Julkaisija: Sibelius-Akatemia Toimitus: Karoliina Pirkkanen, Kaisa Raitio ja Juha Sjöblom

Vuosikatsaus 2011

Julkaisija: Sibelius-Akatemia Toimitus: Karoliina Pirkkanen, Kaisa Raitio ja Juha Sjöblom Ulkoasu ja taitto: Tiina Laino Valokuvat: Wilma Hurskainen, Heikki Tuuli (etukannen iso kuva), Erkka Malkavaara s. 7 oopperakuvat Paino: Markprint, Lahti 2012 ISSN 1797-4763 (painettu) ISSN 1797-4771 (e-julkaisu) Vuosikatsauksia voi tilata Sibelius-Akatemian viestinnästä, p. 040 710 4319, info@siba.fi 2

Sisältö 4 Muutosten keskellä, tulevaa aavistellen 6 Esirippu aukesi Musiikkitalon uusille näyttämöille 10 Kirjaston muutto sujui hurmoksessa 13 Rakenteita uudistamalla sujuvuutta arkeen 14 Taiteilijoita ollaan kaikki! Taideyliopisto mahdollistaa taiteiden kohtaamiset 16 Taideyliopistohankkeen kehitys 2011 17 Viestinnän uudistukset kertovat muutoksista 18 Avainluvut opiskelijat ja tutkinnot 19 Avainluvut henkilöstö, talous ja konsertit 3

Muutosten keskellä, tulevaa aavistellen Sibelius-Akatemian vuotta 2011 leimasi kolme merkittävää virstanpylvästä. Elokuussa 2011 astui voimaan uusi organisaatiorakenne. Saimme viettää Musiikkitalon avajaisia ja marraskuun 15. päivä allekirjoitettiin Taideyliopiston perustamissopimus. Nämä kaikki toivat pitkin vuotta mukanaan muutoksia sekä henkilöstön että opiskelijoiden päiviin ja haastoivat uuteen monella tavalla. Samalla saimme niistä koordinaatit, joiden avulla suunnistetaan tuleviin vuosiin. Toimitilojen muutos Pitäjänmäen tiloista luopuminen ja Musiikkitaloon muutto näkyi jokaisen sibelius-akatemialaisen arjessa viimeistään syksyllä. Musiikkitalon avaaminen yleisölle merkitsi Sibelius-Akatemialle vuosien unelmien täyttymystä. Pitkä suunnittelu- ja rakennusprosessi työllisti kauan ja tulokset ylittivät odotukset. Konserttiyleisö löysi Sibelius-Akatemian taiteellisen toiminnan kirjon ennenkuulumattomalla tavalla, ja tämä näkyi sekä täysinä saleina että lisääntyneinä lipputuloina. Sibelius-Akatemian asema yhtenä Musiikkitalon päätoimijoista vakiintui, ja yhteistyö myös muiden talon asukkaiden kanssa tehostui ja tiivistyi yhteisen katon alla toimiessa. Organisaatiomuutoksella yhdestätoista yksiköstä muodostettiin kahden osaston yliopisto. Tämä muutos oli Taideyliopistoon valmistauduttaessa välttämätön. Organisaatiouudistus ja yhteistyö Musiikkitalon muiden toimijoiden kanssa antoivat esimakua siitä, minkälaisia mahdollisuuksia Taideyliopisto tuo tullessaan. Yliopistouudistukseen nivoutuneen Satakieli-varainkeruuhankkeen onnistuminen yli tavoitteiden viestii siitä, että Sibelius-Akatemialla on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Keräyksen huikea loppusumma oli yli 2 000 000. Tästä kiitos kuuluu laajasti sekä omalle väelle että ulkopuolisille tukijoille. Lisääntynyt kansainvälinen toiminta sekä taiteellisen toiminnan, tutkimuksen että koulutuksen saralla kertoo, että myös maailmalla jalansijamme on tukeva. Vauhti ei pysähdy. Vuonna 2011 tapahtuneet muutokset suuntasivat kuitenkin vahvasti Sibelius-Akatemian tulevaisuuteen. Gustav Djupsjöbacka 4

Musiikkitalon avaaminen yleisölle merkitsi Sibelius- Akatemialle vuosien unelmien täyttymystä. 5

6

Esirippu aukesi Musiikkitalon uusille näyttämöille Musiikkitaloon muuton myötä Sibelius-Akatemian taiteellinen toiminta keskittyi upouusiin konserttisaleihin ja tuore musiikin kehto kiinnosti myös yleisöä. Tämä näkyi sekä lipputuloissa että täyteen myytyinä katsomoina. Konserttien kävijämäärä moninkertaistuikin syyskaudella 2011. Musiikkitalon Sonore-salin innostamana Sibelius-Akatemian oopperakoulutuskin ajateltiin uusiksi. Siinä samalla löydettiin uusia tapoja työstää ja jopa säveltää ooppera. Musiikkitalon myötä Sibelius-Akatemian taiteelliselle toiminnalle on annettu valtava mahdollisuus ja jatkossa on itsestämme kiinni, millaisen suhteen haluamme luoda konserttiyleisöön, tiivistää professori Markus Lehtinen. 7

Oopperakoulutuksen malli on kansainvälisesti ainutlaatuinen Matalan kynnyksen ooppera matalan kynnyksen talossa Uusiin tiloihin muuttaminen sysäsi alkuun myös Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen uudistuksen. Englanninkielisessä 2,5-vuotisessa oopperan maisterikoulutuksessa aloitti syksyllä 2011 kahdeksan uutta opiskelijaa, jotka työskentelevätkin aivan uudella tavalla. Koulutusta suunniteltiin nimenomaan Musiikkitalon uusia tiloja silmälläpitäen. Kansainvälisesti mallin tekee ainutlaatuiseksi muun muassa se, että opiskelija tietää jo aloittaessaan, mihin oopperatuotantoihin hän tulee opintoaikanaan osallistumaan. Koulutuksen arjen ytimessä ovat puolivuosittain toteutettavat oopperatuotannot, joita tukemaan kaikki muut opinnot kootaan esimerkiksi siten, että Rossinin oopperaa työstettäessä yhtä aikaa opiskellaan italian kieltä ja italialaisen oopperan historiaa. Näin opinnot täydentävät mielekkäästi toisiaan ja sekä opettajien että opiskelijoiden kannalta varmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Suunnitelmallisuus merkitsee paljon myös kansainvälistymiselle. Esimerkiksi opiskelijavaihto ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa helpottuu, kun tulevat oopperat ja niissä tarvittava laulajamiehitys tiedetään hyvissä ajoin. Yhteistyöverkostojen luominen on seuraava askel siihen, että koulutuksestamme saadaan aidosti kansainvälinen. Maailmalla on jo oltu kiinnostuneita tästä koulutusmallista. Nyt meillä itsellämme on oltava uskoa ja rohkeutta ovien avaamiseen. Uskon, että kansainvälisyys voi toteutua myös täällä Musiikkitalossa. Se houkuttelee laulajia myös opiskeluympäristönä, muistuttaa Lehtinen. Opiskelija tietää jo aloittaessaan, mihin oopperatuotantoihin hän tulee opintoaikanaan osallistumaan. Syksyllä 2011 Sibelius-Akatemian laulun opiskelijat saivat kunnian esittää Musiikkitalon ensimmäisen oopperan, joka oli Olli Kortekankaalta tilattu Yhden yön juttu. Uudella kotimaisella tilausteoksella haluttiin osoittaa, että ooppera taidemuotona voi olla tiiviisti kiinni tässä hetkessä ja lähteä oman aikamme teemoista. Oopperan aihe olikin suoraan nykypäivästä yhdestä yöstä suurkaupungissa vuonna 2011. Lähestulkoon täpötäydet esitykset osoittivat, että ajatus helposti lähestyttävästä, nykyajan ihmisiä puhuttelevasta oopperasta saavutti myös yleisön. Ooppera tuki hyvin myös koko Musiikkitalon toiminta-ajatusta tuoda musiikki lähelle jokaisen arkipäivää. Mielestäni Yhden yön juttu oli juuri oikeanlainen satsaus Musiikkitalon ensimmäiseksi oopperaksi. Se loi paitsi uusia tapoja kohdata kuulijat, myös uudenlaisen tavan säveltää ja luoda oopperaa; säveltäjä tiesi jo vuosi aiemmin, ketkä teoksen tulevat esittämään, ja laulajat saivat sävellysprosessin aikana myös esittää hänelle toiveita. Yleisö lähtee kuuntelemaan kotimaista oopperaa avoimemmin mielin kuin ehkä Mozartia tai Verdiä ja toivoisin, että tämä tietynlainen kantaesityksen tunne, joka ensikertaa oopperaa esitettäessä on, voisi säilyä kaikessa esittämisessä, pohdiskelee Lehtinen. >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Sibelius-Akatemian KONSERTTITOIMINta Keväällä 2011 virallisessa konserttisarjassa oli 80 konserttia. Musiikkitalon avajaissyksynä 2011 konsertteja oli 198. Sibelius-Akatemia on yksi Suomen suurimpia konserttijärjestäjiä. Se tuottaa vuosittain noin 400 konserttia ja tapahtumaa, joista 200 on maksullisia. Julkisella konserttitoiminnalla on Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kannalta merkittävä koulutuksellinen tehtävä, opettajille se tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan muusikkona. Sibelius-Akatemian julkinen konserttitoiminta siirtyi pääosin Musiikkitaloon syyskuussa 2011. Musiikkitalon muuton yhteydessä uskallettiin asettaa lipunmyynnille tavoite. Arvio oli noin 200 000 vuodessa ja ensimmäisen syksyn lipunmyynti ylsi jo 159 300 euroon. Sibelius-Akatemian julkisissa konserteissa ja tapahtumissa käy vuosittain kokonaisuudessaan noin 40 000 kuulijaa. Musiikkitalon avajaissyksynä Sibelius-Akatemian järjestämissä tapahtumissa kävi noin 22 000 henkeä. Sibelius-Akatemian järjestää konsertteja myös omien tilojen ulkopuolella. Näiden kävijämäärät ovat noin 7 000 henkeä Taiteelliselle toiminnalle luotiin oma graafinen ilme 2011, ks. s. 17 8

9 Olli Kortekankaan ooppera Yhden yön juttu oli Musiikkitalon avajaissyksyn tilausteos. Kuvat: Erkka Malkavaara.

10

Kirjaston muutto sujui hurmoksessa Musiikkitalon käyttöönoton aiheuttamat muutot kiinteistöstä toiseen sävyttivät Sibelius-Akatemian arkea vuoden 2011 alkupuoliskolla. Kirjaston muutto oli yksi kevään mittavimmista ponnistuksista. Muuttovastaavina kirjastossa toimineet Erkki Nurmi ja Jari Klemetti toteavat huolellisen suunnittelun sujuvoittavan isoa muuttoa. Muutto mielessä koko kevään Valmistelut aloitettiin puolitoista vuotta ennen muuttoa. Alussa tehtiin inventaarioita ja laskettiin hyllymetrejä sekä suunniteltiin kalusteita ja hyllyjä. Vaikka kuvittelimme, että olimme laskeneet kaiken oikein, niin laskelmat jouduttiin tekemään vielä monta kertaa uudelleen, Erkki Nurmi kertoo. Viimeinen puoli vuotta ennen muuttoa oli kiireistä aikaa, jolloin valmistelut olivat mukana arjessa lähes joka päivä. Normaali asiakastyö tehtiin, mutta muutto oli koko ajan mielessä. Suunnittelun edetessä arkkitehdin puhelinnumero opittiin ulkoa, Nurmi mainitsee. Muuton läheisyys näkyi asiakkaille vasta viikkoa ennen muuton alkamista, vaikka asiasta tiedottaminen aloitettiin jo vuoden alussa. Asiakkaita kannustettiin lainaamaan mahdollisimman paljon ennen muuttoa, jotta heillä varmasti olisi käytössään tarvitsemansa aineisto myös kirjaston ollessa suljettuna. Viimeisenä aukiolopäivänä vanhoissa tiloissa oli melkoinen vipinä, ja melkein kaikki olivat mukana asiakaspalvelussa. Jännitimme, kuka saa kunnian lainata viimeisen kirjan ennen muuttoa, Jari Klemetti muistelee. Hyvä henki siivitti muuttoa Hyvä henki tuli hyvästä tiimityöstä. Monet jopa nauttivat muutosta, koska se oli niin erilaista normaaliin työnkuvaan verrattuna. 11 Itse muutto oli kahden viikon tiivis ponnistus. Vaikka töitä tehtiin usein kellon ympäri, niin tunnelma pysyi korkealla. Tuli käsittämätön muuttohurmos. Henki oli hyvä koko ajan, vaikka joskus meinasi tunnelma mennä hysteeriseksi, Erkki Nurmi hymyilee. Hyvä henki tuli hyvästä tiimityöstä. Monet jopa nauttivat muutosta, koska se oli niin erilaista normaaliin työnkuvaan verrattuna, Jari Klemetti kommentoi. Nurmi muistelee, että kaikkiaan muuttoon tarvittiin parikymmentä muuttokuormaa: parituhatta muuttolaatikollista ja pari sataa rullakollista. Välillä muuttolaatikot loppuivat kesken ja piti odottaa laatikoiden tyhjennystä. Jossain vaiheessa rullakoissa käytettävät kumilenkit loppuivat kokonaan Helsingistä. Vaikka tilanne eli kiireessä koko ajan, niin aiemmin tehdyt suunnitelmat helpottivat muuttoa. Kirjasto oli suljettuna vapusta syyskuun alkuun. Toiminnan käynnistyminen uusissa tiloissa sujui kuitenkin odotettua nopeammin. Luulimme, että tähän tarvittaisiin koko kesä, mutta se menikin nopeammin. Meillä olisi ollut valmius avata kirjasto jo sovittua aiemmin, Nurmi kertoo. Modernit tilat kiinnostavat Kirjaston uudet tilat Musiikkitalossa ovat aiempaa käytännöllisemmät ja ajanmukaisemmat. Muutto toi mukanaan myös joustavamman palvelun mahdollistavat uudet aukioloajat, jotka muuttivat kirjaston työntekijöiden työaikoja ja työnkuvia. Asiakkailta on tullut uusista tiloista positiivista palautetta. Modernit tilat keskeisellä paikalla tuovat kirjastoa tutummaksi asiakkaille. Vaikka entisistä tiloista lähteminen oli haikeaa, niin kirjastossa niihin ei haikailla. Jotain parannettavaa kuitenkin löytyy. Kaipaan vanhoista tiloista vain näkymää Töölönlahdelle, Jari Klemetti muistelee. Kaiken kaikkiaan muuttovastaavat ovat sitä mieltä, että muutto oli positiivinen kokemus. Kovin harvoin ammattiuralle tai elämään yleensäkin osuu kohdalle näin iso muuttoprosessi. Jäi fiilis, että oli tosi hieno kokemus. Voisin ryhtyä muuttoon uudelleenkin, Klemetti nauraa. Suunnitteluvaihe oli haasteellinen, mutta itse muuttaminen oli tosi kivaa, Erkki Nurmi lisää.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Sibelius-Akatemian kirjasto Sibelius-Akatemian kirjaston tehtävänä on huolehtia yliopiston opiskelun, opetuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen tarvitsemasta tietoaineistosta. Lisäksi kirjasto järjestää aineiston käyttöön ja tiedonhakuun liittyvää opetusta. Kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston asiakaspaikat ovat suosittuja Kirjasto hankkii painettuja ja elektronisia aineistoja: nuotteja, säveltäjien koottuja teoksia, kirjoja, AV-aineistoa, lehtiä ja tietokantoja. Kirjaston kokoelmissa on noin 75 000 nuottia, 40 000 äänitettä, 19 000 kirjaa, 1100 videotallennetta sekä laaja kausijulkaisujen, säveltäjien koottujen teosten ja kokoomateosten kokoelma. Tulevaisuuden tilasuunnitelmat Musiikkitalon käyttöönotto syksyllä 2011 päätti Sibelius-Akatemian toimitilastrategian toteuttamisen ensimmäisen vaiheen. Toimitilastrategia on kokonaisuus, jonka keskeisenä tavoitteena on keskittää Sibelius-Akatemian toiminnot Töölön alueelle. Strategian toisessa vaiheessa peruskorjataan Nervanderinkatu 13 rakennus vuosina 2013 2014. Tilat voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2014. Eduskunta vuokraa käyttöönsä kesästä 2014 alkaen Sibelius-Akatemian R-talon (Pohjoinen Rautatiekatu 9). Toimitilastrategian viimeisessä vaiheessa R-talo peruskorjataan eduskunnan vuokra-ajan jälkeen vuonna 2017. R-taloon muutetaan takaisin peruskorjauksen jälkeen vuonna 2018, ja samalla luovutaan T-talosta (Töölönkatu 28). >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Erkki Nurmi kirjaston kuunteluhuoneessa 12

Rakenteita uudistamalla sujuvuutta arkeen Sibelius-Akatemiassa aiemmin toimineet 11 osastoa yhdistettiin elokuussa 2011 siten, että jäljelle jäi kaksi. Muodostettiin Klassisen musiikin osasto sekä Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, joiden luotseina toimivat dekaanit. He ovat yhtä mieltä siitä, että muutoksella on voitu tiivistää koulutuksen sisäistä yhteistyötä. - Uudistuksella otimme tärkeän ensiaskeleen tiellä kohti sujuvampaa arkea ja entistä parempaa koulutusta. Klassisen musiikin osastolla uudistuksen seurauksena on esimerkiksi tarkasteltu taiteellisen toiminnan ja ryhmäopetuksen aikatauluja. Opiskelijan arkea helpottaa se, että työn lopputuloksena voimme oleellisesti vähentää aikataulujen päällekkäisyyksiä jo ensi vuonna. Pitää kuitenkin muistaa, että vie aikaa ennen kuin löydämme parhaan tavan toimia tässä uudessa mallissa. Lisäksi musiikin opiskelijan oppimissykli on pitkä ja uskon, että nyt tehdyn uudistuksen vaikutukset näkyvät toden teolla vasta muutaman vuoden sisällä, toteaa klassisen musiikin osaston dekaani Kaarlo Hildén. Osastouudistuksen yhteydessä syntyi konkreettisia työkaluja opettajien ja opiskelijoiden arkeen, kuten käytännön ohjeita tuntiopettajille ja perehdyttämisen muistilista uusille opettajille. Esimerkiksi opetusta on aiemmin suunniteltu eri osastoilla hyvin eri tavoin ja vuoden 2011 aikana opeteltiin uudenlaiseen yhteistyöhön yli ainerajojen keskustelemalla. - Olemme osastollani nyt esimerkiksi ensimmäistä kertaa käsitelleet yhdessä sitä, miten opinto-ohjaus oli aiemmin järjestetty. Uudistustyö ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan elämme edelleen eräänlaista uudelleen muotoilun aikaa. Johtaminen syntyy siitä, että ihmiset saavat kaikupohjaa toisistaan, ovat tekemisissä keskenään ja keskustelevat. Aineryhmien omaa identiteettiä ja niiden omia kulttuureja vahvuuksineen pitää jatkossakin tukea, toteaa Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston dekaani Elina Laakso.

Taiteilijoita ollaan kaikki! Taideyliopisto mahdollistaa taiteiden kohtaamiset Marraskuussa 2011 syntyi monien vaiheiden jälkeen päätös Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistymisestä taideyliopistoksi vuoden 2013 alusta alkaen. Sibelius- Akatemian opiskelija Niilo Tarnanen ja lehtori Riitta Tikkanen keskustelevat taideyliopistohankkeen vaiheista. Yhteistyötä luottamuksen hengessä Niilo Tarnanen kertoo opiskelijoiden suhtautumisen taide yliopistoon muuttuneen vuoden aikana. Alkuvuodesta hanke tuntui etäiseltä. Aiemmin oli keskimäärin enemmän pelkoja ja epätietoisuutta, koska keskustelusta puuttui konkretia. Vuoden aikana ilmapiiri muuttui toiveikkaammaksi ja positiivisemmaksi, vaikka mielipiteitä toki yhä on yhtä monta kuin opiskelijoitakin. Yli 20 vuotta Sibelius-Akatemiassa työskennellyt Riitta Tikkanen on tehnyt jo aiemmin tiivistä yhteistyötä muun muassa Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Hankkeen monista vaiheista huolimatta hän on koko ajan uskonut yhdistymiseen. On luottamus siihen, että yhdistymisestä tulee hyvää synergiaa. Suhtaudun hankkeeseen positiivisesti. On ollut koko ajan sellainen fiilis, että taideyliopisto syntyy. Tämä on ajan henki. Tärkeää on saada resurssit kuntoon, että hankkeesta saadaan oikeasti lisäarvoa. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan keskuudessa mietittiin vuoden aikana useasti, miten tähän suhtaudutaan. Taideyliopiston tulee olla mahdollistava hanke. Vuoden lopussa ylioppilaskuntien välille syntyi hyvä luottamuksen henki. Kaikki osapuolet tuntevat olevansa samaa porukkaa taiteilijoita ollaan kaikki, Tarnanen summaa. Tämä on isompi signaali taiteiden ja kulttuurin edistämisestä aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään. 14

Luottamus tulee siitä, kun tuntee muiden taideyliopistojen ihmisiä. Minulla on myös luottamus niihin ihmisiin, jotka vievät hanketta eteenpäin. Uskon, että he tekevät oikeita päätöksiä. Yhteistyötä kohti mennään vähitellen, askel kerrallaan, Tikkanen kommentoi. Taiteen ja kulttuurin edistäminen keskiössä Yhtenä uhkana hankkeessa opiskelijat kokivat taideyliopistojen yhdistymisen kiireisen aikataulun. Tilanteen sisäistämiseen tarvitaan aikaa. Sitä kautta saadaan järkeviä uusia avauksia ja yhteistyötä. Helposti tulee mieleen, että mitä näin nopeassa aikataulussa ehditään tehdä. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla vuoden 2013 alussa valmista, Niilo Tarnanen toteaa. Riitta Tikkanen arvelee, että taideyliopisto tulee vahvistamaan taiteen ja kulttuurin asemaa koko yhteiskunnassa. Tämä on isompi signaali taiteiden ja kulttuurin edistämisestä aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään. Arvot ovat nyky-yhteiskunnassa kovat. Kuitenkin erityisesti nuoret janoavat kulttuuria, joten sen edistäminen koetaan tärkeäksi. Tarnanen muistuttaa myös, että luottamus ja tarve taide yliopistoon tulee osoittaa teoilla. Resursseja ei anneta turhaan, vaan pitää myös osoittaa taiteiden merkitys yhteiskunnalle. Taiteiden tehtävänä on esimerkiksi tuoda esiin aiheita, jotka muuten voisivat jäädä ilman huomiota. Rohkeasti kohti taiteiden välisiä kohtaamisia Molemmat pitävät taiteiden välisyyttä ja taiteiden välisiä kohtaamisia tärkeänä. Se on taideyliopistossa keskeistä, siksi tätä tehdään. Taiteiden kohtaamiset voivat luoda jotain uutta. Taideyliopistot tarvitsevat uusia virikkeitä, jotta ei ummehduta, Riitta Tikkanen toteaa. Uskon, että muusikoilla on paljon yhteistä vaikkapa kuvanveistäjän kanssa. Yhteistä ei ole se, mitä tehdään päivittäin, vaan se löytyy abstraktimmalta tasolta, Niilo Tarnanen pohtii. Erilaisuuden kohtaaminen voi olla kiehtovaa oman ajattelun kannalta. Minua kiinnostavat etenkin taiteenfilosofiset kysymykset ja muiden alojen tavat hahmottaa todellisuutta. Näihin tutustuminen voi opettaa paljon uutta taiteilijuudesta, Tarnanen jatkaa. Kokenut opettaja toivoo, että taiteiden välisiin kohtaamisiin lähdettäisiin avoimin mielin. Toivon, että kohtaamisiin lähdetään uteliaalla mielellä. Koskaan ei tiedä, mitä ovia ne voivat avata. 15

Taideyliopistohankkeen kehitys 2011 Kuva: istockphoto Taideyliopisto Taideyliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyvät. Perustettava vapaan taiteen yliopisto vahvistaa toiminnallaan taiteen koulutusta, asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa sekä koko Suomen taide- ja kulttuurielämää. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Nykyisten yliopistojen henkilöstö ja opiskelijat siirtyvät Taideyliopistoon sen aloittaessa toimintansa. Opiskelijoita on yhteensä noin 2000 ja henkilötyövuosia noin 600. Taideyliopistohankkeen kehitys 2011 12.1. Opetus- ja kulttuuriministeriön taideyliopistotyöryhmän selvityksen luovutus 10.3. Sibelius-Akatemian hallitus hyväksyi lausunnon taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta. Sibelius-Akatemia kannattaa taideyliopistoa koskevan valmistelun aloittamista. 4.4. Lausuntoyhteenveto taideyliopiston muodostamista koskeneesta ehdotuksesta julkistettiin. 17.6. Hallitusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos uuden hallituksen ohjelmasta. Hallitusohjelmaan oli kirjattu: Edistetään taideyliopiston syntymistä. 20.6. Taideyliopistot sopivat ministeriössä teettävänsä elokuun loppuun mennessä taideyliopiston perustamisen hankesuunnitelman, jossa kuvattaisiin hankkeen tavoitteet ja sen rakenne ohjausryhmineen, johtoryhmineen ja johtamisjärjestelmineen. 27.6. Uuden opetusministerin Jukka Gustafssonin mukaan Helsinkiin suunnitellun taideyliopiston perustamiseen ei ole tällä hallituskaudella varaa. 30.6. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan rahoitusta voidaan harkita kahden vuoden kuluttua. Mikäli taloustilanne on parantunut, voidaan perustamista viedä eteenpäin. 16.9. Ministeriössä käydyn keskustelun pohjalta taideyliopistojen hallitusten tulisi tehdä päätökset taideyliopiston perustamisesta lokakuun loppuun mennessä. 15.11. Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu allekirjoittivat sopimuksen, jossa sovitaan keskeisistä edellytyksistä taideyliopiston perustamiselle 1.1.2013 alkaen. 22.11. Taideyliopiston perustamisen projektijohtajaksi nimitettiin Seppo Määttä 9.12. Taideyliopiston nimikilpailu käynnistyy 16

Viestinnän uudistukset kertovat muutoksista Sibelius-Akatemian ulkoisen viestinnän ilme uudistui näyttävästi vuonna 2011. Uudistuksien tarkoitukset olivat paitsi toiminnalliset myös symboliset: niiden avulla viestittiin muutoksista ja siirtymisestä uuteen aikaan. Näkyvimmät uudistukset kohdistuivat wwwsivuihin, yliopiston visuaaliseen ilmeeseen sekä konserttitoiminnan ilmeeseen. Täydellinen uudistus www-sivuille Www-sivusto koki täydellisen uudistumisen: rakenteet, sisällöt ja ilme ovat kokonaan uudet. Uudistuksen myötä sivuston keskeisiä käyttäjäryhmiä pystytään palvelemaan entistä paremmin ja monipuolisemmin. Uuden sivuston keskeisenä tavoitteena on esitellä Sibelius-Akatemian korkeatasoista konsertti- ja tapahtumatuotantoa sekä koulutustarjontaa houkuttelevasti ja helppokäyttöisesti. Sivuston toiminnallisesti suurin ja näyttävin uudistus oli uusi tapahtumakalenteri, jonka avulla konserttien ja muiden tapahtumien etsiminen ja lipun ostaminen tapahtuvat entistä helpommin. Konserttien ilmeeseen löydettävyyttä ja käytettävyyttä Konserttitoiminnan uusi ilme julkistettiin toukokuussa 2011 yhtä aikaa syksyn ohjelmiston kanssa. Käyttöön otettiin uudenlaista kuvastoa sekä musiikkigenrejen värikoodisto. Seitsemällä värikoodilla kuvataan kuutta eri musiikin lajia sekä lajien yhdistelmää. Värit kulkevat mukana kaikessa konserttiviestinnässä aina verkkosivuista julisteisiin, lehti-ilmoituksiin ja käsiohjelmiin. Niiden avulla pyritään tekemään konserttien löytäminen, ja itselle sopivan konsertin valinta, käyttäjille mahdollisimman helpoksi. Musiikin kuvat ilmeen perustana Sibelius-Akatemian uudistuneessa visuaalisessa ilmeessä on tuttuja elementtejä, mutta suuri osa visuaalisista elementeistä on täysin uudistuneita. Joutsenmerkki ja laivastonsininen yleisväri pysyivät edelleen yliopiston vahvoina tunnuksina. Lähes kaikki muu muuttui: typografia, värit, lomakkeisto ja muut painotuotteet. Uuden ilmeen ytimenä on visualisoitu musiikki, jota voidaan käyttää eri viestintämateriaalien kuvituksena. Tätä tarkoitusta varten tehty tietokoneohjelma visualisoi musiikin sekvensserin tavoin. Nuotit muodostavat värikkäitä vaakapalkkeja. Värit muodostuvat äänenvärin mukaan, ja paletti koostuu Sibelius-Akatemian uusista väreistä. 17

Avainluvut opiskelijat ja tutkinnot Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat 1200 1000 800 600 400 200 Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus 120 100 80 60 40 20 0 0 Hakeneet Aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Suoritetut tutkinnot 350 300 250 200 150 100 50 Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot 35 30 25 20 15 10 5 0 0 Kandidaatit Maisterit Tohtorit Maisterit Tohtorit Opiskelijavaihto 80 70 60 50 40 Opiskelijoiden lukumäärä Perusopiskelijat 1421 1420 1399 1298 1214 1254 1270 Jatko-opiskelijat 143 140 136 156 157 151 141 Nuorisokoulutuslaiset 77 82 80 82 80 82 84 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä Perusopiskelijat 131 135 143 134 131 133 134 Jatko-opiskelijat 14 16 18 20 23 24 23 Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, saapunet 18

Avainluvut henkilöstö, talous ja konsertit Rahoituslähteet (tuha a euroa) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Henkilöstö (htv) 500 400 300 200 100 0 0 Budje rahoitus Täydentävä rahoitus Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Kustannusrakenne (tuha a euroa) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 Julkiset konsertit Julkisten konserttien lukumäärä Julkisten konserttien kuulijamäärät 341 280 249 469 475 460 396 40748 29198 29684 34000 36962 34820 34000 15 000 10 000 5 000 0 Henkilöstömenot Muut menot Vuokrat Tilauskonsertit Tilauskonserttien lukumäärä Tilauskonserttien kuulijamäärät 317 292 305 333 182 213 254 52900 72483 50550 78840 45717 31318 34000 19

20