Grimmin satuja G.R.E.S. Samba Carioca Tuomaristoselvitys 2013
JOHDANTO G.R.E.S. Samba Cariocan enredon aihe vuoden 2013 karnevaaleille on Grimmin satuja. Satujen kirjosta valitsimme juuri Grimmin sadut niiden tunnettuuden ja erityisesti sisältöjen vuoksi. Carioca haluaa nostaa Grimmin satujen ajattomat ja nykypäivään sopivat teemat ja opetukset jälleen ihmisten mieliin! SAMBA ENREDO Samba Carioca johdattaa enredollaan lukijansa taianomaiseen satujen maailmaan. Mikäpä olisi sambakulkueelle oivallisempi aihe? Sambakarnevaali on itsessäänkin kuin satua, todeksi eletty päivä fantasiaa kerran vuodessa. Meille kaikille lienevät tuttuja sadut Punahilkasta, Hannusta ja Kertusta, Saapasjalkakissasta ja Tähkäpäästä. Puhumattakaan Lumikista, Prinsessa Ruususesta sekä Tuhkimosta, jotka ovat luultavimmin tunnetuimmat Grimmin veljesten satuhahmoista. Mutta mitä oikeastaan piileekään suloisten satuhahmojen taustalla? Sadun yllättävän synkkäsävyisessä maailmassa käydään armotonta taistelua hyvän ja pahan välillä. Vaikka matka synkän satumetsän läpi on vaarallinen ja pelottava, matkalla mukana kulkevat avuliaat haltijat sekä suloiset metsän eläimet. Ja mikä lohdullisinta, sadun maailmassa usko hyvän voittoon on horjumaton. Jacob Grimm ja Wilhelm Grimm olivat saksalaisia kielitieteilijöitä ja muinaisrunouden tutkijoita, jotka tutkivat satujen motiiveja ja keräsivät ohessa romanttisen satukokoelmansa. Grimmin sadut ilmestyivät vuonna 1812. Siitä lähtien tarinat ovat viihdyttäneet, hauskuttaneet, opettaneet ja pelottaneet aina uusia sukupolvia eri puolilla maailmaa. Usein satuja ja tarinoita pidetään vain lapsille kuuluvina, mutta vanhastaan yhteisöt ovat siirtäneet perinteitään ja arvojaan satujen ja tarinoiden välityksellä. Sadut käsittelevät usein elämän ristiriitoja ja kriisejä. Niiden rikas ilmaisukieli vetoaa lapsiin sekä aikuisiin. Tästä osoituksena ovat säännöllisesti ilmestyvät elokuvaversiot tunnetuista Grimmin saduista. Viimeisimpinä Punahilkka ja metsästäjä ovat kohdanneet vastustajansa valkokankaalla. Samoin on käynyt Hannulle ja Kertulle. Alkuperäisessä muodossaan monet Grimmin saduista sisälsivät pitkälle vietyä seksuaalisuutta ja väkivaltaa. Veljeksistä Wilhelm vastasi satujen muokkauksesta ja poisti saduista niiden synkimpiä teemoja korvaten ne kristillisellä sanomalla. Silti Grimmin satujen raakuudet ovat joutuneet kritiikin kohteeksi. Toisaalta on myös esitetty, että juuri sensuroimattomien kansansatujen kautta lapset saisivat kosketuksen vaikeisiin ja vaiettuihin asioihin kuten seksuaalisuuteen, kuolemaan ja omaan turvattomuuden tunteeseensa. Grimmin saduissa elämä esittäytyy vastakohtien kautta: ylpeys ja nöyryys, rikkaus ja köyhyys, julmuus ja lempeys ovat jatkuvasti läsnä ja ne ilmaistaan niin, että satua lukeva lapsi ymmärtää, mistä on kyse. Hän erottaa oikean ja väärän toisistaan. Ankarat rangaistukset säilyivät Grimmin satujen tavaramerkkinä. Paha saa aina palkkansa. Satujen maailmassa luonto ja ihminen ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Sanan mahti hallitsee niin inhimillistä elämää kuin luontoakin. Haluamme tuoda nimenomaan näitä teemoja esille kulkueessamme. Aiheet kulkueemme osille olemme poimineet Grimmin veljesten eri saduista. Ne kuvastavat konkreettisen aiheen ohella satujen käsitteellistä puolta, kuten oveluutta, ahneutta, rehellisyyttä, mielikuvitusta ja hyvyyttä. Veljekset Jacob ja Wilhelm Grimm ovat tienristeyksessä; kansantarinoita on ehdottomasti kerrottava eteenpäin tuleville jälkipolville, mutta niiden sisältö on aivan liian brutaalia kirjoitettavaksi kaikkien
lukutaitoisten saataville. On tehtävä jotain! Wilhelm on erityisen tarkkana lapsille soveliaan kirjoitusasun löytämisestä ja hän paneutuu siihen kaikella tarmollaan. Jacob jatkaa tarinoiden kirjaamista ja näin on työnjako suoritettu. Veljekset aloittavat työnsä intoa ja tyytyväisyyttä puhkuen: KULKUERAKENNE 1. Comissão de Frente Etujoukko: Grimmin satujen luominen Grimmin satujen synty on sekoitus julmuutta ja satumaisuutta. Jorinda ja Joringel, prinsessa ja prinssi, rakastuvat toisiinsa ja tapaavat toisiaan metsän suojissa. Paha noita taikoo Jorindan linnuksi ja Joringelin puuksi. Hyvyys ja pahuus käyvät taistoon. Ilmassa leijuu kimaltava satujen kultainen taikapöly - saduissa hahmot voivat seistä miten päin haluavat, heittää volttia ja kärrynpyörää tai istua prinssin olkapäälle! Etujoukko kuvaa Grimmin satujen vastakohtaisuuksien taistoa. Vaaleanpunainen kuvaa hempeyttä ja satumaisuutta, verenpunainen väri ja veripisarat puolestaan Grimmin satujen raakuutta. Koreografia sisältää nostoja, jotka tyylitellysti kuvaavat puun ja linnun suhdetta. Tanssijat: Jorinda ja Joringel: akrobaattipari Vastakohtaisuus: 4 tanssijaa 2. Destaquepari: Grimmin veljekset Grimmin veljekset tarkkailevat kulkuetta kirjaten ja muokaten tarinoita satuihinsa sopiviksi. Ensin pitää luoda sopiva tunnelma, sekoitettava sopivassa suhteessa taianomaista satumaailmaa ja kylmää, julmaa todellisuutta. Kas näin, suuri satujen sulkakynä alkaa sauhuta! Destaquepari liikkuu kulkueen mukana tarkkaillen ja arvioiden tarinoita. Parin asussa toistuvat koulumme värit, jotta se ei riko kulkueen väriharmoniaa. 3. Abre-alas 1. lavastevaunu: Uhkaava satumetsä Sadun maailmassa kaikki on toisin. Saduissa eläimet puhuvat, mökki voidaan rakentaa piparkakuista ja puu voi herätä villiin tanssiin. Normaalin elämän ja yhteiskunnan lait eivät siellä päde. Lavastevaunun satumetsä on ilmeeltään pelottava ja synkkä. Grimmin sadut käsittelevät myös ahneutta, kateutta, himoa, pelkoja ja petollisuutta. Hannu ja Kerttu kuvaa lasten hylätyksi tulemisen pelkoa. Punahilkka ja Susi puolestaan on varoitussatu suden (heräävän seksuaalisuuden) uhasta viatonta tyttöä kohtaan. Tarinassa Kyyhkysprinssi köyhä tyttö löytää rakkauden puuksi noidutusta prinssistä, joka on auttanut häntä kyyhkysen muodossa. Lavastevaunun puu-destaque kuvaa tarinan kohtaa, jossa puu ottaa tytön syleilyynsä ja paljastuu prinssiksi, joka vähitellen alkaa saada ihmisen hahmoa. Toisaalta puu-destaquen hahmoon henkilöityy metsän outous, vaarallisuus ja noitamaisuus. Lavastevaunun värimaailman maanläheiset ja tummat sävyt ruskeasta, punaisesta, sinisestä ja vihreästä kuvaavat synkkyyttä, joskus piilevääkin julmuutta, lavasteiden orgaaniset muodot puolestaan luonnonmetsien mystiikkaa ja salaperäisyyttä. Työntäjät on naamioitu kärpässieniksi.
Destaquet: Kukka Lapsidestaque Hannu ja Kerttu Lapsidestaquepari Punahilkka ja Susi Destaquepari, tanssivat yhteen Puu Päädestaque Osaan lavasteista on käytetty luonnonmateriaaleja kuten kaarnaa, puun kantoa ja oksia. Kaikki luonnonmateriaalit ovat peräisin yksityistontilta ja ovat puutarhanhoidosta aiheutunutta ylijäämämateriaalia. 4. Destaque: Saapasjalkakissa - Sankaruus Satujen sankarit ovat rohkeita, ovelia ja pelottomia. Saapasjalkakissa saa kaiken kääntymään parhain päin oveluudellaan. Sadun sankarin pelastettavana on usein nuori kaunis neito, mutta ei ole tavatonta, että sankarin pelastettavaksi lankeaa yhteisöjä ja jopa yhteiskuntiakin. Sankarin viitta sopii jokaiselle, joka sen vain haluaa päällensä pukea, olipa hän sitten kissa, pillipiipari tai prinssi. Viitta on kirjailtu hyväntahtoisuudesta, rohkeudesta, päättäväisyydestä ja halusta auttaa apua tarvitsevia. 5. Ala das Crianças - lapsiryhmä: Viattomuus Lumikki on satuhahmojen viaton ja puhdassydäminen nuori neito. Tämän suloisuuden ja viattomuuden vuoksi metsän eläimet rakastavat, auttavat ja suojelevat häntä pahalta äitipuolelta. Viattomuuden ja puhtauden mukanaolo tuo satuihin inhimillisyyttä. Lapset ovat viattomia niin saduissa kuin oikeassakin elämässä. Metsän heikommassa asemassa olevat eläimet, kuten oravat ja puput ja ketunpoikasetkin mielletään usein viattomuutta ja suloisuutta kuvaaviksi symboleiksi. Lapsen viattomuus ei katso elettyä aikakautta. Siitä ovat ottaneet oppia elämäänsä niin Grimmin veljekset kuin ihmiset vuosisatoja myöhemminkin. Lapsen hymystä, katseesta, puheesta ja koko olemuksesta huokuu viattomuus. Destaque: Lapset: Lumikki, lasten alan ohjaaja Metsän eläimet. Pukuja on kolmenlaisia: Pupu, Kettu ja Orava 6. Ala das Baianas: Haltiakummit Suojaava taikuus Saduissa suojelija auttaa sankaria, usein taianomaisin keinoin. Hyvät haltiattaret ovat äidillisiä ja rakastavia hyvyyden lähettiläitä, kuten sambakoulun omat baianat. Haltijakummit heilauttavat taikasauvojaan ja saavat aikaan mitä ihmeellisimpiä lahjoja ja suojaa silloin, kun apua tarvitaan. He kulkevat suojattinsa matkassa läpi tämän satumaisen elämän. Prinsessa Ruususen haltiakummit antoivat lahjaksi kauneutta, hyvyyttä, viisautta sekä tanssin, laulun ja musiikin lahjat ja pelastivat tämän kuolemalta sadan vuoden unella. Vaan ovatko kaikki haltijatkaan hyviä? 7. Porta-Bandeira & Mestre-Sala Lippupari pukeutuu koulumme väreihin, eikä kuvita kulkuetta.
8. Ala das Passistas - Soolotanssijat: Mielikuvitus Mielikuvitus on luovuuden ja luovan ajattelun avain. Sen avulla voi löytää ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin, sillä mielikuvitus on uuden löytämistä. Mielikuvitus voi myös johtaa harhaan, jolloin pelot saavat yliotteen. Tällöin sadunkin voi kokea pelottavaksi. Mielikuvituksen avulla voi paeta hetkeksi todellisuutta ja kuvitella ympäröivän todellisuuden kokonaan toisenlaiseksi. Niin sadut kuin sambakarnevaalikin ovat mielikuvituksen tulosta. Molemmissa maailma kääntyy hetkellisesti ylösalaisin ja näyttäytyy satumaisena. 9. Ala da Batería Rumpuryhmä: Hamelnin pillipiipari ja rotat Ahneuden palkka Hamelnin kaupunki kärsi pahasta rottaongelmasta. Kaupunkiin saapunut pillipiipari lumosi rotat pillinsoitollaan ja johdatti ne ulos kaupungista. Ahneet kaupunkilaiset jättivät kuitenkin sovitun palkkion maksamatta. Kostoksi pillipiipari johdatti kaupungin lapset vuoren sisään ikiajoiksi. Satu sisältää opetuksen: Ahneus ja pahuus saavat aina palkkansa. Hyväntahtoisuutta tai toisten apua on helppo ottaa vastaan. Saduissa esiintyvät hyväntahtoiset hahmot ovat klassisia esimerkkejä siitä, miten toivomme ihmisten käyttäytyvän toisiaan kohtaan. Kolikon toiselta puolelta löydämme ahneuden, itsekkyyden ja kiittämättömyyden. Toisten tekemä työ nähdään arvottomana, vääränä ja turhana, jos tavoitteena on vain oman edun tavoittelu. Onneksi ahneella on usein epämieluisa loppu. Baterian johtaja: Bateria: Hamelnin pillipiipari Rotat 10. Melodiaosasto ja ääniauto Eivät kuvita kulkuetta. 11. Destaque: Paha äitipuoli - Kateus Sadun arkkityyppi on kateellinen ja julma äitipuoli. Monissa satujen kuvituksissa paha äitipuoli rinnastetaan sinisenmustana kiiltävään korppiin tai varikseen. Halutessaan pahakin voi olla viehättävä ja suorastaan viekoitteleva havitellessaan omia etujaan ja haaliessaan valtaa. Pahuus ei välttämättä ole kuitenkaan absoluuttista, vaan julmuus kumpuaa epävarmuudesta, kateudesta ja itsekkyydestä. Lumikin äitipuoli kuvastaa äärimmäisyyksiin ja vielä senkin yli menevään turhamaisuutta, joka saa hänet murhaamaan viattoman ja rakastettavan nuoren tytön. Ken olikaan maassa kaunehin? Narsismi ja ylpeys saavat saduissa rangaistuksensa. Puvun siipimäisten käsikoristeiden vuoksi destaquen käsien liikkeet ovat rajoitetut. 12. Ala: Taikapeili - Rehellisyys Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin! Taikapeili on rehellinen; se vähät välittää katsojansa oletuksista tai peloista ja kertoo suoraan, kuinka asiat todella ovat. Liika peiliin tuijottaminen voi hämärtää käsityksen omasta itsestä ja suhteesta todellisuuteen.
Peili kuvastaa meistä jokaista. Pinnan alla piilevät ajatukset, käsitykset ja tunteet itsestä voivat tulla esiin peiliin katsomalla. Oman elämän taikapeilin voit löytää muista ihmisistä; ystävästä, äidistä, isästä tai vaikka vastaantulijasta. Näiden suhteiden tärkeyttä ja niistä saatavaa rehellistä palautetta ei korvaa mikään. Todellisuuteen kasvaminen kuuluu osana elämäämme. Kookas rinkka kuvastaa peilin sirpaleita. Ala on koreografioitu, ja tanssijoiden kädessä oleva käsipeili on osa koreografiaa. 13. Destaquepari: Hyvän ja pahan taistelu Grimmin veljesten saduissa ovat usein vastakkain hyvä - viattomuus, nuoruus ja kauneus - ja paha - julmuus, itsekkyys ja kateus. Hyvän ja pahan taistelu kiteyttää sen mistä saduissa on kyse. Mikä asia katsotaan oikeaksi, mikä vääräksi. Suurimman taistelun käyvät sadun hahmot itsensä kanssa, mielensä syövereissä. Taistelun lopputulos näkyy muille rohkeutena ja päättäväisyytenä toisaalta ahneutena, kiittämättömyytenä ja itsekkyytenä. Sadut osoittavat, että pelottavuudestaan huolimatta paha on hallittavissa ja voitettavissa. Satujen taistelut peilaavat sekä ympäröivän yhteiskunnan normeja ja arvoja että odotuksia myös ihmisen itsensä läpi elämän kestävää arviointia siitä, mikä on oikein, mikä väärin. Elämä on täynnä päätöksiä. Taistelut suunnan näyttäkööt! 14. Alegoria 2. lavastevaunu: Onnellinen loppu Sadut päättyvät aina onnellisesti. Prinssi saa prinsessan ja puoli valtakuntaa. Valtakunta saa puolestaan uuden, neuvokkaan ja uljaan hallitsijan. Onnellinen loppu voi myös olla eksyneen tai orvoksi jääneen lapsen löytämistä kotiin, rakastavien ihmisten luo. Satujen onnelliset loput antavat meille toivon siitä, että niin saduissa kuin elämässä yleensäkin hyvyys aina lopulta voittaa pahan. Usko asioiden parhain päin kääntymiseen on tärkeä koko elämänkaarta ajatellen. Onnellinen loppu tuo turvallisuutta ja hyvänolon tunteen, joka kantaa vaikeampinakin hetkinä. Prinsessessoista tunnetuimmat, Tuhkimo, Tähkäpää ja Ruusunen, kuvaavat iloa, kauneutta ja hyvyyttä, jotka luovat onnellisuutta ympärilleen. Onnellinen kunigasparimme edustaa lapsistaan (ja koko Cariocasta!) ylpeitä vanhempia. Cariocan joutsen on valjastettu vetämään satujen pilvilinnaa halki taivaan. Joutsen esiintyy myös sadussa Joutsenprinssi, jossa paha noita loihtii prinssiveljekset joutseniksi. Päädestaque Sateenkaari: Positiivisen ja suvaitsevaisen elämänasenteen mukanaan tuoma onnellisuus Destaquet: Ruusunen Tuhkimo Tähkäpää Joutsenprinsessa Kuningaspari: Samba Cariocan pitkäaikaisia jäseniä, jotka eivät terveydellisistä syistä johtuen pysty tanssimaan. Vaunun ohjaaja on ohjaustekniikasta johtuen sijoitettu vaunuun, mutta hän ei kuvita kulkuetta.
SAMBA DE ENREDO 2013 LAULUN SANAT A-OSA Nyt veljekset voimansa yhdistää Tarinat kansojen uuden muodon jo saa Voimat vastakkaiset heräävät eloon ja taistohon Matkalla metsien halki astu eteen, luota rohkeuteesi Maassa polku kuljettaa tuntemattomaan kun lapsi vaeltaa : Mielessä harhaankin johdattaa varjot puiden sekä metsän eläinten Älä luota pelkoon turvan antaa mielikuvituksen hyvä voima : B-OSA Valtaakin haalia voi käydä toisia vastaan ahneudellaan Niin on eessä itsekkyyden Julman kateuden, kiittämättömyyden antaa johdattaa Alla kauniin kuoren valtavaa on voimien taisto Pahan valta saa iskun lopullisuuden Ken on maassa kaunehin? Peili kertoo sen Taika haltijoiden saa loistamaan Kauneus säihkyy yllä nuoren prinsessan Sateenkaari loistaa nyt päällä linnan Jälleen soi bateria Tanssiin käy valtakunta Nyt juhlitaan! KERTOSÄE : Sambamme taikaa, oo-ooo antaa lahjan suuren Grimmin veljesten Sadun mystiikkaa, koko loistossaan Karnevaalikansan hurmaa ja lumoaa Carioca loihtii sadun aina elämään :