TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos 23.2.2016 Anja Liukko Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS UUSIUTUVAN ENERGIAN JA UUDEN ENERGIATEKNOLOGIAN INVES- TOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus nousee 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tavoitteen kannalta erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisääminen on keskeistä. Hallitusohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Lisäksi tavoitteena on luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Hallituksen energiapolitiikan tavoitteiden toimeenpano edellyttää taloudellisia ohjauskeinoja. Tavoitteena on käynnistää kustannustehokkaasti uuden energiateknologian kokeiluhankkeita ja uutta teknologiaa hyödyntäviä kehittyneitä biopolttoaineita tuottavia biojalostamoinvestointeja. Hallitus on päättänyt osoittaa uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointeihin tukea yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosille 2016 2018. Valtion vuoden 2016 talousarvion momentilla 32.60.45 (Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki) on 20 miljoonaa euroa siirtomäärärahaa. Valtion vuoden 2017 ja 2018 talousarvioihin on momentille 32.60.45 tarkoitus ottaa yhteensä 80 miljoonaa euroa siirtomäärärahaa. Tuki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoden 2030 kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi hankkeissa tuotettava energiamäärä ja hankkeiden kustannustehokkuus eivät ole ainoat arviointiperusteet. Tukea hakeneet hankkeet kilpailisivat keskenään, ja tuen myöntäminen perustuisi kokonaisharkintaan. 2. EU:n valtiontukisääntely Investointituki on valtiontukea, johon sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyä. Valtiontuet ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 107 kohdan 1 mukaan lähtökohtaisesti kiellettyjä. Artiklan 107 kohdissa 2 ja 3 määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Jäsenvaltiot eivät itse voi tehdä arvioita tukien hyväksyttävyydestä, vaan asiassa sovelletaan ennakkoilmoitusmenettelyä. Pääsääntöisesti kaikki artiklan 107 mukaiset tuet tulee hyväksyttää ennen täytäntöönpanoa komissiossa (artikla 108, kohta 3). Ilman ennakkoilmoitusta myönnetty tuki on laiton. Tällöin voidaan määrätä, että se peritään takaisin yritykseltä.
2 Ennakkoilmoitusta komissiolle ei kuitenkaan vaadita, kun on kyse ryhmäpoikkeuksista, joista säädetään tarkemmin tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014, jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluu muun muassa investointituki uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen. Liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon investointitukeen ei ole mahdollista soveltaa ryhmäpoikkeusasetusta, koska biopolttoaineiden käyttöä edistetään kansallisesti myös biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetussa laissa (446/2007) säädetyn jakeluvelvoitteen mukaisesti. Ehdotetun asetuksen mukaisen tukiohjelman arvioinnissa ja hyväksymisessä sovellettaisiin komission tiedonantoa Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014 2020 (2014/C 200/01), jäljempänä ympäristö- ja energiatuen suuntaviivat. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioisi saatuaan hakemusten perusteella kokonaiskuvan vireillä olevista hankkeista, olisiko asetuksen mukainen tukiohjelma tarpeen laatia ja hyväksyttää komissiolla. Kun hankkeelle myönnetty investointituki on yli 15 miljoonaa euroa, ryhmäpoikkeusasetusta tai komission ympäristö- ja energiatuen suuntaviivojen mukaisesti hyväksymää tukiohjelmaa ei voida soveltaa. Tällöin vaaditaan komission erillinen päätös kyseisen tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. 3. Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Valtionavustuslain 8 :n nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. Asetusta sovellettaisiin myönnettäessä tukea valtion talousarvioon vuosina 2017 ja 2018 momentille 32.60.45 otettavan siirtomäärärahan perusteella. Valtion vuoden 2016 talousarvioon otettua määrärahaa koskevat päätökset tehtiin kuluvan vuoden alussa hakijan suostumuksella energiatukiasetuksen mukaisesti vireille tulleiden tukihakemusten perusteella. Asetuksen mukaista investointitukea voitaisiin myöntää sellaiseen käyttöomaisuuteen kohdistuvaan investointiin, jonka hyväksyttävät kustannukset ylittävät 5 miljoonaa euroa ja joka koskee liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa tai uuden energiateknologian kokeiluhanketta. Uuden energiateknologian kokeiluhankkeen tulisi edistää sähkön- tai lämmön- tai niiden yhteistuotantoa uusiutuvalla energialla taikka muun uuden energiateknologian kaupallista käyttöönottoa. Hakemuksia vertailtaisiin keskenään. Päätös tuen myöntämisestä perustuisi kokonaisharkintaan, jossa vertailtaisiin haettujen tukimäärien suuruutta, hankkeiden energiavaikutuksia, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta, hankkeisiin sisältyvän teknologian uutuusarvoa ja teknologian tai hankkeen monistettavuutta sekä muita vaikutuksia. Asetuksen soveltamisala olisi osin päällekkäinen energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012), jäljempänä energiatukiasetus, soveltamisalan kanssa. Asetuksen mukainen uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian tukijärjestelmä sovitettaisiin yhteen energiatukiasetuksen mukaisen tukijärjestelmän kanssa.
3 4. Esityksen vaikutukset Investointitukea voidaan myöntää valtion talousarvioon otettavan määrärahan mukaisesti. Vuonna 2017 ja 2018 on momentille 32.60.45 tarkoitus ottaa yhteensä 80 milj. euroa siirtomäärärahaa (3 v). Investointituen tavoitteena on vähentää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian teknologisia ja taloudellisia riskejä. Tavoitteena on tukea hankkeita, joilla parhaiten arvioidaan voitavan edistää tulevaisuuden energiaratkaisuja vuoden 2030 kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka ilman investointitukea jäisivät toteuttamatta. Tuella on useissa tapauksissa myös myönteisiä työllisyys- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi uuden teknologian referenssihankkeet voivat edistää teknologian vientiä. Asetuksen mukaiset tehtävät hoidettaisiin työ- ja elinkeinoministeriössä resursseja uudelleen kohdentamalla. 5. Asian valmistelu Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti keskeisille sidosryhmille keskustelutilaisuuden 13.11.2015 asian valmisteluun liittyen. Asetusehdotus ja siihen liittyvä muistio ovat olleet lausunnolla 8.12.2015 8.1.2016. Lausunto pyydettiin liikenne- ja viestintäministeriöltä, oikeusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Bioenergia ry:ltä, Energiateollisuus ry:tä, FinSolar-hankkeelta, Metsäteollisuus ry:ltä, Teknologiateollisuus ry:ltä, Suomen Lähienergialiitto ry:ltä, Suomen Tuulivoimayhdistys ry:ltä ja Öljy- ja biopolttoaineala ry:ltä. Asetusehdotuksesta on tiedotettu myös yritystukineuvottelukunnalle, mutta neuvottelukunnan lausuntokäsittelyä ei asian luonteen vuoksi pidetty tarpeellisena. Asetusehdotuksesta annettiin 16 lausuntoa. Lausunnoissa asetusehdotukseen suhtauduttiin yleisesti myönteisesti ja lähinnä määritelmiin ja tuen myöntämisen edellytyksiin ehdotettiin tarkennuksia. Lausuntojen perusteella asetukseen on tehty säädösteknisiä korjauksia. Useiden lausunnoissa esitettyjen havaintojen ja kommenttien perusteella asetukseen liittyvää perustelumuistiota on täsmennetty ja täydennetty. 6. Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 26 päivänä helmikuuta 2016.
4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Soveltamisala. Asetuksessa säädettäisiin valtion talousarvion mukaisen uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Investointituki on valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettu valtiontuki. 2. Valtionapuviranomainen. Pykälän nojalla työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi investointituen myöntämisestä ja hoitaisi muut siihen liittyvät tehtävät. 3. Euroopan unionin valtiontukisääntely. Investointituen myöntäminen ja maksaminen edellyttää EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuutta. Pykälän 1 momentin mukaisesti tämä voi perustua Euroopan komission hyväksymään tukiohjelmaan (1 kohta), ryhmäpoikkeusasetukseen (2 kohta) taikka, kun 1 tai 2 kohtaa ei voida soveltaa, komission yksittäistä tukea koskevaan päätökseen (3 kohta). Ensi sijassa tavoitteena on soveltaa ryhmäpoikkeusasetusta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, kun hankkeelle myönnetty investointituki on yli 15 miljoonaa euroa tai tuki myönnetään liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoinvestointiin. Työ- ja elinkeinoministeriö harkitsee asetuksen mukaisen tukiohjelman ilmoittamista komissiolle ympäristö- ja energiatuen suuntaviivojen mukaisesti saatuaan investointitukihakemukset. Kun hankkeelle myönnetty investointituki on yli 15 miljoonaa euroa, vaaditaan komission päätös kyseisen tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille, vaikka tuen myöntäminen perustuisi komission hyväksymään tukiohjelmaan. Pykälän 2 momentin nojalla investointituen myöntämistä koskeva päätös olisi kuitenkin mahdollista myöntää ehdollisena ennen komission hyväksyntää. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvästä maksatuksen keskeyttämisvelvoitteesta. Komissio edellyttää, että jäsenvaltion viranomaiset sitoutuvat lykkäämään valtiontuen maksamista kaikille sellaisille yrityksille, jotka ovat saaneet aikaisemmin komission päätöksellä sisämarkkinoille soveltumattomaksi määriteltyä sääntöjenvastaista tukea, kunnes kyseinen yritys on maksanut takaisin koko sääntöjenvastaisen tuen sekä siitä perittävän koron. Kyseessä on niin sanottu Deggendorf-ehto, jota on selostettu kohdassa 4.2 komission tiedonannossa sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokkaasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (2007/C272/05). Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 :ssä säädetään kansallisesta menettelystä Suomessa, kun komissio tekee päätöksen perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä. Komission päätös on pantava Suomessa viipymättä täytäntöön takaisinperinnästä vastuussa olevan viranomaisen päätöksellä.
5 Investointituen myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän Euroopan unionin lainsäädännön noudattamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 6.3 :ssä, 19 :n 3 kohdassa ja 22.3 :ssä. Lain 6.3 :n nojalla valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää EU:n tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Lain 19 :n 3 kohdan nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos EU:n lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä. Lain 22.3 :n nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos EU:n lainsäädännössä sitä edellytetään. 4. Suhde energiatukeen. Asetuksen soveltamisala olisi osin päällekkäinen energiatukiasetuksen soveltamisalan kanssa. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki on tarkoitettu liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoinvestointeihin ja uuden energiateknologian kokeiluhanketta koskeviin investointeihin, joissa käyttöomaisuuteen investoidaan yli 5 miljoonaa euroa (ks. tarkemmin 5 ja sen perustelut). Energiatuen vuosittain käytettävissä oleva valtuusmääräraha kohdistuu käytännössä pääosin pienemmän kokoluokan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin, joissa kyse ei ole ollut uudesta energiateknologiasta. Energiatuen valtuusmäärärahaa voitaisiin vuosina 2017 ja 2018 entistä vahvemmin kohdistaa tällaisiin pienemmän kokoluokan investointeihin taikka muihin uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointeihin, joihin annettava asetus ei sovellu tai soveltuu huonosti lähinnä EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvien prosessien pitkän keston takia. Investointituki on määräaikainen, ja tukeen on tarkoitus varata valtion talousarvion momentille 32.60.45 siirtomäärärahaa vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 80 miljoonaa euroa. Energiatukea varten otetaan vuosittain momentille 32.60.40 valtuusmääräraha, jonka nykytaso on 35 miljoonaa euroa vuodessa. Kyse on erityyppisistä määrärahoista, ja myönnetyn energiatuen maksatusten ajankohtien suhteen on enemmän mahdollisuutta joustoon. Momentille 32.60.45 myönnettävä siirtomääräraha on kolmivuotinen, joten vuonna 2017 tehtyjen tukipäätösten mukaisen viimeisen tukierän maksatuksen tulee tapahtua viimeistään vuonna 2019 ja vastaavasti vuonna 2018 tehtyjen tukipäätösten mukaisen viimeisen tukierän maksatuksen tulee tapahtua viimeistään vuonna 2020. Pykälän 1 momentin nojalla työ- ja elinkeinoministeriö voisi hakijan suostumuksella siirtää investointitukihakemuksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi energiatukiasetuksen nojalla. Tämä tulisi harkittavaksi, kun hakemusten perusteella on saatu kokonaisarvio hankkeista ja niiden vaatimasta tukimäärästä. Pykälän 2 momentin nojalla investointitukea ei olisi mahdollista myöntää sellaiseen investointiin, jota varten on energiatukiasetuksen nojalla myönnetty energiatukea. 5. Investointituen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentin nojalla tukea voitaisiin myöntää liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoinvestointiin ja uuden energiateknologian kokeiluhanketta koskevaan investointiin, jos käyttöomaisuuteen kohdistuvan investoinnin hyväksyttävät kustannukset ylittävät 5 miljoonaa eu-
6 roa. Tavoitteena on kohdistaa investointituki liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoinvestointeihin ja muihin hankkeisiin, joiden toteuttaminen ilman valtiontukea ei olisi taloudellisesti kannattavaa ja joiden läpiviemiseen liittyy huomattava teknologinen ja taloudellinen riski. Lähtökohtana on investointien tukeminen, mutta investointeihin voidaan yhdistää uusia palvelukonsepteja, ja myös niitä voidaan tukea, jos niistä aiheutuu hyväksyttäviä kustannuksia. Yhteishankkeessa riittäisi, että investointien hyväksyttävät kustannukset yhteensä ylittävät 5 miljoonaa euroa. Tukea investointikustannuksiltaan enintään 5 miljoonan euron hankkeisiin on mahdollista hakea energiatukiasetuksen nojalla (ks. tarkemmin 4 :n perustelut). Pykälän 1 momentin 1 kohdassa viitattaisiin biopolttoaineista ja bionesteistä annettuun lakiin (393/2013), jonka 4 :n 5 kohdassa biopolttoaine on määritelty biomassasta tuotetuksi nestemäiseksi tai kaasumaiseksi liikenteessä käytettäväksi polttoaineeksi. Biopolttoaineiden raaka-aineiden tulisi olla mainitussa laissa tarkoitettu raaka-aine, josta tuotettu biopolttoaine on osoitettu kestävyyskriteerien mukaiseksi mainitun lain nojalla. Raaka-aineena ei kuitenkaan olisi mahdollista käyttää ravintokasvien syötäväksi kelpaavia osia. Sen sijaan mainitussa laissa tarkoitettuja jätteitä ja tähteitä voidaan käyttää edistyneen biopolttoaineen raaka-aineena, vaikka jätteen tai tähteen alkuperä edes osin olisi ravintokasvin syötäväksi kelpaava osa (esim. elintarviketeollisuuden ja kasviöljyn jalostuksen jätteet ja tähteet). Säännöksessä on otettu huomioon ympäristö- ja energiatuen suuntaviivojen ja ryhmäpoikkeusasetuksen biopolttoaineita koskevat määritelmät. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan ravintokasveista tuotetulla biopolttoaineella tarkoitetaan biopolttoainetta, joka on tuotettu bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä EU 2015/1513 (jäljempänä ILUC-direktiivi) määritellyistä viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista. Biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain muuttaminen on vireillä. Epäsuoria maankäytön muutoksia koskevat ILUC-direktiivin säännökset on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 10.9.2017. Kun investointituki myönnetään liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoinvestointiin, on biopolttoainesta ja bionesteistä annetun lain 2.2 :n nojalla lisäksi sovellettava mainittua lakia. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa uuden energiateknologian kokeiluhanke täsmennettäisiin investointihankkeeksi, joka sisältää uutta energiateknologiaa ja on ensimmäisiä lajissaan Suomessa ja johon sisältyy ylimääräisiä kustannuksia tai tavanomaista teknologiaa korkeampi riski. Uuden energiateknologian kokeiluhankkeeksi ei katsottaisi esimerkiksi pienehköjä muutoksia tai parannuksia. Tämä vastaisi energiatukiasetuksen soveltamisessa käytettyä tulkintaa. Kilpailutuksen onnistumisen kannalta riittävä hankemäärä on yksi keskeisistä edellytyksistä. Uutta energiateknologiaa tai kokeiluhankkeen ominaispiirteitä ei ole syytä yksilöidä kovin tarkkaan, jotta ei tarpeettomasti rajata soveltamisalan ulkopuolelle hankkeita, joiden tukemista voidaan kuitenkin pitää perusteltuna investointituen tavoitteiden kannalta. Pykälässä tarkoitetuksi uuden energiateknologian kokeiluhankkeeksi voidaan tällä hetkellä katsoa esimerkiksi merituulivoiman tuotanto Suomen olosuhteissa, energian varastointihankkeet, kysyntäjoustoon liittyvät hankkeet ja muut energiajärjestelmän joustavuutta lisäävät hankkeet sekä sähköistä liikennettä koskevat kokeiluhankkeet. Pykälän 1 momentin 2 kohdan nojalla investointituen myöntäminen edellyttäisi uuden energiateknologian kokeiluhankkeelta lisäksi, että sillä edistetään sähkön- tai lämmön- tai niiden yhteistuotantoa uusiutuvalla energialla taikka muun uuden energiateknologian kaupallista käyttöönottoa
7 (mm. energian varastointia). Pykälän 2 kohdan a alakohdan mukaan uusiutuva energia olisi ympäristö- ja energiatuen suuntaviivojen ja ryhmäpoikkeusasetuksen sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY mukainen. Pykälän 2 momentin nojalla investointituki uuden energiateknologian kokeiluhankkeessa voisi kohdistua ainoastaan uutta teknologiaa koskevaan osuuteen. Pykälän 3 momentti vastaisi energiatukiasetuksen 5.3 :ää. Hankkeilla tulisi lähtökohtaisesti olla merkittävä oma rahoitus. Asetuksessa tarkoitettua tukijärjestelmää ei sovelleta hankkeisiin, jotka sijoittuvat Ahvenanmaan maakuntaan. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10 kohdan nojalla ympäristönsuojelu ja 22 kohdan nojalla elinkeinotoiminta kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan. Tämän mukaisesti esimerkiksi uusiutuvan energian tukijärjestelmiä koskevat lainsäädännöt kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan. Itsehallintolain lähtökohtana on periaate, jonka mukaan toimivalta hallintoasioissa seuraa lainsäädäntövaltaa ja vastuu kustannuksista seuraa hallintovastuuta. 6. Investointituen saaja. Pykälä vastaisi energiatukiasetuksen 6 :ää. 7. Investointituen hakeminen. Valtion talousarvioon on sekä vuodelle 2017 että 2018 tarkoitus ottaa 40 miljoonaa euroa siirtomäärärahaa. Investointituen hakemiseksi järjestettäisiin kaksi hakukierrosta. Kumpikin hakukierros olisi kaksivaiheinen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ensimmäisen ja toisen hakukierroksen ensimmäisestä vaiheesta eli varsinaisten hakemusten jättämisen ajankohdasta. Investointitukea olisi haettava työ- ja elinkeinoministeriöltä asetuksessa säädetyllä tavalla viimeistään 18 päivänä maaliskuuta 2016 (ensimmäinen hakukierros) tai viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2017 (toinen hakukierros). Pykälän 1 momentin nojalla tuen hakemisen tulisi tapahtua vastaavasti kuin energiatukiasetuksen 8.2 :n nojalla ennen käyttöomaisuuden hankkimista tai tuella rahoitettavan rakentamis-, muutostai parannustyön aloittamista. Töiden alkamisella tarkoitettaisiin joko investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä oikeudellisesti velvoittavaa sitoumusta tilata laitteita tai muuta sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman, riippuen siitä, kumpi on ajallisesti ensimmäinen. Maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden alkamiseksi. Töiden alkaminen on määritelty vastaavalla tavalla ympäristö- ja energiatuen suuntaviivoissa ja ryhmäpoikkeusasetuksessa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ensimmäisen ja toisen hakukierroksen toisesta vaiheesta eli varsinaisten hakemusten täydentämisen ajankohdasta. Ensimmäisen hakukierroksen hakemuksia olisi täydennettävä asetuksessa säädetyllä tavalla viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2016 ja toisen hakukierroksen hakemuksia viimeistään 17 päivänä maaliskuuta 2017.
8 8. Investointitukihakemus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tarkemmin varsinaisessa tukihakemuksessa ja sen liitteissä edellytetyistä tiedoista. Tiedot eivät olisi niin yksityiskohtaisia kuin energiatukiasetuksen 9.2 :n nojalla edellytetään. Tavoitteena olisi kartoittaa hankkeet, joiden investointia varten tukea haetaan. Samalla saataisiin arvio haettavan tuen kokonaismäärästä. Tavoitteena olisi myös varmistaa tukijärjestelmää koskeva tiedottaminen. Hakemuksen liitteeksi 2 kohdan nojalla vaadittu lyhyt kuvaus hankkeesta tulisi laatia siten, että siihen ei sisälly sellaista salassa pidettävää tietoa, joka estäisi sen antamisen asiasta kiinnostuneille. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin investointitukihakemuksen täydennyksessä ja sen liitteissä edellytetyistä tiedoista. Tiedot olisivat vastaavat kuin energiatukiasetuksen 9.2 :ssä säädetyt tiedot, mutta sääntely on jonkin verran yksityiskohtaisempaa. Tietoja, jotka on jo toimitettu 1 momentin mukaisesti, ei enää olisi tarpeen toimittaa täydentävässä hakemuksessa, ellei niihin ole tullut muutoksia. Pykälän 3 momentin nojalla työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaisi investointitukihakemusta ja täydentävää hakemusta koskevat lomakkeet. Tarkoitus on, että lomakkeet olisivat saatavilla ministeriön verkkopalvelussa. 9. Investointitukihakemusten vertailussa sovellettavat perusteet. Investointitukihakemusten käsittelyyn ja ratkaisemiseen sovelletaan hallintolain (434/2003) 25 :n asioiden yhdessä käsittelemistä koskevaa säännöstä. Investointitukihakemuksen perusteella tehtävällä päätöksellä saattaa olla merkittävä vaikutus muuhun tai muihin samanaikaisesti vireillä oleviin investointitukihakemuksiin. Valtion talousarvio rajoittaa investointitukien myöntämistä, jos tukihakemusten mukainen tuen tarve ylittää momentille 32.60.45 asianomaisena vuonna varatun määrärahan. Hakemuksia olisi arvioitava sen mukaan, miten investointitukea myöntämällä parhaiten toteutetaan hallitusohjelman toimintasuunnitelmaa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi (Hallituksen julkaisusarja 13/2015). Tukiohjelma liittyy Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeeseen 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Tuen myöntäminen voi osaltaan edistää kärkihankkeen Kilpailukyvyn vahvistamien elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla toimenpiteen 3: Cleantech -ratkaisujen vauhdittaminen toimeenpanoa. Ensimmäisen hakukierroksen investointitukihakemukset käsiteltäisiin yhdessä ja niitä ratkaistaisiin sen mukaan kuin valtion talousarvioon on otettu määrärahaa. Tällä tavoin varmistettaisiin, että vireillä olevat hakemukset käsiteltäisiin yhdessä ja toimeenpantavissa oleville hankkeille ei aiheudu hallintolain 25 :ssä tarkoitettua haitallista viivytystä. Tavoitteena olisi tehdä valtion vuoden 2017 talousarvioon momentille 32.60.45 otettavaa määrärahaa koskevat tukipäätökset vuoden 2017 alkupuolella. Ratkaisematta jääneet hakemukset eli hakemukset niiltä osin kuin valtion talousarvioon otettu määräraha ei ole riittänyt valmisteltaisiin yhdessä toisen hakukierroksen investointitukihakemusten kanssa, ja kaikki toisella hakukierroksella vireillä olevat hakemukset ratkaistaisiin samalla kertaa. Tavoitteena olisi tehdä valtion vuoden 2018 talousarvioon momentille 32.60.45 otettavaa määrärahaa koskevat tukipäätökset vuoden 2018 alkupuolella.
9 Työ- ja elinkeinoministeriö voisi kuitenkin 4 :n mukaisesti siirtää ennen asian ratkaisemista investointitukihakemuksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi energiatukiasetuksen nojalla. Tällä säännöksellä varmistettaisiin, että myönteisten tukipäätösten tekemiselle olisi valtion talousarvion momentteihin 32.60.40 ja 32.60.45 perustuvat määräraharajoitukset huomioon ottaen mahdollisimman hyvät edellytykset. Pykälässä säädettäisiin niistä perusteista, joita sovellettaisiin investointitukihakemuksia käsiteltäessä ja vertailtaessa niitä keskenään. Päätökset perustuisivat kokonaisharkintaan, ja tavoitteena on kohdistaa tuki tulevaisuuden energiaratkaisuihin, joilla parhaiten arvioidaan saavutettavan vuoden 2030 energia- ja ilmastopolitiikan kansalliset ja EU-tavoitteet ja jotka ovat toteutuskelpoisia tai valmiita toteutettavaksi. Hakemuksia käsiteltäisiin vertailemalla haetun tukimäärän suuruutta (etenkin suhteessa käytettävissä olevaan määrärahaan), hankkeiden energiavaikutuksia (mm. tuotettavaa energiamäärää tai vaikutuksia energiajärjestelmän joustavuuteen), kustannustehokkuutta (mm. tukimäärää verrattuna tuotettavaan energiamäärää), toteutettavuutta (mm. hankkeen aikataulua verrattuna siirtomäärärahan maksatusaikatauluun, investoijan edellytyksiä toteuttaa hanke, rahoitussuunnitelma), hankkeisiin sisältyvän teknologian uutuusarvoa ja teknologian tai hankkeen monistettavuutta (mm. vientipotentiaali liittyy usein monistettavuuteen) sekä muita vaikutuksia (mm. energiatehokkuusvaikutukset, ympäristövaikutukset, työllisyysvaikutukset). Samantyyppisissä hakemuksissa on tarpeen arvioida samoilla perusteilla teknologiaratkaisuihin sisältyviä uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Samoin liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoinvestointeja koskevia hakemuksia on tarpeen arvioida samoilla perusteilla ja verrata toisiinsa. Hallintolain 25 :n mukaisesti ensimmäisen hakukierroksen perusteella tehtävät päätökset koskisivat kokonaisharkinnan perusteella parhaina pidettäviä hankkeita, jotka ovat valmiita toteutettavaksi ja joiden toteuttamiselle aiheutuisi haitallista viivytystä päätöksenteon lykkääntymisestä seuraavalle vuodelle. 10. Investointituen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momentin nojalla investointituen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voisi olla enintään 40 prosenttia, mikä vastaisi energiatukiasetuksen 7.2 :ää. Investointituen enimmäismäärä ja tukiprosentti perustuvat kuitenkin aina tapauskohtaiseen harkintaan. Koska investointitukihakemukset kilpailevat keskenään ja 9 :n nojalla myös kustannustehokkuus ja haetun tukimäärän suuruus vaikuttavat hakemusten nojalla tehtäviin päätöksiin, hakijoiden voidaan olettaa ottavan tämän huomioon hakemuksissaan. EU:n valtiontukisääntelyyn perustuvat rajoitukset on myös otettava huomioon enimmäisprosenttimääriä harkittaessa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat valmistelu- ja suunnittelukustannukset, rakennuksista aiheutuvat kustannukset sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat myös välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta sekä raivaus- ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset. Maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin kuitenkin hyväksyä vain siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Energiatukiasetuksen 10.1 :ään verrattuna hyväksyttävien kustannusten perusteita olisi selvästi vähemmän, mutta niiden arvioidaan rahamääräisesti kattavan merkittävän osan investoinnin kokonaiskustannuksista.
10 Pykälän 3 momentin nojalla hyväksyttäviä kustannuksia eivät olisi tuen saajan maksamat palkat, yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut (esim. ympäristöluvasta perittävä maksu) eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot, vaikka ne liittyisivät välillisesti tai välittömästi 2 momentissa tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin. Pykälän 4 momentin nojalla koordinaattorille voitaisiin korvata sille koordinaatiosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Koordinaatiosta aiheutuneet korvattavat kustannukset voisivat olla kuitenkin enintään kymmenen prosenttia tuettavan hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tukipäätöksessä tarkennettaisiin koordinaatiosta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset. 11. Investointituen maksaminen. Pykälä vastaisi energiatukiasetuksen 12 :ää. Toisin kuin energiatukiasetuksen 12.4 :ssä säädetään, lopputilityksen toimittamiselle ei kuitenkaan olisi mahdollista myöntää jatkoaikaa. Investointituki on valtion talousarvion momentin 32.60.45 nojalla siirtomääräraha, joka on käytettävä tuen myöntämisvuotta seuraavan kahden vuoden aikana. 12. Maksatushakemusta ja lopputilitystä koskevat tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentti vastaisi energiatukiasetuksen 13.2 ja 13.3 :ää, ja pykälän 2 momentti energiatukiasetuksen 13.5 :ää. Pykälän 3 momentin nojalla työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaisi maksatushakemusta ja lopputilitystä koskevat lomakkeet. Tarkoitus on, että lomakkeet olisivat saatavilla ministeriön verkkopalvelussa. 13. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus. Pykälä vastaisi sisällöllään energiatukiasetuksen 14 :ää. 14. Investointituen saajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälä vastaisi sisällöltään energiatukiasetuksen 15.1 ja 15.2 :ää. Lisäksi pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen saajan velvollisuudesta jakaa tietoa hankkeen toteuttamisesta ja käyttöönotosta, lukuun ottamatta liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa. Tukijärjestelmällä pyritään erityisesti edistämään uutta teknologiaa sekä samaan niiden toteuttamisesta ja käyttöönotosta tietoa myös muille asiasta kiinnostuneille tahoille. Tällä tavoin tukijärjestelmällä voidaan saavuttaa laajempi vaikuttavuus ja hyödyttää välillisesti muitakin kuin tuen saajia. 15. Investointituen saajan kirjanpitovelvollisuus. Pykälä vastaisi energiatukiasetuksen 16 :ää. 16. Voimaantulo. Pykälän nojalla asetus tulisi voimaan 26 päivänä helmikuuta 2016.