Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle

Samankaltaiset tiedostot
Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Ritajärven luonnonsuojelualue ja sen kehittäminen

Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta

METSO-ohjelma

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala

Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Monimuotoisuuden suojelu

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

RITAJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUE HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

Luonnonsuojelualueen laajentaminen Eräpyhän alueella 190/ /2014

LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMINEN ERÄPYHÄN ALUEELLA

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Kunnanhallitus Kunnanhallitus

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI 24.1 )

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

NATURA VERKOSTO

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 0/ ~ PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI )

160 Aitolahden Koikansuon luonnonsuojelualueen muodostaminen luonnonsuojelulain nojalla. Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko

METSO-ohjelma :

Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 2017

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Valtuusto Sivu 1 / 1

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Koirasuonmäen-Pertinkulman luonnonsuojelualue Kunta: Hollola Kiinteistö: Koirasuonmäki-Pertinkulma ( ) Pinta-ala:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI )

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Elinkeino:, liikenne- ja PÄÄTÖS HAMELY/931/2018 ymparistokeskus

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ

Rovaniemen kaupunki Oikaraisen kylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavan muutos Tilojen 57:30, 57:33, 57:54, 57:56 ja 57:86 alueella


AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

PÄÄTÖS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA (LUONNONSUOJELULAKI )

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

LUO/37N2017 Häme Luonnonvarayksikkö Välimaan luonnonsuojelualue. Kiinteistö: Välimaa ( )

Elinkeino-, liikenne- ja TÖS HAMELY/1447/2017 ymparistokeskus

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ KH suunn. 1

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

Säästetään Kauppi-Niihaman metsät luonnolle ja virkistyskäytölle. Vertaissuunnittelutyöpaja

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kyläyhdistysten vuosiavustukset 110/ /2015, 178/02.05.

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Espoon kaupunki Päätös saapunut: Sivu / 721 / 2009 BERGÖ - RAMSÖN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

SEPÄNKYLÄ Vanhankaupungintien asemakaava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Transkriptio:

Maaseutulautakunta 49 01.10.2014 Maaseutulautakunta 21 15.04.2015 Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle 277/14.03.02/2014 MAALTK 01.10.2014 49 Valtioneuvosto asetti maaliskuussa 2008 tekemässään periaatepäätöksessään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta vuosille 2008 2016 tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Periaatepäätöksen mukaan suojelualueiden perustamisehdotuksia metsiinsä voivat tehdä kaikki metsänomistajaryhmät valtiota lukuun ottamatta. Näin ollen myös kunnat voivat tarjota omistamiaan metsiään suojeltavaksi METSO-ohjelman puitteissa. Kunnat ovat merkittävä metsänomistajaryhmä ja niiden omistamissa metsissä on usein sellaisia erityisiä monimuotoisuusarvoja, joiden turvaaminen on METSOn tavoitteiden kannalta tärkeää. Kuntien tarjoamia metsiä on toistaiseksi suojeltu METSO:ssa pääasiassa hankkimalla kohteet valtion omistukseen. Ympäristöministeriö katsoo, että kuntien omistamien METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävien metsien suojelua tulee jatkossa tehostaa kehittämällä kunnille tarjottavia tukikeinoja METSOn toteutuksessa. Kunnat ovat voineet vuosina 2010 ja 2011 hakea ympäristöministeriöltä rahoitusta METSO-kohteiden inventointiin omistamissaan metsissä ja siinä yhteydessä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käytön tai luonnonhoidon suunnitteluun. Näiden inventointien tavoitteena on löytää kuntien omistamista metsistä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät alueet ja esittää niille tarpeelliset suojelu- ja hoitotoimenpiteet. Inventointitukea on tähän mennessä myönnetty yli 30 kunnalle. Inventointien valmistumisen jälkeen kunnat tarjonnevat ELY-keskuksille METSO-suojeluun nykyistä enemmän alueitaan. Seuraavassa esitetään lyhyesti ne periaatteet, joiden pohjalta ELY-keskukset voivat neuvotella kuntien kanssa niiden omistamien metsien suojelusta METSO-ohjelman rahoituksen puitteissa. Kaikki kuntien omistamia kohteita koskevat suojelu- ja korvauspäätökset on toistaiseksi hyväksytettävä ympäristöministeriössä. Tällä menettelyllä ministeriö haluaa varmistaa yhtenäisen toimintatavan ja kuntien tasapuolisen kohtelun koko maassa. Määräaikaisia suojelusopimuksia ei kuntien kanssa tässä vaiheessa tehdä.

Valtiolle voidaan ostaa tai vaihtaa kuntien omistamia alueita, jotka täyttävät METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet, samoilla periaatteilla kuin yksityisten omistamia metsiä. Valtiolle hankittaviksi sopivat ensisijaisesti kohteet, jotka rajoittuvat suoraan valtion suojelualueisiin tai sijaitsevat lähellä niitä sekä toissijaisesti kohteet, jotka alueellaan muutoin täydentävät nykyistä suojelualueverkostoa. Sen sijaan lähellä taajama-alueita sijaitsevia, aktiivisessa lähivirkistyskäytössä olevia ja pienialaisia kohteita ei ole yleensä syytä hankkia valtiolle. Kunnat voivat myös hakea omistamilleen alueille yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustamista. Aiemmin nämä alueet on yleensä perustettu kunnan omalla kustannuksella, ilman erillistä korvausta luonnonsuojelualueen perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. METSO-ohjelman toteuttamisen myötä on kuitenkin ilmennyt, että monet kunnat omistavat sellaisia monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsiä, joita niiden ei ole mahdollista suojella kokonaan ilman korvausta. Toisaalta nämä kohteet voivat sijaintinsa ja virkistysarvojensa perusteella olla sellaisia, ettei niitä ole järkevä hankkia valtion omistukseen. Ympäristöministeriö katsoo, että METSO-ohjelman monimuotoisuus- ja pinta-alatavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen muuttaa nykyistä käytäntöä siten, että kunnille voidaan tarvittaessa maksaa osittaiskorvausta luonnonsuojelualueen perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Osittaiskorvauksen suuruus lasketaan puuston käyvän arvon mukaan, ja se on enintään 50 prosenttia alueen käyvästä metsätalousarvosta. Edellä mainitun käytännön mukaan kunnan omistamasta alueesta, joka on täydessä metsätalouskäytössä, voidaan maksaa korvausta suojelualueen perustamisesta enintään 50 prosenttia alueen käyvästä metsätalousarvosta. Jos kunta haluaa saada korvauksen suojelupäätöksen aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä, tulee siitä lain mukaan sopia ennen päätöksen antamista. Maksettavan korvauksen määrittelemiseksi kunnan on hakemuksessaan esitettävä selvitys kohteen luonnonsuojelualueeksi perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä verrattuna nykyiseen maankäyttöön. Hakemukseen tulee liittää selostus kohteen kaavoitustilanteesta ja voimassa olevista kaavamerkinnöistä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää

1. hakea omistamilleen Ritajärven alueelle yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustamista 127,2 hehtaarin alueelle 2. hakea 50 prosentin suuruisen korvaussumman alueen käyvästä metsätalousarvosta korvauksen suojelupäätöksen aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä. Oheismateriaalina maksettavan korvauksen määrittelemiseksi esitetty selvitys kohteen luonnonsuojelualueeksi perustamisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä verrattuna nykyiseen maankäyttöön 3. käyttää mahdollisesti Ympäristöministeriöltä saatavan korvaussumman Ritajärven alueen virkistyskäytön kehittämiseen, kuten polkujen, siltojen ja muiden rakennelmien rakentamiseen. Ritajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan alkuvuonna 2015. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelman. Mahdolliset rakentamistyöt käynnistettäneen keväällä 2015 4. jättää mahdollisuuden myös hylätä ympäristöministeriön tarjouksen, jos perustamisehdot ja korvaussumma eivät vastaa Sastamalan kaupungin odotuksia. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p. 0500-727741 MAALTK 21 Ritajärven alue on Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen oloissa huomattavan arvokas ja erämainen metsäluontokokonaisuus. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksellään 1.10.2014 hakenut n. 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa (Ritajärven alue). Hakija on asettanut korvauksen saamisen rauhoituksen edellytykseksi. Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu RN:o 1:39 sekä Louhi RN:o 3:21. Ritajärven alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista ja monimuotoista. Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut päätöksen 4.3.2015 luonnonsuojelualueen perustamisesta Sastamalan

kaupungin omistamalle alueelle. Suojelualueen koko on noin 128 hehtaaria ja se käsittää määräalan tilasta Paavinhattu RN:o 1:39 sekä tilan Louhi RN:o 3:21. Suojelualueen nimi on Ritajärven luonnonsuojelualue. Sallitut toimenpiteet: Olemassa olevien polkujen käyttö ja kunnossapito on sallittu. Olemassa oleville poluille voidaan tarvittaessa rakentaa pitkospuut sekä niiden yhteyteen penkkejä. Polkuja voidaan sorastaa ja raivata polun yli kaatuneet puut, jättäen ne alueelle lahopuuksi. Polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja infotauluja. Olemassa olevan laavun (Valkeajärvi) ja mökin (Alinen Ritajärvellä) sekä niihin liittyvien rakennelmien käyttö ja kunnossapito on sallittu ja tarvittaessa niiden läheisyydessä olevien vaaraa aiheuttavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi. Rauhoitusmääräysten estämättä Valkeajärven eteläpuolelle voidaan rakentaa kota ja rantaan johtavat portaat päätöskarttaan A- kirjaimella merkittyyn paikkaan sekä rakentaa tie kodalle olemassa olevan polun kohtaan (merkitty katkoviivalla päätöskarttaan), Hirvieläinten ajaminen pois alueelta, Avotulenteko, sille osoitetuilla nuotiopaikoilla, Rauhoitus ei ole esteenä laitureiden rakentamiselle. Alueeseen rajautuvan sähkölinjan käyttöä ja kunnossapitoa haittaavien tai turvallisuutta vaarantavien puiden kaataminen alueelle lahopuustoksi on sallittu. Alueella voidaan ajaa maan jäätyneenä ollessa moottoriajoneuvolla hoito- ja kunnossapitotöissä. Maanomistajan hyväksymän ja Pirkanmaan ELY- keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen luonnonarvojen turvaamisen tai alueen virkistyskäytön kannalta. Heinoon Metsästysseura on jättänyt maaseutulautakunnalle lausunnon, jossa metsästysseura esittää, ettei perustettavalla luonnonsuojelualueella rajoitettaisi virkistysmetsästystä nykyisestään. Maaseutujohtaja on neuvotellut, että sallittuihin toimenpiteisiin hyväksyttiin kohta: "Hirvieläinten ajaminen pois alueelta." Luonnonsuojelualueella ei ole luvallista selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen.

Korvaus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa kiinteistön omistajalle Sastamalan kaupungille kaksisataakahdeksankymmentäkaksituhattayhdeksänsataa (282 900) euroa korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus maksetaan korottomana yhdessä erässä sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien säästö: Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämistoimet mahdollistavat osaltaan Sastamalan kaupungin lakisääteisten työllisyystoimien toimeenpanoa ja sitä kautta työmarkkinatuen kuntaosuuksien säästöjä. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä työllisyydenhoidossa on velvoitetyön piiriin kuuluville palkkatyön tarjoaminen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen. Passiivista työmarkkinatukea saavien työttömien työnhakijoiden työttömyysetuus maksetaan valtion ja kuntien kesken. Vuoden 2015 alusta työttömyysturvalaki muuttui siten, että kuntien maksuosuus ( 50 %) alkaa jo 300 passiivisen työmarkkinatukipäivien jälkeen ja 1000 päivää tai kauemmin työmarkkinatukea saaneiden kohdalla kunnan maksuosuus on 70 %. Alustavan arvion mukaan kunnan tmt-menot tulevat kaksin / kolminkertaistumaan, jos aktivointitoimia ei pystytä tarjoamaan. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen eli Maaseutulautakunnan ja kunnan työllisyyspalveluiden yhteistyön avulla pystytään tarjoamaan erilaisia aktivointiin liittyviä työllisyystoimia kunnan palveluvastuulla oleville pitkäaikaistyöttömille. Työmarkkinatukimenojen kokonaissäästö olisi arvion mukaan noin 40 000-70 000 vuonna 2015. Yhteenveto: 1. Valtion rahoitusta 282 900 euroa alueen kehittämiseen. 2. Maaseutulautakunnan ja työllisyyspalveluiden yhteistyön avulla Sastamalan kaupungin työmarkkinatukimenojen kokonaissäästö olisi arvion mukaan noin 40 000-70 000 vuonna 2015. 3. Maaseutulautakunnan ja työllisyyspalvelujen yhteistyön voimin edistettäisiin kuntalaisten osallisuutta / hyvinvointia rakentamalla Ritajärven luonnonsuojelualueesta kaupunkilaisille virkistäytymisalue. Rakentamisvaihe toimisi työttömien työnhakijoiden osallisuutta ja osaamista kehittävänä työkohteena ja valmistuttuaan palvelisi kaikkia kuntalaisia ja matkailijoita. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon näyttöä, tämä olisi edullista ennaltaehkäisyä. Jos meillä on upea vertaansa vailla Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen oloissa huomattavan arvokas ja erämainen

metsäluontokokonaisuus, niin miksi emme käyttäisi kehittämismahdollisuuksiamme hyväksi. Saisimme alueen kuntoon käyttämättä kaupungin omaa rahaa. Ritajärven luonnonsuojelualue on Sastamalan kaupungin kilpailuetu, jos se osataan hyödyntää. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tuleva kahdensadankahdeksankymmenenkahdentuhannen yhdeksänsadan (282 900) euron korvaus rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä käytetään Ritajärven alueen virkistyskäytön kehittämiseen. Ritajärven alueen rakentamistyöt, kuten kodan ja saunarakennuksen sekä polkujen, siltojen ja muiden rakennelmien rakentaminen käynnistetään toukokuussa 2015 yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymin toimenpitein. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta hyväksyi lisäksi yksimielisesti Seppo Virtanen esityksen, että maaseutulautakunta pitää tärkeänä, ettei uusi Ritajärven virkistysalue uhkaa kaupungin muiden virkistyskohteiden ylläpitoa. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p. 0500-727741