3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 3.2. Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Lastensuojelu 2) Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö 3) Lastenvalvojan tehtävät 4) Perheneuvola 3.3. Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, joka sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Lastensuojelun palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus lastensuojelun perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvion kautta lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Lastensuojelun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Lastensuojelun perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista, useimmiten pitkäkestoista ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun perhetyö voi olla myös tiivistä ja intensiivistä perhetyötä, jonka tarkoituksena on estää perheen lasten huostaanotto. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai ke-
hitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä Pelastakaa Lapset Ry:n kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät Pelastakaa Lapset Ry:n kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Tavoitteena lastensuojeluntyön painopisteen muuttaminen avohuollon tukitoimien kehittämisellä siten, että kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vähentyisivät ja olisivat kestoltaan lyhytaikaisia. Palvelun kohderyhmä Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevien alle 18 -vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Asiakasmäärät Taulukko 1. Lastensuojelun sijoitukset kunnittain vuonna 2014 Kunta Perhehoitoon sijoitetut/ hoitovrk Lastensuojeluyksikköön sijoitetut/ hoitovrk Lyhyt-aikaisesti sijoitetut/ hoitovrk Yht. sijoitetut Alavieska <5 /120 5/1 825 <5/75 8 Nivala 7/2 555 9/ 3 285 12/ 3 50 28 Sievi 7/2 555 4/1 460 3/50 14 Ylivieska 15/5 475 12 / 4380 15/5 50 42 Kallio 30/10 705 30 / 10 950 32/1 025 92 Taulukko 2. Lastensuojelun perhetyö (oma toiminta) 2014 Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaiden määrä Alavieska 1 20 Nivala 3 110 Sievi 1,5 60 Ylivieska 3 125 Kallio 8,5 315
3.3.1. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen tai oman hakemuksen kautta. Lastensuojelun työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain mukaan työntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Jos lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen alkaa. 3.3.2. Henkilöstö ja asiakkaat Lastensuojelun henkilöstö 2014 Kunta Virkoja Sosiaalityön asiakkaat (* Avohuollon asiakkaat Alavieska 3 sosiaalityöntekijää 50 23 1,5 sosiaaliohjaaja Ylivieska 345 136 Nivala 3,5 sosiaalityöntekijää 250 126 Sievi 1 sosiaaliohjaaja 105 65 Kallio 1 johtava sosiaalityöntekijä, 750 350 6,5 sosiaalityöntekijää, 2,5 sosiaaliohjaajaa (* vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 115 asiakasta Perhepalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2014: Kunta Kallio 1 Palvelujohtaja 0,5 Ohjelmiston pääkäyttäjä 1 Toimistosihteeri 1 Vahtimestari
3.4. Ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö Ennaltaehkäisevän lastensuojelun työmuotoina järjestetään ennaltaehkäisevänä perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, palvelusetelillä tuotettua lapsiperheiden kotipalvelua, tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa ja tuetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa avustamalla vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkauksessa. Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään lastensuojelutarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Se on ajallisesti rajattua siten, että perhe voi saada palvelua korkeintaan 10 kertaa. Se on perheille maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Kun perhe ohjataan ennaltaehkäisevään perhetyön palveluun muista toimipisteistä, perhetyönohjaaja kartoittaa tilanteen yhdessä ohjaavan tahon kanssa palveluohjauksen keinoin. Lapsiperheiden kotipalvelun järjestetään palvelusetelillä. Palveluseteli kohdennetaan perheiden kriisitilanteisiin tilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaisesti sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluntarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä järjestetään tukiperhetoimintaa niille asiakkaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Käytännössä tukiperheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta ja perhetyönohjaaja tekee päätökset palveluun pääsemisestä ja koordinoi toimintaa. Vuonna 2014 maksetaan avustusta 15 000 euroa Mannerheimin lastensuojeluliitolle vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkaamiseen, joka mahdollistaa vertaistukiryhmien toiminnan kehittämisen yhteistyössä Kallion omien työntekijöiden kanssa lasten ja perheiden palveluissa. Palvelun kohderyhmä Varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet. Palveluun pääsyn kriteerit Ennaltaehkäisevän perhetyön palveluun perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päätöksenä palvelusta toimii viranhaltijapäätös, jonka tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla perhetyönohjaajalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Omia työntekijä resursseja lapsiperheiden kotipalveluun on käytettävissä erittäin niukasti. Lapsiperheillä on kuitenkin mahdollisuus saada tilapäisissä kriisitilanteissa kotipalvelua palvelusetelillä. Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Palvelu on määrärahasidonnainen eikä asiakkaalla ole ehdotonta oikeutta saada palvelua
Ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelut kunnittain Kunta Perhetyöntekijät Ennaltaehkäisevän perhetyön asiakkaat Palveluseteliasiakkaat Tukiperheasiakkaat Yhteensä Alavieska * 33 7-40 Nivala 1 180 130 6 316 Sievi 1 100 70-170 Ylivieska 1 180 90 8 278 Kallio 1 perhetyönohjaaja, 493 297 14 804 3 perhetyöntekijää *) Alavieskassa ennaltaehkäisevä perhetyön tehtävät sisällytetään perhetyönohjaajan työtehtäviin 3.5. Lastenvalvojan palvelut Palvelun sisältö Lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimelle niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan asiakkuus alkaa isyysselvityksissä, kun maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Isyyden selvittämisen lisäksi lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä myös elatussopimuksen. Asiakkuus voi alkaa myös vanhempien erotessa, jolloin tehdään sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Lastenvalvojan palvelut kunnittain Kunta Virkoja Lastenvalvoja asiakkaita Sopimuksia(* Alavieska 1 lastenvalvoja 20 25 Ylivieska 145 350 Nivala 0,5 sosiaalityöntekijää 125 270 Sievi 35 70 Kallio 1,5 lastenvalvojaa 325 715 (* Sopimukset sisältävät isyyden selvitykset, elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset)
3.6. Perheneuvola Perheneuvolan palveluihin kuuluvat lasten, nuorten ja perheiden tutkimus ja terapia, sekä asiantuntija-avun antaminen muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Tavoitteena on selvittää lapsen ja perheen kokonaistilannetta ja tarvittaessa saada arvio lapsen tai nuoren psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi- ja palveluverkostonsa kanssa. Perheneuvolan palvelukokonaisuus Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan perheneuvolan alueeseen kuuluvat myös Sievi ja Alavieska. Perheneuvolassa on kolme perheneuvolapsykologin virkaa (2 Ylivieskan toimipisteessä ja 1 Nivalan toimipisteessä), 2 sosiaalityöntekijän virkaa (1 Ylivieska, 1 Nivala) sekä perheneuvolan johtaja. Sekä Nivalan että Ylivieskan toimipisteissä käy myös konsultoiva lastenpsykiatri: Nivalassa kerran kuukaudessa ja Ylivieskassa 2 krt/ kuukausi. Palvelun kohderyhmä Palvelut on tarkoitettu lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä muille perheenjäsenille, kun on huolta lapsen/nuoren psyykkisestä kasvusta tai kehityksestä tai koko perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan asiakkaaksi hakeudutaan varaamalla itse aikaa perheneuvolaan. Tavallisesti asiakas tulee palveluihin jonkun muun tahon, kuten koulun, päivähoidon, neuvolan tai lääkärin, ohjaamana. Pariterapia ja perheasioiden sovittelu ovat osa perheneuvolan toimintaa. Perheasioiden sovittelun toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2012 aikana. Kiireellisille tapauksille pyritään antamaan ensimmäinen aika kolmen viikon kuluessa ajanvarauksesta. Perheneuvolan palvelut kunnittain v. 2014 Kunta Toimipisteet Virat Asiakkaat Perheneuvola Alavieska 73 Sievi Perheneuvolan Ylivieskan perheneuvolan johtaja, 1 sosiaali- 95 toimipiste työntekijä, 2 psykologia Ylivieska 350 Nivala Perheneuvolan Nivalan 1 sosiaalityöntekijä, 1 psykologi 290 toimipiste Yhteensä Kallio 1 perheneuvolan johtaja, 2 sosiaalityöntekijää, 3 psykologia, 820
3.7. Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset riskit Riskit aikuissosiaalityössä Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2013 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellisen tilan taantuma lisää välittömästi toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Edellä mainituista syistä perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2014 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Työmarkkinatuen kuntaosuus on arvioitu vuoden 2013 asiakasmäärän mukaisesti ja hieman puolen vuoden toteutumaa pienemmäksi. Työttömyyden lisääntyminen alueellamme voi lisätä myös pitkäaikaistyöttömien määrää. Kuntien hankkeista ja muista aktivointitoimenpiteistä huolimatta kuntaosuuden määrä vuonna 2013 ei välttämättä alene, vaan voi jopa hieman lisääntyä. Muutokset lastensuojelussa Lastensuojelussa on tavoitteena vuoden 2014 aikana kehittää ehkäiseviä ja avohuollon palveluita niin, että ne olisivat mahdollisimman tehokkaita ja pitkiltä laitossijoitusjaksoilta vältyttäisiin. Tämä on huomioitu talousarviota tehtäessä rakenteellisina muutoksina. Nivalassa ja Ylivieskassa laitoshuollon määrärahoja on vähennetty ja avohuollon sekä perhetyön ostopalvelun määrärahoja on lisätty. Ylivieskassa lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin määrärahoja on korotettu 19 730 euroa, joka summa on siirretty lastensuojelusta. Ennaltaehkäisevän perhetyön käyttö Alavieskassa on vähäistä, joten palvelu voidaan tuottaa sisäisin järjestelyin. Vapautuva ennaltaehkäisevän perhetyöntekijän työaika (0,5) siirretään Alavieskan lastensuojelun avohuollon sosiaaliohjaukseen. Riskit lastensuojelussa Uusien sijoitusten ja perhekuntoutukseen tulevien asiakkaiden määrä on vaikea ennakoida. Vuoden 2014 talousarviossa lastensuojelun sijoituksiin on varattu määräraha syksyllä 2013 tiedossa olevien sijoitusten ja mahdollisesti toteutuvien sijoitusten mukaisesti. Talousarviossa on kuntakohtaisesti varattu pieni määräraha mahdollisiin perhekuntoutuksiin. Perhekuntoutuksiin varattu määräraha on noin 3-6 kuukauden mittaiseen jaksoon perhekoosta riippuen. Riskit perheneuvolassa Perheneuvolan talousarvioon liittyvänä riskinä on nuorten tilanteen vaikea ennakoitavuus. Nuorten mahdollisesti lisääntyvä pahoinvointi voi johtaa terapiatarpeen ostopalvelun lisääntymiseen. Nuorten konsultoivan nuorisopsykiatrin palvelujen ostaminen voi myös tulla ajankohtaiseksi. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan kustannusten nousua.