0 0 0 0-0- -0- -0- -0- -0- -0-0 -0- -0- -0- -0-0: : : 0: 0: :0 : : : : : : : :0 : : : : : : -0-0 allilankat Mäntyläntie Eteläkat Honkaolk Honkaolk Lehtolankat Niittytie Reolankat Khasalontie e 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kirkko o m kr.0.0.0.0.0.0 0.0 0 0.0.0.0 0.0.0.0 0.0.0.0 0.0.0.0 0.0.0.0 0.0.0.0.0.0.0.0 0 0.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0 0.0.0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 /0 /0 /0 /0 Seänkat Pielisjoki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 B 00 0 0 0 0 0 0 h PAPNKATU RANTATU PELSJOK KUHASALONTE PENTTLÄNPUSTO PENTTLÄNMÄK KAANNONPUSTO ml- ml- +.0 0 0 00 0 sr- 00 000 00 00 00 00 +.0 +.0 +.0 +.0 +.0 00 000 00 00 00 00 00 000 00 00 +.0 +. +. +. +. +. +. +. 00 00 00 00 00 00 +.0 +0.0 +. +. +. +. ml- PENTTLÄNRATT PENTTLÄNRATT PENTTLÄNRATT PENTTLÄNKULMA PENTTLÄNKATU KUUNARNKUJA SUURSAHANKATU SAHARNNE KMPKUJA KUTTERKUJA CEDERBERGNAUKO YLSOUTAJANAUKO SUOLA- PUSTO KUSTN ARN- PUSTO PAJAMÄENPUSTO PELSJOK y-slta 00 0 +.0 +00.0 +00.0 +00.0 +00.0 +.0 +.0 +.0 +.0 +.0 +.0 +.0 +.0 +.0 +.0 ma 00 e=0. e=0. e=0. X X (/) et 00 00 ma ma dba j et ik ik dba dba dba dba dba dba dba dba dba +.0 +.0 hr lvw +.0 00 00 00 000 0 00 0 0 PENTTLÄ /s /s L- L P P P L- P KOT KOT LPA LPA LPA- W L TKL TKL EN P LP P AL
kat ASEMAAAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKS AL P KOT TKL P L L- L- L LP LPA LPA- EN /s W 000000 Asinkerrostalojen kortteliale. 000000 Asin-, liike- ja toimistorakennsten kortteliale. 000000 Palvelrakennsten kortteliale. 0000 Liike- ja toimistorakennsten sekä kehittämis-, kolts-, ttkims- ja näihin verrattavaa toimintaa alvevien rakennsten korttelilale. 0000 Teolliss-, varasto- ja liikerakennsten kortteliale. 00000 Pisto. 00000 Lähivirkistysale. 0000 Lonnontilaisena hoidettava lähivirkistysale. 0000 Lonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysale. 00000 enesatama/venevalkama. 00000 Yinen ysäköintiale. 00000 Atoaikkojen kortteliale. 0000 Atoaikkojen kortteliale, jol saa rakentaa ysäköintilaitoksen. 00000 Yhdyskntateknistä holtoa alvevien rakennsten ja laitosten ale. 000000 Energiahollon ale. 00000 Ale, jolla ymäristö säilytetään. 00000 esiale.
t 00000 m kaava-aleen rajan lkoolla ova viiva. 00000 Kangin- tai knnanosan raja. 00000 Korttelin, korttelinosan ja aleen raja. 00000 Osa-aleen raja. 00000 Ohjeellinen osa-aleen raja. PEN 0 00000 Sitovan tonttijaon mkaisen tontin raja ja nmero. 00000 Kangin- tai knnanosan nmero. 00000 Kangin- tai knnanosan nimi. 00000 Korttelin nmero. PELSJOK 00000 Kadn, tien, katakion, torin, iston tai mn yisen aleen nimi. 00 00000 Rakennsoikes kerrosalaneliömetreinä. 000000 Roomalainen nmero osoittaa rakennsten, rakennksen tai sen osan srimman sallitn kerroslvn. (/) 0000 Slkeissa ova mrtolk roomalaisen nmeron edessä osoittaa, kinka sren osan rakennksen srimman kerroksen alasta saa rakennksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. t e=0. 00000 Tehokkslk eli kerrosalan shde tontin/rakennsaikan inta-alaan. +. 0000 Pihakannen tai maaninnan likimääräinen korkesasema. +.0 00000 Rakennksen jlkisivinnan ja vesikaton ikkaskohdan ylin korkesasema. 0000 Rakennsala.
000 Ohjeellinen rakennsala. et lvw hr j 00 Ohjeellinen aleen osa, jol saa sijoittaa yhdyskntateknistä holtoa alvevia rakennksia ja laitteita. 0 Ohjeellinen vesialeena säilytettävä venesatama-aleen osa, jol saa sijoittaa venelaitreita. 000 Holtorakennksen rakennsala. 0000 Ale, jol saa sijoittaa olttoaineen jakelaseman. ma 00000 Maanalainen tila. 000 Aleen osa, jolla atoaikat te sijoittaa ihakannen al. 0000 Uloke. 000 Ohjeellinen klkakko. 0000 Noli osoittaa rakennsalan sivn, johon rakenns on rakennettava kiinni. 00000 Merkintä osoittaa rakennksen sivn, jolla te olla sora loskäynti orrashoneista. ik dba 0000 Merkintä osoittaa rakennsalan sivn, jonka oiseen rakennksen seinään ei saa sijoittaa ikknoita. 0000 Merkintä osoittaa rakennsalan sivn, jonka oisten rakennksen lkoseinien sekä ikknoiden ja miden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemela vastaan on oltava vähintään dba. 0000 Leikki- ja oskelaleeksi varatt aleen osa. 000 Ohjeellinen ikki- ja oskelaleeksi varatt aleen osa. 0000 sttettava aleen osa. 000 Ohjeellinen isttettava aleen osa.
0000 Kat. 0000 Katakio/tori. 0000 Ulkoilreitti. 00000 Jalankll ja olkyöräilyl varatt kat/tie. 0000 Ajoyhteys. 000 Ohjeellinen yhteys. 0000 Yisel jalankll ja olkyöräilyl varatt aleen osa. 0000 Yisel jalankll ja olkyöräilyl varatt aleen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. 0000 Pysäköimisaikka. 000 Johtoa varten varatt aleen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. y-slta h 000 Aleen ylittävä katyhteys. 000 Holtoliikenteel varatn nevoliittymän likimääräinen sijainti. 0000 Kataleen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää nevoliittymää. sr- ml- 000 Sojeltava rakenns, joka on rakennstaiteellisesti arvokas tai kankikvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennsta ei saa rkaa eikä siinä saa sorittaa sellaisia korjastai mtostöitä, jotka vaarantavat rakennksen rakennstaiteellisesti arvokkaan tai kankikvan kannalta merkittävän lonteen säilymisen. 00 Kaseloitava maanläjitysale. Aleel ei saa sijoittaa toimintaa tai istttaa kasvillistta joka vaarantaa kaselointirakenteen tiiviyttä.
YLES MÄÄRÄYKS:. Ennen aleiden ottamista kaavan mkaiseen käyttöön on maaerän ilaantneet kohteet hdistettava.. Penttilän sahan raamit (kl) te siirtää Sola-Kstin istoon tai Cederberginakiol ja säilyttää. Raameja tai niiden keskinäistä sijoittela voidaan mttaa siirron yhteydessä raamien oellista lonnetta kitenkaan mttamatta.. Rakennkset te liittää kakolämöverkkoon.. Rakennsten ääasiallisen käyttötarkoitksen mkaisten tilojen alimman lattiainnan korkesaseman te olla vähintään +, mmy.. Nelikerroksisissa rakennksissa te maantasokerroksen ja yli nelikerroksisissa rakennksissa maantaso- ja ylimmän kerroksen jlkisivjen olla erilaiset kin miden kerrosten jlkisivt.. Päärakennksissa te olla tasakattomainen kattomoto. Rakennksissa, joiden jlkisiv on verhoilt (kerrostalot) sekä enintään -kerroksisissa rakennksissa voidaan kattomotona käyttää harja- tai laekattoa, jonka kaltevden te olla : tai loivemi. Harja- ja laekatoissa te kattomateriaalina käyttää rofiililtaan hillittyä eltikatetta.. Asinkortteissa te niillä tonteilla, joiden ihamaat rajatvat toisiinsa, snnitella ja rakentaa ihan ikki- ja oskeltilat sekä isttsaleet yhtenäisiksi. Leikki- ja oskelaleilla sekä isttsaleilla sijaitsevat t te säilyttää, eli niiden oistaminen o aleen käytön tai iden knnon kannalta erstelta.. Jätehollon tilat ja asntojen lkooliset asmista alvevat tilat saadaan rakentaa yhteisiksi eri tonttien välillä. Asinkortteissa jäteholto on totetettava ensisijaisesti kortteli- tai korttelinosakohtaisesti tonttien yhteisin järjestelyin.. Tonttien välisiin rajaseiniin saa tehdä ikknoita ja akkoja. Tonttien välisillä rilla ei tarvitse rakentaa rajaseinää. Aleet on snniteltava ja totetettava siten, että rajaseiniä vastaava alotrvallisstaso on saavtettavissa vaihtoehtoisin keinoin. Tonttirajal sijoittvan rakentamisen voksi tareelliset rasitteet te erstaa tontinmodostamisen yhteydessä. 0. -, AL- ja KOT -korttelialeet: - KOT-korttelialeel saa totettaa asntoja. Asntojen kerrosalan te olla vähemmän kin ot totetetsta kerrosalasta. - Korttelin tonteilla ja sekä tonteilla ja te järjestää yhteiset nevoliittymät Penttilänkadl. - Asinrakennksissa saa maantaso- tai kellarikerrokseen sijoittaa asmista alvevia yhteistiloja, liike-, harrasts-, ja kokoontmistiloja sekä työhoneita. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähialveljen järjestämiseen. - Maantasokerrokset te varstaa ikknoilla. - Pihakansien näkyvien jlkisivintojen ja kaideratkaisjen rakentamistavan te olla mhn rakentamistaaan soiva. - Kaavassa osoitetn kerroslvn lisäksi ei saa rakentaa llakkokerrosta. Rakentamistaa ja jlkisivmateriaalit: - Päärakennsten jlkisivjen te olla ääasiallisesti raattja tai aikallamrattja. Yli -kerroksisissa rakennksissa voidaan käyttää mita kiviaineisia jlkisivmateriaaja. Mahdolliset ementtisamat te häivyttää saman sijoitksen tai jlkisivn intarakenteen avlla. Korttelissa asinrakennsten jlkisivmateriaalina te käyttää ääosin ta. - Päärakennksissa, joiden rnkorakenne on ääosin ta, saa jlkisivissa käyttää ilmeeltään ja väritykseltään viereisten rakennsten kanssa yhteensoivaa ista jlkisivmateriaalia.
Jlkisivsta lkonevat rakennsosat sekä klkakot: - Rakennksen jlkisivsta lkonevat rakenteet, erkkerit ja arvekkeet saavat lotta enintään, metriä tonttirajan yli kat- ja yisel aleel. Tonttirajan ylittävien rakenteiden alainnan te olla vähintään, metrin korkedella maaninnasta. - Korttelin Penttilänraittiin rittvilla rakennsaloilla arvekkeet tai jlkisivt te rakentaa kiinni tontin rajaan. Mtoin kortteissa, ja lähinnä Penttilänraittia ovien rakennsten raitin oiset arvekkeet te lottaa, metriä jlkisivlinjan lkool. - Tonteilla jlkisivsta lkonevat rakenteet, erkkerit ja arvekkeet saavat lotta isttettavaksi osoitetilla aleilla enintään, metriä rakennsalan rajan yli sekä iha-aleilla enintään, m rakennsalan rajan yli. - Liikennemeln voksi Penttilänkadl avatvat arvekkeet te varstaa arvekelasein. - Rakennsten ohjeellisil klkakoil varatl aleen osal saa sijoittaa arveke-, erkkeri- ja terassitiloja. Klkakon te olla rakennksen korkinen. Merkityn rakennsoikeden lisäksi saa rakentaa: - orrashone- ja sisäalatilojen kerrosneliömetriä ylittävän osan kssakin kerroksessa - iha-aleilla ja ihakansilla talosrakennksia enintään 0 kerrosneliömetriä tonttia kohden. - asmista alvevia yhteistiloja enintään 0 kerrosneliömetriä tonttia kohden. - -aleen osil kansien al sekä rakennsten maantaso- tai kellarikerroksiin atojen säilytystiloja sekä kannen al johtavan liskan. - talotekniset tilat rakennksen kerroksiin. - rakennsoikeden lisäksi sallitil tiloil ei tarvitse rakentaa atoaikkoja.. P-korttelialeet - Kortteli te snnitella ja rakentaa yhtenäiseksi Cederberginakion sekä venesatamaan liittyvien laitrirakenteiden kanssa.. TKL-korttelialeet - TKL-korttelialetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen. Mtoin lkovarastointi on aleella kieltty.. EN-kortteliale - EN-korttelialeel saa sijoittaa myös teolliss-, varasto- ja liiketiloja.. L-ale (enesatama) - L-aleel saa sijoittaa satamaalveltiloja sekä veneilyä ja siihen liittyvää holtoa alvevia tiloja. Aletta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen. - L-aleel saa lisäksi sijoittaa lähiliikntaa ja rheila alvevia tiloja sekä asinaleen holtoa ja teknistä holtoa alvevia tiloja ja verkostoja.. LPA--, LPA- ja LP-aleet - LPA- -korttelialeen rakennsalal saa rakentaa liike- ja toimistotiloja enintään kaavaan merkityn rakennsoikeden verran. - LPA--, LPA- ja LP-aleil saa sijoittaa aleen holtoa tai teknistä holtoa alvevia tiloja ja verkostoja. - LPA--, LPA- ja LP-aleil saa sijoittaa ensisijaisesti niihin rittvien ja toissijaisesti enintään 0 metrin etäisyydellä aleen rajalta ovien kortteiden atoaikkoja.
AUTOPKOJA KOSKEAT MÄÄRÄYKS:. Atoaikkoja on varattava tonttia kohden vähintään seraavasti: - Liiketilat: atoaikka ktakin kerrosalan 0 neliömetriä kohden. - Asnnot: atoaikka ktakin kerrosalan neliömetriä kohden. - KOT-korttelialeella mt kin edellä mainitt käyttötarkoitkset: atoaikka ktakin kerrosalan 0 neliömetriä kohti. - Toimisto-, kokos- ja ravintolatilat: atoaikka ktakin kerrosalan 0 neliömetriä kohden - Oiskelija-asnnot: atoaikka ktakin kerrosalan 0 neliömetriä kohden. - Palvel-asnnot (tett asminen): atoaikka ktakin kerrosalan 0 neliömetriä kohden. - Teolliss- ja varastorakennkset: atoaikka ktakin kerrosalan 00 neliömetriä kohden.. Korttelissa sijaitsevil toiminnoil ei tarvitse varata käyttötarkoitksen edellyttämiä atoaikkoja.. Maantasoatoaikat on jäsenneltävä enintään 0 atoaikkaa käsittäviin osiin. Atoaikat te erottaa isttksin tai mrein msta iha-aleesta.. Maantasoatoaikoista saa kattaa enintään 0%.
Tämä ohjakartta täyttää.. annetn kaavoitsmittasasetksen määräykset. Joensssa..0 Todistetaan, että tämä asemakaavakartta on kanginvaltston. äivänä hhtikta 0 öytäkirjan :n kohdalla tekemän äätöksen mkainen. Joensssa äivänä kta 0 Timo Lajnen kangingeodeetti Mikko Kärkkäinen kanginlakimies JOENSUUN KAUPUNK TEKNNEN RASTO, KAAOTUS, MUUNTAMONTE, 000 JOENSUU kanginosan kat-, vesi- ja virkistysaleiden sekä PENTTLÄN () kanginosan korttelin osan ja kat-, vesi- ja virkistysaleiden asemakaavan mtos. Asemakaavan mtoksella modost kanginosan kat-, vesi- ja virkistysaleita ja PENTTLÄN () kanginosan korttelit -0 sekä kat-, katakio-, liikenne-, vesi- ja virkistysaleita. (PENTTLÄNRANNAN. ASEMAAAMUUTOS) TekLK Näht KH K..0 0..-..0..0 0..0 Pvm..0 Mk :000 Snn. TL Arkisto / Kaavoitsäällikkö Jha-Pekka artiainen Piirt. TL/LL-A/KK