KIRJALLINEN KYSYMYS 1123/2006 vp Teatteritekniikan koulutuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Valitettavasti teatteri- ja media-alojen koulutus ei moneltakaan osin vastaa työelämän todellisuutta tai tarpeita. Niinpä esimerkiksi tällä hetkellä Suomesta puuttuu täysin mestaritason teatteritekniikan perustutkintoon tähtäävä koulutusohjelma ammattikorkeakouluissamme. Kyse on selkeästi puutteesta, jolla vaarannetaan ammatillisen osaamisen kehittäminen muuttuvassa media- ja kulttuurimaailmassa. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden viime marraskuussa pidetyssä teatteritekniikan koulutusseminaarissa oli paikalla eri koulutuslaitosten edustajia. Tarkastelussa oli myös Sanna Brauerin tutkimus teatteriteknisiin työntekijöihin kohdistuvista koulutustarpeista. Sekä tutkimuksen että käydyn keskustelun pohjalta johtopäätös oli mitä ilmeisin: teatteritekniikan koulutusta on ylipäätään liian vähän. Huomattavin puute on mestaritason koulutuksessa. Teattereiden, monitoimitalojen sekä konsertti- ja festivaalitoiminnan esitysteknisen välineistön taso on noussut viime vuosina valtavasti. Muutos on edelleen nopeaa. Myös tapa käyttää tekniikkaa esityksissä on muuttunut. Uusia laitteita tulee koko ajan lisää, ja ne on opittava hallitsemaan käytännön työssä. Muutoksen nopeuden vuoksi on oltava myös riittävä valmius jatkuvaan oppimiseen, mutta myös muutoksen hallinta vaatii koulutusta. On oltava ajan tasalla sen suhteen, milloin laitekantaa tulee lähteä uudistamaan. On osattava nähdä investointitarpeet ja osallistuttava laitehankintojen suunnitteluun, ettei olla pelkästään laitekauppiaiden armoilla. Laitteistot ovat suuria investointikohteita. Koulutus on välttämätöntä myös organisaatioiden kehittymisen ja kehittämisen kannalta. Esimerkiksi työnjohtotaidot on alue, jonka hallinta edellyttää koulutusta. Koulutus on avain myös työsuojeluun ja yleisöturvallisuuteen. Teatteritekniikan koulutusta on tällä hetkellä ammattikoulutasolla vain Outokummussa. Taiteellisiin suunnittelutehtäviin annetaan koulutusta Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitoksella. Lisäksi meillä on oppisopimuksiin perustuvaa ammattitutkintoihin tähtäävää koulutusta. Koulutuksessa on näin ollen mestaritason kokoinen aukko. Tilanne on hämmästyttävä, sillä juuri tämän tason merkitys teatterityössä on erittäin suuri. Brauerin tutkimus osoitti, että myös koulutustarve tuottaisi riittävän volyymin uuden koulutuslinjan perustamiseen. Oikea taso olisi ammattikorkeakoulu. Tiettävästi Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa oli suunnitteilla aloittaa teatteritekniikan mestaritason peruskoulutus vuonna 2008. Sittemmin koulutuksen aloitusta on ilmeisesti päätetty lykätä alkavaksi myöhemmin ja mestarikoulutuksen sijaan aloittaa tuottajakoulutusta. Tällä hetkellä kulttuurialojen tuottajakoulutusta on kuitenkin jo runsain mitoin tarjolla. Sen sijaan Stadiankin lykkäyspäätös uhkaa syventää entisestään teatteritekniikan koulutusvajetta ja lisätä jo ammatissa toimivien alikoulutusta. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa mestaritason teatteritekniikan perustutkintoon tähtäävän koulutusohjelman alkamisen ammattikorkeakouluissamme ja miten hallitus aikoo turvata teatterialalla työskentelevien ja sinne aikovien tasavertaiset mahdollisuudet pätevöityä teatteriteknisiin ammatteihin? Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2007 Minna Sirnö /vas 2
Ministerin vastaus KK 1123/2006 vp Minna Sirnö /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Minna Sirnön /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1123/2006 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa mestaritason teatteritekniikan perustutkintoon tähtäävän koulutusohjelman alkamisen ammattikorkeakouluissamme ja miten hallitus aikoo turvata teatterialalla työskentelevien ja sinne aikovien tasavertaiset mahdollisuudet pätevöityä teatteriteknisiin ammatteihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattikorkeakoulujärjestelmässä eri koulutusaloilla tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Opetusministeriö päättää ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista ammattikorkeakoulujen tekemien esitysten pohjalta. Koulutusohjelmien osalta opetusministeriö päättää koulutusohjelman nimen, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdon, koulutusalan, tutkinnon ja tutkintonimikkeen, koulutusohjelman laajuuden opintopisteinä sekä harjoittelun laajuuden (352/2003). Koulutusohjelmat ja niiden sisällöt ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän edellyttämään tehtäväalueeseen. Opetusministeriö on linjannut korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet, joissa yhtenä keskeisenä painopisteenä on ammattikorkeakoulujen toteuttamien koulutusohjelmien uudelleenjärjestely suuremmiksi ja toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Kapea-alaiset ja opiskelijamääriltään pienet koulutusohjelmat pyritään nivomaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja täten saamaan aikaiseksi koulutusohjelmien synergiaetuja. (OPM 2006:2) Valtioneuvoston hyväksymän vuosia 2003 2008 koskevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ammattikorkeakoulujen kulttuurialan koulutusta on vähennettävä noin 250 aloituspaikalla. Vähennystarpeen myötä ammattikorkeakoulujen pienten kulttuurialan koulutusyksikköjen toimintaa ja niissä toteutettavia koulutusohjelmia on jouduttu miettimään uudelta pohjalta. Teatteritekniikkaan liittyviä opintokokonaisuuksia on sisällytetty muun muassa Helsingin ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulutusohjelmaan (Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK) sekä Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmaan (Medianomi AMK). Teatteritekniikan koulutus on osa laajempaa kulttuurialan esitystekniikan koulutusta, johon liittyy teatteritekniikan osaamisen ohella myös muun muassa konsertti-, messu- ja festivaalitoiminnan esitystekniikan osaaminen. Opetusministeriö on yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa katsonut, että teatteritekniikan koulutus voidaan toteuttaa nykyisten kulttuurialan koulutusohjelmien osana tai koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehtona. Ammattikorkeakoulu voi omalla päätöksellään luoda uusia koulutuskokonaisuuksia tai suuntautumisvaihtoehtoja koulutusohjelman sisälle. Pääkaupunkiseudulle muodostuvassa Metropolia-ammattikorkeakoulussa on suunnitteilla aloittaa esitystekniikan koulutus suuntautumisvaihtoehtona esittävän taiteen koulutusohjelmassa vuoden 2008 tai viimeistään vuoden 2009 syksyllä. Koulutuksen käynnistyminen riippuu pit- 3
Ministerin vastaus kälti siitä, miten ammattikorkeakoulu suuntaa kulttuurialan koulutuksen aloituspaikkoja ja päätetäänkö niitä kohdentaa esitystekniikan koulutukseen. Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2007 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 1123/2006 vp Minna Sirnö /vas Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1123/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Minna Sirnö /vänst: Hur ämnar regeringen säkerställa att det startas ett utbildningsprogram för grundexamen i teaterteknik på hög nivå i våra yrkeshögskolor och hur avser regeringen se till att de som arbetar inom teaterbranschen och de som ämnar söka sig till den har lika möjligheter att meritera sig för teatertekniska yrken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De studier som leder till examen på de olika utbildningsområdena i yrkeshögskolorna ordnas i form av utbildningsprogram. Undervisningsministeriet fattar beslut om yrkeshögskolornas utbildningsprogram på basis av yrkeshögskolornas framställningar. Undervisningsministeriet fattar beslut om utbildningsprogrammets namn, vid behov inriktningsalternativen, utbildningsområdet, examen och examensbenämningen, utbildningsprogrammets omfattning i studiepoäng samt praktikens omfattning (352/2003). Utbildningsprogrammen och innehållet i dem är studiehelheter som planeras och ordnas av yrkeshögskolan och som inriktas på något uppgiftsområde som fordras av arbetslivet. Undervisningsministeriet har stakat ut principerna för den strukturella utvecklingen av högskolorna. En central fokusering är att utbildningsprogrammen vid yrkeshögskolorna skall omorganiseras till större och bättre fungerande helheter. Smala utbildningsprogram och program med få studerande skall sammanlänkas till större helheter. Tanken är att på så sätt åstadkomma synergifördelar i utbildningsprogrammen (Undervisningsministeriets duplikat 2006:2). Enligt målen i den av statsrådet godkända utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2003 2008 skall utbildningen i kultur vid yrkeshögskolorna minskas med ca 250 nybörjarplatser. Till följd av behovet av nedskärningar har man varit tvungen att granska verksamheten och utbildningsprogrammen vid små utbildningsenheter inom kultur ur en helt ny synvinkel. Studiehelheter som anknyter till teaterteknik har tagits in bl.a. i utbildningsprogrammet i scenkonst vid Helsingin ammattikorkeakoulu (dramainstruktör YH) samt i utbildningsprogrammet i kommunikation vid Tampereen ammattikorkeakoulu (medianom YH). Utbildningen i teaterteknik är en del av en mer omfattande utbildning i föreställningsteknik inom kultur. Till denna hör förutom teaterteknisk kompetens också bl.a. kompetens i föreställningsteknik för konserter, mässor och festivaler. Undervisningsministeriet har tillsammans med yrkeshögskolorna ansett att den teatertekniska utbildningen kan genomföras som en del av de nuvarande utbildningsprogrammen eller inriktningsalternativen inom kultur. Yrkeshögskolan kan själv fatta beslut om att skapa nya utbildningshelheter eller inriktningsalternativ inom ett utbildningsprogram. I yrkeshögskolan Metropolia, som håller på att bildas i huvudstadsregionen, finns det planer på att inleda utbildning i föreställningsteknik som ett inriktningsalternativ i utbildningsprogrammet i scenkonst hösten 2008 eller senast hösten 2009. Om utbildningen kommer igång beror i hög grad på hur yrkeshögskolan fördelar sina ny- 5
Ministerns svar börjarplatser inom kultur och om den går in för att rikta dem till utbildningen i föreställningsteknik. Helsingfors den 22 februari 2007 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6