TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Henkilökuvassa Riina Hartikainen s. 10 Taiteen keinoin Kelan kimppuun s. 13 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 3/2014
HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY Perustettu vuonna 1938 Toimisto: Voudintie 6, 00600 Helsinki Yhteystiedot Toimisto auki ma - pe klo 09-16.00 puh. 09 7206 240 sähköposti toimisto@hiy.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen puh. 050 4635 732 Toiminnanjohtaja Ilse Uoti puh. 09 7206 2415 tai 045 6578943 Talouspäällikkö Anne Vieri puh. 09 7206 2411 Vuokratalot As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17, 00600 Helsinki Talonmies Seija Salenius puh. 040 5849 204 Tuulimyllyntie 5, 00920 Helsinki Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy puh. 09 3421 006 Voudintie 6, 00600 Helsinki Huoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oy puh. 020 7433 400 tai asiakaspalvelu@pth-huolto.fi Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja valvoo heidän etujaan yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä, liikuntaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää neuvontaa ja koulutusta. Yhdistyksen varsinaisia jäseniä oli vuoden 2013 lopussa 1881, kannatusjäseniä 43 ja 3 yhteisökannatusjäsentä. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä vuoden 2013 aikana 96 henkilöä. Jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 22 euroa vuonna 2014. Vammaisen lapsen lisäksi hänen huoltajansa voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Huoltaja voi olla jäsenenä sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 15 vuotta. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö ja rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2014 kannattajajäsenmaksu yksityishenkilöltä on 45 euroa ja yhteisöltä 150 euroa. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta www.hiy.fi KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 29.11.2014 klo 13.00 yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6 :n mukaiset syyskokous asiat. Kokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallitukseen jäsenet erovuoroisten tilalle. AVUSTAJAKESKUS SENTTERI Puhelinpäivystysajat ovat: ma, ti, to ja pe klo 10 13 ja ke 13 16. Puh. 045 7732 4381 tai marjut.ounila@sentteri.fi tai anna-maija.huhtikangas@sentteri.fi Käyntiosoite Siltasaarenkatu 4 (5.krs), 00530 Helsinki.
3/2014 Asiantuntijalehti vammaisille sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisille Riina Hartikainen Sisällysluettelo Lukijalle... 4 Valtuusto hyväksyi liitolle uuden strategian ja painopisteet... 5 Hevossalmen kesäjuhlan juhlapuhujana vammaistyön johtaja Tuula Poikonen... 6 Tiukennuksia vammaisten kuljetuspalveluihin 1.9.2014 lähtien... 8 Nejän yhdistyksen naiset Hepparissa... 9 Lähikuvassa Riina Hartikainen... 10 Taiteen keinoin Kelan kimppuun!... 13 Arja Snellman PÄÄOMA kirja-arvostelu...14 Hyvä ruoka, parempi mieli?... 17 Miesten Juttu -palsta... 18 Kari Kämppi -korismies... 19 Pitääkö punkkeja pelätä?... 20 Entäpä Lontoo?... 23 Pieniä paloja... 24 HIY:n liikuntaryhmät... 26 Kerhot syyskausi 2014... 28 Vammaispalvelujen yhteystietoja... 29 Tapahtuu syksyllä 2014... Takakansi Julkaisija: Päätoimittaja: Ilse Uoti Helsingin Invalidien Yhdistys ry Toimitus: Voudintie 6 00600 Helsinki puh. 09 720 6240 s-posti ilse.uoti@hiy.fi Lehti ilmestyy: 4 kertaa vuodessa Ilmoitusmyynti: toimisto@hiy.fi puh. (09) 720 6240 Paino: Oriveden Kirjapaino
LUKIJALLE 4 Helteisen kesän jälkeen touhukas syksy tulossa? Siltä se tuntuu, jos kurkkaa tämän lehden toimintakalenteria. Jokaiselle jotakin! Minä tykkään Kulturan jutuista, kiitos vain näin julkisestikin mukavasta kesäisestä taideretkestä ja toukokuisesta ravintolapäivästä. Naisten illat ovat ihan best. Jooga sisällä sekä puistojumppa ulkona aivan extremeä. Mutta, mutta kaikkeen toimintaan tarvitaan yhtä pikkujuttua. Nimittäin rahaa. Jokainen minut tunteva tietää, että maailmanparantajan on melkein mahdotonta rahasta puhua. Ush! Toisaalta: Raha kaiken hankkii, sanotaan Isossa Kirjassakin. Rahaan ja sen tarpeeseen olen konkreettisesti törmännyt, kun minut valittiin viime syksynä HIY:n hallitukseen. Silmät ihan pyöristyivät, minkälainen mahti on yksin jäsenmaksuilla. Heti paikalla päätin tehdä parannuksen ja maksaa sen tästä lähtien ajoissa. Pienistä puroista syntyy iso virta. Jopa meikäläisen ynnäpäällä pystyy laskemaan mitä se toiminnalle merkkaisi jos nykyiseen jäsenmäärään saisi laittaa nollan taikka vaikka kaksi perään. Jokainen jäsen on toki paljon enemmän kuin jäsenmaksu. Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän painaa yhdistyksen sana siitä kuinka paljon fyysisesti vammaisia ihmisiä tässä kaupungissa kuunnellaan ja miten meidän palveluja toteutetaan. Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän on myös tekijöitä, harrastajia ja sen seurauksena lisää monen moista toimintaa ja vaikuttamista. Mitäs jos me nykyiset jäsenet otettaisiin tavoitteeksi rekrytoida ainakin yksi uusi jäsen seuraavan kahden vuoden aikana? Sukulaiset, naapurit, ystävät ja kylänmiehet voisi kutsua kannattajajäseniksi. Jäseneksi voi liittyä pienellä vaivalla yhdistyksen kotisivuilla www.hiy.fi tai täyttämällä lehden loppupuolelta löytyvän lomakkeen. Minulla on unelmana köyhyysrahasto, josta koko ikänsä pelkällä kansaneläkkeellä tai muuten pienillä varoilla elävät voisivat saada ilahduttamis-stipendejä. Ostaa jotain jota aina puuttuu, kengät, kunnollinen talvitakki, tietokone, tallentava digiboksi Kaikki suunnitelmat on tehty, rahaston hallitus on valittu, ei puutu kuin se raha, jonka toivon tulevan lotosta. Yksi rivi, kymmenen viikkoa on jatkuvasti vetämässä. HIY:n hallituksessa istuminen on muuttanut rahaston suuntaa siinä mielessä, että ensimmäinen miljoona tulee yhdistykselle. Vuonna 2013 yhdistys sai yllättäen lahjoituksen. Siitä on ollut paljon iloa. Tänä kesänä teatterimatkalla kuulin, että erään toisen jälkisäädöksen varoja käytetään yhteisten bussimatkojen maksuun. Kaunis tapa saada aikaan hyvää vielä sittenkin kun tämä maailman taival on päättynyt. Mikäli haluat tehdä samoin tai tiedät jonkun, joka niin tahtoo toimia, neuvoa voi kysyä yhdistyksestä. Hevossalmen parlamentissa kävi ilmi, että mökit kaipaisivat vähän uusia mööpeleitä. Kaikkea ei voida ottaa vastaan, mutta jos Sinulla on muuton tai muun asian vuoksi hyvä sänky tai pieni pöytä jou-
tavana, niin kysäise toimistolta voisiko siitä olla iloa mökkiläisille. Minä olen ollut jäsen vuodesta 1976. Minulle vammaisjärjestöön kuuluminen on ollut aina tärkeää. Sosiaalineuvojana lasken jo niiden, jotka liittyvät ja lukevat kaiken yhdistykseltä tulevan postin, kuuluvan pelastettujen rannalle. Tieto on valttia ja jäsenmaksun kautta sitä tippuu postiluukusta säännöllisesti. Seuraava askel on sitten toiminnassa mukana oleminen. Siispä rakas jäsen, lue tarkkaan tämä lehti ja mieti mihin juuri Sinä voisit osallistua? Puuhakasta syksyä toivotan ja etenkin uusia kasvoja olisi mukava nähdä! Terveisin Pirkko Justander pirkko.j@luukku.com 050 525 41 83 LUKIJALLE Valtuusto hyväksyi liitolle uuden strategian ja painopisteet Vierumäellä kokoontunut uusi liittovaltuusto hyväksyi Invalidiliitolle uuden strategian vuosiksi 2015-2020 ja toiminnan painopistealueet vuodelle 2015. Uuden strategian valmistelu aloitettiin jo edellisellä valtuustokaudella. Liiton visioksi hyväksyttiin Yhdenvertainen ja esteetön Suomi, jota kohti johtaa neljä strategista tavoitetta: kaikille avoin vammaisjärjestö esteettömyyden arvostetuin asiantuntija kattavimmat palveluketjut halutuin palveluntuottaja Uusi strategia astuu voimaan ensi vuoden alussa. Strategiasta tehdään alkusyksystä painettu julkaisu, joka toimitetaan jokaiselle jäsenyhdistykselle. Tiivistelmä strategiasta tulee myös Invalidiliiton verkkosivuille ennen uuden strategiakauden alkua. Toiminnan viisi vuoden 2015 painopistealuetta ohjaavat koko liiton toimintaa. Painopisteet huomioidaan muun muassa alueellisen toiminnan suunnittelussa. Myös yhdistysten toivotaan sisällyttävän liiton painopistealueet omaan toimintasuunnitelmiinsa niiltä osin kuin ne sopivat yhdistysten toimintaan. Yhdistystoiminnan kannalta tärkeimmät painopistealueet ovat: omaisten ja läheisten huomioiminen esteettömyysosaamisen kokoaminen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen nuoret ovat nyt. Siispä vuonna 2015 HIY tulee entistä paremmin huomioimaan jäsenistömme omaiset ja läheiset toiminnassaan. Samoin yhdistyksen esteettömyystyöryhmän merkitys tullee korostumaan. On käynyt ilmi, että vanhakantainen yhdistystoiminta ei kiinnosta nuoria eikä nuorille kohdennettua toimintaa ole ollut riittävästi tarjolla liiton ja yhdistysten toiminnassa. Nuoret ovat nyt painopiste on ollut kuluneellakin vuodella liiton toiminnan painopisteenä ja sitä on toteutettu lupaavasti ja nuoria on aktivoitu kiitettävästi mukaan liiton toimintaan. Myös yhdistyksemme tavoitteena tulisi olla nuorten omaehtoisen toiminnan käynnistäminen. Tulkaa nuoret mukaan kehittämään omannäköistä toimintaanne! Kahden viimeisen painopistealueen mukaan Invalidiliitto arvioi ensi vuonna nykyiset palvelunsa ja niiden haluttavuuden, jotta asiakkaiden tarpeet huomioidaan mahdollisimman hyvin. Näin myös edistetään vammaisten henkilöiden tarvitsemien palvelukokonaisuuksien syntymistä. Riitta Jolanki Lähde: Invalidiliiton Yhdistys-tiedote 3/2014 5
HEVOSSALMEN KESÄJUHLAN JUHLAPUHUJANA VAMMAISTYÖN JOHTAJA TUULA POIKONEN Perinteistä Hevossalmen kesäjuhlaa vietettiin 15.6. kauniin sään vallitessa. Paikalle oli saapunut runsaasti yhdistyksemme jäseniä. Juhlan aluksi yhdistyksen puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen toivotti yleisön tervetulleeksi ja kertoi muun muassa Helsingin kaupungin säästötoimien vaikutuksista vammaisten kuljetuspalveluihin. 6 Juhlapuheen piti vammaistyön johtaja Tuula Poikonen Juhlapuhujana oli Helsingin kaupungin vammaistyön johtaja Tuula Poikonen. Aluksi hän kertoi tulossa olevista hyvistä uutisista: Jätkäsaaressa aloittaa toimintansa syyskuussa uusi kaupungin palveluasumisryhmä, joka muodostuu ryhmästä vammaismitoitettuja vuokra-asuntoja vaikeasti liikuntarajoitteisille henkilöille. Lisäksi Jätkäsaareen valmistuu lokakuussa avattava vaikeavammaisten päivätoimintayksikkö ja myös Invalidiliiton Asumispalvelut Oy (Validia Asuminen) suunnittelee sinne omaa yksikköään. Vaikeavammaisille on suunnitteilla myös Kalasatamaan kaupungin oma asuntoryhmä. Hyvänä uutisena hän mainitsi, että kehitysvammaisten asumisolojen kehittäminen ja laitoshoidon purku ovat hyvällä mallilla ja että tuettu työllistyminen on kehittynyt hyvään suuntaan. Sen jälkeen Poikonen puhui kaupungin kireästä taloustilanteesta, joka on johtanut muun muassa kuljetuspalvelujen leikkauksiin niiltä osin kuin Helsingissä on ollut naapurikuntia paremmat palvelut. Syyskuun alussa voimaan tulevat kuljetuspalveluhinnastot ja matkamäärien supistukset on esitetty tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Poikonen sanoi ymmärtävänsä leikkausten aiheuttavan paljon mielipahaa. Samassa yhteydessä hän puhui kuljetuspalvelujen järjestämisen siirrosta Palmiaan. Siirrosta huolimatta kuljetuspalvelupäätökset tehdään edelleen aina sosiaali- ja terveysvirastossa. Vastikään kilpailutetut kuljetuspalveluliikennöitsijät aloittivat toiminnan kesäkuussa. Poikosen mielestä erityisesti autisminkirjon henkilöt tarvitsevat palveluiden kehittämistä selvitäkseen monimutkaisessa yhteiskunnassa. Poikonen antoi vielä tunnustusta helsinkiläisille vammaisjärjestöille ja yhdistyksellemme hyvästä yhteistyöstä ja aktiivisuudesta vaikuttamistoiminnassa. Invalidiliiton vastaava järjestötyön suunnittelija Mirva Kiiveri kertoi omassa pu-
Stadin juhlaorkesteri solistina Janus Hanski heenvuorossaan Invalidiliiton vuoden 2015 strategisista tavoitteista ja niitä konkretisoivista toiminnan painopistealueista, jotka liittovaltuusto hyväksyi toukokuussa. Tästäkin löytyy lisää toisaalla tässä lehdessä. Mirvan muistamme hyvin ajalta 2000-luvun alusta, jolloin hän toimi muutaman vuoden HIY:n järjestösihteerinä. Ohjelman lopuksi yleisöä viihdytti Stadin juhlaorkesteri solistinaan Janus Hanski. Iltapäivää jatkettiin mukavalla yhdessä- ololla yhdistyksen tarjoamien pullakahvien kera. Lisäksi tarjolla oli maksua vastaan lettuja hillon kera sekä grillattuja makkaroita ja maissin tähkiä. Kiitoksia kaikille teille, jotka annoitte oman panoksenne tilaisuuden onnistumiseksi ja erityiskiitokset Tuula Poikoselle antoisasta tietopaketista! Riitta Jolanki 7
Tiukennuksia vammaisten kuljetuspalveluihin 1.9.2014 lähtien Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 20.5.2014 seuraavista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista: Merkittävä muutos matkojen yhdistelyyn Yhdistellystä matkasta menee yksi matkaoikeus aiemman puolen matkan sijasta ja matkasta peritään omavastuu. Aiemmin omavastuuta ei peritty. Omavastuut nousevat Kuljetuspalvelujen asiointi- ja vapaa-ajanmatkojen omavastuuosuudet nousevat Helsingin alueella 2,50 euroon/matka. Helsingin ulkopuolella (pääkaupunkiseutu ja Sipoo) matkustettaessa omavastuu on 5 euroa/matka. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Omavastuuosuudet maksetaan edelleen pankkiin entiseen tapaan. Lisäksi lautakunta päätti, että jatkossa kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuudet muuttuvat HSL:n vastaavien lippujen hintojen muutosten mukaisesti vastaten aina voimassaolevaa HSL:n vastaavan lipun hintaa. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen määrä puolittuu Sosiaalihuoltolain nojalla kuljetuspalveluja saavien asiakkaiden matkamäärä muuttuu kahdeksasta neljään yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Muuttuneen matkamäärän vuoksi asiakkaille tehdään uudet päätökset. Samalla verottajalta on tarkistettu kaikkien kuljetustukiasiakkaiden tulotiedot, koska kyseessä on tulosidonnainen tukimuoto. Mikäli tuloraja ylittyy, palvelu lopetetaan. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen uudet hinnat Vapaa-ajan- ja asiointimatkat Vapaa-ajan- ja asiointimatkat, 2,50 /matka Helsinki sisäinen Vapaa-ajan- ja asiointimatkat, 1,30 /matka Helsinki sisäinen 7-16v. Vapaa-ajan- ja asiointimatkat, 5 /matka pääkaupunkiseutu, Sipoo Vapaa-ajan- ja asiointi-matkat, 2,50 /matka pääkaupunkiseutu, Sipoo 7-16v. Työmatkat Työmatkat, Helsinki sisäinen 46,50 /kk Työmatkat, seutulippu 95,80 /kk pääkaupunkiseutu Työmatkat, Lähiseutu 3 142,60 /kk (Kirkkonummi. Kerava, Sipoo) Opiskelumatkat Opiskelumatkat, Helsinki 23,25 /kk sisäinen Opiskelumatkat, 47,90 /kk pääkaupunkiseutu Opiskelumatkat, Lähiseutu 3 71,30 /kk (Kirkkonummi, Kerava, Sipoo) Lisätietoja Lisätietoja saa tarvittaessa oman alueen kuljetuspalvelun sosiaaliohjaajalta. Puhelinaika on arkisin klo 9-10. 8 Eteläinen toimipiste: Anne Jaatinen puh. 310 44691 Pirjo Häkkinen puh. 310 42725 Ellen Seppä puh. 310 42216 Päivi Makkonen puh. 310 24132 Läntinen toimipiste: Eija Aro-Sääskilahti puh. 310 41231 Liisa Kalpio puh. 310 41232 Pohjoinen toimipiste: Merja Nurmi puh. 310 58339 Niina Kärkkäinen puh. 310 69694 Joonas Sippola puh. 310 46621 Suvi Vähäsaari puh. 310 69571 (ti-ke klo 9-10) Itäinen toimipiste: Kersti Kaasik puh. 310 61781 Kirsi Litmanen puh. 310 62908 Pia Tuppuri puh. 310 56223 Kristina Christiansen puh. 310 44857 (ruotsinkieliset) Riitta Jolanki Lähde: http://www.hel.fi/www/palmia/matkapalvelu-fi
Naisten ryhmä ja asahia Neljän yhdistyksen naiset Hepparissa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Hämeenlinnan yhdistysten naisia kokoontui sunnuntaina 17.8 Heppariin naisten tapaamiseen. Otettiin riski, kun tehtiin ulkoilmatilaisuus, mutta sää oli suosiollinen, tippakaan ei satanut ja tuulikin puhalsi vasta ihan lopussa. Maailman mittainen ry oli paikalla korujen kanssa ja yhdessä mökissä kynsitaiteilija Riikka Lyijynen teki kynsihoitoja koko päivän. Tervetulokahvin jälkeen käytiin vaikean aiheen kimppuun. Invalidiliiton naistyöryhmän sihteeri Pirkko Justander esitteli THL:n viime syksynä julkaiseman oppaan Uskalla olla, uskalla puhua vammainen nainen ja väkivalta (kirja löytyy maksutta netistä, kun googlaa koko oppaan nimen). Esittely johdatti naiset pohtimaan, minkälaista opintopiirimateriaalia olisi hyvä tehdä oppaan tueksi. Invalidiliiton naistyöryhmä tekee parasta aikaa lisämateriaalia ja aineiston arvioitu ilmestymisaika on vuoden 2015 loppuun mennessä. Vaikean aiheen käsittely epätavallisessa ympäristössä sujui oikein hyvin, ehkäpä kuohari ja vaahtokarkit kevensivät tilannetta? Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala ja viime syksynä Invalidiliiton naistyön 20- vuotisjuhlassa naistyön Super-Orvokiksi nimetty HIY:n jäsen Pirjo Auer olivat mukana pohtimassa sisältöjä ja Pirjo toimi myös kuoharimestarinnana. Ryhmätyön jälkeen oli vuorossa tutustuminen Asahi- terveysliikuntaan Jonna Blomqvistin ohjauksessa. Lounaan jälkeen Vantaan yhdistyksen Aune Menna veti mukavan aivovoimistelukilpailun sanalaskujen avulla. Helsinki taisi voittaa leikkimielisen pelin? Lopuksi oli kaffetta, kahvileipää ja saunaankin sai jäädä. Martha Lakatos hääräsi koko pitkän päivän keittiössä, josta iso kiitos! Ensi vuodeksi on alustavasti suunnitelmissa koko Etelä-Suomen alueen naisten tapahtumaa. Sitä odotellessa hyvää syksyä ja naisenergiaa sekä tervetuloa HIY:n naisten iltoihin. Aloitetaan tiistaina 2.9. klo 17.30-19.30. HIY:n naisvastaava on Riitta Jolanki, riitta.jolanki@hiy.fi, 0405147526. 9
LÄHIKUVASSA RIINA HARTIKAINEN PIKAESITTELY Nimesi Riina Onerva Hartikainen Ikäsi 31 vuotta Asuinpaikkasi Vantaan Havukoski Koulutuksesi Peruskoulun 10 luokkaa sekä 1 vuoden perusjakso Järvenpään koulutuskeskuksessa Siviilisäätysi Sinkku Perheesi Isä ja pikkuveli Lemmikkejä Hamsteri ja 2 marsua Harrastuksesi Pyörätuolitanssi, kirjoittaminen, lukeminen, käsillä tekeminen esim. käsityöt, onnittelukortit, 1000 palan palapelit; aiemmin myös ratsastus sekä jalkapallo. Riina vauhdissa 10 Jatka sanoja: Rakastan perhettäni. Inhoan shoppailua ja hämähäkkejä. Pidän eläimistä ja itsestäni. Minua innostaa se, että ystävä kutsuu minut mukaansa esimerkiksi konserttiin tai luokseen kylään. Motto: En vastaa kipeytyneistä vatsalihaksista! Lempivärisi: Sammaleenvihreä. Lempisanasi: HUPS! Lempikirosanasi: Perskeles! Ihmettelen maailmanmenoa. Odotan, että eräs minulle tärkeä taideprojekti toteutuisi. Nautin lämmöstä, niin lämpimästä kelistä kuin toisen ihmisen läheisyydestäkin. Haluaisin läheisen ihmissuhteen. Minulle elämässä tärkeintä on oma ja läheisteni terveys. Miten vammauduit? Minulta diagnosoitiin ja leikattiin 13-vuotiaana pahanlaatuinen syöpäkasvain pikkuaivoista. Ennen leikkausta minulla oli kävellessä ongelmia tasapainon kanssa, pahoinvointia sekä päivittäisiä päänsärkyjä ja yläraajojen hermosärkyä, joihin tavanomaiset särkylääkkeet eivät auttaneet. Koska kaikkea kasvainta ei saatu leikattua pois, minulle jouduttiin antamaan myös säde-, sytostaatti- ja kortisonihoitoja. Kuinka kauan olet ollut pyörätuolissa? Kasvainleikkauksen jälkeen aloin käyttää pyörätuolia, sillä pystyn tuettuna kävelemään vain muutaman metrin. Leikkaukseni seurauksena puheeni tuottaminen hidastui, saan migreenikohtauksia ja minulla on myös käsissä ataksiaa. Tanssilla iloa elämään Miten tanssi tuli elämääsi? Teini-ikäisenä halusin löytää itselleni menevän harrastuksen. Eri lajeista discotanssi kiinnosti minua silloin eniten. Vuonna 1999 menin äitini kanssa tutustumaan Gruppo Z tanssiryhmään, josta sainkin pitkäaikaisen ja kivan harrastuksen sekä ryhmästä uusia ystäviä. Opettelimme Gruppo Z:ssa erilaisia showtanssikoreografioita, teimme improvisaatiota sekä useita esityksiä. Ryhmääm-
Riina & Eero tanssimassa cha cha ta HIY:ssä syksyllä 2010 - Kuva: Sirpa Repo VALSSI Asiat ei valjenneet, vaan annoin sen viedä. Jäin kiinni tanssiin, aivan kuin iänikuiseen transsiin. Kolme pehmeää iskua sydämeen ja kierähdys ympäri. Annoin lempeän kevättuulen viedä. Aivan kuin liitäisin eteenpäin. me kuului kerrallaan 5 10 vammaista sekä vammatonta tanssijaa. Vuosien mittaan tanssiryhmämme harjoitteli useassa paikassa, muun muassa HIY:n toimintakeskuksessa. Valitettavasti Gruppo Z:n aktiivinen tanssinopetus hiipui vähitellen. Vuonna 2010 ryhmä lopettikin toimintansa kokonaan. peräkkäin. Opettelemme tunneilla seura- ja kilpatansseja eli vakioita ja lattareita: tekniikkaa, kehonhallintaa, ilmaisua ja rytmiikkaa niin combi- ja duopareina kuin ryhmä- ja singletanssinkin avulla. Käyn lisäksi kolme-neljä kertaa vuodessa Helsingin, Porvoon ja Lohjan pt-tanssileireillä, joita Pyörätuolitanssiliitto, UP ry ja porvoolainen Pyörätuolitanssiseura Wendarit järjestävät. Onko tanssiminen kallista? Viikottainen tanssinopetus maksaa 5 / ryhmä / 90 minuuttia, joka minusta on edullista. Viikonlopun tanssileirien hinta Pyörätuolitanssista uusi vaihde päälle Miten aloitit pyörätuolitanssin? Kesällä 2010 kuulin ystäväni kautta, että pääkaupunkiseudulle on perustettu uusi pyörätuolitanssiseura, Uudenmaan pyörätuolitanssijat (UP ry). Olen kiinnostunut paritansseista, joten aloitin heti syyskuussa UP ry:n Tanssi tähtien tapaan ryhmän Maunulan liikuntahallilla sekä osallistuin viikottain myös lattariopetukseen HIY:n toimintakeskuksessa. Kuinka usein treenaat tanssia? Käyn nykyisin kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan UP ry:n pyörätuolitanssinopetuksessa Katajanokan liikuntahallilla, jossa osallistun yleensä kahteen tanssiryhmään PURO Sinisenä puro liplattaa, Ääneen hyvin vaimeaan. Ei hirviä tänään näy, Ne yleensä purolla juomassa käy. Ehkä puro tänään sai lepopäivän ansaitun. 11
on 45 90 riippuen usein siitä, onko leireillä ulkomaalaisia tanssinopettajia. Miten itse suhtaudut kilpailemiseen? Tanssikilpailuja sekä -pareja on kiva katsoa. En itse ole innostunut lähtemään kilpailemaan, sillä pelkään, että jännityksen takia unohdan lattialla kaiken oppimani. Mitä tanssi antaa sinulle? Tanssi antaa iloa, liikettä ja liikuntaa, musiikkiterapiaa, mielen virkeyttä, ystäviä ja kavereita. Samalla olen oppinut myös paljon pyörätuolin käyttötekniikkaa; myös kunto nousee. Kasvainleikkauksesta johtuen kroppani tasapaino ja koordinaatiokyky huononivat sekä fyysisen uuden oppiminen vaikeutui. Tanssin avulla tasapainoni ja koordinaatiokykyni ovat parantuneet. Nautin nykyisin myös uuden oppimisen tunteesta: Yes, vihdoin osaan! Teksti: Birgitta Starast Runot: Riina Hartikainen PYÖRÄTUOLITANSSIA SYKSYLLÄ 2014 HELSINGIN KATAJANOKALLA Uudenmaan pyörätuolitanssijoiden syyskausi alkaa 5.9. & päättyy 19.12. yhdistyksen 5-vuotisjuhliin. Tanssitunnit pidetään perjantaisin kello 17.00 20.00 Katajanokan liikuntahallilla, os. Merikasarminkatu 1, Helsinki. Tanssinopettajana on Hannele Tuomipuu. Pyörätuolitanssijan ryhtiliike tanssiryhmä klo 17.00 18.30 Saanko luvan? lavatanssiryhmä klo 18.30 20.00 Iloa ja ystäviä elämään sähkäritanssikurssi alkaa lokakuussa. Lisätietoja: toimisto.up@gmail.com, puh. 045 359 3995 ja www.up-ry.fi PYÖRÄTUOLINKÄYTTÄJÄN RAVITSEMUS & PAINONHALLINTA LUENTO Aika: Keskiviikkona 1.10.2014 kello 17.00 19.00 Paikka: HIY:n toimintakeskus, Voudintie 6, 00600 Helsinki (Koskela). Luento antaa hyödyllistä ja monipuolista tietoa erilaisten liikuntavammojen vaikutuksesta ravitsemustilaan sekä käytännön neuvoja oman ruokavalion parantamiseen, painonhallintaan ja hyvään oloon. Luennoitsija, ravitsemusterapeutti Mina Mojtahedi, on itsekin pyörätuolinkäyttäjä. Hinta: Luento on ilmainen. Kahvitarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 26.9. osoitteeseen: www.up-ry.fi/ilmoittautumiset tai toimisto@hiy.fi. Lisätietoja: toimisto.up@gmail.com, puh. 045 359 3995 ja www.up-ry.fi VERTAISTUKIRYHMÄ Kiinnostuneet voivat lisäksi osallistua vertaistukiryhmään, jota vetää Mina Mojtahedi. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa syksyn aikana, noin kuukauden välein. Ryhmässä edetään osallistujien yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Vertaistukiryhmässä yritetään löytää ratkaisuja mm. ajankäytön ja näläntunteen hallintaan. Hinta: 25 35 / henkilö osallistujien määrä vaikuttaa hintaan. Muuta: Ryhmä muodostetaan, mikäli tarpeeksi osallistujia ilmoittautuu mukaan. Yhteistyössä: HIY ja Uudenmaan pyörätuolitanssijat ry 12
Taiteen keinoin Kelan kimppuun! Tämän hetkinen lainsäädäntö menee niin, että Kela kuntouttaa vaikeavammaiset henkilöt ja kuntien terveystoimi loput. Saadakseen Kelan vaikeavammaisille suunnattua kuntoutusta henkilön on ensin läpäistävä seula, jonka mukaan hän tarvitsee paljon toisen henkilön apua tai ohjausta henkilökohtaisissa toimissaan kuten peseytymisessä, pukeutumisessa, intiimihygieniassa ja liikkumisessa (käytännössä taluttamisessa). Seula on hyvin tiheä ja paljon vaikeavammaisia henkilöitä jää vaille kuntoutusta, koska he eivät osaa, kehtaa tai halua kuvata omia ruumiintoimintojaan tarpeeksi yksityiskohtaisesti tai he ovat korvanneet toisen henkilön avun apuvälineillä tai omalla kekseliäisyydellään. Vain toisen henkilön jatkuva läsnäolo tai intiimeissä toiminnoissa avustaminen kelpaa Kelalle. Apuvälineillä, asunnonmuutostöillä ja jopa avustajalla, joka ei pyllyä pyyhi, pelataan nollasummapeliä. Lisäksi Kela vaikeavammaisstatusta ja kuntoutusta myönnetään tipoittain ja vammaiset ihmiset, samoin kuin vammaisten lasten perheet, ovat elinikäisessä hakemuskierteessä. Säästöpaineissa karsitaan palveluita, mutta itsestäänselvyyksien syynäämistä ei kyseenalaista kukaan. Koko vammaisliike toivoo ja odottaa aikaa, jolloin on syntynyt luottamus, että lyhytkasvuinen aikuinen on lopettanut kasvunsa, rikki mennyt selkäydin ei korjaannu, geenivirheet eivät parane jne. ja näiden itsestään selvyyksien tarkistamiseen käytettävä raha menisi suoraan Kelan vammaisetuuksiin, jotta vammaiset henkilöt voisivat elää ja toimia yhdenvertaisina kansalaisina tulevan YK-sopimuksen ja jo voimassa olevan vammaispalvelulain hengen kanssa. Pirkko J Tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo- Heimonen on tehnyt poliittisen vammaistaiteen perfomancen tästä ikuisesti jatkuvasta prosessista. Hän uskoo myös, että omien ruumiintoimintojensa jatkuva kirjallinen kuvaaminen ei ole kenenkään itsetunnolle hyväksi ja se altistaa varsinkin vammaisia naisia kaikenlaiselle väkivallalle. Perfomance löytyy, kun laittaa youtuben hakuun sanan Uteliasuus ja klikkaa kuvaa, jossa naishenkilöllä on paplarit päässä. Tai tästä linkistä https://www.youtube. com/watch?v=plf3h7kxwkuä Perfomancen englanninkielinen versio on lähtenyt Australiaan vammaistaiteen kilpailuun. 13
14 Anja Snellman PÄÄOMA kirja-arvostelu Anja Kauranen, syntynyt 1954, perheen toisena tyttölapsena. (Snellman, nyk. Snellman-Orma) Romaani Pääoma on Snellmanin 24 teos. Kirja on omistettu Marulle, Anjan 10 vuotta vanhemmalle sisarelle, joka syntyi Viipurissa pommitusten aikana. Päähenkilön koko nimi oli Marjatta Hillevi Kauranen. Romaani on realistinen rehellinen kuvaus siitä, miten sekä Suomessa, että vielä lähempänä itse perhepiirissä, suhtaudutaan erilaisuuteen. Eikä niin kauan sitten. Maru on erilainen; hänellä on suulakihalkio, hän puhuu epäselvästi. Lisäksi hänellä on reuma joka vaikeuttaa hänen liikkumistaan aikuisiällä. Maru ei naura koskaan, ainoastaan hihittelee. Itkeä hän osaa, mutta vain salaa, sen huomaa kun hän tulee komerojumalansa luota. Anu (Anja) etsii kirjastosta lähdeteoksia, jotka antaisivat hänelle vastauksen kysymykseen mikä Marua vaivaa. Löytyy FASdiagnoosi? Mutta oliko Ludmilalla, äidillä alkoholiongelma raskausaikana, sitä Anu ei saa tietää. Onko Maru kehitysvammainen? Todennäköisesti ei ainakaan kovin vaikea-asteinen, koska hän käy kansakoulun ja sen ajan tavan mukaan vielä kaksivuotisen kansalaiskoulun. Hän on myös koko työikänsä reikäkortinlävistäjänä ja ansaitse elantonsa, maksaa jopa sisarensa vaatteita, joita tämä röyhkesti ostaa, kysymättä onko sisarella siihen varaa. Maru eristäytyy, hänellä ei ollut ystäviä eikä koskaan miesseuraa. Anu oli hänen ainut turvansa isää vastaan ja linkkinsä ulkomaailmaan. Perhe pakeni Viipurista. Äiti Ludmilalla vastasyntynyt vauva ja pussi pillereitä mukanaan. Isällä mukanaan vain kilisevä salkku, kamera ja kirjastosta varastettu kirja. Itse Viipuri sanaa kaihdettiin. Sen sijaan käytettiin Siepuri nimeä. Muutenkin perheessä vallitsi vaikenemisen ilmapiiri ja perheväkivalta oli tytöille tuttua. Turvapaikkana oli eteisen komero, jossa Maru äidin kuoltuakin haluaa vielä viimeiseksi viivähtää. Snellman kuvaa itseään ja ajatuksiaan erilaista sisartaan kohtaan antamatta armoa. Anu on Marulle Anumaru ja Maru Anulle Maruanu kuin herneenpalkon puolikkaat. Anu on hänen äänensä, tulkkinsa, suojelijansa, turvansa. Anu on syyllinen. Snellman ruotii itseään. Hän on hyvä valehtelija, huithapeli, pirulainen, lusmu, syyllinen velallinen. Hän tuntee syyllisyyttä kaikesta mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä sisarelleen. Vielä aikuisenakin, Snellman kieltää kolmesti sisarensa. Nähdessään tämän auton ikkunasta raahustavan kadulla loskassa. Anja ei kehtaa tunnustaa autonkuljettajalle tämän päivitellessä ja sääliessä vammaista naista, että tämä on hänen sisarensa. Romaani on myös kuvaus karjalaisen siirtolaisperheen elämästä Suomessa. Äiti kantaa salaisuutta aviottomasta esikoisestaan. Hänellä on mielenterveyden ongelmia. Snellman sanoo, että äiti oli hullu. Isän täyttymättömät haaveet, taiteellisten kykyjen tukahduttaminen, epäeettinen elämä ja arveluttava sodassa haavoittuminen. Nämä kaikki ja väkivaltaisuus lyövät leimansa koko tyttöjen lapsuus ajan. Lisäksi rasituksena on se, että he ovat ryssiä! Äidin puheita leimaa karhu ja karhutar, lämpimällä säällä pakolaisjunassa turkkiin pukeutunut nainen, joka antaa rintaa nälkäiselle Maru-vauvalle. Tämä teema tuo kirjaan mystisen elementin. Onko se tarua vai totta? Anja saa toteuttaa itseään ja elää kuten nuoret elävät, matkustella, kokeilla siipiään. Anja on lusmu, hän ei kerro Marulle matkoistaan. Ei esittele miesystäviään. Maru sen sijaan eristäytyy. Hänestä löytyy
kuitenkin lämpöä ja huomaavaisuutta, hän muistaa sisarensa ja tämän lasten kaikki merkkipäivät. Hän lähettää joulu- ja pääsiäistervehdyksensä vaikka he asuivat samalla kadulla. Joskus Anu on kuitenkin huomaavinaan Marun katseessa surua. Syyttikö Maru heitä siitä, että oli erilainen? Miksi Marua ei hoidettu? Miksi hän ei saanut puheterapiaa? Anu ei siihen voinut vaikuttaa, koska hän oli vielä pikkulapsi, mutta miksi vanhemmat olivat välinpitämättömiä Noihin aikoihin Suomessa oltaisiin varmaankin jo voitu puuttua asiaan ja auttaa Marua. Nykyään elää samaa ikäluokkaa olevia ihmisiä, joille suulakihalkioleikkauksia on tehty onnistuneesti Syyllisyys, häpeä ja velka ovat kantavina teemoina läpi romaanin. Anu häpeää sisartaan ja toisaalta hän häpeää omaa käyttäytymistään Marua kohtaan. Anu keksii kaikenlaisia selityksiä, valheitakin sisarestaan pihapiirin kyselijöille ja reikäkortit ovat arvokkaita aarteita, joita hän näyttelee ylpeinä toisille lapsille. Hankkien näin jonkinlaista hyväksyntää Marulle. Toinen läpi romaanin kulkeva teema on elämänvalhe. Vasta äidin kuoltua, tytöt saavat uuden sisaren. Ulpukka oli syntynyt ennen Marua. Ja hänen kanssaan Ludmila-äiti joutui pakenemaan pommituksia - ei Marun kanssa. Isosisko oli tehnyt itsemurhan, joten tytöt eivät saaneet nähdä häntä koskaan. Lisää elämänvalheita oli isän kohtalo. Oliko hän todella haavoittunut vai itse ampunut itseään päästäkseen pois sodasta? Snellman on ankara itseään kohtaan. Ja julmakin, kirjan paljastukset ovat ikään kuin kosto hänelle itselleen siitä, miten ilkeä, pirulainen hän saattoi olla sisarelleen. Samalla se on anteeksipyyntö Marulle, vaikkei tämä ehkä olisi koskaan ajatellutkaan mitään kielteistä sisarestaan. Tai mistäpä lukija sen tietäisi, Maru ei lausunut siitä sanaakaan, vain hymyili kun Anja kertoi hänelle aikomuksestaan kirjoittaa tästä kirjan. Anteeksipyyntö kirja on romaani. Mutta kovin pitkään Snellman on odottanut avautumistaan. Muutamissa aikaisemmissa kirjoissa on viitteitä siitä, että hänellä on jonkinlainen kosketus vammaisuuteen. Miksi siis vasta nyt tämä paljastuskirja, tämä anteeksipyyntö? Snellman itse sanoo että Pääoma on eräänlainen sielunmessu kuolleella sisarelle. Leena Hahle Helsinki 3.4.2014 Kulturan järjestämälle kesäteatteri retkelle Valkeakoskelle 12.7.2014 osallistui 35 kulttuurista kiinnostunutta yhdistyksen jäsentä katsomaan Kesäillan valssi näytelmää. Matkan varrella pysähdyttiin syömään maukas lounas Visavuoren idyllisessä ympäristössä ja tutustuttiin Kari-paviljonkiin. Kari Suomalainen oli loistava persoona ja varmaan myös kaikille tuttu ennestään. Seinillä oli koosteita hänen elämäntyöstään ja salissa kuului naurun tyrskähdyksiä, koska hänen pilapiirroksensa olivat niin ajankohtaisia ja sopivat myös tämän päivän politiikkaan. Matka jatkui Valkeakosken kesäteatteriin nauttimaan Kesäillan valssi näytelmästä. Esitys oli mielestäni loistava sekoitus tämän päivän tärkeistä puheenaiheista. Väliajalla nautittiin kahvit ja pullat. Kaikki toimi loistavasti. Kiitos kaikille osallistujille ja avustajille! Mukana olleet kuuluivat jo kotimatkalla miettivän, että mihin mennään ensi kesänä? Leena Saari leena.e.saari@gmail.com 15
Kesäkuvakilpailu Lähetä nappaamasi kesäkuva TE-lehden kilpailuun. Kukin kuvaaja voi osallistua vain yhdellä kuvalla. Lähetä digikuva jpg-muodossa sähköpostiosoitteeseen: te.kilpailu@gmail.com Kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeudet ja lupa kuvassa esiintyviltä kuvan julkaisuun. Liitä mukaan kuvaajan nimi, sekä kuvan nimi tai kuvateksti. Voimme ottaa vastaan vain digitaalisessa muodossa olevia kuvia, emme siis paperikuvia. Viimeinen lähetyspäivä on 30.9.2014. Kisan satoa julkaistaan seuraavassa TE-lehden numerossa. Onnea kisaan! 16
Hyvä ruoka, parempi mieli? Näin ajatteli HIY:n kulttuuritoimikunta Kultura, joka perusti HIY:n toimintakeskukseen oman lounasravintolan yhden päivän ajaksi. Samaisena toukokuun lauantaina yli 1450 yhden päivän ravintolaa 32 eri maasta kutsui ruokakulttuurin ystäviä viettämään Ravintolapäivää. Jo kolmattatoista kertaa järjestettävä Ravintolapäivä on kasvattanut suosiotaan vuodesta 2011 lähtien. Neljänä kertaa vuodessa vietettävä ruokakarnevaali syntyi helsinkiläisten ystävysten Antti Tuomolan, Olli Sirénin ja Timo Santalan keksimästä ideasta. Ajatuksena on, että kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan haluamaansa paikkaan. Tillipesto (Marc Aulén: Sopat!, Gummerus, Helsinki 2014, s. 83) (iso annos, jota voi pakastaa) Ainekset: 2 dl extra virgin oliiviöljyä 100 tuoretta tilliä 1 tasainen tl valkosipulimurskaa 1 tasainen tl sokeria 1 tl sormisuolaa 1 tasainen tl sitruunankuorta raastettuna 10 g auringonkukan- tai pinjansiemeniä 10 g juuri raastettua parmesaanijuustoa 3 tl sitruunamehua. Hienonna tehosekoittimella. Kurkku-tilli-limettisoppa (Marc Aulén: Sopat!, Gummerus, Helsinki 2014, s. 47) (noin 10 hengen annos) Ainekset: 1,4 litraa kasvis- tai kanalientä 800 g kurkkua isoina paloina 100 g sipulisuikaleita 500 g rosamundaa tai muuta jauhoista perunaa, kuori ja paloittele 1 limetti (kuori raastettuna + mehu) 2 rkl sokeria Keitä ainekset pehmeiksi ja lisää 30 g tuoretta tilliä 1 dl smetanaa Soseuta. Tarjoile kuumana, haaleana tai jääkaappikylmänä. Päälle smetanaa ja muutama tippa tillipestoa. Laita pinnalle myös mustapippuria myllystä. Allekirjoittaneen kosketuspinta ruoanlaittoon rajoittuu kokkiohjelmien innokkaaseen seuraamiseen ja pakastepizzojen lämmittämiseen, mutta onneksi kulttuuritoimikunnasta löytyi myös kokeneempia kotikokkeja, joiden padoissa syntyi keväistä kurkku-tilli-limettisoppaa, tillipestolla höystettynä. Kahvin kaveriksi tarjolla oli Annelin rakkaudella leipomaa pullaa. Lopputulokseen oltiin yksimielisen tyytyväisiä, vaikka oman lisänsä makuun toi varmasti valmistusprosessin aikana viljelty huumori. Vaan ei hyväkään ruoka maistu herkulliselta yksin nautittuna Voudintielle kokoontuikin joukko tuttuja ja vähemmän tuttuja kasvoja vaihtamaan kuulumisia ja antamaan kriittisen arvionsa ruokatarjonnasta. Ateriansa päättäneet asiakkaat jättivät jälkeensä viimeiseen lusikalliseen asti kaavitut soppalautaset, jotka tulkittiin positiiviseksi palautteeksi. Hyvän mielen Ravintolapäivästä saivat ainakin Kulttuuritoimikunnan sopankeittäjät. Mikä on sinun salainen reseptisi? Seuraavan kerran ravintolapäivää vietetään 15. marraskuuta. Tommi Huhtaniemi Pakastepizzakokki 17
MIESTEN JUTTU Vaikka kesän parhaita puolia ovat eittämättä laiska oleilu ja luvattoman pitkiksi venyvät päiväunet, on syksyn kynnyksellä syytä ravistella itseään ja tehdä suunnitelmia viilenevien päivien ratoksi. Penkkiurheilu voi tuntua houkuttelevalta harrastukselta, mutta jos penkistä nouseminen tuottaa hankaluuksia, on hyvä kohentaa kuntoa osallistumalla Miesten jutun tuttuihin liikuntaryhmiin, jotka aloittavat toimintansa syyskuussa. Mukaan ryhmiin voi tulla koska vain, mutta muistathan ilmoittautua. Tiedot ryhmistä löydät oheisesta ilmoituksesta. Ennen kuin lähdet hankkimaan uutta lämpökerrastoa tulevan talven varalle, tule keskiviikkona 24.9 Hevossalmen lomakylään (lisätiedot lehden takakannessa). Ennen löylyhuoneeseen siirtymistä saamme pukeutumisneuvontaa Kikka Sepältä, joka kertoo millainen on miehen vaatekaapin perusta ja kuinka kravatti solmitaan oikeaoppisesti pikkujoulurientoihin. Miesten juttu-palsta antaa tällä kertaa oktaavia matalamman puheenvuoron kahdelle kynäniekalle, jotka tuovat jutuissaan miesnäkökulmaa Täyttä elämää- lehteen. Ennen sitä muistutan liittymään sähköpostilistalle Miesten jutun kotisivuilla (www. miestenjuttu.com), jotta saat ensimmäisten joukossa ajankohtaista tietoa tulevasta miestoiminnasta. Tommi Huhtaniemi 18
KARI KÄMPPI -KORISMIES Kari Kämpillä on kunnia aloittaa Miesten juttu-lehden jatkosarja mielenkiintoisista työssäkäyvistä Invalidiliiton miesjäsenistä. Kari ei välttämättä ole kaikille jäsenillemme tuttu nimi, mutta siitä huolimatta hänet kyllä monet tuntevat. Hän on 35-vuotias synnynnäisen CP-vamman saanut, Kouvolassa syntynyt kovan luokan urheilumies, joka on omistautunut määrätietoisesti tekemään työtä suomalaisen koripallon hyväksi. Karin työnantajana on HNM- KY (Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys), jossa hänen päätyönsä on koripallo- valmentaminen. Hän on myös Suomen pyörätuolikoripallomaajoukkueen toinen valmentajista. Korishommissa Kari on mukana kolmen eri Namikan poikajoukkueen kanssa. Harjoituspäiviä kertyy 12-15 kertaa/viikko. Lisäksi hän on mukana harjoittelujen suunnittelutiimissä sekä vastaa joukkueiden videovalmennuksesta. Pelejä joukkueiden mukana tulee 3-5/viikko. Pelit pelataan usein viikonloppuisin. Tämän ohessa hän auttelee myös HNMKYn toimistolla erilaisissa toimistotyöhön kuuluvissa tehtävissä, joita ovat mm. nettisivujen päivitys ja ilmoitusjärjestelmän ylläpito sekä kehitystehtävät. Joten eipä siinä jää aikaa paljon muunlaiseen harrasteluun, paitsi aktiiviseen penkkiurheiluun, elokuvissa käymiseen ja matkailuun. Kämpin Karilla on takanaan menestyksekäs urheilu-ura pyörätuolikoripallon parissa ja edessä lupaava tulevaisuus valmentajana. Pelaajana pt-koriksesta hänen kaulassaan roikkuu (ei kokoajan) 6 kultaa 1 hopea ja 1 pronssi ( ei huono). Valmentajana pt-koriksessa hän on saavuttanut yhden kullan ja hopean. Juniorivalmentajana saavutuksena on tullut monenlaisia mitaleja erilaisissa turnauksissa ja aluesarjoissa, kansallisen tason mitalit odottavat vielä noutajaansa. Koska Kari ikänsä puolesta voisi hyvinkin pelata korista vielä huipputasolla, niin pelaamattomuuden syy löytyykin olkapäävaivoista, jotka pakottivat hänet lopettamaan aktiiviuransa 2009 pt-koriksen huipulta. Valmentajan ura huippua kohti jatkuu päivittäin. Suurimmat valmennukselliset tavoitteet ovatkin nostaa Suomen pt-koris Euroopan huipulle ja toimia miesten korisliigassa päävalmentajana. Mielestäni yksi Karin kovimmista saavutuksista on ollut voittaa kaksi miesten koripallon Suomen mestaruutta Kouvolan Kouvojen joukkueessa videokuvaajana 90-luvulla. Kouvojen kanssa hän on voittanut vuonna 1999 Suomen Cupin. Eikä tässä vielä kaikki. KK tekee yhteistyötä VAU:n kanssa lajin markkinointi- ja rekrytointitapahtumissa. Koulutukseltaan KK on datanomi ja koripallovalmentajana on suoritettuna juniorikoripallotutkinto. Jotta KK pääsisi lähemmäksi tulevaisuuden valmentajahaaveitaan, niin suoritettava on vielä huippuvalmentajatutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto. Olen tuntenut Karin nyt muutaman vuoden. Käymme samalla kuntosalilla kohentamassa liikuntakuntoamme ja juttelemme urheilusta ja vammoistamme, sillä nehän meitä yhdistää monessakin mielessä. Kova huumorimme omista vammoistamme on joskus saanut ns. terveet säikähtämään, että eihän noin saa puhua. Karin rennosta asenteesta elämään ja vammaisuuteen kertoo hyvin paljon se, että kun kerran kysyin häneltä miten hän selviää talvella liikkumisesta, koska itselläni on pelkotila liikkua liukkaalla säällä, hänen vastauksensa oli : TUURILLA. Tämä Kouvolan kasvatti, CP-vamman runtelimista jaloistaan huolimatta, on urheilun ammattilainen. Hänen elämän asenteensa on meille monille esimerkki siitä, että elämässä vammaisuudesta huolimatta voi saavuttaa kaikenlaista. Uskon, että Kari Kämppi on vasta urheilu-uransa puolimatkassa. Pekka Mustonen PS. KK ei ole sukua Hotelli Kämpin omistajille MIESTEN JUTTU 19
MIESTEN JUTTU 20 Pitääkö punkkeja pelätä? Suomen kesä on lyhyt, mutta kaunis. Kesään kuuluvat myös kaikenlaiset ötökät. Puutiainen eli punkki on yksi näistä. Sen levinneisyys on asteittain laajentunut Turun saaristosta ja lounaisosasta maatamme muuallekin Suomeen. Käytännössä koko rannikkoalue on puutiaisen levinneisyysaluetta ja alue on laajentunut sisämaahan: Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja valtaosin Pohjois-Karjalakin ovat nykyään punkkialuetta. Asteittain puutiainen on levinnyt koko ajan pohjoisemmaksi. Punkista tekee erityisen sen levittämät ihmiseen tarttuvat infektiotaudit. Näistä tunnetuin on borrelioosi eli Lymen tauti. Borrelioosin aiheuttaa bakteeri nimeltä Borrelia Burgdorferi. Borrelioosin varhaisin ilmentymä on punkin puremakohdan ympärille ilmaantuva punoittava rengasmainen ihottuma. Ongelmallista voi olla se, että ihminen ei välttämättä huomaa punkin puremaa eikä siihen liittyvää ihottumaa. Punkki ruiskuttaa purressaan puuduttavaa ainetta ihoon. Mikäli alkuvaiheen ihottumana ilmentyvä infektio jää hoitamatta antibioottikuurilla, voi tauti kehittyä ns. sekundaariseen borrelioosiin, joka onkin huomattavasti hankalampi tautimuoto. Tällöin taudinaiheuttaja on levinnyt verenkierron välityksellä muualle elimistöön ja taudin oirekuva riippuu siitä, mihin pöpö on iskenyt. Oireet voivat olla hyvin moninaisia epämääräisistä niveloireista keskushermostoinfektioon. Tauti voi iskeä myös ääreishermostoon ja aiheuttaa esim. kasvohermohalvauksen. Sekundaarisen borrelioosin hoito toteutetaan yleensä suonensisäisellä antibiootilla, eikä potilaan oirekuva välttämättä korjaannu ennalleen. Tauti voi invalidisoida hankalastikin. Toinen punkin levittämä tauti on puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti. Se on saanut nimensä ensimmäisten tapausten toteamispaikan mukaan: Kumlingen saari Ahvenanmaalla. Tämä tauti on punkin levittämän viruksen aiheuttama keskushermostotulehdus. Käytännössä riski saada punkista puutiaisaivokuume on vain alueilla, joilla punkkeja tavataan runsaasti. Lisäksi vain n 10-30 %:lle tartunnan saaneista kehittyy oireita; 1-4 viikon kuluttua kuumetta ja päänsärkyä. Valtaosalla oireita saaneista tauti jää tähän, mutta pienelle osalle voi kehittyä raju puutiaisaivokuume, jossa oirekuvaa hallitsevat korkea kuume, päänsärky, valonarkuus ja niskajäykkyys. Tämä raju tautimuoto voi olla tappava. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole parantavaa hoitoa, mutta sitä vastaan on kehitetty rokote, joka suositellaan otettavaksi, mikäli oleilee pidempiä aikoja alueella, jossa on riski saada tämä infektio. Miten suojautua punkeilta? Suojaa vaatteilla jalat ja kädet. Metsässä liikkuessa voit laittaa sukat housunpunttien päälle. Vaaleista vaatteista huomaat punkin helpoiten. Hyttys-punkkikarkotetta voi käyttää. Tärkeintä on muistaa tarkistaa iho iltaisin, myös päänahka. Jos punkki on purrut, seuraa ihoaluetta; punoittava rengasmaisesti leviävä ihottuma pitää hoitaa antibioottikuurilla. Muista rokote, mikäli puutiaisaivokuumetta on alueella. Muut punkkitaudit kuin borrelioosi ja puutiaisaivokuume eivät ole vielä arkipäivää Suomessa. Pitääkö siis punkkeja pelätä? Ei tarvitse, mutta järjenkäyttö on suotavaa. Punkkeja tulee varoa. Suojaudu vaatteilla, muista punkkisyyni ja tarvittaessa hakeudu lääkärin arvioon jos borrelioosin oireet ilmaantuvat. Aivokuumetta vastaan ota rokote, jos alueellisesti se on suotavaa. Muista silti nauttia tästä ainutkertaisesta Suomen suvesta! Lääkäri Jukka