TAKK YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 Sisällysluettelo 1. Kestävää kehitystä TAKKissa strategiasta käytännön toteutukseen... 2 2. TAKKin tahtotila ympäristöasioissa korkealla... 2 3. Energiansäästö ja ympäristöasiat osaksi jokapäiväistä toimintaa... 3 4. TAKKin vuoden 2015 ympäristötapahtumat... 4 5. TAKKin vuoden 2015 ympäristöohjelman toteuma ja visio... 5 6. Ympäristöryhmän toiminta vuonna 2015... 6 7. Tunnusluvut... 7 Sivu 1 / 9
1. Kestävää kehitystä TAKKissa strategiasta käytännön toteutukseen Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Gro Harlem Brundtland 1987 kiteytti asian näin: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." Tuolloin alkanut prosessi on kehittynyt eri puolilla maailmaa ja muotoutunut vähitellen monipuoliseksi ja yhä kattavammaksi kestävän kehityksen politiikaksi. Peruselementit ovat ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa kestävä kehitys perustuu strategiaan. Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökulmien lisäksi se tarkoittaa toiminnassamme pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja säästäväisyyttä. TAKKissa on tehty jo useiden vuosien ajan systemaattista kehittämistyötä energiansäästö- ja ympäristöasioissa. Tämän raportin loppupuolella on havainnolliset tunnusluvut TAKKin energiankulutuksesta, veden kulutuksesta ja jätemääristä. Kestävä kehitys ei ole kuitenkaan pelkästään jätteiden lajittelua. Oppilaitoksen arjessa opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuus ja yhteistyö ovat keskeisiä koulutustoiminnassa ja kehittämisessä. Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Tavoittelemme yhä järjestelmällisempää kestävän kehityksen näkökulmaa. Maria-Liisa Liisa Korolainen, Hallintojohtaja 2. TAKKin tahtotila ympäristöasioissa korkealla TAKKin ympäristöasioiden kehittymistä seuraa valtava määrä asiantuntijoita. 14 000 opiskelijaa arvioi päivittäin onnistumistamme jätehuollossa, kiinteistöpalvelut seuraavat jatkuvasti energian- ja vedenkulutustamme, taloushallinto seuraa materiaaleihin käyttämiämme euroja ja valtakunnalliset toimijat tarvitsevat tietoja kestävän kehityksen toiminnastamme, minkä osana ympäristöasiat ovat. Yksi vuoden 2015 TAKKin ympäristötoiminnan tason tarkistus tapahtui, kun KARVIn (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) kuuden hengen auditointiryhmä kävi arvioimassa toimintaamme. KARVIn auditointiraportissa TAKKin vahvuudeksi luettiin ympäristöasioiden hallinta seuraavin sanoin: TAKK on kehittänyt toimintakulttuuriaan kestävän kehityksen vaatimusten suuntaisesti. Ympäristöryhmä vastaa kestävän kehityksen edistämisestä ja se laatii vuosittain ympäristöohjelman, jonka avulla eri yksiköiden ja toimintojen menettelytapoja myös yhdensuuntaistetaan. Myös turvallisuutta koskevat laadunohjauksen ja -varmistuksen menettelyt on luotu ja toiminnan systemaattisuus varmistettu. Sivu 2 / 9
Auditoijien arvioinnin mukaan TAKKissa asiat ovat siis ympäristönäkökulmasta kunnossa. Muut edellä mainitut asiantuntija-arvioijat voisivat kyllä antaa toisenlaisen arvion, sillä muun muassa jätehuoltoa, kemikaali- ja materiaalihallintaa sekä henkilökunnan ympäristöosaamista TAKKissa halutaan edelleen kehittää niin ympäristöryhmän kuin henkilökunnankin voimin. On hienoa että valtakunnallisesti olemme hyvällä tasolla ympäristöasioidemme hallinnassa, mutta TAKKilaiset itse haluavat olla vieläkin parempia. Tämän johdosta ympäristöasioidemme kehitystyö ei todellakaan ole vielä saavuttanut päätepistettään. Petra Lattunen, Ympäristöasiantuntija 3. Energiansäästö ja ympäristöasiat osaksi jokapäiväistä toimintaa Energian säästämiseen kohdistuu tulevaisuudessa yhä enemmän vaateita niin yhteiskunnan kuin talousseurannan puolelta. Uudet kiristyvät vaateet yrityksille energiakäytön hallinnalle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle aiheuttavat sen, että ympäristöasiat on otettava paremmin huomioon toiminnan suunnittelussa ja laatutoiminnassa. Ympäristö- ja energia-asiat ovat osa laadunhallintaa. Raportointi viranomaisille tulee näiltäkin osin lisääntymään. Energiahallinnan osalta yritykset voivat valita pakollisten energiakatselmusten tai omaehtoisen valvonnan ja siihen liittyvän laatujärjestelmän välillä. TAKKin osalta lainsäädännön muutoksiin voidaan parhaiten vastata laatimalla kansallisen ETJ+-ohjeistuksen mukainen sertifioimaton laatujärjestelmä. Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ+) ajatuksena on, että yrityksen energiapolitiikasta tulee jatkuvaa ja koko ajan kehittyvä prosessi, mikä on kiinteä osa yrityksen ydin toimintaa. Kiinteistöpalveluiden toimintasuunnitelmissa asia on ollut jo pitkään huomioituna ja energiahallinnalla on jo muutaman vuoden perinteet. Ympäristöryhmästä tullaan varmaan muodostamaan ja kehittämään energiahallintaryhmä jonka tehtävänä on suunnitella ja seurata toimintaa sekä jakaa tietoisuutta ja hyviä toimintamalleja eri yksiköihin. Tekniikan kehittyminen tällä hetkellä näyttää siltä, että sähkön kulutusta pystytään uudella tekniikalla aika tehokkaasti alentamaan myös tulevaisuudessa. Hyötysuhteiden nosto toisaalta aiheuttaa sen, että hukkalämpöä syntyy vähemmän ja se aiheuttaa lämmitysenergian lisätarvetta. Tuntuu siltä, että lämmöntuotannossa kannattaisi selvittää oman tuotannon mahdollisuudet ainakin maalämmön osalta. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että myös ympäristö- ja energia-asioiden tiimoilla on mielenkiintoisia asioita tulevaisuudessa tulemassa ja parhaan hyödyn muutoksista saa olemalla mukana kehityksessä. Raimo Keskinen, Kiinteistöpäällikkö Sivu 3 / 9
4. TAKKin vuoden 2015 ympäristötapahtumat Teema Ajankohta Ympäristöryhmän kokoukset 16.1.2015 ja 15.4.2015 Ympäristöryhmä kokoontui kiinteistöpäällikön kokoon kutsumana Earth Hour 28.3.2015 TAKK osallistui maailmanlaajuiseen ilmastokampanjaan Earth Houriin KARVIn auditointi 16.4.2015 KARVIn (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) auditointi ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien tilasta Suomessa. Kilometrikisa 1.5.-22.9.2015 TAKKilaiset polkivat yhteensä 15 600 kilometriä, säästivät pyöräilyllä bensaa 1 100 litraa ja ehkäisivät hiilidioksidipäästöjä 2 737 kilogramman edestä Energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotto 1.12.2015 TAKKille laadittiin energia- ja ympäristöohjelma, mikä vastaa myös energiatehokkuuslain vaatimuksiin energiatehokkuusjärjestelmästä. Earth Hour ja TAKK TAKK osallistui WWF:n Earth Hour -tapahtumaan 28.3.2015. Earth Hour on maailman suurin ilmastotapahtuma, joka oli nyt suurempi kuin koskaan ennen. Mukana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan oli ennätykselliset 172 maata, ja valot sammuivat yli 1400 ikonisesta maamerkistä sekä lähes 40 Unescon maailmanperintökohteesta. Suomessa Earth Houria vietettiin maailman suurimman kynttiläillallisen merkeissä, jolla tuotiin esiin ruuantuotannon ilmastovaikutuksia. (www.earthhour.fi) TAKK osallistui Earth Houriin sammuttamalla Tampereen valtatien ja Nirvan toimipisteiden valot, turvallisuusseikat huomioiden, lauantaina 28.3.2015 klo 20.30 21.30. Kannustimme myös henkilökuntaamme ja opiskelijoitamme tekemään samoin. Kerroimme osallistumisesta earthhour.fi-sivuston lisäksi mm. nettisivuillamme, omissa sosiaalisen median kanavissamme, Avack-infoissa ja sisäisesti intrassa sekä opiskelijoille Moodlessa. Tapahtumajulisteita levitettiin molempiin toimipisteisiin. Viestinnässä tuotiin esiin myös TAKKin pidemmän tähtäimen työtä ilmaston eteen: kerroimme, että energiatehokkuussopimuksen puitteissa olemme sitoutuneet energiankulutuksen vähentämiseen. Marjo Nieminen, Viestinnän suunnittelija Sivu 4 / 9
5. TAKKin vuoden 2015 ympäristöohjelman toteuma ja visio TAKKin Energiatehokkuus- ja ympäristöohjelman laadinnan yhteydessä TAKKille laadittiin myös virallinen ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikka myötäilee TAKKin vuosien 2016-2018 strategian toiminta-ajatusta. TAKKin vuosien 2016-2018 toiminta-ajatus TAKK edistää kestävällä tavalla työ- ja elinkeinoelämän menestymistä koulutus- ja kehittämispalveluilla. Perustehtävänämme on toimia ammatillisen osaamisen kehittäjänä ja huolehtia, että työ- ja elinkeinoelämällä on ammattitaitoista työvoimaa. TAKKin asiakkaita ovat yritykset, yhteisöt ja opiskelijat. TAKK toimii alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökulmien lisäksi se tarkoittaa toiminnassamme pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja säästäväisyyttä. TAKKin ympäristöpolitiikka TAKK on sitoutunut vähentämään järjestelmällisesti energiankulutustaan ja haitallisia ympäristövaikutuksiaan niin koulutustoiminnassa kuin koulutusympäristöjen ylläpidossa. Ympäristötoiminta tukee TAKKin strategisten tavoitteiden toteutumista. Ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat toteutetaan turvallisuusjohtamisen prosessissa. Sivu 5 / 9
6. Ympäristöryhmän toiminta vuonna 2015 TAKKin ympäristöryhmä uudistui vuoden 2015 lopulla, kun TAKK laati yhdistetyn Energiatehokkuusja ympäristöohjelman. Energiatehokkuusohjelman (Energiatehokkuuslain 1429/2014 mukainen) laadinnan yhteydessä päätettiin myös uudistaa ympäristöryhmää siten, että ympäristöryhmä sisältää myös energiatehokkuusjärjestelmän vaatimuksien mukaisen miehityksen. Uusi kokoonpano tiivistää entisestään TAKKin hallinnon, opetustoiminnan ja kiinteistöpalveluiden yhteistyötä, sillä ympäristöryhmässä on edustettuna nyt hyvin kaikki kolme tahoa. TAKKin energiatehokkuus- ja ympäristöryhmä vuoden 2015 lopusta lähtien (vasemmalta lukien): Sari Korhonen (sovellusasiantuntija), Marko Keto (huoltomies), Mika Javanainen (varastonhoitaja), Mervi Rajamäki (kouluttaja), Maria-Liisa Korolainen (hallintojohtaja), Raimo Keskinen (kiinteistöpäällikkö), Ari Hemminki (kouluttaja) ja Petra Lattunen (koulutussuunnittelija, ympäristöasiantuntija). Kuvasta puuttuu Asko Lehtinen (virastomestari). Energia- ja ympäristöryhmä kokoontuu täydellä kokoonpanollaan noin neljä kertaa vuodessa, mutta ryhmän jäsenet pitävät pienemmällä kokoonpanolla palavereita aina tarpeen tullen. Sivu 6 / 9
7. Tunnusluvut TAKKin ympäristöraportoinnin tunnusluvut on alla esitetty graafisessa muodossa. Tunnuslukuina ovat TAKKin energiankulutus, veden kulutus sekä jätemäärät. Sivu 7 / 9
TAKKin kokonaisjätemäärä oli vuonna 2015 303 tonnia. Jätemäärä kasvoi edellisvuoteen nähden noin 70 tonnilla. Jätemäärän kasvu selittyy lähinnä yksittäisellä pilaantuneiden maiden tapauksella, missä koulutusalan toiminnasta johtuen muodostui yli 70 000 kiloa pilaantunutta maata. Kiloissa mitattuna TAKKin suurimmat jätejakeet ovat pysyneet viiden viimeisen vuoden aikana samana. Suurin jätejae on betonijäte, mikä muodostuu rakennusalan koulutustoiminnasta. Toiseksi suurin jätejae on edelleen kaatopaikkajäte, minkä määrää pyritään kuitenkin vuosittain pienentämään muun muassa lajittelun tehostamisella. Kolmanneksi suurin jätejae on metallijäte, mikä muodostuu metallialan koulutustoiminnasta. Vuoden 2015 aikana tapahtui merkittävä edistysaskel TAKKin jätteiden lajittelussa. Ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jätehuoltouudistuksen jälkeen energiajätteen määrä oli suurempi kuin kaatopaikkajätteen. Tämä on osoitus TAKKilaisten lajitteluinnostuksen kasvusta. Kaikki TAKKin jäte toimitetaan edelleen asianmukaisesti hyödynnettäväksi ja jatkokäsiteltäväksi. Sivu 8 / 9
Sivu 9 / 9