Mediakasvatusseura ry Sällskapet för mediefostran rf Toimintasuunnitelma 2016 ja talousarvio Hallituksen hyväksymä sähköpostikokouksessa 21.10.2015. Mediakasvatusseura ry., Sällskapet för Mediefostran rf. Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki 1
Toimintasuunnitelma 2016 1. MEDIAKASVATUSSEURAN TOIMINTA JA TAVOITTEET Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on 10. elokuuta 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura edistää ja kehittää lasten ja nuorten mediakasvatusta Suomessa. Mediakasvatus on lasten, nuorten ja heidän kanssaan toimivien aikuisten mediataitojen kehittämistä osallisuuden ja yhteisöllisyyden, aktiivisen kansalaisuuden, turvallisen elämän, taiteellisen ilmaisun ja sosiokulttuurisen kasvun näkökulmista. Näin ollen mediakasvatus kiinnittyy YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja myös vuonna 2006 voimaan tulleen nuorisolain toteutumiseen Suomessa, kansalliseen tietoyhteiskuntastrategian (2007 2015), opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemien hyvän medialukutaidon suuntaviivojen (2013 2016) sekä lapsija nuorisopoliittisen kehittämisohjelman 2012 2015 teemoihin. Mediakasvatusseura tukee lapsi ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman kolmen kärkihankkeen - arjen hallinta, osallisuus ja yhdenvertaisuus - sekä ohjelman strategisten tavoitteiden toteutumista. Mediakasvatusseura tukee toiminnallaan opetus- ja kulttuuriministeriön hyvän medialukutaidon suuntaviivojen toteutumista kehittämällä laadukasta, lapsi- ja nuorilähtöistä mediakasvatusta Suomessa. Mediakasvatusseura on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallista nuorisotyötä tekevä järjestö, joka toimii mediakasvatusalan sillanrakentajana, tiedon ja käytänteiden välittäjänä sekä keskeisenä kehittäjänä. Yhteistyön vahvistaminen sekä monialaisten verkostojen rakentaminen ovat avainasemassa seuran toiminnassa ja mediakasvatuksen edistämisessä. Mediataidot ovat kansalaistaitoja, joiden vahvistamisessa nuorisotyöntekijöillä ja muilla lasten ja nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on keskeinen rooli. Media on jatkuvassa muutoksen tilassa ja haastaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet kehittämään toimintaansa uudesta näkökulmasta. Mediakasvatusseura näkee tämän muutoksen positiivisena ja yhteiskuntaa rakentavana mahdollisuutena. Mediakasvatusseuran ydintehtäviin kuuluu lapsi- ja nuorisotyön ammattilaisten kouluttaminen, tiedotustyö, käytännön tason mediakasvatustyötä tukevien julkaisujen tuottaminen, erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä verkostojen ylläpitäminen ja tukeminen. Monilukutaito kuuluu myös syksyllä 2016 voimaan astuvan opintosuunnitelman uusiin teemoihin joka rohkaisee moniammatilliseen, rajat ylittävään yhteistyöhön. Sillanrakentajan rooli eri yhteiskuntaryhmien välillä on Mediakasvatusseuran arjen työn ytimessä jonka kautta järjestö tukee nuorten medialukutaidon kehittymistä. Nuorten mediataitojen kehittäminen on kytköksissä myös aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen osallistamiseen. Mediakasvatusseura painottaa siis sitä, että mediataidot sisältävät myös muita taitoja kuin turvallisuuteen ja tiedonhakuun liittyvää osaamista - mediaympäristöt toimivat myös nuoren identiteetin rakentumisen tiloina, jossa kehitetään paitsi vuorovaikutustaitoja ja lähdekritiikkiä myös itseilmaisua. 2
Toimintaympäristöön vaikuttavia lainvalmisteluja kuten Nuorisolain uudistamista ja Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurataan ja niihin osallistutaan aktiivisesti. Myös uuden opetussuunnitelman voimaan astumista seurataan tarkkaana. Mediakasvatuskenttää koskevista lainvalmisteluista tiedotetaan jäsenistölle ja kannustetaan yhteiseen vaikuttamistyöhön. Lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten ja tutkijoiden tukeminen ja kouluttaminen on laadukkaan ja merkityksellisen mediakasvatustyön tae. Keskeinen työväline on kansallinen mediakasvatus.fi -verkkopalvelu, jonka vuorovaikutteisia sisältöjä kehitetään jatkuvasti kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Yhdistys toteuttaa tavoitteitaan Mediakasvatusseuran hallituksen linjaamilla ydintoiminnoilla, jotka on kirjattu seuran toiminnan suuntaviivoiksi vuosille 2013 2015: 1. Käytännön toimijoiden ja tutkijoiden yhteistyö ja sen tukeminen. 2. Mediakasvatuksen kansainvälisen työn kehittäminen. 3. Alueellisen toiminnan tukeminen. Uutta on työstetty keväästä 2015 lähtien, ja uudet suuntaviivat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusissa suuntaviivoissa tullaan edelleen painottamaan Mediakasvatusseuran roolia sillanrakentajana käytännön toimijoiden ja tutkijoiden välillä, valtakunnallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamistyötä Strategian myöta kehitetään myös laadullisia mittareita seuran työn vaikuttavuuden arviointiin pitkällä aikavälillä. Syyskuussa 2015 Mediakasvatusseuralla oli henkilö- ja opiskelijajäseniä 205. Yhteisöjäseniä on 54. Jäsenistöstä alle 29-vuotiaita on merkittävä määrä, koska seuran 57 opiskelijajäsentä ja mediakasvatuksen kehittäjät omissa organisaatioissaan ovat enimmäkseen nuoria aikuisia. Kaikki yhteisöjäsenemme edistävät toiminnallaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä mediakasvatusta sekä osallistavaa ja turvallista mediakulttuuria. Mukana on merkittäviä lapsi- ja nuorisojärjestöjä, joiden toiminta tavoittaa satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Henkilöstötilanne Yhdistyksen asioita hoitaa kaksi koordinaattoria yhdessä hallituksen kanssa. Hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6-8 varsinaista jäsentä sekä 3-5 varajäsentä. Hallituksen jäsenet edustavat lapsi- ja nuorisotyötä, opetusta, yliopistoja ja media-alaa. Hallituksen jäsenet on valittu koko maan kattavasti ja huomioiden maan kaksikielisyys. Hallitus kokoontuu tavallisesti 5-6 kertaa vuodessa, myös vuonna 2016. Hallitustyöhön kuuluvat varsinaiset hallituksen kokoukset sekä perinteiset suunnittelupäivät, koordinaattoreiden työn tukeminen, työryhmätyöskentely sekä yhdistyksen toiminnan linjaaminen. Toiminnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi lisätyövoiman palkkaaminen on välttämätöntä. Nykyiset henkilöresurssit ovat riittämättömät. Yhdistyksen työntekijöillä ja hallituksella on hallinnollista osaamista. Lisäresurssit ohjataan hallinnon sijasta varsinaiseen toimintaan, ja näin seura säilyy ketteränä ja dynaamisena sillanrakentajana. Riittävä ja hyvinvoiva työvoima on elinehto laadukkaan mediakasvatustyön tekemiselle ja lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten tukemiselle. Mediakasvatusseurassa toimii vuoden 2016 aikana 2-3 korkeakouluharjoittelijaa eri opiskelualoilta ja kielitaustoista. Mediakasvatusseuran toimisto on mediakasvatukseen laajan näköalapaikan tarjoava harjoittelupaikka. Harjoittelijat ovat eri alojen opiskelijoita, jotka osallistetaan seuran toiminnan suunnitteluun. Nuoret mediakasvatuksen harjoittelijat tuovat seuralle tuoreimman tuntemuksen nuorten mediakulttuurista, joka tukee seuran tulevaisuuden linjauksia. Varhaisnuorten median käytöstä saamme tietoa tarjoamalla paikkoja TET-harjoittelijoille, joiden näkemykset saavat tilaa arjen työssä. 3
2. TOIMENPITEET VUONNA 2016 1. Tapahtuma- ja koulutustuotanto Palkataan asiantuntijakoordinaattoreiden tueksi tapahtuma- ja koulutustuottaja Räätälöidyt koulutuspaketit nuorten kanssa työskenteleville Kolmen keskustelutilaisuuden sarja mediakasvattajien tueksi Nuorisotyöntekijöille valmiuksia osallistaa nuoria kansalaisvaikuttamiseen median kautta Mediakasvatus.nyt2016 -teemana kansalaisvaikuttaminen mediakasvatuksen näkökulmasta Lasten oikeudet mediassa, lasten mediakulttuuri ja media-ammattilaisen vastuu - koulutushanke media-alan opiskelijoille jatkuu vuonna 2016 Vuonna 2016 Mediakasvatusseuran tavoitteena on palkata kahden asiantuntijakoordinaattorin rinnalle tapahtuma- ja koulutustuottaja. Mediakasvatusseuran koordinaattorit ja hallitus vastaavat hallinnollisista tehtävistä ja toimivat projektinjohto-, viestintä- ja jäsentyötehtävissä. Tuottajan vastuulla on nuorisotyön alan ammattiosaamisen vahvistaminen koulutuspaketin, keskustelutilaisuuksien ja kampanjan tuottaminen. Yhteiskunnallinen tiedostavuus media- ja monilukutaitojen merkityksestä sekä mediakasvatuksen roolista näiden taitojen kehittämisessä ja tukemisessa on kasvanut huomattavasti viimeisinä vuosina. Mediakasvatusseuran koordinaattorit eivät alati kasvavan kysynnän vuoksi pysty vastaamaan ammattikasvattajien tarpeeseen saada työvälineitä oman mediakasvatustyön tueksi. Mediakasvatusseuran palkkaama tuottaja tulee vastaamaan tähän tarpeeseen kolmella tavalla. Ensinnäkin, tapahtuma- ja koulutustuottaja tulee tuottamaan lasten ja nuorten kanssa toimivia palvelevan koulutuspaketin, johon koostetaan paitsi olemassa olevia menetelmiä ja vinkkejä myös uusia ideoita ja työvälineitä. Toiseksi, tuottaja tulee vastaamaan kolmen keskustelutilaisuuden toteuttamisesta vuoden 2016 aikana. Kolmanneksi, tuottaja tulee luotsaamaan kansalaisvaikuttamiseen paneutuvaa kampanjaa, joka huipentuu seuran vuosittain järjestettävään Mediakasvatus.nyt -seminaariin. Seminaarin teemana on vuonna 2016 kansalaisvaikuttaminen mediakasvatuksen näkökulmasta. Räätälöidyn koulutuspaketin tuottaminen Mediakasvatusseuralle tulevien koulutuspyyntöjen määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Riittämättömien resurssien takia suurinta osaa koulutuspyynnöistä ei voida osallistua, vaikka tarve laadukkaalle koulutukselle on kentällä polttava. Digitalisaatioon ja digitaalisiin mediaympärisöihin liittyvät moninaiset kasvatushaasteet koetaan mediakasvatuksen alalla positiivisiksi. Mediakasvatusseura on tuottanut lisäraportin Verke - Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen internetinkäyttöä nuorisotyössä tarkastelevaan kuntakyselyyn, johon vastasi 915 nuorisotyöntekijää eri puolilta Suomea (Linkosalo, Helmi: Internet ei ole mörkö vaan mahdollisuus - Internetin käyttö kunnallisessa nuorisotyössä 2015, Verke, 2015). Lisäraportissa vastauksia on tarkasteltu mediakasvatuksen kehittämisen näkökulmasta. Nuorisotyöntekijöiden käsityksiä mediakasvatuksesta -lisäraportissa (Óturai, Gabriella, 4
Mediakasvatusseura, 2015) selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää. Vastauksissa käy ilmi, että jopa kolmasosa kuntien nuorisotyöntekijöistä haluaa kehittää ammatillista osaamistaan erityisesti mediakasvatuksessa ja nuorten mediataitojen tukemisessa: Nuorisotyöntekijät kokevat internetin ja digitaalisen median mahdollisuuksien hyödyntämisen tärkeäksi ja että ammatilliseen kehittymiseen kaivataan lisää tukea ja arvostusta. Mediakasvatusseuran tuottaja tulee vuonna 2016 tuottamaan nuorisotyöntekijöiden ammattiosaamista kehittävän kohderyhmälle räätälöidyn koulutuskokonaisuuden, joka on kaikien käytettävissä ja joka julkaistaan Mediakasvatusseuran ylläpitämässä medikasvatus.fi - verkkopalvelussa. Koulutuspakettiin sisältyy paitsi matalan kynnyksen tietoa mediakasvatuksesta ja nuorten mediakulttuurista myös konkreettisia vinkkejä nuorten mediamaailman kohtaamiseen ja mediataitojen vahvistamiseen. Koulutuspaketit rakentuvat seuran ydinosaamisen ympärille: mediakasvatuksellisen työotteen ja mediakasvattajuuden tukemiseen, lasten ja nuorten mediaympäristöihin, monipuolisten mediataitojen edellytyksiin, alueellisen mediakasvatustyön tukemiseen, yhteisöjen kehittymiseen mediakasvatuksessa ja parhaiden käytäntöjen ja ajankohtaisen tutkimustiedon jakamiseen. Työn tueksi perustetaan työryhmä joka koostuu nuorisotyön alan asiantuntijoista. Koulutuspaketin tuottamista tukee mm. syksyllä 2015 tuotettava raportti nuorisotyön roolista nuorten mediataitojen vahvistajana. Raportin aineistona hyödynnetään Verke - Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen keräämän kuntakyselyn aineistoa sekä fokusryhmähaastetteluita. Medikasvatusseuran, Verken ja nuorisoalan toimijoiden ja tutkijoiden yhdessä tuottama tutkimus julkaistaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin artikkelikokoelmassa alkuvuodesta 2016. Tutkimustuloksista tullaan tiedottamaan kentälle aktiivisesti ja suunnitelmissa on esimerkiksi oma ohjelmaosio Allianssiristeilyllä keväällä 2016. Ensimmäinen koulutuspaketti valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Koulutuspalveluja tarjotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osa koulutuspaketeista hinnoitellaan. Räätälöityjä koulutuksia tarjotaan valtakunnallisiin tai muuten merkittäviin tilaisuuksiin. Koulutusasioissa seuran vahvuutena ovat laajat verkostot ja kentän tuntemus: osa seuralle tulevista koulutuspyynnöistä ohjataan eteenpäin kentän muille toimijoille. Seuran rooli sillanrakentajana ja toimialaa yhdistävänä linkkinä tulee ilmi myös tässä koulutusten välittämisessä. Keskustelutilaisuudet ammattiosaamisen kehittämisen foorumeina Mediakasvatusseuran verkostot laajenevat vuosi vuodelta ja yhä useammat toimijat niin opetus-, nuorisotyö-, kulttuuri-, terveys-, media- kuten myös yritysalalta kaipaavat ajantasaista tietoa eri yhteiskuntaryhmien mediataitojen vahvistamiseksi. Varsinkin verkkoympäristöt herättävät paljon kysymyksiä. Nuorten mediakulttuurin kohdalla kiinnostusta ja ajoittain myös hämmennystä herättää paitsi pelikulttuuri myös nuorten identiteetin rakentumiseen liittyvät mediakanavat ja - sisällöt - varsinkin sosiaalisen median palvelut. Mediakasvatusseuran uusi koulutus- ja tapahtumatuottaja järjestää vuoden 2016 aikana kolme keskustelutilaisuutta, joissa käsitellään ajankohtaisia ammattilaisia mietityttäviä mediaan liittyviä aiheita. Keskustelutilaisuuksista kaksi järjestetään suomeksi ja yksi ruotsiksi. 5
Yksi nuorisotyöntekijöitä ja muita nuorten kanssa toimivia pohdituttava aihe on nuorten seksuaalisuus suhteessa mediaan ja varsinkin verkkosisältöihin. Siksi yhden keskustelutilaisuuden teemaksi on valikoitunut nuorten seksuaalisuus ja mediakokemukset osana mediakasvatusta. Tuotimme helmikuussa 2015 yhdessä Pelastakaa Lapset kanssa koulutuspäivän mediakasvatuksesta Sexpon seksuaalikasvattajille ja olemme myös tilanneet blogikirjoituksen nuorten seksuaalisuudesta mediassa tutkija Sanna Spisakilta, joka julkaistaan lokakuussa 2015. Nuorten mediaympäristöissä kohtaamat seksuaaliset sisällöt herättävät myös nuorissa kysymyksiä ja omaa seksuaalista identiteettiä rakennetaan myös medioiden kautta ja niiden avulla. Suurin osa nuorten kanssa toimivista tiedostavat tämän, ja moni kokee haasteelliseksi käsitellä esimerkiksi pornoa, sextingiä tai muita seksuaalisiin mediakokemuksiin liittyviä ilmiöitä nuorten kanssa. Toisen keskustelutilaisuuden aiheena on suomalaisen mediakasvatuksen vienti. Mediakasvatusseuran toimintoihin kuuluu myös suomalaisen mediakasvatuskentän uutisten välittäminen kansainvälisille tahoille ja seuran ylläpitämä mediaeducation.fi -sivusto jakaa tasaisin väliajoin tietoja suomalaisista mediakasvatusprojekteista, -julkaisuista ja -aloitteista kansainväliselle yleisölle. Digitalisaatio koskee koko maailmaa ja Suomessa ollaan oltu edelläkävijöitä monella tapaa, esimerkiksi digitaalisten oppimisympäristöjen ja pelikasvatuksen saralla. Keskustelutilaisuudessa kysytään miten Suomen osaamista esimerkiksi nuorisotyön alalla voidaan jakaa myös kansainvälisellä kentällä - voisiko digiosaamisesta ja hyviksi havaituista alan käytännöistä kehittää vientituotteen? Suomessa mediakasvatuksella on vankka asema yli 50 vuotta vanha historia. Täällä voi myös opiskella mediakasvatusta paitsi suomeksi, myös kansainvälisessä mediakasvatuksen maisteriohjelmassa. Ruotsinkielisen keskustelutilaisuuden aihe on nuorten mediakulttuuri ja mediakasvatus suomenruotsalaisessa kontekstissa. Mediakasvatusseuran perusti syksyllä 2014 Suomen ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden verkoston, johon kuuluu monenlaisia tahoja (esim. Folkhälsan, De Ungas Akademi, Ung Info, Utbildningsstyrelsen, Yle Nyhetsskolan ja Vetamix, Sydkustens landskapsförbund, Tidningen i skolan). Verkosto tuottaa Mediakasvatusseuran johdolla vuonna 2016 ensimmäisen yhteisen julkaisunsa joka käsittelee sosiaalista mediaa ja nuorten mediakulttuuria. Ruotsinkielisiä mediakasvatusmateriaaleja on Suomessa tuotettu erittäin niukasti, ja kentältä on varsinkin noussut esiin toiveita saada tukea lasten ja nuorten mediakulttuurin kohtaamiseen oman, suomenruotsalaiseen kontekstiin tuotetun materiaalin ammattilaisten tueksi. Materiaalin tuottamista tukee Kulturfonden ja materiaali julkaistaan loppuvuodesta 2016 järjestettävässä keskustelutilaisuudessa, joka on Suomessa ainoa laatuaan ruotsinkielisiä medikasvatustoimijoita keräävä tapahtuma. Mediakasvatusseuran tuottamat keskustelutilaisuudet toimivat ammattitosaamisen kehittämisen foorumeina. Tilaisuuksissa asiantuntijat jakavat tietoa ja osallistujat voivat vaihtaa kokemuksia erilaisten ryhmätöiden ja harjoitusten kautta. Jokaisen keskustelutilaisuuden jälkeen osallistujille lähetetään kooste päivän aikana esille tulleista teemoista ja esityksistä. Osallistamalla saadaan nuoret vaikuttajiksi Mediakasvatusseuran koulutus- ja tapahtumatuottaja suunnittelee vuoden 2016 aikana kansalaisvaikuttamiseen liittyvän kampanjan. Mediataidot ovat kansalaistaitoja ja nuorisotyöntekijät tukevat nuorten aktiivista kansalaisuutta myös mediaympäristöissä monin tavoin. Sekä perinteiset mediat että digitaaliset ympäristöt toimivat kansalaisvaikuttamisen alustana ja tarjoavat nuorillekin mahdollisuuden osallistua aktiivisina toimijoina yhteiskunnalliseen keskusteluun. 6
Mediakanavat ovat vaikuttamisen väyliä, joita osa nuorista käyttää jo omien mediataitojen ja preferenssien puitteissa. Lasten ja nuorten kanssa toimivilla on mahdollisuus kannustaa nuoria myös aktiiviseen kansalaisuuteen, ja jotta työ onnistuisi, on ammattilaisten tunnettava ja tunnistettava miltä kansalaisvaikuttaminen näytä nuorten lähtökohdista käsin. Vuoden 2013 Nuorisobarometrissä (Myllyniemi, Sami, Nuorisotutkimusseura, 2014) keskityttiin nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Barometriä tulkittiin osassa medioita niin, että nuoret eivät ole kiinnostuneita perinteisistä vaikuttamisen tavoista (puoluepoliittinen- tai järjestöaktiivisuus, äänestäminen) ja nuoret leimattiin laiskoiksi ja epäideologisiksi. Kokonaisen ikäluokan leimaaminen ei ole rakentavaa, sillä se ei pureudu passiivisuuden syihin tai nuorten omaan kokemukseen heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan. Monet nuorisoalan toimijat haluavat tukea nuorten osallisuutta yhteiskunnassa, ja siksi Mediakasvatusseuran tuottaja suunnittelee kampanjan, jonka tarkoituksena on tukea ja innostaa lasten ja nuorten kanssa toimivia vahvistamaan nuorten yhteiskunnallista osallistamista mediakasvatuksen keinoin. Kampanja keskittyy median suomiin mahdollisuuksiin nuorten vaikuttamisen areenana tarjoamalla nuorisoalan toimijoille ideoita nuorten aktivointiin. Suomesta löytyy jo useita hyviä mediakasvatuskäytäntöjä liittyen nuorten osallistamiseen, esimerkiksi nuorten toimitusten muodossa. Suomesta löytyy nuorten toimituksia niin alueellisella (esim. Nuorten Ääni Helsingissä, Nuorten toimitus Spotti Turussa) kuin valtakunnallisellakin tasolla (esim. Yle Uutisluokka, 4H:n Nuorten toimitus). Tällä kertaa kyseessä on laajempi käsitys mediasta, johon liitetään myös muut vaikuttamisen kanavat kuten vlogit, pikaviestipalvelut, kuvienjakopalvelut ja erilaiset suomalaiset ja kansainväliset verkkofoorumit. Kampanja kohdistuu paitsi nuorisotyöntekijöihin myös media-alan toimijoihin, joille tuotetaan muistilista siitä, miten he voivat osallistaa nuoria ja huomioida nuorten näkökulmia omassa työssään. Kampanja huipentuu syksyllä 2016 järjestettävään Mediakasvatus.nyt -seminaariin. Mediakasvatusseura järjestää vuosittain mediakasvatuskentän ammattilaisille Mediakasvatus.nyt - seminaarin, jonka teemoina on viime vuosina ollut esimerkiksi pelikasvatus ja mediakasvatuksen tulevaisuus. Vuoden 2016 seminaarin teemana on kansalaisvaikuttaminen mediakasvatuksen näkökulmasta, ja seminaarissa tullaan käsittelemään kampanjan myötä syntyneitä konkreettisia ideoita ja kampanjan aikana käytyä keskustelua. Mediakasvatus.nyt -seminaari Vuosittain järjestettävä Mediakasvatus.nyt -seminaarin teemana on vuonna 2016 kansalaisvaikuttaminen mediakasvatuksen näkökulmasta. Mitä mediakasvatuksellisia työvälineitä on tarjolla ja minkälaisia tarvitaan kansalaisvaikuttamisen tukemiseksi? Miltä kansalaisvaikuttaminen näyttää tänään ja miten se on muuttunut digitalisoituneessa mediaympäristössä? Miten ammattikasvattajat voivat tukea lasten ja nuorten mediataitoja ja kannustaa heitä aktiiviseen kansalaisuuteen myös mediassa? Tapahtuma on suunnattu lapsi- ja nuorisoalan ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille, seuran jäsenistölle ja sidosryhmille sekä muille mediakasvatuksesta kiinnostuneille. Mediakasvatus.nyt -seminaarin teemoja käsitellään myös kansalaisvaikuttamisen kampanjan kautta (kts 1.III yllä). Varsinkin nuorisotyön alan kannalta kansalaisvaikuttamisen kokonaisuutta - kampanjaa ja seminaaria - tukee yhdessä Verken sekä nuorisoalan tutkijoiden ja toimijoiden 7
kanssa tuotettu artikkeli nuorisotyöntekijöiden suhtautumisesta digitaaliseen mediaan tarpeita mediakasvatuksellisen työotteensa kehittämiseksi. Lasten oikeudet mediassa, lasten mediakulttuuri ja media-ammattilaisen vastuu -koulutushanke Vuonna 2014 alkanut Lasten oikeudet mediassa, lasten mediakulttuuri ja media-ammattilaisen vastuu -koulutushanke jatkuu vuonna 2016. Hanketta rahoittaa OKM:n kulttuuriyksikkö. Vuonna 2016 tarjoamme lisäkoulutuksia korkeakouluille ympäri maan ja jatkokehitämme koulutushankkeessa syntyneitä sisältöjä. Mediakasvatusseura toteutti hankkeessa vuonna 2014 yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n, Kelaamon, Koordinaatin, Aikakausmedian ja YLE:n Uutisluokka-toiminnan kanssa media-alan opiskelijoille suunnatun koulutuskiertueen. Seura toteuttaa myös media- ja lehtitaloille suunnatun tiedotuskampanjan, jossa levitetään tietoa lasten ja nuorten mediakasvatuksesta ja osallistamisesta mediatuotannon prosesseihin. Tämä liitetään kansalaisvaikuttamisen kampanjaan (kts. s. 6-7). Muut tapahtumat Mediakasvatusseura järjestää perustamassaan uudessa Facebook ryhmässä kaksi kyselytuntia. Kyselytunnin aikana vastaamme ryhmän jäsenten kysymyksiin mediakasvatuksesta. Tapahtuma on kaikille avoin ja siitä koostetaan Kysymyksiä ja vastauksia -osio Mediakasvatusseuran sivuille. Educa-messut ja Allianssiristeily Mediakasvatusseura osallistuu jälleen Educa-messuille tammikuussa 2016. Seura koordinoi jälleen Mediakasvatuksen toria, johon osallistuu kuusi mediakasvatusalan toimijaa. Mediakasvatuksen torin näytteilleasettajilla on messuilla sekä yhteistä ohjelmaa että luentoja OAJ:n lavoilla. Messuilla käy vuosittain noin 15 000 opetusalan ammattilaista. Huhtikuussa seura osallistuu Allianssiristeilylle ja on suunnitellut tapahtumaan yhteisohjelmaa Verken kanssa. Ohjelmassa on nuorisotyöntekijöiden mediakasvatuksellisten työvälineiden pohtimista ja konkreettisten tarpeiden kartoittamista ja kohtaamista. Mediataitoviikko helmikuussa 2016 Seura toimii yhteistyökumppanina valtakunnallisen Mediataitoviikon järjestelyssä. Seuralla on edustaja KAVIn organisoiman teemaviikon kahdessa työryhmässä. Tuemme kampanjaviestintää ja tuotamme aineistoa koulujen käyttöön yhdessä muiden viikkoon osallistuvien organisaatioiden kanssa. 8
2. Viestintä ja julkaisutyö Mediakasvaus.fi:n sisällöistä entistä kohdistetumpia - Mediakasvatusseurasta tiedon kuratoija Uusi panostus: Mediakasvattajien verkosto Facebookissa Mediakasvatusseura vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana Viestinnän ja verkkopalvelun kehittäminen Mediakasvatus.fi -verkkopalvelu Yksi seuran keskeisimpiä toiminta-alueita on viestintä ja tiedotus eri alustoilla. Mediakasvatus.fi:n kehittämisessä keskeinen tavoite on se, että mediakasvatus.fi on kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien päämedia silloin, kun he tarvitsevat tietoa mediakasvatuksesta. Sivustolle kerätään kaikki mediakasvatuskentän uutiset, materiaalit, tapahtumat ja julkaisut ja tiedotusta tuetaan uutiskirjeillä sekä sosiaalisen median kanavien hyödyntämisellä. Mediakasvatus.fi -verkkopalvelu rahoitetaan OKM:n mediakasvatuksen kehittämiseen suunnatusta hankeavustuksesta. Vuoden 2016 aikana mediakasvatus.fi:n sisällöistä tulee entistä kohdistetumpia. Mediakasvatuskenttä on laajentunut voimakkaasti viimeisten vuosien ajan. Mediakasvatusseura tuotti vuonna 2012 suomalaisten mediakastavustoimijoiden kartoituksen, mutta kentän muuttuessa varsin nopeasti uusi kartoitus on tarkoitus tehdä vuoden 2016 aikana. Verkkopalvelun materiaalipankkia kehitetään tekemällä eri kohderyhmille tai aiheista omia materiaalikoosteita. Mediakasvatusseuran rooli tiedon kuratoijana on tarpeellinen ja materiaalikoosteiden piiloottiversioita tuotetaan jo syksyn 2015 aikana. Seura julkaisi esimerkiksi syyskuussa 2015 laajasti levinneen materiaalikoosteen pakolaiskriisin ja muiden ajankohtaisten aiheiden käsittelemiseksi lasten ja nuorten kanssa. Lokakuussa 2015 taas on vuorossa nuorisotyöntekijöille suunnattu materiaalikooste, jossa selitetään lyhyesti myös miten mediakasvatus liittyy nuorisotyöhön. Alueellisen mediakasvatustyön esilletuominen on yksi keskeinen mediakasvatus.fi:n toimintamuoto vuonna 2015. Sivustolle luotua Hankekarttaa kehitetään edelleen ja sivustolle lisätään mediakasvatushankkeita koko maasta. Kehitämme edelleen sosiaalisen median ratkaisuja, jotka tehostavat mediakasvatus.fi:n tiedotuksen leviämistä ja tuovat verkkopalveluun uusia käyttäjävirtoja. Sosiaalisen median kanavien kehittäminen Sosiaalisen median kanavien kautta seura tavoittaa tuhansia mediakasvatuksesta kiinnostuneita. Sosiaalisen median panostukset keskitetään Twitteriin (3 383 seuraajaa syyskuussa 2015) ja Facebookiin (1 470 seuraajaa syyskuussa 2015). Vuonna 2016 palvelemme mediakasvatuksen kenttää entistä paremmin koostamalla Twitteriin listan mediakasvatustoimijoista, jotta aihepiiristä kiinnostuneet löytävät kaikki toimijat yhdestä paikasta. Listaa koostetaan toimijakartoituksen yhteydessä. Toinen sosiaalisen median satsaus kohdistetaan Facebookiin, jonne perustetaan Mediakasvattajien verkosto -niminen ryhmä kaikille mediakasvatuksesta kiinnostuneille. Ryhmää hallinnoi Mediakasvatusseura mutta sivustolle kuka tahansa ryhmän jäsenistä voi jakaa sinne 9
itseään kiinnostavia aiheita, mikä vahvistaa Mediakasvatusseuran yhteyttä jäsenistöön ja muihin sidosryhmiin. Facebookin ja Twitterin lisäksi toimimme myös Instagramissa, Slidesharessa, Youtubessa ja Linkedinissa. Uutiskirjeet Uutiskirjeiden sisältöä kehitetään jo syksyllä 2015 luomalla teemanumeroita eri kohderyhmille. Ensimmäisenä vuorossa on nuorisotyöntekijöille suunnattu teemanumero joka julkaistaan lokakuussa. Konseptin kehittämistä jatketaan vuonna 2016. Syyskuussa 2015 kuukausittain ilmestyvällä mediakasvatus.fi-uutiskirjeellä oli 2670 tilaajaa (kasvua vuodessa +570). Ruotsinkielisen uutiskirjeen tilaajia on 257 (kasvua vuodessa +34) ja kansainväliselle yleisölle suunnatulla mediaeducation.fi-uutiskirjeellä 118 vastaanottajaa (kasvua vuodessa +32). Uutiskirjeitä levitetään myös sosiaalisten medioiden kuten Facebookin ja Twitterin kautta. Seuran sivut ja tiedotusmateriaalit Seuran hallituksen jäsenet ja työntekijät bloggaavat Mediakasvatusseuran sivuille rakennetussa seuran blogissa ja ilmaisevat ajatuksiaan ja havaintojaan mediakasvatuksesta. Blogin kirjoittajat edustavat monipuolisesti mediakasvatuksen laajaa kenttää ja kirjoittavat ammattilaisille omista lähtökohdistaan käsin. Vuoden 2016 blogiin osallistetaan aktiivisemmin myös nuoria. Mediakasvatusseuran yleisesitettä ja muuta tiedotus- ja markkinointimateriaalia jaetaan vuoden 2016 tapahtumissa ja verkkoympäristöissä, esimerkiksi Educa-messuilla ja Allianssiristeilyllä. Nuorisoalalle suunnattu mediakasvatusesite päivitetään ja siitä otetaan riittävä painos. Esitteet ovat saatavilla myös sähköisinä. Painettuna niitä voi tilata seuran toimistolta. Materiaalit ja julkaisut Mediakasvatusseura tuottaa vuonna 2016 neljä julkaisua. KAVIn julkaisuun sisältyvä artikkeli nuorisotyöntekjöiden mediakasvatuksellisista tarpeista julkaistaan vuoden 2016 alussa. (Lisätiedot kts s. 5.) Mediakasvatusseuran uuden tuottajan suunnittelema koulutuspaketti nuorisotyön alalle julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. OKM:n kulttuuriyksikkö tukee kahden julkaisun tuottamista. Mediakasvatusseura tuottaa vuonna 2016 mediakasvatusalan toimijoiden kartoituksen. Edellinen kartoitus tehtiin vuonna 2012 ja mediakasvatuksen kenttä on laajentunut voimakkaasti viimeisien vuosien varrella. Toinen julkaisu käsittelee lasten mediakulttuuria mediakasvatuksen näkökulmasta helposti lähestyttävällä tavalla. Lasten mediakulttuuri pähkinänkuoressa -julkaisun kohderyhmänä ovat ammattikasvattajat. 10
Mediayhteistyö ja -näkyvyys Mediakasvatusseura jatkaa vuonna 2013 käynnistettyä yhteistyötä Media&Viestintä-lehden kanssa. Mediakasvatusseuran puheenjohtaja edustaa yhdistystä lehden toimituskunnassa. Myös yhteistyö Lasten maailma -lehden kanssa jatkuu vuonna 2016. Vuonna 2015 seura teki yhteistyötä myös Yle Vetamix -ohjelman kanssa, ja yhteistyön toivotaan jatkuvan 2016. Mediakasvatusseuran työntekijät ja hallituksen jäsenet tuottavat myös kirjoituksia yhteistyökumppaneiden blogeihin ja osallistuvat aktiivisesti eri medioiden haastettlupyyntöihin. Vuoden 2015 aikana seuran edustajat ovat kommentoineet ajankohtaisia mediakasvatukseen liittyviä aiheita varsinkin nuorten mediakulttuuriin liittyen (esim. Hufvudstadsbladet, Yle, Souli, Vasabladet, Kirkkohallituksen Nyckeln -lehti). 4. Verkostojen tukeminen Alueellisen mediakasvattajaverkoston laajentaminen ajankohtaista Ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden verkosto tuottaa ensimmäisen julkaisunsa Mediakasvatusseuran johdolla Mediakasvattajien verkosto perustetaan Facebookiin Mediakasvatustutkijoiden verkosto perustetaan Alueellinen mediakasvattajaverkosto Mediakasvatusseuran alueellisten asiantuntijoiden tapaamiset jatkuvat ja verkoston osaamista tuodaan aktiivisesti yhteen. Asiantuntijaryhmään kuuluu tällä hetkellä mediakasvattajia Tampereelta, Oulusta, Helsingistä, Turusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta. Verkoston tavoitteena on saattaa käytännön ammattilaisia yhteen jakamaan ja kehittämään parhaita mediakasvatuksen käytäntöjä. Vuonna 2016 verkostoa pyritään laajentamaan 2-4 uuteen kaupunkiin. Eri puolilla Suomea toimivat ammattilaiset saavat verkostolta tukea ja ideoita omaan lasten, nuorten ja koulujen parissa tapahtuvaan. Verkoston oma Memo - Mediapolulta monilukutaitoa -hanke opettajille käynnistyi 2014 ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Hanketta on toivottu jatkettavaksi, mutta asiasta ei ole vielä varmuutta. Mediakasvatusseura tukee hankkeen toimintoja ja on mukana alueellisissa koulutuksissa. Ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden verkosto Loppuvuodesta 2014 perustettu ruotsinkielinen verkosto on vastannut ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden pitkäaikaiseen toiveeseen päästä osalliseksi toimivaa ja yhteistyöhön panostavaa verkostoa. Verkostossa on mukana toimijoita valtakunnallisista ja alueellisista organisaatioista. Verkosto jäntevöittää seuran ruotsinkielisen koordinaattorin avustuksella toimintaansa ja tavoitteitaan vuonna 2016. Seuran ruotsinkielinen koordinaattori osallistuu aktiivisesti ruotsinkieliseen kehittämis- ja hanketoimintaan. 11
Mediakasvattajien verkosto perustetaan Facebookiin Mediakasvatustoimijoille perustetaan oma ryhmä Facebookissa. Ryhmää hallinnoi Mediakasvatusseura. Lisätietoja kts s. 10. Mediakasvatustutkijoiden verkosto Mediakasvatusseura perustaa hallituksen joholla tutkijaverkoston mediakasvatus alan tutkijoille. Verkoston johtamista varten perustetaan Mediakasvatusseuran hallituksen jäsenen luotsaama työryhmä, joka suunnittelee verkoston toimintaa. Mediakasvatusseuran tutkijaverkosto aloittaa toimintansa vuonna 2016. Yhteistyö mediakasvatusalan opiskelijoiden kanssa Yhteistyötä eri alojen koulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa jatketaan. Maassamme tarjottavien mediakasvatuksen maisteriopintojen ja muiden alan koulutuskokonaisuuksia tarjoavien tahojen kanssa tiivistetään viestinnällistä yhteistyötä ja mediakasvatuksen alalle pyrkivien eri alojen opiskelijoiden tukemista. Yhteistyökumppanit ja työryhmät Seura osallistuu asiantuntijana mediakasvatuksen kansallisen kehittämisen hankkeisiin sekä työryhmiin, joissa edistetään esimerkiksi lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden mediataitojen kehittymistä. Mediakasvatusseura on Allianssin koordinoiman Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (NuSuVeFo) jäsen. Jäsenyyden kautta Mediakasvatusseuralla on mahdollisuus vaikuttaa verkossa tehtävän nuorisotyön mediakasvatuspainotuksiin. Yhteistyötä syvennetään mm. yhteisten koulutustilaisuuksien myötä Verken ja muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa. Mediakasvatusseuralla on edustaja mm. Nuoret estraadille -hankkeen työryhmässä, Pelikasvattajien verkostossa ja Sydkustens landskapsförbundetin johtoryhmässä. Vuonna 2016 osallistutaan jälleen uusiin, ajankohtaisiin työ- ja ohjausryhmiin. Jatkamme myös pitkäkestoista yhteistyötä Nuorisotiedon kirjaston kanssa mediakasvatuksen erikoisaineiston kartuttamisessa ja alan tutkimustiedon levittämisessä. 5. Kansainvälisyys keskiössä Mediaeducation.fi:n kehittäminen jatkuu Keskustelutilaisuus suomalaisen mediakasvatuksen viennistä, kts s. 6. Mediakasvatusseura osallistuu aktiivisesti kansainvälisten verkostojen ja työryhmien toimintaan Suomalaisen mediakasvatuksen sekä sen parhaiden käytäntöjen ja tutkimusten kansainvälisille kentille suunnattua tiedotusta jatketaan lähettämällä uutisia, tutkimuksia ja artikkeleja mediaeducation.fi-sivuston, mediaeducation.fi -uutiskirjeen sekä sosiaalisen median kanavien kautta. Kanavoimme myös kansainvälistä keskustelua entistä vahvemmin osaksi suomalaista kenttää. 12
Seuran edustajat osallistuvat kansainvälisiin konferensseihin ja tapahtumiin. Merkittäviin vuosittaisiin tapahtumiin lukeutuu mm. kansainvälinen Media&Learning-konferenssi Brysselissä. Seuran koordinaattori on tapahtuman ohjelmaa suunnittelevaan Advisory Committeen jäsen. Unescon Maailman lehdistövapauden päivän konferenssi järjestetään Helsingissä toukokuussa 2016. Mediakasvatusseura on OKM:n kutsumana mukana konferenssiä valmistelevassa työryhmässä. Mediakasvatusseura seuraa tiiviisti Global Alliance for Partnership on MIL (GAPMIL)-toimintaa ja osallistuu verkoston keskusteluihin erillisellä verkkokanavalla. Seura kuuluu myös NORDICOM-verkostoon. Vuoden 2014 lopulla Mediakasvatusseura liittyi Brysselistä käsin toimivan Media and Learning Associationin jäseneksi. Jäsenyyden myötä vahvistetaan kansainvälisiä koulutuskontakteja, ajankohtaistietoa mediakasvatuksen eurooppalaisista suuntauksista ja rahoitusmahdollisuuksista sekä välitetään viestiä suomalaisesta mediakasvatuksesta lukuisille eurooppalaisille mediakasvatustoimijoille. 3. TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Mediakasvatusseura arvioi toimintansa vaikutuksia ja seuraa muutoksia useilla mittareilla: rahoituksen riittävyys ja rahoituspohjan vahvistaminen (seuranta säännöllisesti) jäsenten ja yhteisöjäsenten määrä (seuranta kuukausittain), aktiivinen mediaseuranta (seuranta päivittäin), lähetettyjen aineistojen ja materiaalien määrä (seuranta säännöllisesti), www.mediakasvatus.fi-sivuston kävijämäärät (seuranta kuukausittain), sivuston käytetyimpien sisältöjen analysointi (seuranta kuukausittain), uutiskirjeiden tilaajamäärät ja lähetettyjen postitusten määrä (seuranta kuukausittain), sosiaalisen median palveluiden seuraajamäärät (seuranta kuukausittain), julkaistujen artikkelien ja tiedotteiden määrä (seuranta säännöllisesti), julkaistujen kannanottojen ja aloitteiden määrä (seuranta säännöllisesti), tapahtumiin ja koulutuksiin osallistujien määrä (seuranta tapahtumien yhteydessä), tapahtumissa ja koulutuksissa jaetun aineiston määrä (seuranta tapahtumien yhteydessä, tapahtumista ja koulutuksista annettu numeraalinen ja kirjallinen palaute (seuranta tapahtumien yhteydessä), työryhmiin osallistuminen (seuranta säännöllisesti), yhteydenottojen määrä (seuranta viikoittain), kävijä- ja jäsenkyselyt verkossa ja niistä saadun palautteen arviointi (tapauskohtainen seuranta) työntekijöiden työajanseuranta (viikoittain) toimiston sisäiset kokoukset (viikoittain) hallituksen kokoukset (kahden kuukauden välein) Mediakasvatusseuran uuden strategian kehittämisessä huomioidaan myös vaikuttavuuden arviointi kehittämällä laadullisten mittareiden kriteeristö pidemmän aikavälin työlle. 13
4. MEDIAKASVATUSSEURAN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 AVUSTUKSET JA TUOTOT 269 500 Opetus- ja kulttuuriministeriö, varsinainen toiminta 149 000 Opetus- ja kulttuuriministeriö, verkkopalvelun kehittäminen, materiaalien tuottaminen, media-alan koulutushanke 100 000 Kulturfonden, ruotsinkielisen materiaalin tuottaminen 8000 Jäsentuotot 10 000 Tapahtumatulot 1000 Muut tulot (koulutukset, konsultoinnit) 1500 MENOT YHTEENSÄ 257 000 VARSINAINEN TOIMINTA 149 000 Henkilöstökulut ja muut palkkiot 83 000 Toimisto, vuokrat, hallinto, kirjanpito 28 000 Matkakulut 8000 Tapahtuma- ja messukulut 11 000 Julkaisukulut 3000 Mediakasvatuksen kehittämis-, tuki- ja koulutuspalvelut 14 000 Kalusteet ja laitteet 2000 HANKETOIMINTA, verkkopalvelun kehittäminen, materiaalintuotanto, media-alan koulutuskiertue 100 000 Henkilöstökulut ja muut palkkiot 63 000 Hallinto 4000 Matkakulut 2000 Tapahtuma- ja koulutuskulut 2000 Verkkopalveluiden kehittäminen 9000 Taitto- ja painokulut 7 000 Media-alan koulutuskiertue 13 000 HANKETOIMINTA, ruotsinkielisen materiaalin tuottaminen 8000 Henkilöstökulut ja muut palkkiot 5000 Matkakulut 500 Taitto- ja painokulut 2500 14