Järjestöasiain neuvottelukunta JANE - uudenlainen järjestö-kunta yhteistyörakenne Rovaniemi 24.11.2012 Elina Pajula, erityisasiantuntija
SOSTEn toiminnan tarkoitus alueellisella, valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla: 1) olla sosiaali ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija, joka itsenäisesti ja yhteistyössä rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa 2) edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä 3) edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä 4) toimia yhdenvertaisuuden, yhteiskunnallisen tasa arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi 5) toimia ihmisten perusoikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi.
SOSTEn perustiedot 179+65 jäsentä SOSTEn toimielimet ovat yhdistyksen kokous, valtuusto ja hallitus Yhdistyksen kokous on kolmen vuoden välein, ensimmäinen maaliskuussa 2012 Toimistot Hki, Oulu, Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä Ajankohtaista: www.soste.fi NOSTE
Sisältö Järjestö-maakuntaliittoyhteistyön prosessi Janen tavoitteet ja toteutus Arviointia
Maakuntaliitto järjestöt yhteistyöprosessi 8/2005 Järjestöfoorumi Työryhmä 9/2007 I kokoonpano 4/2008 2005-09 Pohjois- Karjalan maakuntaliitto Hyvinvointiryhmä Hyvinvoinnin koordinointi -hanke Hyvinvointialan Järjestöstrategia -Maakuntaliiton resurssoima -Yhteistyössä järjestöjen kanssa -36 toimenpideehdotusta Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta - Maakuntaliiton asettama - Monialainen - Tavoitteet (4) II kokoonpano 8/2009 EP 2009
Neuvottelukunnan tavoitteet (1) Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa (2) Edistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä (3) Kehittää uusia toimintamuotoja ja rakenteita kansalaisjärjestöjen toiminnan helpottamiseksi ja laajentamiseksi (4) Edistää demokratiaa ja osallisuutta tuomalla kansalaisten ääni kansalaisjärjestöjen kautta osaksi maakunnallista ja kunnallista päätöksentekoa
Kriteerit Neuvottelukunnan jäsenet edustavat järjestöjä eri toimialoilta. Neuvottelukunnan jäseniksi valitaan henkilöitä, jotka ovat alansa asiantuntijoita, aktiivisia henkilöitä ja joilta löytyy aikaa ja tahtoa rakentaa järjestöyhteistyötä neuvottelukunnan puitteissa. Valittu edustaja sitoutuu toimimaan viestin viejänä neuvottelukunnan ja oman toimialueensa järjestöjen välillä. Kokoonpanossa pyritään maakunnallisuuteen ja siihen, että mukana on sekä järjestöjen työntekijöitä että luottamushenkilöitä.
Kriteerit Neuvottelukuntaan valitaan jäseniä järjestöstä riippuen neli- ja kaksivuotiskaudeksi siten, että vakiintuneen yhteistoimintarakenteen omaavista järjestöistä edustajat valitaan koko toimikaudeksi. Muiden järjestöjen osalta jäsenyys kiertää kahden vuoden jaksoissa. Neuvottelukuntaa voidaan tarvittaessa täydentää kesken toimikauden. Maakuntaliitto nimeää neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, kuntaedustajan ja asiantuntijaedustajat. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan sihteerin.
Neuvottelukunnan jäsenet / Edustajat seuraavilta tahoilta Pj Juha Hämäläinen, P-K maakuntaliitto Vpj Timo Puustinen Yhteyshenkilö maakuntasuunnittelija Irma Ahokas- Kukkonen VARSINAISET SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry P-K:n kylät P-K kansanterveyden keskus PoKaLi SPR Savo Karjala P-K työttömien toimintajärjestö Joensuun seudun monikulttuurisuusyhd. Jomoni Joensuun setlementti VARAJÄSENET P-K Sosiaaliturvayhdistys ry Jetina P-K:n Sydänpiiri Kalevan Rasti, Joensuu SPR Viinijärvi Tohmajärven aktiivit Jomoni MLL, P-K:n piiri
Neuvottelukunnan jäsenet / Edustajat seuraavilta tahoilta VARSINAISET Kotikartanoyhdistys 4 H, Ilomantsi Eläkeliiton PK piiri Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Teatteriyhdistys Satama ry Joensuun seudun luonnonystävät Suomen metsästäjäliiton P-K:n piiri MSL Kuntaedustaja: Pauli Vaittinen Asiantuntijajäsenet: Mari Suhonen Ely-keskus, VARAJÄSENET Joensuun seudun mielenterveysseura 4 H, Joensuu Eläkeläiset ry P-K aluejärjestö Joensuun seudun diabetesyhdistys Joensuun popmuusikot Savo Karjalan luontopiiri Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö TSL Asiantuntijajäsen: varalla Kristiina Martikainen Joensuun seudun TE-toi misto
Janen toiminnan organisointi Jane maakuntaliiton strateginen teemaryhmä Työvaliokunta: - Pj, vpj, Tuomo Eronen (P-K kylät), Mirja Huuskonen (Pkssk) maakuntasuunnittelija Irma Ahokas-Kukkonen, Elina Pajula (siht) Kokoukset (varsinaiset tai varsinaiset ja varajäsenet) Janen koulutustyöryhmä (avoin) Janen Venäjä työryhmä (avoin)
Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa JärjestöStara palkinto Tilaisuudet, koulutukset Järjestöfoorumit Järjestöpäivät Tiedotus: Tiedotusvälineet Sosiaalinen media www.jelli.fi
Edistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä Järjestöt esillä Janen kokouksissa (2012): 6.2 eläkeläisjärjestöt 23.3 monikulttuurisuusteema, sisäinen turvallisuus 9.5 terveys ja kiertävä/jalkautuva toiminta esim Kiertävä pysäkki, Pokat-päivitys 16.8 henkinen hyvinvointi, mielenterveysjärjestöt 4.10 lapset ja perheet 4.12 hyvinvointiohjelma Kuntakierros (2009-2011): kaikki P-K kunnat Järjestöyhteishenkilöt kuntiin Janen koulutustyöryhmä: Järjestöfoorumit 04 /2012 Kitee Järjestöpäivät 11/2012 Ilomantsi Vapaaehtoistoiminnan yhteinen kehittäminen; Flash mob 4.12.2012 Janen Venäjätyöryhmä Venäjäyhteistyö
Kuntakierrokselta Järjestöyhteistyölle toivotaan kunnissa yhtä aktiivista tai aktiivisempaa roolia tulevaisuudessa Neuvottelukunnalta toivotaan yhteydenpitoa ja tukea kuntien järjestötoimijoille Järjestökentän painoarvolle toivotaan nostetta aluekehittämistyössä
Kehittää uusia toimintamuotoja ja rakenteita kansalaisjärjestöjen toiminnan helpottamiseksi ja laajentamiseksi Järjestötietopalvelu Jelli: - ajantasaiset Jane-sivut Koulutus Yhteisen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen: - Vapaaehtoistoiminnan viikko joulukuussa: 4.12 Flash mob -tapahtuma Sisäinen turvallisuus
Edistää demokratiaa ja osallisuutta tuomalla kansalaisten ääni kansalaisjärjestöjen kautta osaksi maakunnallista ja kunnallista päätöksentekoa Maakunnan ohjelmatyö: - Järjestönäkökulma vahvasti maakunnan ohjelmissa Kehittämiskysymyksiä: Miten järjestöt mukana kuntien työryhmissä: Jane lähestyy kuntia Jane aloitteellinen eri teemoihin liittyvien kansalaiskuulemisten organisoimisessa: kansalaisraadit ym
Arviointia, järjestöt Uudenlaista yhteistä vaikuttamista Myönteistä ilmapiiriä saatu aikaan järjestöissä ja kunnissa Pysyvä, laaja-alainen yhteistyörakenne synnytetty maakuntaan luotu puhtaalta pöydältä kokonaan uusi toimintamalli! Maakuntaan jalkautuminen: mm. foorumit Sitoutumisen haasteellisuus Kannanottoja ja hankkeita Pitäisikö kansalaisilta kysyä heidän odotuksiaan neuvottelukunnalle!
Arviointia Tietoisuuden kasvu maakuntaliitossa ja jonkin verran kunnissa: - maakuntaliiton ihmisiltä kiitettävää paneutumista - maakuntaliiton mukana olo on tuonut toiminnalle uskottavuutta Tavoitteet tehtiin yhdessä järjestöjen kesken Verkostoitumista ja yhteistyötä edistetty
Johto Järjestöjen käynnistämä toiminta maakuntaliiton näkökulmasta aktiivista ja onnistunutta - Järjestöt ovat sitoutuneet - Valmistelu ollut hyvää - Maakuntaliitto on osoittanut henkilöresursseja toimintaan - Maakunnallinen tuki ja status järjestöjen yhteistyölle ja toiminnalle järjestöjen rooli on vahvistunut ja tulee vahvistumaan
Arviointia 11/2011 Kaikki kunnissa ei arvosteta järjestöjen työtä Suurin ongelma ihmisten asenne: miten voimme vaikuttaa asenteisiin Järjestöjen organisoimaa kerhotoimintaa kouluille, vanhempainyhdistyksillä keskeinen rooli Vaikuttamistoiminnan idea esille nuorille koulussa Yhteisen yhteisöllisen toiminnan tekeminen kuntatasolla Kunnalliset työryhmät: järjestöjä mukaan työryhmiin: järjestöedustajat voivat organisoida teemaryhmiä kansalaisille
Arviointia 11/2011 Janesta ei saa tehdä byrokraattista, kunnan asia ei ole ohjata järjestöjä. Antaa kaikkien kukkien kukkia Järjestöjen rooli kuntien strategioissa: näkyvämmäksi Kylätoiminta mukaan yhteistyökumppaniksi, ei pelkästään kunnat Järjestöjen toimintojen esittelyä Janen kokouksiin keskinäisen oppimisen ja vuorovaikutuksen tueksi
Kehittämiskysymyksiä Miten neuvottelukunnan toiminta ohjautuu ja kuka prosessia ja tuloksia arvioi. Miten säilytetään myös jatkossa järjestölähtöisyys vahvan aluekehitysviranomaisen huomassa. Miten edustuksellinen rakenne edistää aitoa yhteistyötä ja toimii uusiutuvana ja dynaamisena. Miten toimintaa kehitetään niin, että kansalaisnäkökulma sekä osallistumisen ja osallisuuden elementit vahvistuvat aluekehityksessä.