieselpakokaasut Kvartsipöly Pöly, huurut, kemikaalit Melu** Ympäristöaltisteet Arseeni porakaivot* Bentseeni* Säteily porakaivot Tshernobyl Dioksiini* Otsoni*** Juomaveden klooraus* Melu** UV-säteily Radon Passiivitupakointi Pienhiukkaset 0,1 0,1 0,2-0, Tapausmäärä/vuosi Tapausmäärät/v. (vain kuolemat,syövät ja sydäninfarktit) tm im Sisältää sekä syöpäsairastuvuuden etta -kuolleisuuden Kolmasosa infarkteista oletettu tappaviksi Jaettu piehiukkas- ja otsonikuolemien aiheuttaman elinian lyhenemän suhteella

15 Formaldehydi <0,01 Bentseeni < 0,01 Tshernobyl < 0,01 Porakaivot:arseeni l < 0.01 Oioksiini Työ: puupöly 1 Työ:formaldehydi.. Veden klooraus... Työ:bentseeni Porakaivot:säteily Otsoni Työ:ion. säteily Radon Työ:pölyt,huurut Ympäristömelu iryö:hitsaus Työ:diesel Työ:asbesti Työ:kvartsipöly Työ:nikkeli Työ: kromi UV-säteily Pienhiukkaset Työ:melu Pass.tupakointi - t Elinikäinen hski (%) -altistuneiden keskimääräinen riski -vain kuolemat, syövät ja sydäninfarktit ' 1 1 % 2 5 II Rajoituksia Tapausmäärät laskettu koko Suomelle: 'laimentaa' paikallisia altisteita Yksilöriski kuvaa keskimääräisesti altistuneen riskiä. Voimakkaasti altistunsilla huomattavasti korkeampia riskejä Kansanterveyden kannalta tärkeimmät altisteet on katettu kohtuullisen hyvin, mutta pienen riskin altisteista on selvityksessä mukana vain muutama esimerkki. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Elinympäristan terveysriskit

16 Yhteenveto tuloksista Kansanterveyden kannalta keskeisiä altisteita - Elinympäristö: ulkoilman pienhiukkaset, auringon UVsäteily, sisäilman radan, passiivinen tupakointi, ympäristömelu -Työympäristö: ammatti-ihotautien, astmariskin sekä keuhkoahtaumataudin lisääntyminen, melu, kvartsipöly, diesel ja hitsaus Vaikka altisteen kansanterveydellinen merkitys olisi pieni, altistuvaan yksilöön kohdistuva riski voi silti olla korkea TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Ellnympänstön terveysnsk1t Ehkäisytoimien priorisointiin vaikuttaa muutkin tekijät SETURissa arvioitiin - Kansanterveydellinen haitta - Yksilöön kohdistuva riski Altisteen ehkäistävyys/kustannukset Paljon altistuvien suojelu Herkkien ryhmien (lapset, vanhukset) suojelu Tuntemattomat vaikutukset (varovaisuusperiaate) Tasa-arvo tavoitteet Muut yhteisesti sovitut tavoitteet TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Elinympäristan terveysriskit

17 Johtopäätös Yleisessä keskustelussa olevien altisteiden terveyshaitoissa kertaisia eroja Vaikka arvioinneissa aina merkittävää epävarmuutta, niitä tarvitaan, koska - Kaikki altisteet voivat vahingottaa terveyttä, kysymys on vain kuinka paljon - liman riskinarviointia ei voida vertailla eri altisteiden suhteellistä merkitystä Karkeakin tapausmäärien arviointi auttaa osaltaan toimenpiteiden priorisoinnissa ja riskiviestinnässä TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Ellnympänstön terveysnsk1t Mitä seuraavaksi? Vaikutusten yhteismitallistaminen (DAL Y) Arvioitavien altisteiden laajentaminen (tuhansia kemikaaleja käytössä) Torjuntamahdollisuuksien arvionti ja kustannushyöty -analyysit Kvantitatiivinen epävarmuusanalyysi Probabilistiset mallit ja life-table (väestörakenteen muutokset) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Elinympäristan terveysriskit

18 Tautikuorman osatekijät Haittapainotetut elinvuodet Disability adjusted lifeyears (DAL Y) DAL Y = YLL + YLD YLL = years of life lost YLD = years lived with disability YLD = DW XL TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Ellnympänstön terveysnsk1t Tautikuorman mittari Haittapainotettu elinvuosi (DALY) serious annoyance disability weight leuaemia pjeumonia/ progressive cardio-pulmonary disease / D healthy life years / 'health' loss population de Hallander et al., II"" age

19 EBoDE-report Hänninen 0 & Knol A (eds.), 2011 http //en.o.qpsnet.org/w/ebode Mfl.jj+ thl. fi/thl-clientlpdfs/b 75f6999-e 7 c a939-3bccb19e41 c Environmental Burden of Disease in Europe (EBoDE) Firnland (THL) Germany (UBA, University of Bielefeld, LIGA.NRW) the Netherlands (RIVM) Belgium (VITO) France (lnvs) ltaly (University Milan, ISS) Support from WHO/ECEH Bonn & Rome, WHO Geneva to*"'

20 Otto Hänninen, Anne Knol, Matti Jantunen, Virpi Kollanus, Olli Leino, Tek-Ang Lim, Andre Conrad, Marianne Rappolder, Paolo Carrer, Anna-Clara Fanetti, Rokho Kim, Annette Priiss-Ostiin, Jurgen Buekers, Rudi Torfs, Ivana lavarone, Pietro Comba, Thomas Classen, Claudia Hornberg, Odile Mekel Flemish Institute for Technological Research (VITO), 4'\TitO Belgium Nationallnstitute for Health and Wetfare (THL). Department of Environmental Health. Kuopio. Finland French Institute for Publie Health Surveillance (lnvs), Department of Environmental Health, Paris, m France - Landesinstitutli:lr Gesundheit und Arbeit des Landes Nordrhein-Westfalen (LIGA-NRW), Germany nd Federal Environment Agency (Umweltbundesamt, UBA). Benin, Germany oiiiiiiioiii Germany University of Bielefeld, Nationallnstitute of Health (!SS). Rome, ltaly Nationallnstitute of Publie Health and the Environment (RNM), Bilthoven, The Netherlands W EBoDE Scope Full comparabi ity of the quantifications and ranking of the BoDs from environmental exposures between countries and between exposure agents Unified valuation of the different risks Assessments of variation and uncertainty in the input parameters and results Coordination and integration of national projects in the participating countries

21 EBoDE Stressor selection Coverage of exposures along the following criteria: - Publie health impact -lndividual risk - Public/political concern - Economic impact EBoDE prioritisation Table 1. List of first priority exposure factors. Benzene Dioxins (including furans and dioxin like PCBs) Second hand smoke (SHS) Formaldehyde Lead Environmental noise Ozone Particulate matter Radan Table 2. List of Second priority exposure factors. 1,2-Dichloroethane Accidents - domestic Accidents - traffic Acrylamide Ars,enic Chlorination by-products Carbon monoxide (CO) Damp housing Foodborn epidemics lndoor insecticides Methyl mercury UV radiation Waterborne epidemics

22 EBoDE Meetings & Events Past meetings WHO ECEH, Bonn, February UBA WaBolu, Berlin, June UdSMilano, Milan October WHQ FIFTH MINISTERIAL CONFERENCE ON ENVIRONMENT AND HEALTH. PARMA, ITALY, MARCH 2010 LIGA NRW, DOsseldorf, March WHO ECEH, Bonn, October EBoDE first priority list results Comparison of the exposures to and health effects of stressors on European level Country level results have been estimated but not presented publicly because of the heterogeneous exposure data -country rankings easily done but at least partly misleading Three uncertainty categories: - Relatively low uncertainty - Relatively high uncertainty of the risk level - Uncertainty of both level and existence of risk

23 Endpoints and Dose-Response models Nr StrEI!ssor W HO End- Population Mortal M orbl Tl!pe Oose-Rosponso Unlt exposure LCL UCL EBD cod e polnt lty dlty Benzene W leukemia Ali U R 6,00E-06 gm""' 2,20E-D6 7.80E-D6 Dioxin W T otat cancer inciclence Ali UR l,ooe-03 pglkgld 5,70E E-03 5HS W Tracheas, bronchus and lung A \1 OR 1,21 yeslno ,30 canoers in non smokers W lschaemic heart disease A \1 OR 1,27 yeslno 1,19 1,36 W Asthma induction, adults (>21 yr) A du1ts (>21 yr) OR 1.97 yeslno W 113 $3-4 Asthma lnduetion, ehildren (<14 yr) Children (<14 yr) OR 1,32 parental y/n 1,24 1,41 W039 S3-5 Lower resj)irawy infeetions («2 yr) lnfant.s ( <2 yr) OR 1,55 parental y/n 1, $4 SS 56.1 $6.2 $ $ W Otitis media (<3yr) Toddl'ers (<3yr) OR 1,38 parental y/n 1,21 1,56 Formaldehyde W 113 $4-1 Asthma aggrevation (children) Toddlers (<3yr) OR 1,017 \JQM-3 1,004 1,025 (W062?) $4-2 NasOI)haryngeal eaneer Ali U R 1,30E-05 gm-3 Lead 55-1 IOioss Children (<14 yr) UR 0,051 \J9 r, 0,032 0,07 W Mild m ental retardation Children (<14 yr) DS' function l.jq r, n/a n/a W Hypertensive disease Adults/AII DS' function \JQ r, n/a n/a $5-4 lnereased blood pressura A dults/aii U R 2,50E-02 IJQ r, 1,70E-D2 3.20E-02 Roa d traffic noise (W094)' 56-1 High sleep disturbance (HSD) Ali UR funetion Ln\ght db n/a nla Roa d traffic noise W lschaemic heart disease (IHO) Ali OR function Lday, l evening n/a n/a Roa d traffic noise w 107seq Myocardiat infaction (Ml) Ali OR function Lday. Levening n/a n/a Railway noise (W094)' 56-4 High sjeep disturbance (HSD) Ali U R function Lnlght db n/a n/a AirCf'aft noise (W094)' 56-5 High sleep disturbance ( HSO) Ali UR function Lnight db n/a n/a Ozone WOOO $7-1 Total mortality (non-viotent) A dulls (>30 yr) R R 1,0003 gm..j 1,0001 1,000 nla $7-2 M inor restrieted aetivity days Working age (18 yr) U R 0,0115 ljqffi--3 0, n/a $7-3 Cough days, children School children (5-14) U R 0,093 l,jgm--3 0,0 19 0,22 n/a 57-4 LRS days in children School children (5-14) UR 0,016 I.JQffi--3-0,043 0,08 PM2.5 W039,W Cardiopulmooary mortality A dults (>30 yr) RR 1,0077 IJ9ffi.3 1,0020 1,0132 O,W 106,W 1 07,W108,W 109,W 111 W Lung cancer mortality A dults (>30 yr) RR 1,0 12 I.JQffi-.3 1,004 -,,020 wooo 58-3 Total mortality (noo-violent) A dults (>30 yr) RR 1,0058 \JQM-3 1,0020 1,0096 exc.w148 W Chronic bronchitis (CO PO) A dults (>27 yr) UR 5,33E-05 I.JQffi-3 1,70E E-04 n/a 58-5 Restricted activity days (RAD) yr UR 0,0902 1JrY'I., 0,0792 0,101 PM O n/a 58-7 LRS symptoms days, children1 School children (5-14) U R 0,166 I.JQffi..l ,277 n/a 58-8 LRS symptom days. adults >15 yr with c l"lronic LRS UR 0,13 g m" 0,0 15 0,243 Rad on W L1.mg eaneers Ali UR 6.6E-07 BQm-> nla n/a W Lung cancers Ali RR 1,0016 BQ m-> 1,0005 1, Dose-response models Unit-risk (UR) approach From toxicological studies Health impact is calculated from exposure without knowledge on the background rates of the outcomes Thus in different populations same exposure is assumed to lead to same effect Relative risk (RR) From epidemiological studies Also odds-ratio (OR) is used as a proxy for RR Risk is expressed as a function of both the exposure and the background rate of the the outcome

24 Four BoD estimation methods APAF B 'Native' DALY: BoD=DW x L 1 Epi (RR) 2 Unit risk... ; '"-4. ::=.. l..,.,.., Q;)._,.,...., J... 1' ' W ' Standard life expectancy u >-! so., u c.. 40 '.!! :::i "' ' "' ' Age "' 80 - Belgium - Finland - France -Germany - ltaly - Netherlands

25 Exposures lnternational sources when available National estimates from scientific studies Nr Stressor Sl Benzene S2 Dioxins S3 Second-hand smoke S4 Formaldehyde SS Lead S6 Environmental (traffic) noise S7 Ozone S8 Particulate matter (PM2.s) S9 Radon Exposure data sources AirBase data for outdoor levels; national studies for indoors National data for intake;who data for mother's milk; national data for intake EC data for exposures in 2008; WHO review for trends National indoor concentration data National blood lead level data EC Environmental Noise Directive data ECT/ACC spatial model based on AirBase observations ECT/ACC spatial model based on AirBase observations Intemational review and data from Darby et al. W Distributional models for pollutants with a threshold level Formaldehyde - asthma - (sinonasal cancer) Lead - decreased IQ -> mental retardation - increased systolic blood pressure -> hypertensive disease

26 E.g. lead, IQ loss in children, Belgium Threshold level 24 IJ ,5s:;---v----'ii' r:; Lognorm(22; 16) 4,0 assuming log-normal 3. 5 distribution, mean 22, sd 16 resulting 32 /o of children exceeding the threshold with mean exposure of 39 g 1-1 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Similar models for systolic o.o..,...,..----,-,..., blood pressure (threshold 50) and formaldehyde 24.o (threshold 100 1J9 m- 3 ) 0,5 32o Cases of mild mental retardation 3,o-"l v "J Normal(100; 15) 2,5 2,0 1,5 1,0 Mean reduction of IQ is esti mated from the D-R function Population distribution of IQ is then used to estimate the number of cases that fall below 10=70 pts due to the reduction 0,5 <2,3% 977% > 70,0 Similar distribution model for systolic blood pressure (normal, 135, 15)

27 Exposures PM &03 Recent ETC/ACC work 2008/ /1 An exploration of pollutlon lmpac:t Assessment of the health impacts of exposure to PM2.5 at a European level EEA 2009/1 ETC/ACC ETC/ACC Techn lcl Pper 2009/1 June 2009 Frank de Leeuw, Jan HOråte/c ) 1. Europoan Toplc Centre on"" IIJ Climote Chonye ,..,..,..., :, -..c......,.-,...,. -..ta...ou.owv...,...ookonoo.c. eu/docs/el.cavv_. _..:.vvd_13_heal 'lrr _... _.t:" httn //ir r.limate.e1onet.europa eu/rlocs/etcacc_ip _2009_L uropean_.pm2 5_HtA Qdf ====' PM 2 _ 5 exposures 10 x 10 km 2 resolution in both the PM levels and population data AirBase air quality monitoring data PM 10 used with nationally and/or regionnally created conversion functions to estimate PM 2 _ 5 levels for non-monitored areas Spatial field created by krigging supported with air quality modeling (EMEP)

28 Distribution of expected premature deaths (PM2.5} Premat.ure deaths per year per inhbs Rcference year 2005 based on PM2 5 map oountrleaexoiud from otudy aru wlth poor daq co ag ETC/ACC de Leeuw & Horalek - Effects calculated at 10 x 10 km resolution. - Mortality, and morbidity outcomes are estimated. Figure 9- Prem.ature mortality (per 100 ooo, per year) attributable to nr,s eh"posure (reference year 2005) Population exposures to ozone (SOM035) OzOM SONOU Rete.-en.oe year Comblned n.ral and urban map - < m'.d Qm'.d D nr.d ,.,.,.., - > !1 m.d - NorHnapped CXKintries D I'Oo<" clata ClQe t>. Rural backgrot.nd slatlon Ulban background stallon EEA Technical Report, 1/

29 Exposure to and expected lung cancer cases due to radon across Europe EU Radonmapping exposure, WHO lung cancer data & DIR Relath e risk model Sphere si::es indicate numhers of cases. et al., 2005 (BMJ) Hungary Czech Republ c... Q) c. c:: E 0 -= VI Q) VI ta (.)... Q) g 50 ta (.) 01 c:: ::::l..j Croatia Sweden e Finland population weighed average radon (Bq/nf) W Environmental burden of disease in Finland Non-discounted v alues

30 EBD per million in Europe Non-discounted values Certainty of the assesment High Medium Low High -(.) cu Q. E Traffic noise ( ) smoke (e ) - Lead Dioxins Ci Medium (<500) ( )* Radon (E00.900) Ozone.!::! (40-200) :0 ::::s D. Benzene Formaldehyde Low (2-'1) (0-2) Numerical values indicale non-qiscounted OALYs per million people in the six participating counlries. a numerical model has been used to estimate threshold exceedances. W Environmental Burden of Disease in Europe En virone nt contributes to BoD also in Europe. EBoDE-project, estimates that 3-6% (discournted) of the total N BoD in the six participating countries is caused by nine env irone nta l stressors ln absolute numbers Finland had the largest BoD & smallest EBoD in contrastto lta ly ith loest BoD and highest EBoD Finland France Netherlands Germany ltaly Belgium h IDEBoDI BoD hsza1 l h h h h Burden of Disease (DALY per million) the 0 -_oo_un-ted -ap---ed_v_a-e-s

31 Yhteenveto 1 Eri riskitekijöiden terveysvaikutusten suuruusluokan vertailu on tärkeää suojelutoimenpiteiden kohdentamiseksi Pi enhiukkaset ylivoimaisesti tärkein tekijä kaikissa. ma1ssa Seuraavana passiivitupakointi, liikennemelu ja radan vaihtelevassa järjestyksessä maittain Liikennemelun suuret vaikutukset tulivat osittain yllätyksenä työryhmäliekin Yhteenveto 2 Passiivitupakointi on ainoa tarkastelluista tekijöistä, joka on laskussa - lyijyn osalta merkittävät toimet tehtiin 1990-luvulla Liikennemelu on kasvussa liikennemäärien mukana - ajoneuvotekniikan kehitys ei juuri alenna melupäästöjä ennen sähköautoihin siirtymistä Radan vanha ongelma, jota ei ole ratkaistu - vaikuttaa erityisesti tupakoitsijoihin ja tupakalle altistuviin Pienhiukkasten (PM 2. 5 ) EU raja-arvo (25 IJ9 m- 3 ) on tehoton rajoittamaan terveysvaikutuksia Dioksiinien vaikutusestimaatit ovat suhteellisen korkeita mutta todennäköisesti yliarvoita (vastakkaista evidenssha kai astaiatutki m u ksesta) NATIONAL INSTITUTEi=OR HEALTH AND WELFARE

32 TEKAISU Hallitusohjelma Terveysvaikutukset kaikessa suunnittelussa -hanke Vertailtavuutta parannetaan - tuodaan SETURI-tapausmäärät yhteismitallisiksi (DALY) Puuttuvien altisteiden roolia arvioidaan - lisätään arvioitavien altisteiden määrää? Arvioidaan torjuntatoimenpiteiden tehokkuutta Parannetaan tieteellisen tiedon hyödyntämistä päätöksentekoprosesseissa Kiitos mielenkiinnosta!