Tietoyhteiskunnan ja infrastruktuurin ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä tulevaisuus Olli Hietanen SAAVUTETTAVUUS JA INFRASTRUKTUURI KOHTI HUOMISEN VAATIMUKSIA SAAVUTETTAVUUS JA INFRASTRUKTUURI KOHTI HUOMISEN VAATIMUKSIA Pietarsaari 3.11.2009
Johdatus tulevaisuusajatteluun
Murrosajattelu uutta (nousevia trendejä ja megatrendejä) vanhaa (laskevia trendejä ja megatrendejä) väliaikaista (murrosajalle tyypillisiä konflikteja, kun asiat törmäävät toisiinsa) hälyä, yksittäisiä pieniä asioita, joiden joukossa on kultajyviä eli tulevia trendejä (heikot signaalit) Päivän lehti X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X XX X X X X X X X
Todennäköinen tulevaisuus Kasvaa vähän Business as usual Laskee vähän Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat
Luova ja visionäärinen tulevaisuus Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat
Systeemiajattelu Poliisi Sidosryhmät Visionäärinen verkostojohtaminen: ennakointi on yhteistyötä - ja innovaatiojärjestelmä on kommunikaatiojärjestelmä
Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma?
Perhostalous haastaa kilpailukyvyn Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin.yhtiön valmistamia kuitukankaita ja erikoispapereita käytetään mm. suodattimissa, pyyhkimistuotteissa, lattiamateriaaleissa, etiketeissä ja teipeissä. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2006 työntekijöitä oli enää 5800 samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa maanosassa. Ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun. Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous: yhden kesän klusterit?
Neljä näkökulmaa muutokseen ja muutoksen hallintaan Salmeindikaattori 1000 vuoden indikaattori Vasarafilosofia Pokerifilosofia
Meriteollisuuden tulevaisuus Monet luulevat, että suomalainen meriteollisuus on laivateollisuutta ja että laivateollisuus on puolestaan metalliteollisuutta. Tosiasiassa laivateollisuus on jo pitkään ollut pikemminkin viihdeteollisuutta: on rakennettu ostos- ja viihdekeskuksia merelle. Tai projektinhallintaa: yhden laivan rakentamiseen tarvitaan satoja yrityksiä eri toimialoilta ja eri kulttuureista. Sitten kun ihmiset eivät enää jaksa tanssia merellä, tarvitaan uusi syy tehdä laiva Perinteisesti laivoja on tehty kuljetukseen ja viihtymiseen. Tulevaisuudessa syitä voivat olla myös ruoka, energia, terveys jne. Meriteollisuus voi rakentaa merelle kaupunkeja, paperitehtaita, sairaaloita, energialaitoksia ja oopperataloja: vesirakentaminen. Toisaalta jos työn tulos ei enää välttämättä ole laiva, niin miksi rajoittua mereen? Yhtä hyvin ilmaan, avaruuteen ja maan alle
Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä tietoyhteiskunta
Tietoyhteiskunnan kolmas vaihe U u s i Verkostojen yhteisöllistyminen, yhteisöllisen oppimisen työkalut, uudet työnteon kulttuurit, johtaminen, opetta- minen ja oppiminen t a l o u s Langaton laajakaista ja mobiiliteknologiat, mekatronikka, nano- ja bioteknologia, painettu elektroniikka Ohjelmistot, sisällöt ja palvelut. Ensimmäisessä vaiheessa digitalisointi, toisessa vaiheessa asiakaslähtöisyys, kolmannessa ubiikki (arjen) tietoyhteiskunta: sovelletut etut älytuotteet ja funktionaaliset materiaalit, virtuaaliympäristöt, kokonaisuuden hallinta, webcasting Ensimmäisessä vaiheessa Suomi ansaitsi teknologialla rakentamalla koneita Toisessa vaiheessa Suomi ansaitsee käyttämällä näitä koneita: palveluilla ja sisällöillä Kolmas vaihe perustuu formaattien tuotteistamiseen; tekijänoikeusteollisuuteen ja hallintajärjestelmiin. j Luova talous
Kestävä kehitys Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti vuosina 2000 2004 Ympäristöministeriön rahoituksella laajan etieto-hankkeen, jossa etsittiin taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän tietoyhteiskunnan indikaattoreita. Tausta-ajatuksena oli analogia siitä, että kestävä kehitys on kuin laudoista valmistettu saavi: jokainen kestävyyden osa-alue on oma lautansa. Analogian voima tulee siitä, että kestävyyden saavi vuotaa aina lyhyimmän laudan kohdalta. Ei auta jos pidentää talouden lautaa, jos ekologian lauta on lyhyt. Kestävyys edellyttää tasapainoa tasapituisia lautoja. Vanhoissa maatalouden oppikirjoissa sama viisaus on kerrottu toisella tavalla: pellon tuottoa ei säätele se mitä maaperässä on eniten vaan se mitä on niukimmin. Pitäisikö siis yhteiskuntaa kehittää pikemminkin heikkouksien kuin vahvuuksien kautta?
Digitaalinen (bitti)talous tehokkuuden ja kilpailukyvyn keskiössä Niukentumisen megatrendi = väestönkasvu + varallisuuden kasvusta johtuva kulutuksen kasvu + rajalliset luonnonvarat Dematerialisaatio: ekotehokkuus kasvaa tuotannossa Immaterialisaatio: ekotehokkuus kasvaa kulutuksessa Amaterialisaatio: fyysisten tuotteiden korvaaminen Amaterialisaatio: fyysisten tuotteiden korvaaminen virtuaalisilla, esimerkiksi biteistä valmistetuilla tuotteilla tai palveluilla
Social Hi Tech Tietoyhteiskunnan (sosiaalista) kestävyyttä on tarkasteltu mm. digitaalisen kuilun käsitteen avulla. Kestävyys on tarkoittanut sitä, että jokaisella on pääsy (access) tietoyhteiskuntaan. Nyt kun tietoyhteiskunnallistuminen on Suomessa jo edennyt melko pitkälle, niin kestävyys ei niinkään riipu pääsystä - vaan pikemminkin siitä, mitä tieto- ja viestintätekniikalla voidaan tehdä: siitä, kyetäänkö tekniikalla, palveluilla ja sisällöillä ratkaisemaan ihmisten todellisia sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita. Kehittämisen painopiste on samalla siirtymässä fyysisestä infrastruktuurista sosiaaliseen. Esimerkiksi Suomen uuden (vuoteen 2015 ylettyvän) tietoyhteiskuntastrategian keskiössä ei ole uusi teknologia - vaan palvelurakenneuudistus ja arjen elämää helpottavat (asiakas- /ihmislähtöiset) sovellutukset. Tulevaisuusverstaissa korostuivat myös sosiaali- ja terveyspalvelut, perhepolitiikka ja peruskoulu. Sosiaali- ja terveysalan verstaissa on puolestaan korostunut elämyksellinen vanhuus ja nuorista välittäminen: mm. nuorten työllistymiseen panostaminen (ja K63 työpaikat).
Itse tekeminen Aiemmin mainitun etieto-hankkeen tulevaisuusverstaissa huomattiin, että itse tekemisellä on merkittävä rooli kestävässä kehityksessä. Itse tekeminen on vaihtoehto valmiiden tuotteiden ostamisen kertakäyttökulttuurille. Tällä tavalla itse tekeminen toteuttaa kestävän kehityksen ekologisen vaatimuksen. Omin käsin tekemisen nähtiin myös olevan tärkeä osa identiteetin muodostumista: tekemällä ja muovaamalla ulkomaailmaa rakennan myös itseäni. Itse tekemällä olen myös aktiivinen ja aktiivinen ihminen ei niin helposti syrjäydy. Tällä tavalla itse tekeminen ja käden taidot toteuttavat myös kestävän kehityksen sosiaalisen vaatimuksen: identiteetin vahvistamisen sekä yhteiskunnallisen muutoksenhallinnan (osallistamisen ja voimaannuttamisen) teeman. Iisalmen tulevaisuusverstas: Kolmannen sektorin/yhdistysten tukeminen. Tämä lisää alueen viihtyisyyttä sekä niiden osalta, jotka harrastavat aktiivisesti että myös niiden osalta, jotka nauttivat kolmannen sektorin palveluista (näyttelyistä, näytelmistä, urheilusta yms. tapahtumista). Kolmannen sektorin toimijoista voi myös kasvaa yrityksiä toiminnan kasvaessa myös aktiivinen harrastustoiminta voi elinkeinoistua.
Tietoyhteiskunnan/-teknologian tulevaisuus Varsinais-Suomen elinkeinostrategia: Antureihin panostaminen: tulevaisuudessa tietoa kerätään ja analysoidaan yhä systemaattisemmin, laaja-alaisemmin ja automaattisemmin. Siksi erilaisten anturiteknologioiden yms. merkitys kasvaa kuten myös kone-kone kommunikaatioprosessien osaaminen ja hallinta. Salon avaintoimialojen tulevaisuusverstas: ICT alan tuotantorakennetta on monipuolistettava. Tätä tavoitetta voidaan edistää panostamalla (gaselli)yrityksiin, jotka toimivat ICT- toimialan, viihde- peli- ja elämysteollisuuden sekä esimerkiksi hyvinvointi- ja matkailupalvelutuotannon rajapinnoilla. Turun Logicityalueen tulevaisuuskuvat: Olennaista on intermodaalisuus kaikkien eri kuljetusmuotojen kokonaisuuden hallinta ja sitä kautta asiakkaan prosessien kokonaisuuden optimointi Logistiikkakeskusten kilpailukyky tulee lisäarvopalveluista. Lisäarvopalveluissa korostuvat muun muassa työvoiman saatavuus (takaamme työvoiman 14 päivässä!) ja työmarkkinoiden joustavuus (projektiorganisaatiot)
Ubiikkiyhteiskunta - älykäs koti 1 Älykäs koti on palvelualusta, joka mukautuu yksilön elämänvaiheiden ja tarpeiden mukaan. Tilat ovat muunneltavissa esimerkiksi perheen kasvun tai perheen jäsenten pois muuttamisen sekä päivän kuluessa myös erilaisten tilanteiden mukaan (olohuoneesta tai keittiöstä voi esimerkiksi tehdä isomman jos tulee vieraita, tiloja voi myydä asuntopankissa. Rakenteisiin, kuten tuoleihin ja seiniin on sijoitettu tarvittaessa esille saatavia urheiluvälineitä. Siivousrobotit hoitavat monia käytännön asioita. Myös huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään. Pakkauspalvelujärjestelmät auttavat niitä, jotka eivät muista tai muuten kykene (valvovat esimerkiksi annostelua tai profiloivat käyttöohjeita jne.). Asunnon energiajärjestelmä voi hyödyntää pakkaukset käytön jälkeen. Asunnot ovat joko plustaloja (jotka tuottavat oman energiansa) tai käyttävät ympäristöystävällistä lähienergiaa. Design voi olla virtuaalinen: esimerkit tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Muunneltavan tilan lisäksi olennaista ovat myös erilaiset palvelujärjestelmät, kuten esimerkiksi jääkaapin ovessa oleva palveluvalikko, jonka avulla voi hoitaa ostokset tai seinässä oleva sormen mentävä reikä, joka korvaa terveyskeskuksen (diagnosoi, kirjoittaa reseptit tai/ja kirjoittaa lähetteet eteenpäin).
Ubiikkiyhteiskunta - älykäs koti 2 Älykäs koti voi olla myös hajautettu: kun perheen jäsenet asuvat eri puolilla maailmaa, niin huoneet saadaan virtuaalisesti yhteen niin, että perhe voi viettää yhteistä aikaa (esimerkiksi ruokailuhuoneisiin sijoitetuilla seinän kokoisilla näytöillä, joiden avulla perhe voi syödä yhteisen illallisen riippumatta siitä, missä perheenjäsenet fyysisesti asuvat). Asunnon intranetissa on Lifebook (online facebook) elämänhallinnan kalenterina ja henkilökohtainen virtuaalikonsultti Erik selaimena. Virtuaaliyhteisöissä voi nauttia keskusteluista, teatterista tai vaikkapa osallistua lasten lapsien koulutehtäviin/-tunteihin. Älykkäässä kodissa on myös keittiö- ja parvekepuutarhoja ja asuntoalueella hyvinvointipuistoja ja lähipalveluja. Senioriparatiiseissa yms. asuntoalueilla kaikki palvelut ja tuotteet saa palvelusopimuksilla henkilökohtaisesti profiloituna tai moduuliyhteisön yms. palapeliperheen jäsenenä (yhteisöllinen käyttö).
Energian tulevaisuuskuvia Energiapolitiikan perinteisiä ajureita ovat olleet teknologia ja raha. Tästä näkökulmasta ydinvoima ja fossiiliset polttoaineet ovat teknologisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä teknologioita, joiden käyttö jatkuu vielä pitkään. Muutospaine: pohjautuvat hupeneviin luonnonvaroihin ja aiheuttavat ympäristöongelmia. Hiilen talteenotto heikentää hyötyastetta. Rinnalle nostettava kaikki keinot käyttöön strategia : erilaisia (paikallisia) uusiutuviin energialähteisiin perustuvia ratkaisuja: tuuli, aurinko, maalämpö, vety, vesi, jätteet, bakteerit, levät, turve yms. Kestävä arkikilometri: esimerkiksi lähipalvelut, etätyö yms. liikkumisen tarpeen vähentäminen. Seuraavassa liikkumisen kehässä toisenlaisia ratkaisuja kestävälle 150 kilometrille: raideliikenteen kehittäminen (ja muu julkinen liikenne), sähköautot Radanvarsiin ja seutukuntiin keskittyvä yhdyskuntarakenne. Suurissakin kaupungeissa n. 30 000 asukkaan kokonaisuuksia. Omavaraiset yhdyskunnat (plustalot, lähienergia ja lähiruoka). Teollisuudessa teollinen ekologia.
Blogalisaatio Blogalisaatio: internetin yms. uuden teknologian varaan rakentuva uusi yhteisöllisyys. Arvoja, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä määrittelevät uudet blogaalit rakenteet ja verkostot. Epäpyhät/epäsovinnaiset liittoutumat: Uudet blogaalit rajapinnat yhdistävät yllättäviä asioita (Pohjanmaalainen ääri-islam, ICT Buddhalaisuus Kolmas sektori ja uudet osallistumisen muodot: instant solidarity and one day institutions. TV-keräyksistä, rokkikonserteista ja katastrofien jälkeisistä keräyksistä tulee vastuullisuuden valtavirtaa Kaupungintalo, poliisi, sanomalehdet ja kauppahuoneistot siirtyvät Second lifeen, Habbo Hotelliin, Second Lifeen, Twitteriin yms. virtuaalimaailmoihin, jossa ihmisetkin ovat Uusavuttomuutta (WoWiin kadonneet nuoret ja lapsiaan help Uusavuttomuutta (WoWiin kadonneet nuoret ja lapsiaan help deskinä käyttävät vanhemmat) ja uusyhteisöllisyyttä (Face bookit, Twitterit, nettiavioliitot jne )
Käytännön esimerkki visionäärisestä muutos- ja verkostojohtamisesta Vihreiden elefanttien metsästyskausi alkoi Loimaan seutukunnassa 19.9.2007 9
Loimaan seutukunnan Tulevaisuusklubi Hyvinvointi Vapaa-ajan palvelut 9-tie Oppilaitosten yhteistyö y Agribusiness 4. Verstas: Toimenpiteet Metalli 3. Verstas: Arvottaminen ja fokusointi 2. Verstas: Vaihtoehtoiset tulevaisuudet: elefantit Seudun brändäys ja yhteismarkki- nointi 1. Verstas: nykytila ja tarvekartoitus
Kehäajattelu ja kehityskäytävät Tampere I-kehä II-kehä II-kehä Huittinen Loimaa Vertikaaliset ja Forssa horisontaaliset yhteistyöverkostot I-kehä II-kehä III-kehä I-kehä Turku Helsinki
Agribusiness Hyvinvoinnin joki Lounapolis Karttalähde: Tielaitos
9.6.2017