KIRJALLINEN KYSYMYS 104/2012 vp Kaupan alan ilmainen takuutyö ja palkkasaatavat Eduskunnan puhemiehelle Kaupan alalla on ilmennyt työnantajaliittoon kuulumattomien henkilöstövuokrausfirmojen ns. takuutyön teettämistä ilman korvausta. Toiminta koskee enimmäkseen maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, joiden työ ei ole tyydyttänyt tilaajayrityksen työnlaatuvaatimusta. Nämä työntekijät ovat hyllyttäneet vuokrafirman työntekijöinä tavaroita kauppojen hyllyille ja poistaneet samalla vanhentuneet tavarat hyllyistä. Jos hyllyyn on jäänyt vanhentunut tuote, joutuvat työntekijät tekemään tarkastuksen kauppaan. Tästä takuutyöstä ei makseta palkkaa. Jos työntekijän työsuhde ennättää loppua ennen tarkastusta tai jos työntekijä on vasta aloittanut, työnantaja pidättää 15 % palkasta takuurahana. Työntekijä saa palkkansa vasta neljän kuukauden kuluttua, jos uusintatarkastusta ei ole tarvittu. Pois lähteneen työntekijän osalta raha saattaa jäädä lahjaksi työnantajalle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä kaupan alan ilmaisen takuutyön ja pois lähteneen työntekijän palkkasaatavien turvaamiseksi aiotaan tehdä? Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2012 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 104/2012 vp: Mitä kaupan alan ilmaisen takuutyön ja pois lähteneen työntekijän palkkasaatavien turvaamiseksi aiotaan tehdä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä on kuvattu henkilöstövuokrausyritysten teettämää ns. takuutyötä. Kaupassa hyllyjä täyttäviltä maahanmuuttajataustaisilta vuokratyöntekijöiltä on pidätetty 15 prosentin takuuraha tilanteissa, joissa työsuhde ehtii päättyä ennen tarkastusta tai työntekijä on vasta aloittanut. Lisäksi työntekijöiden on edellytetty saapuvan takaisin kauppaan tekemään tarkastusta, jos hyllyyn on jäänyt vanhentunut tuote. Tästä takuutyöstä työntekijälle ei makseta palkkaa. Työntekijän työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräysten perusteella. Työsopimuslaissa on nimenomaiset säännökset siitä, miten ja milloin palkka on työntekijälle maksettava. Palkan maksuaikaa koskevan säännöksen mukaan palkka on maksettava työntekijälle palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka on maksettava kaksi kertaa kuukaudessa ja kuukausipalkkaiselle kerran kuukaudessa. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Tällöin työntekijälle on myös maksettava hänen loppupalkkansa. Työsopimuslain palkan maksuaikaa koskevasta säännöksestä on siis mahdollista sopia toisin. Tämä toisin sopiminen on mahdollista toteuttaa työehtosopimusmääräyksillä tai työnantajan ja työntekijän keskinäisellä sopimuksella edellyttäen, ettei siitä jo ole työnantajaa sitovasti määrätty työehtosopimuksessa. Sen sijaan mahdollista ei ole sopia siitä, että palkka maksettaisiin harvemmin kuin mitä työsopimuslaki edellyttää. Käsitykseni on, ettei tarvetta työlainsäädännön muuttamiseen ole. Valitettavasti on todettava, että henkilöstön vuokrausalalla on monenlaisia toimijoita. Henkilöstöpalveluyritykset ovat itse pyrkineet puuttumaan alalla esiintyviin ongelmiin luomalla auktorisointijärjestelmän. Järjestelmän avulla pyritään nostamaan esiin ne henkilöstöpalveluyritykset, jotka toimivat lain ja eettistä toimintaa korostavien sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Myös työ- ja elinkeinoministeriössä on tiedostettu, että vuokratyövoiman käyttöön liittyy epäterveitä ilmiöitä. Parhaillaan ministeriössä on käynnissä kaksikin hanketta, joissa pohditaan keinoja esiintyvien epäkohtien ratkaisemiseksi. Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvitetään poikkihallinnollisessa selvitys- ja kehityshankkeessa. Hanke pohjautuu hallitusohjelmaan. Hankkeessa selvitetään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä ja arvioidaan niiden vaikutuksia työn tekemisen muotoihin sekä työvoiman käyttötapoihin, kuten esimerkiksi vuokratyöhön. Työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2012. Selvitysten ja arviointien perusteella päätetään kolmikantaisesti tarvittavista jatkotoimista, jotka voivat olla työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön valmisteltavia muutoksia. Toinen työvoiman käyttötapoja koskeva ryhmä käsittelee vuokratyötä raamisopimuksen kirjauksiin perustuen. Sopimuksessa todetaan osa- 2
Ministerin vastaus KK 104/2012 vp Maria Tolppanen /ps puolten olevan yhtä mieltä siitä, että määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteet sekä perusperiaatteet ovat yhteneväisiä riippumatta eri työsuhdemuodoista. Kolmikantaisen työryhmän tehtävänä on selvittää, toteutuvatko nämä perusteet ja periaatteet myös vuokratyössä tehtävissä määräaikaisissa työsopimuksissa. Tämän selvityksen lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida, tulisiko määräaikaisen työsopimuksen päättämiseen liittää ennakkoilmoitusmenettely. Työryhmän tulee saada selvitystyönsä valmiiksi 31.3.2012. Suomessa työntekijöiden asemaa turvataan muun muassa kattavalla työelämään kohdistuvalla valvontajärjestelmällä. Suomalaisen työlainsäädännön piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus saada työsuhteeseen liittyvät epäselvyydet riippumattoman asiantuntijaorganisaation selvitettäviksi. Työsopimuslain säännösten ja yleissitovien työehtosopimusten määräysten noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle voi tehdä kuka tahansa. Ilmoittajaa koskevat tiedot pidetään luottamuksellisina, eikä työsuojeluviranomainen ei kerro ilmoituksen tekijää työnantajalle. Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 104/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Vad kommer det att göras för att gratis garantiarbete och avgångna arbetstagares lönefordringar inom handeln ska tryggas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I det skriftliga spörsmålet har tagits upp det s.k. garantiarbetet som bemanningsföretag låter utföra. Hos hyrda arbetstagare med invandrarbakgrund som fyller butikshyllorna har innehållits en 15 procents garantipenning i situationer där anställningsförhållandet hinner upphöra före granskningen eller när arbetstagaren är ny. Dessutom har det förutsatts att arbetstagarna ska återvända till butiken för att göra en granskning, om en produkt som blivit för gammal har lämnats kvar på hyllan. För detta garantiarbete betalas inte någon lön till arbetstagaren. Arbetstagarens arbetsvillkor bestäms i enlighet med arbetslagstiftningen och det kollektivavtal som är bindande för arbetsgivaren. I arbetsavtalslagen finns uttryckliga bestämmelser om hur och när lönen ska betalas till arbetstagaren. Enligt bestämmelsen om lönebetalningstid ska lönen betalas till arbetstagaren den sista dagen av lönebetalningsperioden, om inte något annat avtalas. Till arbetstagare med timlön ska lönen betalas två gånger per månad och till arbetstagare med månadslön en gång per månad. När anställningsförhållandet upphör, avslutas även lönebetalningsperioden. Då ska också slutlönen betalas ut till arbetstagaren. Det är alltså möjligt att avtala om någon annan lönebetalningstid än den som anges i arbetsavtalslagen. Detta är möjligt att genomföra genom kollektivavtalsbestämmelser eller genom ett avtal mellan arbetsgivaren och arbetstagaren, förutsatt att saken inte redan har bestämts i kollektivavtalet på ett för arbetsgivaren bindande sätt. Däremot är det inte möjligt att avtala att lönen ska betalas mer sällan än vad som förutsätts i arbetsavtalslagen. Min uppfattning är att det inte finns något behov av att ändra arbetslagstiftningen. Tyvärr måste man konstatera att det förekommer många slags aktörer i bemanningsbranschen. Personalserviceföretagen har själva försökt åtgärda de problem som förekommer i branschen genom att skapa ett auktoriseringssystem. Med hjälp av systemet försöker man lyfta fram de personalserviceföretag som i sin verksamhet följer lagen och de regler och principer som betonar etisk verksamhet. Även vid arbets- och näringsministeriet har man blivit medveten om att det förekommer osunda fenomen i samband med användningen av hyrd arbetskraft. Som bäst pågår vid ministeriet till och med två projekt där man dryftar hur de missförhållanden som förekommer ska avhjälpas. Förändringstrenderna när det gäller utnyttjande av arbetskraft och formerna för utförandet av arbetet utreds i ett förvaltningsövergripande utrednings- och utvecklingsprojekt. Projektet baserar sig på regeringsprogrammet. Inom projektet klarläggs förändringstrender på arbetsmarknaden och inom företagsverksamheten och bedöms deras konsekvenser för under vilka former arbetet utförs och hur arbetskraften utnyttjas, som t.ex. i form av hyrt arbete. Arbets- 4
Ministerns svar KK 104/2012 vp Maria Tolppanen /ps gruppens mandatperiod löper ut den 31 mars 2012. Utifrån utredningarna och bedömningarna beslutar man på trepartsbasis om behövliga fortsatta åtgärder, som kan vara beredning av ändringar i arbetslagstiftningen och lagstiftningen om social trygghet. En annan grupp som gäller sätten att utnyttja arbetskraft behandlar hyrt arbete utifrån vad som har skrivits in i ramavtalet. I avtalet konstateras att parterna är ense om att grunderna och de grundläggande principerna för utförande av arbete för viss tid är samstämmiga oberoende av olika anställningsformer. Trepartsarbetsgruppen har till uppgift att utreda om dessa grunder och principer också förverkligas i arbetsavtal för viss tid som gäller hyrt arbete. Utöver denna utredning har arbetsgruppen till uppgift att bedöma huruvida ett föranmälningsförfarande borde kopplas till avslutande av ett arbetsavtal för viss tid. Arbetsgruppen bör få sitt utredningsarbete klart den 31 mars 2012. I Finland tryggas arbetstagarnas ställning bl.a. genom ett omfattande tillsynssystem som gäller arbetslivet. En arbetstagare som omfattas av finsk arbetslagstiftning har rätt att få oklarheter i anställningsförhållandet utredda av en oberoende expertorganisation. Arbetarskyddsmyndigheterna övervakar att bestämmelserna i arbetsavtalslagen och bestämmelserna i allmänt bindande kollektivavtal följs. Vem som helst kan göra en anmälan till arbetarskyddsmyndigheten. Uppgifterna om anmälaren hålls konfidentiella och arbetarskyddsmyndigheterna talar inte om för arbetsgivaren vem som har gjort anmälan. Helsingfors den 23 mars 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5