Kalajoen liikuntapalvelut Erityisliikunta Kalajoella 2014 Erityisliikunnan peruskartoitus Jouko Moilanen Saku Rikala 31.3.2014 1
SISÄLLYS 1. JOHDANTO......3 2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA...4 2.1. Erityisryhmien liikunnan asema lainsäädännössä...4 2.2. Erityisryhmien liikunnan määrittely ja merkitys.... 5 2.3. Erityisryhmäläisten määrä Kalajoella....7 3. ERITYISLIIKUNNAN NYKYTILANNE KALAJOELLA...10 3.1. Erityisliikuntaryhmät ja ohjaajaresurssit Kalajoella... 10 3.2. Liikuntapaikkojen soveltuvuus erityisryhmille 15 3.2.1. Sisäliikuntapaikat.15 3.2.2. Ulkoliikuntapaikat 19 3.3. Erityisliikuntakortti..20 4. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA. 20 5. ERITYISLIIKUNNAN ASEMA KALAJOEN LIIKUNTAPALVELUISSA... 22 6. YHTEENVETO 24 LIITTEET...26 2
1. JOHDANTO Liikuntatieteellinen Seura on käynnistänyt huhtikuussa 2013 Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hankkeen. Hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta 1997 1999, 2004 2006 ja 2007 2009. Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, - tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Liikuntatieteellinen Seura kutsui keväällä 2013 Kalajoen kaupungin mukaan Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeeseen. Sivistyslautakunnan kokouksessa 18.3.2013 Kalajoen kaupunki päätti lähteä mukaan hankkeeseen yhdessä Euran, Huittisten, Loviisan, Orimattilan, Mänttä-Vilppulan ja Alajärven kanssa. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli 10 000 asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa kehittää. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden (esim. Liikkuva Koulu -ohjelma) kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. Kalajoen kaupungin ensimmäisenä toimenpiteenä oli kasata erityisliikunnan kehittämistyöryhmä viemään hanketta eteenpäin Kalajoella. Kesäkuun kokouksessa sivistyslau- 3
takunta nimesi kehittämistyöryhmän, joka koostui eri hallinnonalojen työntekijöistä ja viranhaltijoista. Työryhmän kokoonpano on: - Veli Ainali Sivistyslautakunnan vpj. - Veijo Vedenoja Sosiaali- terveyspalvelut - Päivi Karhula Koulutoimi - Tuomo Himanka Urheiluseura - Sanna Isokääntä Kansalaisopisto - Hannu Lahti Vammaisneuvosto Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on ollut selvittää erityisliikuntapalveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita Kalajoella, kuten erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja yhdistysten tarpeet. Peruskartoitusta varten tehtiin kysely, joka kohdistettiin paikallisille vammais-, eläkeläis- ja veteraanijärjestöille. Peruskartoitukseen kirjattiin kyselystä saadut tulokset ja johtopäätökset. 2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 2.1. Erityisryhmien liikunnan asema lainsäädännössä Suomen perustuslain 16 :ssä säädetään sivistyksellisistä perusoikeuksista. Pykälän toisessa momentissa todetaan, että: Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. Lain velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli paikallistasolla kuntiin. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen Liikunnan edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. 1 Liikunnasta säädellään tarkemmin liikuntalaissa, jossa erityisliikunnalla on keskeinen asema. Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edis- 1 Sjöholm, K. 2005. Kuntien liikunta- ja nuorisotoimi, Suomen kuntaliitto, luentomoniste. Suomen Urheiluopisto. 4
täminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Liikunnalliseen tasa-arvoon sisältyy erityisryhmien oikeus harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantaa liikuntajärjestöt. Yhtenä osana edellytysten luomista kunnan tulee kuitenkin järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kuntien tehtäviin sopii huolehtia niiden ihmisten liikuntamahdollisuuksista, jotka jäävät yleisten liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Liikuntalain perusteluissa jopa linjataan, että kunnan tehtävänä on liikunnan järjestäminen erityisryhmille ja tarvittaessa myös muulle väestölle. Tämä on ymmärrettävä linjaus, sillä osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa, joten julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yleinen yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Yhdenvertaisuuslain mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 2.2. Erityisryhmien liikunnan määrittely ja merkitys Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava liikunta) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmien liikunnan määritelmä tarkoittaa erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Osa iäkkäistä henkilöistä on varsin toimintakykyisiä, joten heidän kohdallaan erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 2 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu hyvin karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin 20 25 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 2 2Kalajoen Liikuntasuunnitelma 2013. 3 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 5
Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin 250 000 henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 3 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Erityisliikunnassa korostuvat terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Erityisliikunta onkin suurimmalta osin kuntoutusta tai kuntouttavaa liikuntaa. Muita erityisliikunnan toimintamuotoja ovat erityisliikuntakasvatus, kunto- ja virkistysliikunta, kilpa- ja tulosurheilu sekä huippu-urheilu. Liikunnalla on yleensä tärkeä merkitys esimerkiksi lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehittymiselle tai aikuisen yleiselle terveydelle, kunnolle ja liikuntakykyisyydelle, vapaa-ajan harrastamiselle, työkykyisyydelle sekä elämän laadulle. Erityisryhmiin kuuluvat voivat kuitenkin hyötyä säännöllisestä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Kullakin erityisryhmällä on jokin tietty osa-alue, johon erityisliikunnalla pyritään vaikuttamaan. Erityisryhmien liikunnalla voidaan parantaa henkilön terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 4. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. 5 Liikunnan ennaltaehkäisevän merkityksen lisäksi vammainen, iäkäs tai pitkäaikaissairas henkilö voi hyödyntää liikuntaa kuntoutuksensa eri vaiheissa. Liikunta liittyy kaikkiin kuntoutuksen, sosiaalisuuden ja kasvatuksen- alueisiin. Kuntoutuksen kohde ei välttämättä tiedä tai tiedosta liikunnan merkitystä kuntoutusmuotona eikä ehkä osaa hakea 4 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003. 5 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 6
tukea oikeista paikoista. Kuntoutuksen ja liikuntatoimen ammattilaisille jää näin ollen suuri vastuu arvioida, opastaa ja motivoida vammaista, iäkästä tai pitkäaikaissairasta henkilöä hänen liikunnan tarpeensa määrittämisessä sekä hänen mahdollisuuksiensa ja rajoitustensa tiedostamisessa. 6 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet 7. 2.3. Erityisryhmäläisten määrä Kalajoella Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan siis noin 20 25 prosenttia väestöstä. Kalajoella oli vuonna 2011 asukkaita noin 12 600 8, joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin 2 500 3 200 henkilöä. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Ikäihmiset Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 9 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 10. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovat- 6 Mälkiä, Esko Rintala, Pauli: Uusi Erityisliikunta - Liikunnan sovellukset erityisryhmille. 2002. 7 Koivumäki, Kari: Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. 2004. 8 Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta 2011. 9 Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura 2012. 10 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM 2011. 7
kin ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Kalajoella oli vuonna 2011 2 473 yli 65 -vuotiasta henkilöä eli noin 20 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä yli 65-vuotiaista oli vuonna 2011 2 712 henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Kalajoella lähes 3 300 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 25 prosenttia asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan vain henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan esimerkiksi niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Kalajoella vuonna 2011 arviolta noin 550 700 henkilöä. 11 Pitkäaikaissairaat Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 12 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 13 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 14 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Kalajoella oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 3 507 henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 15 11 Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. 12 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen. 2006. 13 Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010. THL 2010. 14 Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura 2002. 15 Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. 8
Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 prosentilla Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009 jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Kalajoen asukasmäärällä tämä tarkoittaisi noin 3 500 henkilöä. 16 Kalajoella oli vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä 612 henkilöä. 17 Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Kalajoella noin 3 500 henkilöä, joista yli 65 - vuotiaita on arviolta noin 1 500 1 700 henkilöä Vammaiset Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 18 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. 19 Kun vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, esiintyy vammaisten määristä erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 prosenttia. Tämän arvioin mukaan Kalajoella olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 630 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta jopa yli 1 000 henkilöön. Vammaisten määrää voidaan arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Kalajoella etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 812 henkilölle seuraavasti: 16 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009 -kysely. 17 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela 2012. 18 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2008. 19 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp. 9
- Lasten vammaistukia 91 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 29 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 692 henkilölle 20 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Eri tavalla vammaisia voi siis arvioida olevan Kalajoella noin 800 1 000 henkilöä. ERITYISRYHMÄ ARVIO MÄÄRISTÄ Pitkäaikaissairaat n. 3 500 henkilöä Eri tavalla vammaisia n. 800 1 000 henkilöä Iäkkäät/Joiden toimintakyky on heikentynyt n. 2 500/550 700 henkilöä Karkea arvio erityisryhmäläisistä yhteensä 2 500 3 200 henkilöä Arvio Kalajoen erityisryhmäläisistä 3. ERITYISLIIKUNNAN NYKYTILANNE KALAJOELLA 3.1. Erityisliikuntaryhmät ja ohjaajaresurssit Kalajoella Kaupungin liikuntapalveluiden järjestämä erityisliikunta (12 ryhmää): Kaupungin liikuntapalvelut järjestää kunto- ja ennaltaehkäisevää terveys- sekä harrasteliikuntaa kaiken ikäisille. Kuntoliikuntapalveluita ja tilaisuuksia on tarjottu myös sellaisille kuntalaisille, jotka ovat järjestäytyneen liikuntatoiminnan ulottumattomissa. Viikoittain kokoontuu Ikäihmisille tarkoitettu kuntosali ja uimahallin tuetut viikoittaiset harjoitusvuorot. Tavoitteena on tukea ikäihmisten sekä kroonisesti sairaiden vajaakuntoisten henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä. Erityisryhmille suunnattuja liikuntapalveluita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ko. ryhmien, eri viranomaisten kuin myös järjestöjen kanssa. Kaupungin liikuntapalveluiden ryhmät ovat: o o o o Kuntojumppa 4 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 20 hlöa Tuolijumppa 3 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkokko n. 10 hlöa Kuntosali 4 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 15 hlöa Erityislasten vesiliikunta, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 5 hlöa 20 Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela 31.12.2011. 10
Kalajoen liikuntapalveluilla ei ole palkattua erityisliikunnanohjaajaa. Liikuntapalveluilla on neljä tuntiohjaajaa, joista kaksi toimii erityisliikunnan parissa. Yhteenlaskettu viikkotuntimäärä erityisliikunnan osalta on 11 tuntia/viikko. Toisella ohjaajalla on liikuntaneuvoja pätevyys ja toisella vankka käytännön kokemus vertaisohjaajana erityisliikunnasta. Perusturvapalveluiden järjestämä erityisliikunta/kuntouttava toiminta (yhteensä 26 ryhmää): Kalajoen terveyskeskuksen fysioterapian ryhmät (13 ryhmää): o Tasapaino- ja koordinaatioryhmä o Fibromyalgia-ryhmä o Reumaryhmä o Miesten ja naisten selkäryhmät o Kolme lonkka-polviryhmää o Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmä o Niska-hartiaryhmä o Miesten neurologinen kuntosaliryhmä 1 ja 2 o Tuoliryhmä (asiakkaille, jotka ei pysty enää harjoittelemaan seisten kauaa) Himangan ryhmät (9 ryhmää): o Liikuntatoimen pitämä allasryhmä o Allasryhmä sotaveteraanit/ikääntyneet ryhmä o Naisten allasryhmät o Miesten Allas tuki-ja liikuntaelinsairaille o Neurologisten miesten allasryhmä o Reumaryhmä o Lonkka /polviryhmä o Voimaa Vanhuuteen ryhmä Päiväkeskuksen asukkaille o Luut Lujaksi tasapainoryhmä Merijärven ryhmät (3 ryhmää): o Palvelukeskus Salmenrannassa käy kerran viikossa Kalajoen kaupungin fysioterapeutti pitämässä liikuntaryhmän Salmenrannan asukkaille. Tarvetta liikunnalle olisi varmastikin lisää, riippuu kuitenkin aina asukkaiden kunnosta. Tällä hetkellä Salmenrannassa on hyväkuntoisia asukkaita, joiden kohdalla liikunnasta on hyötyä. 11
o Salmentien Palvelutalossa ja Kilpukan kuntosalissa kaksi ryhmää. Ryhmät koostuvat leikkausten jälkitiloista, tuki- ja liikuntaelinsairaista sekä neurologisista sairauksista kärsivistä asiakkaista. Seniorikeskus Mäntyrinteellä Kalajoella järjestetään asukkaille 3-4 kertaa viikossa liikuntatuokiota, kuten. Liikuntatuokioita vetää kuntohoitaja, joka työskentelee 50 % työajalla. Muunlaisia liikuntaryhmiä ei Mäntyrinteellä ole - yksilötoimintaa kylläkin. Kalajoella toimii Veteraanikuntoutus, johon voivat hakeutua vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneet veteraanit, jotka ovat haavoittumattomia tai joilla sotavammasta johtuva invaliditeetti on alle 10 %. Veteraanikuntoutus on maksutonta. Kalajoella ei ole erikseen veteraaneille omaa erityisliikuntaryhmää, vaan veteraanit voivat osallistua perusturvan kuntoutuksen ryhmiin. Veteraaneille puolisoineen tarjotaan kylläkin maksutta oikeus Kylpylä Sani Fanissa uintiin ja vesijumppaan. 21 Näiden ryhmien lisäksi erityisryhmille järjestettiin Hiekkasärkillä elokuussa 2013 erityisryhmien liikuntatapahtuma. Kalajoen kaupungin vammaispalvelut, Kalajoki Akatemia/liikuntapalvelut, Kylpylähotelli Sani, Rautio Sports, Safaritalot, Hiekkasärkät Golf ja Ylivieskan ammattiopisto järjestivät elokuussa erityisryhmiin kuuluville Rantariehatapahtuman Kalajoen Hiekkasärkillä. Tapahtumassa pääsi tutustumaan erilaisiin liikuntalajeihin (kuten melonta, golf, ja minigolf, suppailu), pelaamaan lentopalloa ja heittämää frisbeetä sekä tanssimaan. Vuonna 2014 vastaavanlainen tapahtuma järjestetään sekä talvella että kesällä. Perusturvan henkilöresurssit erityisliikunnan ja kuntoutuksen kannalta ovat neljä fysioterapeuttia ja kaksi kuntohoitajaa. Koulutoimen järjestämä liikunta erityisryhmille: Ala- ja yläkouluilla erityisoppilaat on integroitu perusopetusryhmiin. Erityisoppilailla voi olla oma henkilökohtainen opetussuunnitelma, mutta he osallistuvat liikuntatunneille mahdollisuuksiensa mukaisesti. Kansalaisopiston liikuntaryhmät: Kansalaisopisto järjestää eri puolilla kaupunkia eri liikuntamuodossa 23 harjoitusryhmää. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa opiston lukukauden ajan. Kansalaisopiston ryhmistä voi seuraavien ryhmien katsoa soveltuvan erityisryhmille, kuten iäkkäille, joilla toimintakyky on heikentynyt: 21 Kalajoen kaupungin internetsivut ja veteraanikuntoutuksesta sähköpostitse saadut tiedot. 12
o Eläkeläisten kuntojumppa -ryhmä o Seniorimiesten kuntojumppa, 2 ryhmää Ryhmiä ohjaa kolme kansalaisopiston palkkaamaa ohjaajaa. Ryhmät eivät ole varsinaista erityisliikuntaa. Seniorimiesten kuntojumpissa on mukana ikääntyneitä, mutta suhteellisen hyväkuntoisia miehiä. Suurin osa on eläkkeellä olevia, mutta mukana on muutama työikäinen. Eläkeläisten kuntojumpassa on mukana ikääntyneitä sekä juuri eläkkeelle jääneitä, mutta suhteellisen hyväkuntoisia sekä miehiä että naisia. Naisten kuntojumpan osallistujat ovat eri-ikäisiä hyväkuntoisia. Suurin osa on työikäisiä ja vain muutama eläkkeellä oleva. Kristillisen Kansanopiston kurssit: Kalajoen Kristillinen kansanopisto järjestää erityisryhmille vuosittain kursseja, joiden ohjelmassa on kurssilaisille ohjattuja liikuntatunteja kerran viikossa. Liikuntalajeina erilaiset pallopelit, jumpat ja lenkkeily. Yhdistysten järjestämä erityisliikunta (14 ryhmää + 1 tapahtuma): Kehitysvammaisten tuki ry. (jäsenmäärä 40, joista aktiivisia 10) o Erityisryhmän uinti, ryhmäkoko n. 10 hlöä o Kesäliikuntakerho, kävely/juoksu/pallopelejä/venyttelyä/jumppaa, ryhmäkoko 12 25 hlöä o Kuntosali-liikuntaryhmä, ryhmäkoko 15 20 hlöä o Ohjaaja: Kaupungin kesätyöntekijä ja Tuula Typpö Kalajoen Syöpäpotilaskerho ry. (jäsenmäärä 300, josta aktiivisia 100) o Vesijumppa (syöpää sairastaville ja heidän omaisilleen), ryhmäkoko n. 15 hlöä o Ohjaajat: Kylpylän liikunnanohjaajat Himangan eläkeläiset ry. (jäsenmäärä 210, josta aktiivisia 50) o Vesijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 10 12 hlöä o Senioritanssi (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 24 hlöä o Keppijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 20 hlöä o Tuolijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 30 hlöä o Ohjaajat Heikki Spak ja Ulla Vähärautio Eläkeliitto Kalajoki ry. (jäsenmäärä 445, josta aktiivisia 85) 13
o Senioritanssi (avoin), ryhmäkoko n. 14 hlöä Kalajoen Reumayhdistys ry. o Tuolijumppaa kerran viikossa ohjattuna, ryhmäkoko n. 20 25 hlöä o Reumavesijumppa Sani Fanissa o Yhdessä kehitysvammaisten kanssa viikoittain yhteistä kuntosali/liikuntasalijumppaa ammattioppilaitoksen salilla. Yhteistyö kehitysvammaisten ryhmän kanssa alkoi kokeiluna, mutta se on toiminut hyvin ja sitä on jatkettu. Reumayhdistys ei ole saanut ryhmään ohjaajaa, mutta porukasta on löytynyt aina vetäjä. Ryhmäkoko n. 30 hlöä. o Lisäksi on järjestetty muun muassa sauvakävelyä ja pienemmillä porukalla uintia Kalajoella sekä naapurikunnissa, joissa vanhemmat mukana (9 hengen ryhmä). Lisäksi Raution Kisailijat ry:lla on Rautio-viikon aikana vammaisten urheilutapahtuma. Erityisliikuntaryhmistä kysyttiin myös Kala- ja Pyhäjokilaakson Diabetesyhdistykseltä, Kalajoen Kansallisilta Senioreilta, Sotainvalidien veljesliiton Kalajoen osastolta, Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten Kalajoen kerholta, Kalajoen Sydänyhdistykseltä, Himangan Seudun Invalideilta, mutta näillä yhdistyksillä ei ollut erityisliikuntatoimintaa. Yhteenveto ryhmistä: JÄRJESTÄJÄ Kaupungin liikuntapalvelut Perusturvapalvelut Kansalaisopisto Yhdistykset YHTEENSÄ KOHDERYHMÄ Pitkäaikaissairaat Vammaiset Ikäihmiset YHTEENSÄ LIIKUNTAMUOTO Uinti ja vesiliikunta Kuntosali ja lihaskunto Erilaiset jumpat Tanssi Monilajiset Erilainen kuntouttava toiminta YHTEENSÄ RYHMIÄ 12 kpl 26 kpl 3 kpl 14 kpl 55 KPL RYHMIÄ 25 kpl 5 kpl 25 kpl 55 KPL RYHMIÄ 7 kpl 6 kpl 13 kpl 2 kpl 1 kpl 26 kpl 55 KPL 14
Liikuntapalveluiden ja yhdistysten ryhmissä on osallistujia arviolta noin 370. Tämän lisäksi on vielä mm. kansalaisopiston ryhmät ja fysioterapian kuntouttava toiminta sekä palvelukeskusten liikuntaryhmät, joten osallistujamäärät nousevat arviolta 400 500. 3.2. Liikuntapaikkojen soveltuvuus erityisryhmille 3.2.1 Sisäliikuntapaikat Merenojan liikuntasalin esteettömyyttä on selvitetty Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKA-hankkeelle, joka on pyrkinyt selvittämään kaikkien Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyden. Pääliikuntapaikaksi määriteltiin hankkeessa kunnan käytetyin liikuntapaikka vuosittaisen kävijämäärän mukaan. Selvityksessä ei ole kyse laajasta ammattilaisen tekemästä esteettömyyskartoituksesta vaan esteettömyys selvitettiin vain pääpiirteittäin viiden osa-alueen osalta: pääsisäänkäynti, kulkuväylät, portaat ja hissi, WC sekä pukeutumis- ja peseytymistilat. Tiedot esteettömyydestä on kerännyt liikuntasihteeri. Myöhemmin samalla konseptilla on kerätty tietoa myös muutaman muun sisäliikuntapaikan esteettömyydestä. Merenojan liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynti on katettu, valaistu ja tasainen + Pääsisäänkäynnin yhteydessä ei ole portaita + Sisäänkäyntioven voi avata yhdellä kädellä - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen - Portaissa ei ole käsijohteita WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä - Kulku tilaan ei ole opastettu - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetöntä wc:tä/invawc:tä 15
Tyngän aluekoulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Sisäänkäynti on pihan tasossa ei tarvitse luiskaa - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Sisäänkäyntiovessa on matala kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä Pohjankylän koulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynnin yhteydessä on liuska - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: + Kohteessa on esteetön wc/inva-wc + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Kulku tilaan ei ole opastettu Kalajoen ammattiopisto Arteman liikunta-/kuntosalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä 16
Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä - Kulku tilaan ei ole opastettu - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetöntä wc:tä/invawc:tä Kylpylä SaniFani uimahallin, kylpylän, kuntosalin ja keilahallin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynnin läheisyydessä on liikuntaesteisten autopaikkoja + Kulku pääsisäänkäynnille on opastettu + Sisäänkäynnin yhteydessä on luiska - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita + Portaissa on käsijohteita + Kylpyläosastolle ja keilahalliin pääsee hissillä + Kulkuväylillä on istuimia levähtämiseen - Kuntosaliin ja kylpyläosastolle on pääsy tavarahissillä, mutta hissin kunnossapito on lopetettu ja hissi on poissa käytöstä - Kuntosaliin sisäänkäynnin portaissa ei ole luiskaa WC: + Kohteessa on esteetön wc/inva-wc Pukeutumis- ja peseytymistilat: + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy + Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä on esteetön wc/inva-wc + Kylpylän saunaosastolla on erillinen inva-sauna Rahjan koulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy - Kulku tilaan ei ole opastettu 17