n:ro 6 ELOkuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Kovan lajin lukemisto. JARKKO VIRTANEN Mellakan mukiloimat Ikkunat ovat säpäleinä ja ovia peittävät puulaverit Ison-Britannian mellakat ovat koskettaneet pahiten pienyrittäjiä. Turvallisuusuhat huolettavat paikallisia yrittäjiä muutenkin. sivu 16 JARKKO ÖVERSTI Action! Häkämies lupaa liehuttaa yrittäjien lippua Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ymmärtää pk-yritysten arvon ja on lupautunut pienyrittäjien asiamieheksi. Työlistalla on lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi, kuntien palvelurakenneuudistus ja rahoitusasiat. sivu 6 Hallitusohjelma on liian vaisu! Jussi Järventauksen ja Mikko Simolinnan mielestä hallitusohjelma on aivan liian heppoinen. Kasvuyritysten näkökulmasta veroratkaisuja heikentää kertaalleen verotetun osingon enimmäismäärän lasku 60 000 euroon. sivu 3 ZervantAD2011v9.pdf 1 8.8.2011 16.32 juuri näin ja Pablo Films Oy:n kamera käy. Musiikkivideoita, mainoksia, trailereita ja dokkareita tekevä yritys syntyi kaveriporukan kuvaamista skeittileffoista. Nyt asiakaskunta koostuu tutuista nimistä: Nokia, Nelonen, Helsingin Sanomat jne. Menestyksen salaisuus on intohimo. sivu 12 Työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä, vaikka Facebookstatuspäivitys leviäisi vain muutamalle sadalle ihmiselle. Saara Jämes Aika ajoi Euroopan ohi ovat täysin itseaiheutettuja. Velkakriisi koettelee Etelä-Eurooppaa ja ongelmat Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholmin mukaan Eurooppa on levännyt laakereillaan liian kauan, eikä elinkeinoelämää ole uudistettu tarpeeksi. Suomi ei ole aivan näin huonossa jamassa. sivu 11 Piriseekö puhelin? Harhaanjohtavalle markkinoinnille on saatava loppu. Hallituskin on luvannut auttaa. sivu 5 Kahvia ja Kainuun herkkuja Chiapattaa ja kyyttöjuustoherkkuja samasta vitriinistä. Kahvilayritys Murunen tarjoaa kansainvälisiä ja perinteisiä, kainuulaisia makuja Sotkamon paikallisille sekä alueen matkailijoille. sivu 18 Pitsaa voi tilata netistä Kiitos siitä SML Finland Oy:lle! Yrityksen takana on innovatiivinen kaksikko, joka korjasi voiton myös Fonectan markkinointikilpailussa. Formulakuski Heikki Kovalainen huristeleekin ensi kauden pitsalogo ajohaalarissaan. sivu 20 C M Y CM MY CY CMY K
02 N:o 6 Elokuu 2011 Tervetuloa nauttimaan mielenkiintoisesta ohjelmasta ja ainutlaatuisesta tunnelmasta! Perjantai 21.10.2011 Liittokokous ja tervetuliaisjuhlat Seinäjoki Areena Perjantai klo 9.00 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät avautuvat Ilmoittautumispiste ja yhteis työkumppaneiden muodostama Yrittäjyyden kasvumaa avautuvat, liittokokouskahvi. Perjantai klo 11.00 n.16.00 Suomen Yrittäjien liittokokous Kaikille avoin kokous, josta välitetään viestiä myös poliittisille päätöksentekijöille. Liittokokouksen avauksessa kuullaan mm. Risto Nevalan tangotervehdys. Perjantai klo 19.00 24.00 Seinäjoki Areena KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin KOMIAT tervetuliaisjuhlat on järjestetty viimeisen päälle Ameriikan malliin. Tarkoituksena on juhlia rennosti sekä pukeutua, syödä ja tanssia teeman mukaan. Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Illan juontaa Seinäjoelta lähtöisin oleva Susanna Laine. Ohjelmassa on Etelä-Pohjan maan Yrittäjien Maakunnallisen yrittä jäpalkinnon luovutus, jota juhlistetaan näyttävällä cheerleader show lla. Lisäksi kuullaan Aronin Elvis tulkintoja ja nautitaan USA buffetin antimia sekä illan teemaan sopivia juomia. Musiikista vastaa Coverfield. Toivomme, että pukeudut iltaan aitoon Ameriikan henkeen. Paras jenkkiasu palkitaan illan mittaan kunniakirjalla ja samppanjapullolla. Lauantai 22.10.2011 Hyvän mielen aamu, seminaarissa mielenkiintoisia menestystarinoita Seinäjoki Areena Lauantai klo 10.00 10.30 Perustuottajasta Design taloksi Yrityksen kasvutarinan kertoo toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski Sopanen, Lennol Oy. Lauantai klo 9.00 10.00 Hyvän mielen aamu yrittäjän voimavarat teemalla Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä suosittu tilaisuus, jossa tarjotaan yrittäjille henkistä ja hengellistä elämän ravintoa sanoin ja sävelin. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tervehdyksen tilaisuuden alkuun tuo Minna Sillanpää ja teemasta puhuu toimitusjohtaja Maria Hanhi salo, VM-Carpet Oy. Tilaisuu den isäntänä on toimitusjohtaja Matti Kari, Koti-Matto Oy ja musiikista vastaa Juha Tapio. Lauantai klo 10.30 11.00 Herttin tähäre Rempseä revyy elämästä eteläpohjalaisessa kaupungissa Pläjäys Seinäjoen kaupun gin teatterin suositusta sketsishow sta. Nyssaa nauraa syrämensä kyllyyrestä! Lauantai klo 13.00 13.30 Miten hyödynnät mediaosaamista yrityksesi kasvun tukena? Pauli Aalto Setälä, Aller Media Oy. Myös lauantaina kannattaa vierailla yhteistyökumppanien muodostamalla Yrittäjyyden kasvumaalla. Lauantai 22.10.2011 Valtakunnallisten yrittäjäpäivien juhlagaala Seinäjoki Areena Lauantai klo 18.00 19.30 Pääjuhla, klo 20 alkaen illallinen Pääjuhla alkaa akrobatiavoimisteluesityksellä. Avaussanat lausuu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Musiikkiesityksestä vastaa sopraano Sirkka Lampimäki. Juhlapuhujana kuullaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Rissikkoa. Pääjuhlan kohokohtana jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päätössanat lausuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järven taus. Pääjuhlan lopuksi lauletaan yhdessä Maamme-laulu. Pääjuhlaa seurataan illallispöydistä. Illan juontaa Mika Ala Panula. Lauantai klo 22.30 02.00 Tanssiaiset Seinäjoella lapsuutensa viettänyt supersuosittu kestotähti Paula Koivuniemi bändeineen viihdyttää yrittäjäpäivien yleisöä monipuolisella ohjelmistollaan ja lukuisilla hiteillään. Paula Koivuniemen jälkeen loppuillan tanssimusiikista vastaa Tanssiorkesteri Noiser, ja tanssittajina on myös kadetteja Kauhavan lentosotakoulusta linnan juhlien tapaan. Hotelli- ja kotimajoituksesta tietoa osoitteessa www.yrittajapaivat.fi Sunnuntai 23.10.2011 Yrittäjäpäivien Jumalanpalvelus Lakeuden Risti Sunnuntai klo 10.00 Jumalanpalvelus Yrittäjäpäivien jumalanpalveluksen järjestää Seinä joen Yrittäjät yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Saarnan pitää kirkkoherra Tapio Luoma. Jumalanpalveluksen jälkeen Seinäjoen seurakunta tarjoaa kirkkokahvit.
N:o 6 Elokuu 2011 Avaus: Yrittäjän näkökulmasta hallitusohjelma on vaatimaton. Paljon enemmän on tehtävä, vaativat Jussi Järventaus ja Mikko Simolinna. 03 Mitä nyt: Suomi menestyi amerikkalaisessa innovaatiovertailussa Amerikkalainen ITIF sijoitti Suomen toiseksi vertailussa, jossa arvioitiin eri maiden innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä tutkijoiden ja teknisen koulutuksen saaneiden, tutkimus- ja kehityspanosten, pääomasijoitusten, tuottavuuden ja kaupan perusteella. Innovaatiovertailu oli jatkoa vuoden 2009 arvioinnille, jossa ITIF eli the Information Technology and Innovation Foundation peilaa Yhdysvaltojen kilpailukykyä 44 muuhun maahan tai alueeseen. Innovatiivisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi ITIF arvioi Singaporen. Toisena oli Suomi, kolmantena Ruotsi ja neljäntenä Yhdysvallat. 9752 uutta kertoo Tilastokeskus. yritystä aloitti toimintansa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä, Määrä väheni lähes kahdeksan prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, jolloin toimintansa aloitti 10 579 yritystä. Eniten uusi yrityksiä tuli kaupan toimialalle, jossa toimintansa aloitti 1 657 uutta yritystä eli 17,0 prosenttia kaikista ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneista yrityksistä. Maakunnista aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla, jossa aloitti 3 339 yritystä. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simonlinna ja toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaativat, että hallitus turvaa talouskasvun tekemällä vahvaa yrittäjyyspolitiikkaa. Jussi Järventaus: Hallitusohjelma ei riitä Suomen Yrittäjien jäsenmäärä kasvussa Yrittäjäjärjestössä on vetovoimaa, sillä Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on kasvanut vuodessa liki kolmellatuhannella jäsenellä. Järjestö edustaa nyt 113 000 yritystä. Jäsenmäärän on siivittänyt kasvuun paitsi uusien jäsenten liittyminen myös aiempaa parempi jäsenpysyvyys Suomen Yrittäjien palvelut koetaan tarpeellisiksi ja edunvalvonta tärkeäksi. Hyvä jäsenkehitys tarkoittaa Suomen Yrittäjien painoarvon kasvua edunvalvonnassa ja lisää voimavaroja jäsenpalveluun. Aktiivisten jäsenyrittäjien kautta nousevat esille niin lainsäädännön muutostarpeet kuin jäsenistön koulutus-, tiedotus- ja palvelutoiveetkin. FUTUREIMAGEBANK on tehtävä enemmän! Jussi Järventauksen mukaan hallitusohjelma on yrittäjyyden näkökulmasta vaisu. Erävoitto saatiin kuitenkin osinkoveroasiassa. Lotta Tammelin, teksti Jarkko Översti, kuva Uusi hallitusohjelma saatiin vihdoin kirjoihin ja kansiin kesäkuun lopulla. Haastavan väännön tulosta odotettiin myös yrittäjäjärjestössä suurella mielenkiinnolla, eikä vaikutustyössä säästelty voimavaroja. Voittoja tuli, mutta yrittäjän näkökulmasta ohjelma ei ole läheskään täydellinen. Yrittäjyyden ja talouskasvun osalta ohjelma on vaisu ja osin epärealistisen optimistinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus harmittelee. Nyt kun Euroopan ja koko maailman taloustilanne on hyvin epävakaa ja taantumankin riski on olemassa, on kasvanut erityistarve sille, että hallitus tekisi vahvaa yrittäjyyspolitiikkaa ja turvaisi siten talouskasvun. Tässä suhteessa hallitusohjelma ei ole vahva, Järventaus linjaa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja penääkin hallitukselta ohjelmakirjauksia mittavimpia toimia taloustilanteen vakauttamiseksi. Me tulemme tekemään hyvää yhteistyötä hallituksen kanssa, mutta olemme sitä mieltä, ettei hallitusohjelma riitä vaan on tehtävä enemmän. Järventaus uskoo kuitenkin, että hallitus ymmärtää yrittäjyyden merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän toivookin, että ohjelma on vain lähtölava, jolta voidaan ponnistaa eteenpäin. Torjuntavoitto verotuksesta. Järventaus pitää merkittävimpänä asiana sitä, että Hetemäen työryhmän ehdotukset osinkoveron muutoksista saatiin torjuttua ja että osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään ja yhteen kertaan verotetun osingon määrä yhdeksässä prosentissa nettovaroista. Se oli tärkeä asia ja säilyttää osaltaan yrittäjyyden kannustimia, Järventaus sanoo. Hiukan osinkoveroasiassa kuitenkin tuli takkiinkin, sillä vaikka osinkoveron rakenne säilyi ennallaan, kertaalleen verotettavan osingon enimmäismäärää alennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Yritysten kasvun näkökulmasta muutos on askel huonompaan suuntaan. Kiristys koskee pienehköä yrittäjäjoukkoa, mutta juuri nämä yrittäjät ovat kuitenkin useimmiten merkittäviä työllistäjiä ja kasvuyrityksiä. Haasteena työelämän kehittäminen. Vaikein asia tulevalla vaalikaudella tulee Jussi Järventauksen mukaan olemaan työmarkkinoiden kehittäminen. Hallitusohjelma on siltä osin hyvin ohut. Järventauksen mukaan Suomen pitäisi työmarkkinoiden kehittämisessä ottaa oppia Saksasta. Saksassa on tehty hyvin merkittäviä asioita kilpailukyvyn ja työpaikkojen turvaamiseksi. Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmassa on monia sellaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka on Saksassa menestyksekkäästi viety käytäntöön. Mahdollisuus toisin sopimisesta, sosiaaliturvauudistus ja työnantajariskin pienentäminen ne on kaikki tehty Saksassa, hän selvittää. Jussi Järventaus näkee, että näiden työmarkkinamuutosten läpi vieminen tällä hallituskaudella ei näytä todennäköiseltä, mutta hän lupaa, että töitä sen eteen tullaan tekemään ja asiat pidetään keskustelussa esillä. Katso SY:n arvio hallitusohjelmasta http://www.yrittajat.fi/hallitusohjelma2011 Simolinna huolissaan pk-yritysten rahoituksesta Lotta Tammelin, teksti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna toivoo, että hallitus alkaa nopeasti pohtia uusia malleja yrityksien rahoittamiseen, ja erityisesti yrityksen kasvu- ja omistajanvaihdostilanteisiin. Hallitus on asettanut tavoitteeksi yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä pienyritysten toimintaedellytysten parantamisen, mutta tarjottu keinovalikoima on heikko. Hallitusohjelmassa luotetaan pääasiassa julkiseen t&k-rahoitukseen sekä julkisen yritysrahoituksen rakenteiden kehittämiseen, hän sanoo. Simolinna ehdottaa, että hallituksen keinojen rinnalla myös yksityiset rahoittajat voisivat toimia paremmin pk-yritysten rahoittamisessa. Hänen mukaansa erilaiset sijoittajat ja bisnesenkelit voisivat panostaa rahaa erityisesti alkuvaiheen yrityksiin. Yksityisille sijoittajille pitäisi luoda veroporkkana, jossa yrityksen osakkeiden myynnistä saatu tulo ei ainakaan kokonaan olisi veronalaista tuloa tai jos voitonkin sijoittaa uuteen yritykseen, sitä ei verotettaisi. Tällaisella luovutusvoittoveron huojennuksella olisi positiivinen vaikutus sijoitusmääriin ja yritykset saisivat tarvittavaa pääomaa, Simolinna toteaa. Toki myös yritysten kasvuhalukkuuteen vaikuttavan t&k-verokannustimen käyttöönottoa on harkittava. Helpotusta myös omistajanvaihdostilanteisiin. Mikko Simolinna on erittäin huolestunut ikääntyvä yrittäjäkunnan sukupolvenvaihdostarpeista. Nyt tarvitaan voimakasta rahoituksellistakin panostusta myös uuden yrittäjäsukupolven löytämiseen. Yrittäjien ikääntymisestä johtuvaan seuraavaan suureen sukupolven- ja omistajanvaihdosten tarpeeseen hallitusohjelmassa vastataan toteamalla ainoastaan, että yritysten jatkajien löytämiseksi tehostetaan yrittäjyysvalmennusta. Perintöverotusta lisäksi kiristetään, mikä kohdistuu myös yrittäjien sukupolvenvaihdoksiin. Simolinnan mukaan eräs keino sukupolvenvaihdosongelmiin voisi olla valtion erityisluottolaitos Finnveran valjastaminen yrityskauppojen rahoittamiseen erityisellä omistajanvaihdoslainalla. Poimintoja Uusi hallitusohjelma yrittäjien näkövinkkelistä: Negatiivista Hallitusohjelma ei sisällä aineksia suomalaisten työmarkkinoiden joustavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen esim. lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Hankintalain kansallisia kynnysarvoja nostetaan. Iso osa yrityksistä voi jäädä julkisten hankintojen ulkopuolelle. Positiivista Yhteisövero laskee prosentin. Osakeyhtiömuotoisten yrittäjien enemmistön tuloverotus kevenee hieman. Julkisia yritystukia suunnataan pk-yrityksiin sekä kansainvälistyviin kasvuyrityksiin. Yrittäjyyskasvatusta luvataan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Heinäkuun lomakausi hiljensi puukauppaa Lomakausi hiljensi puukauppaa vilkkaan alkukesän jälkeen. Ostomäärä oli kuitenkin saman verran kuin keskimäärin aiempina vuosina heinäkuussa. Metsäteollisuus osti heinäkuussa yksityismetsistä miljoona kuutiota puuta. Koko tammi-heinäkuun ostomäärä, 10,8 miljoonaa kuutiota, oli 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Alkuvuonna vahvistuneet kantohinnat ovat korkealla. Mäntytukin keskikantohinta oli 57 euroa kuutiolta ja kuusitukin 59 euroa kuutiolta. Koivutukista maksettiin keskimäärin 44 euroa kuutiolta. Mänty- ja koivukuidun keskimääräinen kantohinta oli 16 17 euroa kuutiolta. Kuusikuidusta maksettiin keskimäärin 20 euroa kuutiolta. Kysymys&Vastaus: Tiina Oksala, toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto ry Kysymys: Miten aukioloaikojen muutos on vaikuttanut kauppakeskuksissa toimiviin yrittäjiin? Vastaus: Kauppakeskusten myymälöiden kokemukset laajentuneesta aukiolosta vaihtelevat. Pääosin nykyiset aukioloajat ovat asianmukaisia, ja runsas kolmannes kauppakeskusten myymälöistä on sunnuntaisin suljettuna. Jokapäiväinen aukiolo ei ole yrittäjien ja myymäläpäälliköiden kokemuksen mukaan kannattavaa. Huolestuttavaa on se, että yli puolet kauppiasyrittäjistä kokee aukiolon laajentumisen heikentäneen jaksamistaan.
04 N:o 6 Elokuu 2011 Keskustelu pääkirjoitus Anssi Kujala, päätoimittaja 25. elokuuta 2011 Työ vasta alkoi Kesäkuussa muodostetun hallituksen ohjelmaa on arvioitu kesän mittaan runsaasti. Niin tehdään tässäkin lehdessä. Kannanotoista on jäänyt vaikutelma, että elinkeinoelämän järjestöjen tärkein tehtävä oli kritisoida sisältöä loputtomiin. Kiistatta esimerkiksi yrityksien kasvuun ja työllistämiseen kannustaminen näyttäytyy heikkona. Aihetta risujen antamiseen on ollut. Mutta asenne on osin väärä. Vaikuttamistyö yrittäjien toimintaedellytysten puolesta kun ei koskaan voi loppua ohjelman julkistamiseen vaan kuten aiemminkin on nähty hallitusohjelmat pitää nähdä suuntaviivoina. Lähivuosina punnitaan myös yrittäjäjärjestön kyky tehdä yrittäjyyden puolesta vaikuttavaa työtä. Edellisen hallituksen ohjelmassa julistettu tavoite oli tehdä Suomesta maailman paras maa yrittää. Kun ei ollut enää eväitä täyttää tuota tavoitetta taantuman vuoksi, tavoite unohtui. Tältä hallitukselta on lupa odottaa, että samoista syistä ohjelmaa muokataan enemmän yrittäjyyteen kannustavaksi. Epävarma taloudellinen tilanne pakottaa uusiin linjanvetoihin, ja silloin on keskeistä huomata, että uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista kolme neljästä on syntynyt pk-yrityksiin. Suomessa pitää herätä elinkeino-- rakenteen rajuunkin muuttumiseen ja uskaltaa murtaa esimerkiksi vanhoja työmarkkinarakenteita. Pääministeri Kataisella, valtiovarainministeri Urpilaisella ja hallituksen yritysasiamieheksi julistautuneella elinkeinoministeri Häkämiehellä on täysi työ luoda ja ylläpitää yrittämiseen kannustavaa ilmapiiriä. Tästä huolimatta loppujen lopuksi yrittäjä itse tietää, uskooko liikeideaansa ja sen menestymismahdollisuuksiin. Jos yrittäminen Suomessa olisi ollut vuosikymmenien varrella valtion linjausten varassa, meillä tuskin olisi nyt yli 260 000:ta yritystä. Kataisella, Urpilaisella ja hallituksen yritysasiamieheksi julistautuneella Häkämiehellä on täysi työ luoda ja ylläpitää yrittämiseen kannustavaa ilmapiiriä. Joku hallitus ylpeili taannoin luoneensa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja yrityksiin. Tähän sopii hyvin erään yrittäjän lausahdus: ei hallitus tähän maahan ole yhtään uutta työpaikkaa luonut, yrittäjät ovat sen itse tehneet. Niin se on nytkin. Yrittäjät vastaavat lopulta suomalaisten hyvinvoinnista. Kiitos tekijöille! Olen aloittanut 1.6. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana ja toimin myös yrittäjämedioiden vastaavana päätoimittajana. Yrittäjäjärjestöllä on pitkä historia, jonka tekemiseen ovat osallistuneet tuhannet yrittäjät ja järjestömme toimihenkilöt. Haluan tässä yhteydessä kiittää kahta henkilöä, jotka ovat välittäneet järjestömme viestiä yhteensä yli viisikymmentä vuotta ja jääneet nyt ansaitulle eläkkeelle. Lehtiemme päätoimittajina toimineilla Jouko Lantolla ja Harri Auramolla on ollut 80-luvulta alkaen keskeinen rooli työmme näkymisessä. Uskon, että iso joukko yrittäjäjärjestön toimijoita yhtyy näkemykseeni, kun kiitän Harria ja Joukoa. Kiitos. kirje Mikko Simolinna, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Työtä ja hyvinvointia Kataisen hallituksen ohjelmassa puhutaan uusien työpaikkojen luomisesta laajasti. Hallituksen tavoitteena on vaalikauden aikana luoda eri tietolähteiden mukaan noin 80 000 uutta työpaikkaa. Varsinaisia konkreettisia keinoja, joilla uudet työpaikat luodaan, on ohjelmasta kuitenkin vaikea löytää. Suomessa uudet yksityisen puolen työpaikat ovat viime vuosina lähes kokonaan, 95 %, syntyneet pk-sektorin yrityksiin. Vastaavasti on viimeisen vuosikymmenen aikana suurteollisuudesta vähentynyt lähes 50 000 työpaikkaa (TE 13.5.11). Mitään merkkejä siitä, että tämä trendi muuttuisi, ei ole näköpiirissä. Näin ollen hallituksen kaavailemista 80 000 työpaikasta noin 75 000 pitäisi syntyä pk-yrityksiin. Pk-yritykset luovat uusia työpaikkoja, jos kasvun edellytykset ovat kunnossa. Näitä ovat mm. toimivat markkinat, rahoituksen saatavuus, alhainen korkotaso, osaavan työvoiman saatavuus, kannustava ja palkitseva verotus sekä mahdollisuus tehdä investoinnilla tulosta. Näihin edellytyksiin hallitus voi vaikuttaa kasvua tukevalla elinkeinopolitiikalla. Toisaalta vähäinenkin epävarmuus markkinoiden kehittymisestä ja yrittämisen toimintaympäristön muutoksista ja sääntelyn lisääntymisestä saa pk-yrittäjän luopumaan investoinneista ja uusien työpaikkojen luomisesta. Kun uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pk-yrityksiin, tulee hallituksen kaikessa elinkeinoelämään liittyvässä päätöksenteossaan kuunnella yrittäjiä herkällä korvalla. Työmarkkinoiden kehittämisessä on aika ajanut isojen keskitettyjen ja jäykkien työmarkkinasopimusten ohi. Julkisuudessa käyty keskustelu paluusta TUPO-pöytään kuulostaa pk-yrittäjn korvissa paluulta viime vuosituhannelle. Yritysten tulevaisuutta ei enää rakenneta TUPO-pöydissä, kirje Eero Suutari, kansanedustaja Kas, on taloustuuli vain yltynyt! Kevään ja kesän aikana odotettu talouskasvu jäi toteutumatta. Vaikka musta maanantai ei toteutunut, on pelko edelleen taustalla. Euroopan ja USA:n velkakriisi vaikuttavat yksityistalouksien luottamukseen, työllisyyden paraneminen on pysähtynyt ja yritysten investointihalukkuus jatkuu tahmeana. On mahdollista, että itseään ruokkiva talousluottamuksen rapautuminen on jo alkanut. Itse uskon, että taloutemme ei kaadu, vaikka se horjuu. Optimismiin on myös syytä. Näyttää siltä, että Suomen elinkeinoelämän luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt vain hiukan keväästä. Suomi on selvinnyt eurokriisistä toistaiseksi kuivin jaloin, ja taloustilanteemme on kohtuullisen hyvä. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkimusraportti vahvistaa asian seuraavasti: 1. Suomen talouden toipumisvauhti vuoden 2008 taantumasta on euroryhmän paras. 2. Julkisten menojen hallinnon tasossa, rakenteessa ja tehokkuudessa olemme ykkösenä. 3. Suomen verotaakka suhteessa kansantuotteeseen on vain hieman keskitasoa korkeammalla. Mikko SimolinnaN mukaan hallituksen tulee kuunnella pk-yrityksiä elinkeinoelämään liiittyvässä päätöksenteossa herkällä korvalla. Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja Kajaanista. Hän toimii myös Kajaanin Yrittäjien puheenjohtajana. Ennen kansanedustajaksi tuloaan hän toimi Sunit Oy:n toimitusjohtajana. vaan nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintamalleja. Suomen Yrittäjät on esittänyt joukon työelämän joustoon liittyviä asioita, jotka toteutuessaan kannustaisivat pk-yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja. Pk-yrityksissä tarvitaan paikallista sopimista ja joustavuutta työn tekemiseen. Useilla työpaikoilla ja varsinkin uuden teknologian kasvuyrityksissä työn tekeminen ei enää välttämättä ole kiinni ajasta tai paikasta. Vanhoilla savupiipputeollisuuden aikaisilla malleilla ei luoda uusia yrityksiä eikä uusia työpaikkoja. Maan hallituksessa on suorat ja ilmeisen toimivat kytkökset työntekijäpuolen etujärjestöihin. Siinä mielessä hallituksella pitäisi olla myös kykyä uudistaa työelämän sääntelyä ja joustoja. Eri asia on, löytyykö näistä asioista vastaavilta ministereiltä tahtoa lähteä ajamaan uudistuksia. Työelämän uudistuksia kaivataan kipeästi, koska vaarana on, että pk-sektorin kasvu hiipuu ja uudet työpaikat jäävät syntymättä. Se johtaisi siihen, että nykyistä hyvinvointia pitäisi entistä enemmän rahoittaa lainoilla. Tämä kehitys olisi todella tuhoisaa koko kansakunnan hyvinvoinnille. 4. Verojen välttelyssä Suomi erottuu edukseen. 5. Työllisyys Suomessa on keskitasoa Euroopassa, mutta naisten osallistuminen työvoimaan on Euroopan huippua. 6. Ja lopulta Suomella on velkaa suhteellisen vähän, talouskasvu on kelvollista ja budjetti tasapainossa. Juuri nyt meidän täytyy huolehtia yritysten kasvumahdollisuuksista. Vaikka hallitusohjelma on talouskasvun näkökulmasta vaisu ja siinä korostuu pyrkimys tuloerojen tasaamiseen kannustavuuden sijasta, kokonaan ei ole kakkua lakattu kasvattamasta. Oma puolueeni Kokoomus piti hallitusneuvotteluissa huolta siitä, että hallitus sitoutuu edistämään kasvua ja työllisyyttä. Työllisyyden edistämisen kannalta on positiivista, että ansiotulovähennystä korotetaan ja ansiotulojen verotusta ei ainakaan kiristetä. Muutamia yritysten kasvukannustimia säilytettiin. Esimerkiksi yhteisövero laskee prosenttiyksiköllä, minkä seurauksena osakeyhtiömuotoisten yrittäjäenemmistön verotus lievästi kevenee. Teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi sovittiin energiaveroleikkurin parantamisesta. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseksi päätettiin kehittämisen rahoitus säilyttää. Myös yritysten kehitysmenojen verovähennysoikeutta selvitetään. Ajan vaatimat työelämän rakennemuutokset eivät valitettavasti tulleet hallitusohjelmaan. Pois jäivät paikallisten sopimismahdollisuuksien lisääminen sekä työnantajariskin kohtuullistaminen. Työpanoksen lisäämiseen tullaan varmaankin palaamaan, sillä teollisten työpaikkojen säilyttäminen Suomessa vaatii varmasti työmarkkinoiden rakennemuutoksia. Koska uudet työpaikat ovat lähes yksinomaan yrittäjien varassa, uskon, että hallituskauden aikana tullaan tekemään myös muutoksia, jotka eivät suoraan ilmene ohjelmasta. Pohjois-Suomen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeän kaivosalan vauhdittamiseksi lisätään valtion sijoitustoimintaa. Metsäteollisuuden edistämiseksi hallitusohjelmaan kirjattiin metsäalan strateginen ohjelma, johon toivon panostettavan monipuolisella asiantuntemuksella. Myös Pohjois-Suomen luovien alojen ja paljon työllistävien palvelualojen vahva kasvupotentiaali on hallitusohjelmassa tunnustettu, ja lisärahoitusta kohdennetaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Hallitusohjelmaan kirjattiin myös yksinyrittäjien ja mikroyritysten aseman parantaminen sekä yrittäjien velkajärjestelytilanteiden ongelmien selvittäminen. Tällöin vastoinkäymisten jälkeen uuden yritystoiminnan aloittaminen, työllistäminen ja siinä menestyminen suotaisiin. Katseet kannattaa suunnata tulevaisuuteen. Vaikk onkin tuuli vain yltynyt, itseensä uskova ei pelkoa tunne ei! YLÖSOTETTUJA EKP:n päätös ostaa Italian ja Espanjan velkakirjoja tuo vain tilapäistä apua. Tilannetta rauhoitetaan painamalla lisää rahaa, mutta seurauksena on kuitenkin inflaation nousu. Tätä kautta veronmaksajatkin tulevat maksumiehiksi. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander Turun Sanomissa Jos ammattikuljettajien terveysriskit tutkittaisiin ja hoidettaisiin kunnolla, yleinen turvallisuus teillä olisi parempi. Rahtareiden toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Lehtinen Lapin Kansassa Hallituksen täytyy pitää budjettiriihessään pää kylmänä. En muista aikoja, jolloin maailmantalouden tulevaisuusnäkymät olisivat olleet näin epävarmat. Kaikki ainekset paniikkiin ovat olemassa. SAK:n pääekonomisti Olli Koski Helsingin Sanomissa Suomen kunnat ovat eurooppalaisittain hyvässä jamassa. Kuntaliitoksilla ja kuntien rakenteellisella kehittämisellä on hyvät mahdollisuudet parantaa kuntataloutta. Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja Eva Liljeblom Kuntalehdessä Olen ihastunut ajatukseen, jossa neuvottelut käydään korkeasuhdanteen aikana. Neuvotteluilla varaudutaan laskusuhdanteeseen. Näin yt-neuvotteluista tulisi jatkuva prosessi. Työministeri Lauri Ihalainen Savon Sanomissa Joka kolmas lukio on uhattuna hallitusohjelmassa päätettyjen määrärahaleikkausten takia. Suuret lukiot kasvavat ja pienet karsiutuvat. Lukioiden määrärahoja leikataan 32 miljoonaa euroa. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Pohjalaisessa Nyt ei pidä luoda paniikkimielialaa maailmantalouteen. Olen optimisti ja korostan tasapainoisen talouden merkitystä. Toivon kansainvälisen talouden kasvavan, vaikka se ei kasvaisikaan niin nopeasti kuin halutaan. Venäjän pääministeri Vladimir Putini Helsingin Sanomissa Rangaistukset tai rangaistuksen riski eivät ehkäise rikollista toimintaa niin tehokkaasti kuin rikollisen rahan poisottaminen. Tullin rikostorjuntajohtajan Sami Rakshit Savon Sanomissa SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/2011 27.01. 18.01. 20.01. 02/2011 24.02. 15.02. 17.02. 03/2011 24.03. 15.03. 17.03. 04/2011 28.04. 14.04. 18.04. 05/2011 26.05. 17.05. 19.05. 06/2011 25.08. 16.08. 18.08. 07/2011 22.09. 13.09. 15.09. 08/2011 27.10. 18.10. 20.10. 09/2011 24.11. 15.11. 17.11. 10/2011 15.12. 07.12. 09.12.