LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 UNELMA- TIIMI 10 Kuusikymppinen Luja lähti kiertueelle KINGIT URAOHJUS KULTTUURITALO 4 8 20 Luja - osaava suomalainen perheyhtiö 60 vuotta
Sisällys Pääkirjoitus 4 SUOMEN TURVALLISIN TYÖMAA 8 URAOHJUS Tukevat perintöeväät Luja-yhtiöt täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Olemme sinä aikana kasvaneet paikallisesta betonituotetehtaasta monipuoliseksi, valtakunnalliseksi rakennusalan yhtiöksi. Samalla olemme säilyneet perheyrityksenä, suomalaisena työllistäjänä, jonka ohjaksissa on nyt kolmas sukupolvi. 10 22 UNELMATIIMI 22 Pääkirjoitus... 3 Kingit... 4 Toimitusjohtajilta... 6 Uraohjus... 8 Unelmatiimi...10 LUJAVIESTIN TOIMITUS Päätoimittaja: Minni Karttunen toimitus@luja.fi Tekstit: Minni Karttunen Taitto: Janne Markkanen, Minni Karttunen Kuvat: Minni Karttunen Osoitelähde: Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. LUKSUSTALO VUOKATTIIN Linna lumesta...12 Kurkistus historiaan...13 Ytimekkäästi...17 Purripioneerit...18 Kulttuuritalon renessanssi...20 LUJAN TARINA suomalaiseksi perheyhtiöksi. 26 PURRIPIONEERIT Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu rista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. Nokkavainullaan hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa va sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken nus alan konserniksi osaavaksi Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. 24 VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN Vuokatissa rakennetaan menestystarinaa...22 Kriisinhallintakeskus sai uudet tilat...24 Ytimekkäästi...26 Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL 1268 70101 KUOPIO Lujatalo, puh. 020 789 5100* Lujabetoni, puh. 020 789 5500 Fescon, puh. 020 789 5900 E-mail: toimitus@luja.fi Olen saanut tehdä elämäntyöni yhtiömme johdossa. Työ on ollut mielenkiintoista: olen ollut näköalapaikalla seuraamassa rakennusalan kehitystä. Eri luottamustoimissani olen myös saanut olla hiukan vaikuttamassa tuohon kehitykseen. Aloitin työt Lujalla vuonna 1972 ja olin toimitusjohtajana lähes 30 vuotta, vuosina 1974-2003. Siitä eteenpäin olen ollut yhtiöidemme hallituksen puheenjohtaja. Luja on aina ollut kasvava ja kehittyvä yhtiö. Erityisesti 1980-luku oli yrityksellemme voimakkaan kasvun aikaa. Toimintamme laajeni, ja saimme hyvän jalansijan niin betoniteollisuudessa kuin rakennusliikkeenäkin lähes koko Suomessa. Läntisin ja lounaisin Suomi jäi silloin vielä valloittamatta, ja se on edelleen valkoisin alueemme Suomessa. 2000-luvulle tultaessa maailma oli muuttunut globaaliksi. Lujakin käänsi katseensa ulkomaille ja perusti tytäryhtiöt Ruotsiin ja Pietariin. Nyt olemme vakiinnuttaneet asemamme Tukholman ja Pietarin alueilla valmisbetonin toimittajana ja viimeisimmäksi laajensimme toimintaamme Ruotsissa elementtien valmistukseen. Tätä kehitystä on jälkeenpäin mukava katsella. Toki polku ei ole ollut pelkästään ruusuinen. Erityisesti 1990-luvun lama koetteli meitä, kuten koko rakennusalaakin, kovalla kädellä. Voimme olla kuitenkin ylpeitä siitä, että suomalaisella sisulla ja yrittämisellä olemme selvittäneet karikot ja lamat suuremmitta kolhuitta. Uudistaminen ja kehittäminen kuuluvat Lujan viiteen perusarvoon, jotka meille viitoitti yhtiömme perustaja, isäni Feliks Isotalo. Hän oli aikanaan tarmokas uudistaja ja kehittäjä. Tämä henki on jäänyt meillä elämään. Toinen isäni juurruttama arvo on liian suurten riskien ja velkojen välttäminen. Tämän periaatteen hän jätti perinnöksi monen valvotun ja unettoman yön kokemuksella. Perheyhtiössä pääoma karttuu vain tuloksen kautta. Rakennusala on tyypillisesti voimakkaasti kilpailtu ja katemarginaalit ovat pieniä. Näin ollen liian suuret riskit saattavat muodostua kohtalokkaiksi. Niinpä olemme yrityksenä usein hitaasti kiiruhtaja kuitenkin päämäärän kirkkaana mielessä säilyttäen. Perheyrityksessä henkilöstö on tärkeä asia. Osaaminen ja sen kartuttaminen on yksi vahvuutemme. Lukuisat pitkät työsuhteet kertovat laajasta ammattitaidosta. Vaikka alamme kysyntä vaihtelee suhdanteiden pyörteissä, olemme pystyneet säilyttämään melko tasaisen työllisyyden, sillä myös vakavaraisuutemme on kehittynyt myönteisesti. Taaksepäin on hyvä katsoa varsinkin näin juhlavuonna sen verran, että voi olla ylpeä juuristaan ja siitä, mihin on tultu. Mutta historia myös velvoittaa tuntemaan vastuuta yrityksen jatkuvuudesta. Laakereilla lepäämiseen ei kenelläkään on varaa. Kilpailukykymme mitataan päivittäin markkinoilla. Joka päivä on pakko ansaita asiak kaiden luottamus yhä uudelleen ja sitä kautta jokapäiväinen leipä, sekä yrityksen että työntekijöiden. Lujan arvopohja ja perintö ei saa koskaan muuttua pelkäksi sanahelinäksi ja korulauseiksi. Arvomme on koeteltu kovassa työssä vaikeinakin aikoina, ja ne on tarkoitettu arjen ohjenuoraksi. Näillä tukevilla eväillä Luja voi edelleen kasvaa ja kehittyä. Hannu Isotalo Lujan hallituksen puheenjohtaja * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 24 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 24 %). 3
Kuninkaankadun kingit ja kingitär. Vasemmalta Toni Talonen, Tuija Schmidt, Kalle Hyötynen ja Juuso Mannila. Takarivissä Matias Mäenpää ja Petri Tyrväinen. Voitonhuumaa Tammelantorilla, juhlaparaati, puheita. Tai sitten ei. Valtakunnallisen työturvallisuuskilpailun ykkössija ei Lujatalon työmaaporukan arkea juurikaan muuttanut. Vaikka fanfaareja ei Tampereella toitotetakaan, on yksi asia kuitenkin varma: vahingossa Turvallisuus alkaa minusta -kilvan voitto ei tipahtanut. - Tahtotila, asenne ja resurssit, paukauttaa Pirkanmaan työsuojeluvaltuutettu Kalle Hyötynen. Sillä saadaan ihmeitä aikaan. Kuten myös Rakennusteollisuus RT:n ja Raklin järjestämän työturvallisuuskilpailun voitto. Jaetulla ykkössijalla komeilivat Lujatalo ja Skanska Kingit Vuoden 2012 Suomen turvallisin rakennustyömaa sijaitsee osoitteessa Kuninkaankatu 22-24, Tampere. Työmaan tekijät kertovat, kuinka homma hoidettiin kotiin. 98:lla pisteellä sadasta. - Onhan tämä nyt hieno juttu. Lujan historian ensimmäinen voitto, Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt iloitsee. Jokaisen työmaalla työskentelevän perehdytti esimiehen sijasta Lujatalon oma työsuojeluvaltuutettu. - Työntekijältä työntekijälle on paras tapa, kun tietää miten jääräpäistä porukkaa rakentajat keskimäärin ovat. Menee paremmin jakeluun, kertoo mittakirvesmiehenä työskentelevä Hyötynen. Hankkeen aikana työmaalla työskenteli 220 työntekijää. Projekti palasiksi Hyvin suunniteltu on tekemistä vaille valmis, sanoisi savolainen. - Ennakkosuunnittelu on tärkeää. Työmaalla keskitytään itse tekemiseen. Meillä oli todella vaarallisia purkutöitä, kyllä siinä sattuu jos ei suunnittele etukäteen, painottaa vastaava työnjohtaja Toni Talonen. Ennen kuin yksikään sielu astui turvakengällään työmaalle, käytiin koko työmaa läpi vaihe vaiheelta. - Näin aliurakatkin pysyvät ennakoituna ja hallittuina, vahvistaa Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen. Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt nostaa esille suunnittelupuolelta byrokraattien lempilapsen, työturvallisuusasiakirjan. - Lomaketta pidetään jossain määrin pakkopullana, eikä se ehkä ole mikään luetuin asiakirja, mutta se pitää silti olla. Se on tärkeä juridisesti ja todistaa myös jälkeenpäin, että olemme tehneet hommat kuten pitääkin. Siitä saatiin kilpailussakin kehuja. Muurahaispesä järjestykseen Korjaustyömaat ovat usein melkoisia viidakoita. Nyt järjestykseen ja erityisesti pölynhallintaan pistettiin erityisiä paukkuja. - Meillä oli töissä kaksi ammattirakennussiivoojaa koko työmaan ajan, ja se näkyi. Kun työmaa on siisti, se pysyy myös turvallisena, kertoo Kalle Hyötynen. Työmaalle hankittiin myös keskuspölyimuri. Työvaiheet etenivät jouhevasti, sillä myös aliurakoitsijat pääsivät heti töihin, koska rakennustarvikkeet olivat oikeilla paikoillaan eivätkä purkujätteet lojuneet hidastamassa. - Se on aika iso asia, jota ei arvosteta riittävästi. Järjestyksessä oleva työmaa varisee kaikkien kassaan, Hyötynen jatkaa. Toni Talonen nimeääkin purkutyöt työmaiden suurimmaksi turvallisuusriskiksi. Kohteessa sahattiin mm. yli neljän metrin korkeudella holveja ja tehtiin töitä kuusi kerrosta läpäisevissä roska- ja ilmastointikuiluissa. - Silloin pitää tietää, mitä tekee, kertoo työmaan työsuojeluvaltuutettu Petri Tyrväinen. Vastaava työnjohtaja Toni Talonen vaati purkutyöfirman tekijöille oman nokkamiehen. - Samalla vältyttiin purkajien perisynniltä. Että kaikki kymmenen apinaa roikkuvat samassa kaapissa kiinni ja riipivät ja repivät. Ei päässyt tulemaan kaaosta, kun kamaa vietiin samalla uloskin. - Kaksi purkajaa ja neljä uloskantajaa on hyvä yhdistelmä. Kerrokset tehtiin yksi kerrallaan, eikä vain työmaan ohessa, mikä on valitettavan yleistä, jatkaa Toni Talonen. Ihmisiä telineillä Liike yhdistettynä raskaisiin kuormiin tarkoittaa aina potentiaalisia vaaranpaikkoja. Läpi urakan tavaran ja ihmisten kuljetus saatiin hoidettua työmaalla tehokkaasti ja turvallisesti varta vasten tilatulla rakennuskurottimella. Kerrostalokohteessa rakennushissi oli turvalliseen työskentelyyn ehdoton. - Voi sanoa, että logistiikka oli kunnossa. Ja telineitä käytettiin alusta loppuun, Talonen kertoo. Kuninkaankadun korjaustyömaa valmistuu maaliskuussa. Uusilla työmailla turvallisiin käytäntöihin aiotaan panostaa myös jatkossa. - Tällä työmaalla aliurakoitsijoidenkin motivoiminen on helppoa, kun saattoi vedota kilpailutyömaahan. Nyt pitää keksiä taas uudet kikat, Hyötynen nauraa. Mikä kisa? Turvallisuus alkaa minusta Rakennusteollisuus RT:n ja Raklin järjestämän työturvallisuuskilpailun voittajatyömaat olivat Lujatalo Oy:n Kiinteistö Kuninkaankatu 22-24 Tampereelta ja Skanskan As Oy Jyväskylän Ankkuri. Tampereen keskustassa sijaitsevan Kuninkaankadun kerrostalohankkeessa Lujatalo muutti toimitiloja asunnoiksi vuokrakäyttöön. Se oli myös loppukilpailussa mukana olleista ainoa korjausrakentamisen kohde. "Turvallisuus alkaa minusta" -työturvallisuuskilpailuun ilmoittautui eri puolilta maata yhteensä 39 työmaata. Työturvallisuutta arvioitiin - turvallisuustasoa mittaavalla TR-mittauksella - kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrällä kilpailun aikana sekä - rakennuttajan turvallisuustoiminnan tasolla. Raadin mukaan kärkityömaiden vahvuutena oli tasaisen varma suoritus kaikilla osa-alueilla. Lujatalon voittajatyömaan organisaatio - vastaava työnjohtaja Toni Talonen - työnjohtaja Matias Mäenpää - työnjohtaja Juuso Mannila - työmaan työsuojeluvaltuutettu Petri Tyrväinen - 1. varatyösuojeluvaltuutettu Kalle Hyötynen - aluejohtaja Tuija Schmidt - työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen Uskomaton puristus: Työtapaturmaluvut romahtaneet Aikataulu, laatu ja kustannuksien hallinta ovat projektinhallinnan kulmakiviä. - Rakentamisessa niihin pitää lisätä myös työturvallisuus, Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt lisää. Työturvallisuuteen on suomalaisessa perheyrityksessä satsattu jo vuosikausia. Vielä 2007 tapaturmataajuusluku oli 116, kun vuonna 2012 Lujatalossa kirjattiin enää 25,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. - Teimme parannusta edellisvuoteen yli kolmanneksella, kertoo Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen. Myös edellisessä, vuoden 2011 työturvallisuuskilpailussa Lujatalon Siilinjärvellä sijaitseva Campus Toivalan työmaa sai kolmannen sijan ja kunniamaininnan. - Hienoa, että työ kantaa hedelmää. Kehittäminen jatkuu kuitenkin koko ajan, tässä asiassa ei pidä pysähtyä, painottaa Jukka Moilanen. 4 5
Toimitusjohtajilta Fescon Oy Fescon liittyi Lujan jo 60 vuotta kestäneeseen menestystarinaan taipaleen puolivälissä. Ensi vuonna nimittäin on 30 vuotta siitä kun Fesconin liiketoiminta alkoi betonin lisäaineiden kaupasta. Matkan aikana Fesconista on kuoriutunut markkinoiden suurin suomalainen kuivatuotevalmistaja. Luja-yhtiöt on ollut hyvä perhe kuopuksellekin kasvaa. Perheyhtiöille tyypilliseen tapaan kasvua on rakennettu pitkällä jänteellä, samalla Luja tausta on edesauttanut uskottavuuttamme markkinoilla. Lähes kaikki Fesconin tuotteet ovat itsekehitettyjä. Tuotteidemme kehitys on vaatinut jatkuvaa uteliaisuutta ja innostumista uusia ratkaisuja kohtaan, sitä samaa intoa kuin Felix Isotalollakin oli hänen kehittäessään uusia ratkaisuja betoniteollisuuteen. Näiden vuosien aikana Fesconille onkin syntynyt satamäärin erilaisia kuivatuoteratkaisuja ja useita eri palvelukonsepteja. Fesconin toiminnassa Lujista arvoista asiakas on avainasemassa on aina toiminut kantavana voimana. Rakennusalan ammattilaiset luottavat, että Fesconilta löytyy tuote joka toimii ja että sen saa luvatussa ajassa. Tämä luottamus on Lujan kuopus on kasvanut alan suurimmaksi meidän paras markkinointikeinomme, eikä sitä luoda päivässä eikä yössä, vaikka siinä ajassa sen voi kyllä menettää. Olemme vuosia tehneet töitä sen eteen, että asiakas huomioidaan, ei yksin myynnissä vaan myös tuotekehityksessä, tuotannossa ja toimituksissa. Voimme tyytyväisenä todeta, että jotain on tehty oikein, koska yritys jatkaa kasvu-uralla. Kiitos kuuluu vanhoille ja uusille asiakkaille sekä oikealla asenteella toimivalle henkilöstöllemme. Kuluvan vuoden näkymät ovat epävarmalla pohjalla, mutta Fesconilla ei vaivuta synkkyyteen. Uudisrakentaminen laskee, mutta olemme vahvasti mukana korjausrakentamisessa. Samalla tasoite- ja laatoitustuotteidemme menekki kasvaa jatkuvasti. Haasteita on edessä varmasti, mutta uskomme, että Fesconin kasvu on lujalla pohjalla. Kimmo Peltola Fesconin toimitusjohtaja Lujatalo Oy Ajat muuttuvat, arvot ja perinteet pysyvät Kuluva vuosi on Lujalla 60. juhlavuosi. Tähän pääsy on vaatinut kovaa työtä, sinnikästä otetta ja vahvaa uskoa omaan tekemiseen. Menneiden vuosien kasvu itäsuomalaisesta betonituotevalmistajasta yhdeksi valtakunnan merkittävimmäksi rakennuskonserniksi on kunnioitettava saavutus. Tullessani Lujatalon toimitusjohtajaksi reilu vuosi sitten kuulin ja tutustuin moneen Lujan historiaan liittyvään tarinaan. Yksi monista mieleeni jääneistä oli Lujan perustajan Felix Isotalon kuuluisa "nokkavainu". Hän kuulemma osasi vaistota kaupan mahdollisuudet ja suunnata yhtiön toiminnan oikeaan suuntaan. Vaikka ajat ovat muuttuneet, edelleenkin liiketoiminnan kannalta tärkeimmät päätökset tapahtuvat ihmisten välisissä kohtaamisissa. Huolimatta nykyajan digitaalisuudesta pilvipalveluineen ja muine tietoteknisine hienouksineen, tulevaisuus tehdään edelleen "nokkavainun" varassa. Nykyaika vain on nimennyt tämän hienommalla nimellä, kuten esimerkiksi "Customer Relations Management" tai muuta vastaavaa. Me Lujalla suhtaudumme luottavasti tulevaisuuteen. Epävarmuudesta huolimatta olemme viime vuoden strategiatyön aikana kiteyttäneet Lujan menestysreseptin tulevien aikojen varalle. Se perustuu vahvasti osaavaan ja vastuullisen perheyrityksen arvoille ja arkipäivän energian suuntaamiseen oikeisiin asioihin. Lujan toimintaa ohjaavat arvot velvoittavat liian suurten riskien välttämiseen, uudistumiseen, ihmisläheiseen johtamiseen ja asiakkaiden kuuntelemiseen. Yhtenä arvoista oleva hyvä tulos puolestaan mahdollistaa toiminnan jatkumisen myös tulevaisuudessa. Historian oppien valossa tulos saavutetaan jatkossakin päämäärätietietoisella työllä ja Lujiin arvoihin perustuvalla toiminnalla. Se vaatii myös epävarmuuden ja epäonnistumisten sietämistä sekä rohkeutta tarttua uusiin ehkä tuntemattomiinkin mahdollisuuksiin. Valttinamme on ketterä, monipaikallinen organisaatio, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Rakennusalan konkarin kokemuksemme on asiakkaidemme käytössä. Hyvät asiakkaat ja yhteistyökumppanit, kiitokset teille jo tähänastisesta matkasta. Juhlitaan yhdessä kuusikymppistä Lujaa! Arto Pohjonen Lujatalon toimitusjohtaja Lujabetoni Oy Lujabetonin juuret ruokkivat tulevaa Lujabetonin historia on pitkä, kuten monella suomalaisella betonitehtaalla ja sementtivalimolla. Yhtiö on noussut 60-vuotisen historiansa aikana Suomen kolmanneksi suurimmaksi betoninvalmistajaksi ja laajentunut ulkomaille, joten paljon asioita on tehty oikein. Mistä Lujabetonin historiassa ja nykyisyydessä voi olla erityisen ylpeä yhtiön omistajana ja toimitusjohtajana? Ensimmäisenä tulee heti mieleen laaja-alainen osaamisemme niin valmisbetonissa, betonituotteissa kuin elementeissäkin. Teemme lähes kaikkea betonista, toisin kuin melkein mikään kanssamme kilpailevista yrityksistä. Ydinosaamistamme on hyvien betoniratkaisujen toimittaminen asiakkaille tehokkaasti ja suurella kapasiteetilla, sekä näiden erilaisten tuoteryhmien yhdistäminen toimivaksi tuotteeksi - kuten vaikkapa Luja-hybridivälipohjassa teemme. Toisena asiana nousee välittömästi esiin laaja- alaisuuden mahdollistava, sitoutunut ja osaava henkilöstö. Työsuhteemme ovat hyvin pitkälti vakinaisia ja pitkäaikaisia: yli 30 vuotta talossa olleita henkilöitä on 51 ja pisin työsuhteemme on kestänyt yli 46 vuotta. Talossa on osaamista niin paikkakunnallisesti kuin keskitetysti, niin asiakastyöstä kuin tuotannosta, niin betonista kuin betonituotteiden asentamisesta, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lujabetonin tiimistä ja sen betoniosaamisesta voi olla todella ylpeä. Kolmas merkittävä asia on laaja tehdasverkostomme. Tuotannon rooli toimituskyvyn turvaajana on betonialalla todella suuri, eikä tuotteita voi kuljettaa kauas niiden painosta johtuen. Koko 26 tehtaamme verkoston rakentamiseen on mennyt kymmeniä vuosia, ja se takaa kilpailukykymme lähes projektissa kuin projektissa Suomessa, Tukholmassa, Pietarissa sekä uusimpana Pohjois-Ruotsin elementtimarkkinassakin. Neljäntenä ylpeyden aiheena nostaisin esiin laajan tuotekehityksemme. Olemme siinä erityisen vahvoja ja näyttäneet osin suuntaa jopa koko Suomen betonialalle. Hybridivälipohja, Luja-moduli, Luja-pienpaalu ja NKbetoni ovat vain muutamia esimerkkejä uraauurtavasta tuotekehityksestämme viime vuosina. Aikaisemmasta historiasta monelle tuttuja tuotteita ovat Lujabeam-palkki, Lujan LK-piilokonsoli sekä maatalousrakentamisen johtavat tuoteratkaisumme. Pitkä historia näkyy ja tuntuu yhtiön historiassa vahvasti, ei suinkaan painolastina. Kolmannen sukupolven edustajana mietin usein yhtiön historiaa, etenkin Siilinjärven tehdasalueen läpi kävellessäni: värikkäät tarinat isoisäni Felixin panoksesta yhtiön johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen nousevat väistämättä mieleen, kun 60-vuotiseen teolliseen historiaan törmää konkreettisesti tehdashalleissamme. Pitkän historian edessä tuntee väistämättä nöyryyttä ja kunnioitusta edeltäjiäni kohtaan. "Tuottohistoria ei ole tae tulevaisuuden menestyksestä", tavataan sanoa sijoitusrahastoja markkinoitaessa. Tämä pätee myös betonialalla: työtä pitää tehdä jatkuvasti ja aktiivisesti, jotta asemat kilpailussa pystytään edes säilyttämään, saati parantamaan. Suhtaudun kuitenkin itse luottavaisesti sekä betonirakentamisen että Lujabetonin tulevaisuuteen. Uusia tehtaitakin Lujiin väreihin on tulossa. Perusarjessa jatkamme juhlavuodenkin aikana työtämme lujien arvojen ohjaamana: kehittäen, yhdessä tehden ja asiakkaan kilpailukykyä parantamaan pyrkien tuotteillamme ja toiminnallamme. Mitä paremmin muistamme tämän ja toimimme arvojemme mukaan, sitä paremmin uskon Lujabetoninkin menestyvän. Mikko Isotalo Lujabetonin toimitusjohtaja 6 7
URAOHJUS Sinä vuonna Yhdysvalloissa ryhdyttiin rakentamaan Freedom Toweria, Anna Lindhin murhaaja selvisi ja Hanna Pakarinen valittiin Idols-voittajaksi. Samana vuonna starttasi Markus Haataisen ura Lujabetonilla maatalousyksikön elementtimyynnissä. Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin 33-vuotias Haatainen istuu samassa firmassa koko Suomen valmisbetoniyksikön johtajana. Rakentaminen on tullut tutuksi, laulaminen ja murhat eivät niinkään. (Vaikka on Haatainen työskennellyt myös Venäjällä.) Markus HaatAINEN syntynyt: 1979 kotoisin Lapinlahdelta asuu Kuopiossa perhe: tyttöystävä harrastukset: kuntosali, sählyä ja lentopalloa alasarjassa. Viime aikoina omakotitalon saneeraus. Kun piikkaa päivän, niin ei siinä kerkeä muita asioita pyörittelemään. Vuosi 2004. Tuore diplomi-insinööri Markus Haatainen kuvitteli tekevänsä uransa laivateollisuudessa. Teräspuolen materiaalitekniikkaan perehtynyt vastavalmistunut sai ensimmäisen työpaikkansa Turun telakalta, muttei vakipestiä. Sitten lehdestä löytyi Lujabetonin ilmoitus. - Soitin maataloustiimin esimiehelle Pekka Mönkköselle ja kysyin, että kannattaako tällä osaamisella edes tulla haastatteluun. Juteltiin siinä hetki ja puhelun päätteeksi Pekka ilmoitti, että tulehan käymään. Tie vei Lujabetonille. Elementtimyyjänä syyskuusta 2004, kesällä 2007 kehitysinsinööriksi, siitä yhdellä hyppäyksellä kehityspäälliköksi seuraavana vuonna. Kehitysjohtajaksi 2009 marraskuussa, jolloin vastuulle tuli myös Venäjän valmisbetoniliiketoiminta. Viime vuonna 1.11. valmisbetoniyksikön johtajaksi. Lujabetonin punaisiin säiliöautoihin voi törmätä ympäri Suomen. Ne ovat näkyvin merkki Markus Haataisen valta kunnasta. 33-vuotiaan Haataisen ohjauksessa on Lujabetonin koko valmisbetoniliiketoiminta, Ruotsia lukuun ottamatta, aina Haukiputaalta Pietariin. - En olisi Lujalle tullessa arvannut, että päädyn tähän. Vaikka alusta asti olikin tiedossa, että eläkkeelle en elementtimyynnistä jää, miettii Markus Haatainen. Hyvät eväät Haatainen kertoo elementtimyynnistä saaneensa. - Myynti on tukenut tekemistä paljon. Sehän on psykologiaa miettiä, mitä asiakkaan päässä liikkuu. Erittäin hyviä oppeja siihen sain Mönkkösen Pekalta, siitä kiitokset. Tekevät ihmiset sitten ostopäätöksiä itselleen tai firmalle, ovat he perusluonteeltaan samanlaisia. Kehityspuoli imaisi Haataisen mukaansa heti myyntityön jälkeen. - Kehityspuoli voi olla ihan mitä vain, siinä ei laitoja löydy, innostuu Haatainen. - Joskus vuosikausien kehittelystä tulee jotain, joskus ainoa, mitä työstä jää käteen on suttuinen paperilappu. Pitää sietää epävarmuutta. Venäläinen uimakoulu Isompi harppaus tapahtui 2009, kun Haatainen siirtyi kehitys - johtajaksi. Samalla alkoi venäläinen uimakoulu, kun vastuulle lankesi myös valmisbetoniliiketoiminta Pietarissa. OOO Lujabeton -tytäryhtiön johtoa sparratessaan Venäjä opetti myös Haataista. - Se on hyvin erilainen ympäristö. Yksistään Pietarin valmisbetonimarkkina on vähintäänkin samankokoinen kuin koko Suomen. Miljoonakaupungissa vastaan iski vanhanaikainen byrokratia. - Hirveä määrä sääntöjä, lakeja ja detaljeja, jotka aiheuttavat työtä ja papereita. Vaikka kommunismin jäänteitä näkeekin, on se samalla myös todella kapitalistinen maa. Mielenkiintoinen yhtälö. Reissuaminen on jäänytkin osaksi työnkuvaa. Betonia ei voi tehdä etänä, vaan Lujabetoni on siellä, missä rakennetaan. - Jos ei sen luontoinen ettei tykkää pyöriä tuolla muiden ihmisten kanssa, ei näissä töissä pärjää. Haatainen haluaa betonirakentamiseen uusia tuotteita ja innovaatioita. Samanlaisia kuten vaikkapa 1980-luvulla Japanissa kehitetty itsetiivistyvä betoni, joka ei tarvitse tärytystä, vaan tiivistyy omalla painollaan. - Se paransi rakentamisen laatua ja lisäsi työturvallisuutta merkittävästi. Ylipäänsä näkisin, että valmis betonialalle tarvitaan lisää tehokkuutta, että pärjättäisiin paremmin muita rakennusmateriaaleja vastaan. Lujabetonin tuotekehityksen uusin helmi on tämän vuoden alussa markkinoille tullut NK-betoni, joka kuivuu lähes puolet nopeammin kuin perusbetoni. Muitakin suuria hankkeita on Haataisen mukaan menossa. ERPjärjestelmää ollaan uudistamassa parin vuoden sisällä. - Meillä on myös tulossa uusi tehdas Tampereelle, se vaatii ison työn isolta joukolta ihmisiltä. Ja uusia tuotteitakin on tulossa, Haatainen lupaa. Kiire ei kuitenkaan miestä haittaa. - Aina kun saa vaativan projektin valmiiksi tuotantoon tai myyntihommissa klousattua kaupan, on tyytyväinen olo. Erityisen tyytyväinen olen aina alaisten onnistumisista. Se tuo itsellekin hyvän fiiliksen, kun on antanut kollegalle tai alaiselle luottamuksen. Heti tulee mieleen suunnittelijamme Jouni Kääriäisen kehittämä hienokuormitusohjelma, joka ohjaa Lujabetonin koko elementtituotantoketjua. Jos joku ostaa hienomman kaupasta, niin saa tuoda näytille. Tällä hetkellä valmisbetonimarkkinat näyttävät Haataisen mielestä ihan ookoolta. - Ei se parhaalta näytä, tammihelmikuu on ollut hiljaista ja loppuvuonna voi olla loka-marraskuussa hankalaa. Mutta jos tulevaa tautia jos sairastaa, niin sairastaa kahteen kertaan. Voimme tehdä hyvänkin vuoden, jos vain itse toimimme hyvin. Markus Haatainen, mikä on urakiitosi salaisuus? - Heh, sitä kannattaa kysyä esimieheltä. Yhteistyökykyni on ainakin omasta mielestäni hyvä, harvan kanssa olen joutunut kahnauksiin. Sekin auttaa, kun tietää, mihin on menossa. Uusista haasteista en ole koskaan kieltäytynyt. Muutaman kerran on pitänyt toki sanoa, että resurssi on jo 125%:sesti käytössä. kuva: Tatu Ahonen 8 9
Henri Autio, Timo Holappa ja Marika Svensk ja kuutio lunta. Tässä vaiheessa kolmikko ei vielä osannut aavistaa, mikä urakka heillä oli edessä. Veistokalusto haettiin rautakaupasta. Voittajien julkistus jännitti Marika Svenskiä. Kuutiosta kuoriutunut betoniauto kiinnosti pikkuväkeä. UNELMATIIMI Mitä saadaan, kun yhdistetään kolme lujalaista ja jättimäinen lumikuutio? Työn touhussa. Isot linjat hiottiin kettingillä. Luja juhlistaa syntymäpäiviään hieman eri tavoin kuin muut. Kuusikymppinen rakennuskonserni päätti lähteä juhlavuoden kunniaksi kiertueelle ja kerätä yhteen Suomen timanttisimman tiimin. Henkilöstöstään, totta kai. Luja Dreamteamin kiertue alkoi komeasti tammikuun puolivälissä Kemistä lumenveiston SM-kisoista. Lumenveiston SM-kilpailu on Suomen Ladun toteuttama vuosittain toteuttama valtakunnallinen kilpailu. Tänä vuonna finaali järjestettiin Kemissä. Mukana kilpailussa oli 13 joukkuetta, joista moni jo vuosia osallistuneita konkareita. Lujaa toimintasarjassa edustivat Marika Svensk Fesconilta sekä Timo Holappa ja Henri Autio Lujabetonin Haapajärven tehtaalta. Kolmikon tehtävänä oli rakentaa lumiveistos lasten käyttöön. Kellään ei ollut aiempaa kokemusta lumenveistosta, mutta siitäkin huolimatta lumijärkäleestä hahmottui betoniautoliukumäki. - Keskinkertaista lähdettiin hakemaan, mutta tulikin hyvä, leukailee Timo Holappa. Veistojengille pätkähti SM-pronssia. - Taso oli tänä vuonna kovempi kuin aiemmin, kertoo tapahtuman järjestäjä Timo Lankinen. - Ei sitä joka viikonloppu pääse tällaista tekemään. Ikimuistoinen tapahtuma, summaa pronssimitalisti Marika Svensk. Kiertue jatkuu! Luja Dreamteam on mukana tänä vuonna tapahtumissa aina puolimaratonista eukonkantoon. Lujabetonin, Lujatalon ja Fesconin henkilöstöstä koostuvan tiimin kokoonpano vaihtelee tapahtumasta riippuen. Palkintojen kahmiminen ei unelmatiimin ykköstavoite kuitenkaan ole. - Dreamteamin tarkoitus on sekoittaa pakkaa, eli lisätä yhteistyötä yritystemme kesken. Työhyvinvointi on meille tärkeä asia. Haluamme satsata henkilöstöön. Samalla teemme Lujaa tunnetuksi, näkee brändijohtaja Jussi Hirvelä. - Tapahtumiin lähdetään pilke silmäkulmassa. Täysiä saa vetää, mutta yhdessä tekeminen on kuitenkin se tärkein juttu. Pronssia tuli! Myös kannustusjoukot pääsivät testaamaan liukumäkeä. Juhlavuoden ohjelma: Kannustusjoukot kävivät hakemassa kisaajille kaakaota. Lumenveiston SM-kisat, Kemi, 11.-13.1. Extreme Run, Tahko, 13.4. City Run, Helsinki, 4.5. Eukonkannon MM-kilpailut, Sonkajärvi, 5.-6.7. Sulkavan suursoudut, 11.-14.7. Suopotkupallon MM-kilpailut, Hyrynsalmi, 19.-20.7 Red Bull -mäkiautokilpailut, Helsinki, elokuu Veistoaikaa oli perjantai-illasta sunnuntaiaamuun. Naapurijoukkue neuvonpidossa. Luja Dreamteamin seikkailut osoitteessa: /dreamteam Lujan Facebook-sivuilla http://www.flickr.com/photos/lujayhtiot/ Tulevaisuudessa Twitterissä hashtagilla #lujadreamteam Toimintasarjan ykkönen, Team Harakka voitti kolmantena vuonna peräkkäin. Angry Birds -liukumäki sai välittömän suosion lasten keskuudessa. - Rankka tyyli ja hyvä suunnittelu, summaa Armi Rouhiainen (oik.) voiton reseptin. 10 11
Linna lumesta Kemin lumilinna on maailman suurin lumilinna. Hotellimajoitusta -5 C asteessa tarjoava matkailukohde vetää turisteja ympäri maailmaa. Linna rakennetaan nyt 18. kertaa, tänä vuonna teemana on fantasia. Kemiläinen rakennusyritys IP-Heikkilä vastaa Lumilinnan rakentamisesta jo kymmenettä talvea. Lunta kului yli 22 500 kuutiota. - Loppujen lopuksi lumesta rakentaminen ei oikeastaan eroa betonista. Lumella tehdään liukuvalua ja jääpalat ovat valmiselementtejä, kertoo projektivastaava Taavi Heikkilä IP-Heikkilä Oy:stä. Rakennuslunta ei vain kaapaista maasta, vaan se tehdään tykittämällä mahdollisimman kuivaa lunta. Linnan tiivis rakenne tulee holvikaarimuodosta, muita lisävahvistuksia seinämiin ei tehdä. Lumirakenteiden lämpötilaa tarkkaillaan päivittäin. Lumilinnaan pätevät tavallisen majoitusrakennuksen vaatimukset. - Linnalle on tehty normaali rakennustarkastus, kertoo Heikkilä. - Esimerkiksi joka huoneessa on oltava palovaroittimet. Hotellihuoneessa ei ole mitään, mitä saisi syttymään, paitsi oman tukkansa, tai kalsarit. Kemin palolaitos on testannut, etteivät makuupussitkaan syty. Lumirakentamisen suurin haaste on vaihtelevat sääolosuhteet. Linna sijaitsee meren rannalla. - Pahin on plus 10 astetta ja vesisade. Tai -35 astetta, jossa ei enää koneet kestä ja miehetkin alkavat jo hyytymään. Molemmissa on töitä tehty. Viime vuonna rakennusaikaa oli vain 21 päivää, tänä vuonna rakentaminen aloitettiin neljä viikkoa ennen tammikuun lopulla järjestettyjä avajaisia. Lumirakentamisen ihmeeseen pääsee tutustumaan 7.4. saakka. Mitä linnalle tapahtuu sitten? - Se puretaan. Merestä tulee ja mereen menee, tiivistää Heikkilä. Kemin lumilinna Pinta-ala 5100 m 2 Katettuja tiloja on 1060 m 2 Rakennusaikana työntekijöitä parhaimmillaan loppuvaiheessa 50-80 henkilöä. Linnan toiminta-aikana työllistää 15 henkilöä. Lumihotellissa on 21 huonetta, ravintolan kabineteissa 150 asiakaspaikkaa. Lumilinna on avoinna 7.4. saakka. Lujan tarina alkoi Lujabetonista vuonna 1953. Rakennusliiketoimintayksikkö aloitti1969, kunnes se eriytettiin Lujatalo Oy:ksi 1982. Fescon Oy perustettiin vuonna 1984 Lujabetonin betoniteknologisen tutkimustyön jatkeeksi. Ohessa otteita tänä vuonna julkaistavasta Lujan minihistoriikista. Historialliselle kiertoajelulle pääset myös osoitteessa www.flickr.com/photos/lujayhtiot Nurmeksen Sementtivalimolle tärypöydät tulivat 1949. Ne muodostuivat tasolevystä, jonka alapintaan oli rakennettu koneellinen täry. Muotti asetettiin tärypöydälle ja täytettiin betonilla. Täryytys tiivisti betonin. Valimotekniikka 1940-luvulla oli vielä käsityöasteella. Kuvassa seinätiilen valmistusta käsityönä ulkona Nurmeksen Sementtivalimossa. Betoni tiivistettiin muottiin puunuijalla lyömällä. Vasemmalla Feliks Isotalo ja lapset Hannu ja Liisa. Rakennusyritys IP- Heikkilä vastaa Kemin lumilinnan rakentamisesta. Projektipäällikkö Taavi Heikkilä kertoo ennen avajaisia linnan rakentamisessa vierähtäneen pitkiä päiviä. Feliks Isotalon kehittämä Isota-palkki asennettiin käsin, se oli painava ja vaati kuusikin miestä nostamaan. Palkki ristittiinkin Nujuta-palkiksi. 12 13