Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan 30.4.2010 YLEISTÄ Esitämme, että sisältösuunnitelmaan lisätään alla listatut kappaleet. Lisäysehdotukset on merkitty tekstissä lihavoituina ja kursivoituina ja kommentit ranskalaisilla viivoilla. Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan Erityissäätiöt UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA (Toimeenpanosuunnitelma ja vastuutahot, Seuranta ja arviointi, Mittarit) Kommentit sisältävät niin otsikoihin liittyviä kysymyksiä, järjestöjen näkemyksiä otsikoiden aiheista kuin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toivomme, että linjauksen painoarvo ja tarkoitus määritellään selkeästi. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Linjauksen sijoittamiseksi tämänhetkiseen globaaliin viitekehykseen sen johdannossa on todettava ne mittavat haasteet niin köyhyyden, eriarvoisuuden kuin ilmastouhkien torjumiseksi, joiden eteen kansainvälinen yhteisö mukaan lukien valtiot ja kansalaisliikkeet ponnistelevat määrätietoisesti. Työ tapahtuu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin keinoin, mutta esimerkiksi köyhyyden poistaminen, ihmisarvoisen elämän ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä luonnonvarojen vaaliminen ovat teemoina yhteisiä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien kehityskysymysten parissa työskentelevien toimijoiden toiminnan tuloksellisuuden arviointia ja tässä Accran toimintaohjelma ja sitä seuraavat poliittiset askeleet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyötä, strategista kumppanuutta sekä tiedon ja kokemusten jakamista täytyy kehittää. Siksi kansalaisjärjestölinjauksen kantavina teemoina pitäisi olla vuoropuhelun lujittaminen kohti strategista kumppanuutta ja edellytysten luominen vahvalle kansalaisyhteiskunnalle niin Suomessa kuin etelässä. Keskeisten käsitteiden, toimijoiden, yhteyksien ja tavoitteiden määrittely Linjauksessa käytetyt käsitteet tulee määritellä selkeästi ja niiden käytön on oltava johdonmukaista. Esimerkiksi tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat toisiinsa liittyviä käsitteitä, jotka helposti myös sotkeutuvat keskenään käytössä. Järjestöt ovat itsenäisiä poliittisia toimijoita, Accran toimintaohjelman hengen mukaisesti Ministeriön ja järjestöjen välinen suhde on muutakin kuin rahoitussuhde. Olisi toivottavaa, että yhteistyö kehittyisi vielä enemmän kohti aitoa poliittista vuoropuhelua Järjestökentän moninaisuus ja laajuus on rikkaus, joka liittyy olennaisesti kansalaisyhteiskunnan vahvuuteen.
Suomen julkisen kehitysyhteistyön ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kohdentuminen sekä keskinäinen suhde (tämänhetkisen tilanteen lyhyt erittely ja visualisointi). Ulkoministeriön varoin tuettavan järjestöjen työn tavoitteiden on oltava linjassa kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa Keskeisten kohdemaiden kansalaisyhteiskunnan kehitystaso ja siihen vaikuttaminen (tiivis taustoitus mahd. kv-vertailuja ja indeksejä hyödyntäen) Millaisin mittarein kansalaisyhteiskuntien kehitystasoa tullaan mittaamaan? Arvioinnin välineiden on oltava mahdollisimman monipuolisia, jotta vältytään liian yksipuoliselta kuvalta. Tulee myös muistaa, että parhaimmillaankin erilaisiin indekseihin perustuvat arviot ovat vain suuntaa-antavia. Mittareiden lisäksi on pyrittävä kuvaamaan kunkin valtion viitekehys mahdollisimman hyvin. Varottava, ettei kehitysapu tuota vain tarvepohjaisia palveluita (koulutus ja terveys), vaan vahvistaa kohdemaan kansalaisyhteiskuntaa kestävästi ja ihmisoikeusperustaisesti Kansalaisyhteiskuntien ja demokratian kehityksen tukeminen Suomessa ja etelässä on tärkeää: suomalaiset järjestöt voivat vahvistaa etelän kumppaniensa kapasiteettia toteuttaa niiden erilaisia rooleja (edunvalvonta, palvelut, poliittinen vaikuttaminen, globaalikasvatus jne.) mahdollisimman monipuolisesti Suomalaisille kansalaisjärjestöille kohdennettavan valtionavun perimmäinen tarkoitus ja tavoite: tukea kohdemaiden kansalaisyhteiskuntien kehitystä erit. paikallisten toimijoiden kapasiteetin vahvistamisen kautta (ottaen erit. huomioon avun vaikutusten kestävyys) julkisen vallan tuottamien palvelujen täydentäminen paikallisten politiikkalinjausten suuntaisesti (valtiolla järjestämisvelvollisuus, kansalaisjärjestöillä voi olla tätä täydentävä rooli) - Huomioitava myös tilanteet, joissa täydentävyys liittyy sellaisiin palveluihin, joita ei ole tarjolla tai joihin ei olla valmiita investoimaan (jos esimerkiksi taloudellinen kehitys ajaa PRSP:ssä muiden kestävään kehitykseen tähtäävien toimintojen ja palveluiden yli). yhteensopivuus ja tuki julkiselle kehitysyhteistyölle - Järjestöjen työ ei ole jatke julkiselle kehitysyhteistyölle, eikä sitä voida nähdä keinona täydentää kahdenvälisen yhteistyön puutteita millään sektorilla. - Aitoa täydentävyyttä ja synergioita tulisi hyödyntää nykyistä paremmin, mutta kuitenkin niin että järjestöjen itsemääräämisoikeus säilyy. suomalainen lisäarvo Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan - Suomalaisille on tarjottava tietoa kehityskysymyksistä ja keinoja toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. - Kansaisten tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä ja osallistaminen toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta takaa kansalaisten tuen kehitysyhteistyölle ja edistää merkittävää globaalien kehitystavoitteiden, esimerkiksi vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Samalla se kasvattaa suomalaisista aktiivisia, vastuuta kantavia maailmankansalaisia sekä vahvistaa suomalaisten osallisuutta ja demokratian toteutumista. - Toimeenpanee Euroopan komission Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) -asiakirjassa jäsenmaita koskevia suosituksia.
Kansainvälisen kehityspoliittisen yhteistyön viitekehys (Pariisin julistus ja Accran toimintaohjelma yleistasolla) Pariisin julistuksen suositukset eivät sovellu sellaisenaan järjestöjen työhön. Tämän vuoksi järjestöillä on oma tuloksellisuusprosessinsa (Open Forum for CSO Development Effectiveness) Järjestöt ovat mukana Accran jälkeisen agendan rakentamisessa myös OECD/DAC:n työryhmien myötä Viimeaikaisia politiikan ohjauksen suuntauksia keskeisissä vertailumaissa Vaikuttamistyötä rajoittava Ruotsin malli on järjestöjen kannalta epätoivottava kehityssuunta. Vaikuttamistyötä on saatava tehdä myös verovaroilla. Voisiko tästä aiheesta tuottaa erillisen analyysin, joka palvelisi myös muiden kuin järjestöjen tarpeita? Yhteys/jatkumo edelliseen linjaukseen On todella tärkeää, että uuden ja vanhan linjauksen yhtymäkohdat sekä mahdollisten muutosten taustat ja perustelut kirjoitetaan auki. KEHITYSMAIDEN KANSALAISYHTEISKUNTIEN VAHVISTAMINEN Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys ja mahdollisuudet Kansalaisjärjestöjen työssä on joustavuutta ja liikkumavaraa. Järjestöt voivat toteuttaa erilaisia pilottihankkeita ja soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja. Kansalaisjärjestöillä on kyky ymmärtää kumppaneitaan, järjestöt omaavat suorat yhteydet etelään. Järjestöjen itsenäisyyden ja asiantuntijuuden tunnustaminen ja tukeminen on tärkeää. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö edistää suoria kontakteja kehitysmaihin, lisää tietoisuutta kehitysmaiden tilanteesta ja tarpeista sekä vahvistaa kehitysyhteistyön kannatuspohjaa Suomessa tarjoamalla globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvää tietoa ja osallistumismahdollisuuksia. Kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen myös Suomessa on tärkeää kehitysyhteistyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöjen toteuttamaa globaalikasvatusta tulee tarkastella oikeuslähtöisesti: kansalaisilla on oikeus tietää maailman asioista ja osallistua toimintaan globaalin yhteisvastuun edistämiseksi. Järjestöjen rooli muutoksen aikaansaamisessa ja globaalin vastuun kysymysten arkipäiväistämisessä on merkittävä. Järjestöjen Suomessa ja kansainvälisesti toteuttama vaikuttamistyö on osa toiminnan kokonaisuutta, jolla edistetään köyhyyden vähentymistä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista osallistumismahdollisuuksien kautta. Samoin kuin hanketyössä, järjestökentän monimuotoisuus on rikkaus myös vaikuttamistyössä ja kehityskasvatuksessa: dynaaminen kansalaisyhteiskunta voi osallistua poliittiseen keskusteluun ja edistää globaaliin vastuuseen kasvamista laaja-alaisesti monilla eri areenoilla ja monista eri teemoista.
Kapasiteetin luominen kohdemaissa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn edellytykset Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ etelän kumppanien kapasiteetin vahvistamiseksi edellyttää poliittista ja taloudellista tukea. Odotukset, edellytykset ja resurssit muokattava sen mukaisiksi, että pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat kaiken työn lähtökohtia. Tarkennettava, tarkoitetaanko tässä yhteydessä suomalaisjärjestöjen pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta työstä kapasiteetin kehittämiseksi vai edellytysten luomisesta etelän kumppanien pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle työlle. Järjestöjen toiminnan uudelleen kohdentaminen (kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja palvelujen tarjoamista koskevien toimintojen välinen suhde) Kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen ja palveluiden tarjoamiseen liittyvien toimintojen välisestä tasapainosta on käytävä avointa ja perusteellista keskustelua. Palveluntuotannosta leikkaaminen esimerkiksi yleispätevän ja yhtäläisen linjauksen nojalla saattaa aiheuttaa merkittäviä aukkoja esimerkiksi jonkin kohdemaan sosiaali- ja terveyssektorilla. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksia voidaan mitata vain pitkällä aikavälillä ja paikoin ainoastaan välillisin indikaattorein. Kohtuuttomien vaatimusten välttämiseksi ulkoministeriön on mukautettava esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin vaatimukset tähän. KANSALAISJÄRJESTÖJEN MERKITYS KANSAINVÄLISEN YHTEISÖN ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö osana laajempaa kansainvälistä kokonaisuutta Onko kyse pelkästään kontekstinasettelusta? Mukaan myös globaalikasvatusnäkökulma?: Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) ja GENEn (Global Education Network Europe) maakohtaiset suositukset. Politiikkajohdonmukaisuus Kansainvälisen yhteisön yhteiset tavoitteet: vuosituhattavoitteet, YK:n sopimukset ym.? Ks. kohta MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä. Accran toimintaohjelman soveltaminen Open Forum for CSO Development Effectiveness -prosessi huomioon! NORDIC+ yhteistyö, Donor Group, EU:n strukturoitu dialogi jne Suomen toiminnan yhteensopivuus ja vaikuttaminen (ml. hallinnon ja järjestöjen yhteistyö) kyseisiin prosesseihin Nordic+ on positiivinen aloite, joka tulee nähdä mahdollisuutena, jonka kautta myös avunantajamaat voivat saada syvempää kokemusta etelän kansalaisyhteiskunnista. On kuitenkin varottava, ettei Nordic+:n myötä luoda keinotekoista kansalaisyhteiskuntaa esimerkiksi keskittämällä tukea kustannustehokkuuden nimissä vain suurten pääkaupunkiseuduilla toimivien järjestöjen työhön.
MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä Miten eroaa kohdasta Politiikkajohdonmukaisuus? VALTIONAVUN MYÖNTÄMISEN PERUSPERIAATTEET Yhteensopivuus, täydentävyys ja tuki kehityspoliittisen ohjelman, linjausten ja muiden suuntaviivojen kanssa (ml. MDG:t, ja kohdemaiden omat PRSP:t) Mikäli kansalaisjärjestölinjaus on johdonmukaisessa suhteessa kehityspoliittiseen ohjelmaan, ei siinä linjattavia suuntaviivoja välttämättä tarvitse kirjata linjauksessa uudelleen. Mihin raja vedetään esimerkiksi köyhyydenvähentämisohjelmien prioriteettien suhteen? On olemassa tilanteita, joissa muut kansalliset tavoitteet jäävät PRSP:ssä jalkoihin, kun taloudellinen kehitys ajaa kaiken yli. Miten tällaisissa tilanteissa toimitaan? Olisiko mahdollista että aukko järjestöille voisi löytyä juuri noista kansallisista prioriteeteista, jotka ovat kuitenkin marginalisoituneet mahdollisten nopeiden voittojen ja taloudellisen kehityksen tieltä? Maiden omat eri toimalapolitiikkalinjaukset koulutus, terveys, ympäristö, maatalous jne. Onko kappaleesta tarkoitus tulla toteava vai määrittelevä? Kansalaisjärjestöjen toiminnan tehokkuus, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja kestävyys Kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee tarkastella ennen kaikkea suhteessa Etelän hyödynsaajiin ja kansalaisyhteiskuntien vahvistumiseen. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ovat usean, eri sektoreilla ja eri tavoin työskentelevän toimijan työn aikaansaannosta. Apuinstrumenttien tehokkuuden sijaan on keskityttävä työn pitkäkestoisiin vaikutuksiin ja joustavuuden sekä innovatiivisuuden lisäämiseen. Keskeisimpinä lähtökohtina tulee aina olla järjestöjen omat tavoitteet ja Etelän kumppanien aito omistajuus. Tuloksekas työ vaatii aikaa ja resursseja. Kestäviä tuloksia ja vaikutuksia saadaan aikaan panostamalla järjestökentän toiminnan suunnitteluun ja suunnitelmallisuuteen. Raportointiin keskittymisen sijaan on korostettava suunnittelun merkitystä ja edistettävä järjestöjen mahdollisuutta tehdä pitkäjänteistä työtä. Open Forum for CSO Development Effectiveness / järjestöjen tuloksellisuusprosessi tulee määrittämään järjestöjen työn tuloksellisuutta niiden omista lähtökohdista käsin. Politiikkajohdonmukaisuus Johdonmukaisuus kehityspoliittisen ohjelman kanssa ensiarvoisen tärkeää. Läpileikkaavat ja muut priorisoidut teemat Teemat ja vaatimukset niiden huomioimisen suhteen on määriteltävä selkeästi. Läpileikkaavien teemojen huomioimiseen tarvitaan resursseja. Esimerkiksi yhteistyön
tiivistämisestä järjestöjen kesken ja järjestöjen toteuttaman ja julkisen kehitysyhteistyön välillä, niin Suomessa kuin kentällä, voisi olla hyötyä. Hallinnollisen joustavuuden lisääminen haettaessa rahoitusta humanitaarisen työn ja kehitysyhteistyön raja-alueella (ns. jatkumo) konfliktin jälkeisissä tilanteissa on tarpeen. Tuen hakemisesta olisi tehtävä joustavampaa ja kevyempää, koska nopea reagointi on tärkeää. Koska konfliktin jälkeen ollaan erittäin haasteellisessa tilanteessa ja toimijoita on varsin niukasti, tulisi jatkumohankkeiden omavastuun olla jossain humanitaarisen avun (0%) ja kehitysyhteistyön (15%) välillä. Kumppanuusjärjestö-järjestelmä Uusien kumppanuusjärjestöjen hakumenettelystä tarvitaan selkeä ja läpinäkyvä käytäntö. Pienet ja keskisuuret järjestöt (ml. pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamisen linjaaminen) Raportointia olisi kevennettävä päällekäisten tilintarkastusten välttämiseksi. Talousraportoinnin yksityiskohtaisuus tarkasteluun: riittäisikö budjettilinjaperustainen raportointi? Toiminta-avustuksen tai korirahoituksen antaminen etelän kumppaneille olisi tehtävä mahdolliseksi (käytännön yhdenmukaistaminen PYM-rahoituksen suhteen). Lisärahoitusta hakukierroksen ulkopuolella tarpeen niin vaatiessa? Mahdollisuus hakea tukea erillisestä rahoitusikkunasta yksivuotiselle suunnitteluhankkeelle, arvioinnin tekemiseen tai esimerkiksi inflaation tm. syyn takia parantaisi työn laatua. Tällaiselle hakuprosessille toivottaisiin kevyempää käsittelyä niin, että rahoitus olisi suunnitteluhankkeiden osalta käytettävissä hyvissä ajoin ennen seuraavaa hakukierrosta (esim. Concept note- tyyppinen käsittely) Budjetointiohjeiden tulisi olla selkeät ja niiden osalta tarvittaisiin tarkempaa ohjeistusta. Voisiko haun dl olla pienten järjestöjen osalta vasta syksyllä? Budjetointipohja on uudistettava -> kohti yhtenäisiä käytäntöjä eri rahoittajien kesken Hankkeeseen sisältyvästä tiedotustyöstä tarvitaan selkeämpi ohjeistus. Erityissäätiöt - puuttuu sisältösuunnitelmasta! Viestintä- ja kehityskasvatustuki Tuen osuus olisi saatava kasvuun kohti kansainvälisiä suosituksia (UNDP: 3% ODA:sta) Ulkoasiainministeriö on suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän globaalikasvatustyön merkittävin taloudellinen tukija. Viestintä- ja kehityskasvatustuki on tukimuoto, jonka avulla suomalaiset kansalaisjärjestöt voivat tiedottaa kehityskysymyksistä ja tarjota ihmisille välineitä vaikuttaa ja osallistua toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tällä hetkellä tukea myönnetään järjestöjen 1-vuotisiin kehityskasvatus- ja tiedotushankkeisiin sekä 2-vuotisiin kehityskasvatushankkeisiin, joissa mukana opetusta tai ohjausta. Globaalikasvatukselle kansainvälisesti ja kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi useampivuotista (2-3-vuotista) tukea tarvitaan tmyös muuhun globaalia vastuuta edistävään toimintaan kuin kehityskasvatukseen. Useamman kerran vuodessa tai jatkuvasti haettavissa oleva pienhanketuki ajankohtaisiin
kampanjoihin ja tiedotukseen olisi tarpeellinen ja mahdollistaisi nopean reagoinnin akuuteissa tilanteissa (esim. luonnonkatastrofit). Pienhanketuen haku- ja raportointimenettelyt olisivat kevyemmät. Hankkeiden tekeminen etelän kumppanin kanssa varmistaa aidon kehitysmaanäkökulman esilletulon kehityskasvatus- ja viestintähankkeissa. Yhteistyö etelän kumppanin kanssa globaalikasvatuksessa mahdolliseksi muutoinkin kuin vierailijan muodossa. (<- Hankkeita yhteistyössä etelän järjestön kanssa) Laajan ja tehokkaan tiedon ja materiaalinlevityksen mahdollistamiseksi yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tulisi tehdä mahdolliseksi. Yhteistyön kautta voitaisiin saavutaa uusia kohderyhmiä ja ulkopuolisia resursseja hankkeelle. VKK-tuen ehdoissa korostetaan uusia innovaatioita eikä muulle kuin lyhytkestoiselle, projektimuotoiselle toiminnalle ole tarjolla rahoitusta. Hyvien ja toimivien, tarpeeseen vastaavien käytäntöjen tukeminen ns. jatkuvina hankkeina tulisi mahdollistaa hallinnollisesti. EU:n komission rahoitusinstrumentit (hakumenettely+kansallinen tuki) Konferenssimatkatuki Hankevalmistelumatkatuki Tukea olisi saatava perustellusti myös kahta viikkoa pidemmille valmistelumatkoille. Etelän omistajuutta voitaisiin lisätä siten, että etelän kumppanin ja tärkeiden sidosryhmien osallistaminen olisi mahdollista tällä tuella. Vastavuoroisuutta tulisi myös tukea, esimerkiksi niinettä etelän kumppani voisi perustelluissa tapauksissa käydä hankevalmistelumatkalla Suomessa. Suhtautuminen INGOihin Miten INGOt luokitellaan? KATTOJÄRJESTÖJEN ROOLI Katto- ja yhteistyöjärjestöjen rooli ja asema on tunnustettava. Palvelujen merkitys ja kohdentaminen, laatu, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen KANE:n kansalaisjärjestöjen neuvonta- ja tukipalveluja koskeva selvitystyö HALLINNON JA VUOROVAIKUTUKSEN TEHOSTAMINEN UM:n ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen: Järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutuksen tiivistäminen Reilut pelisäännöt, aito vuorovaikutus ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen ovat edellytyksiä kansalaisjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön väliselle toimivalle yhteistyölle. Päätöksenteon on oltava perusteltua ja läpinäkyvää, niin Suomessa kuin suhteessa Etelän kumppaneihin.
Kansalaisjärjestöillä on oltava oikeus ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua niiden työhön liittyviin päätöksenteko-, kehittämis- ja uudistusprosesseihin. Järjestöjä tulee kuulla myös tukimuotoja, hakuohjeita sekä haku- ja raportointilomakkeita uudistettaessa. Kansalaisjärjestöt tulee osallistaa myös niiden toimialaa käsitteleviin poliittisiin prosesseihin ja niiden asiantuntemusta tulee hyödyntää. Molemminpuolinen vuoropuhelu sekä palautteen antaminen ja saaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja kehitysyhteistyön laadun ja vaikuttavuuden takaamisen kannalta. Osallistamisen on oltava merkityksellistä ja vaikutusmahdollisuuksien aitoja. Monipuolisilla menetelmillä taataan mahdollisimman laaja osallistuminen, esimerkiksi kommentoinneissa voi hyödyntää niin keskustelutilaisuuksia, kyselyitä, verkkokeskustelua kuin sähköistä kommentointiakin. Osallistumismahdollisuuksien parantamisessa selkeät ohjeistukset ja aikataulut ovat keskeisiä työkaluja. Keskusteluun, kommentointiin ynnä muuhun on varattava riittävästi aikaa. Tarkastusmatkojen ja tilintarkastusten toteuttamisessa pyrittävä voimaannuttamiseen virheiden osoittamisen sijaan. Ulkoministeriön lisäksi opetusministeriöllä on ollut viime vuosina keskeinen rooli globaalia vastuuta edistävien poliittisten tavoitteiden määrittelyssä sekä toimeenpanossa (mm. Kansinvälisyyskasvatus 2010 -toimenpideohjelma vuodelta 2007). Toivomme ministeriöiden välille tiiviimpää vuoropuhelua, selkeämpää työnjakoa ja yhteisten poliittisten tavoitteiden määrittelyä myös jatkossa. Toivommem myös, että kansalaisjärjestökenttä osallistetaan globaalikasvatusta ohjaaviin poliittisiin prosesseihin mahdollisimman laajasti (ei vain opetusministeriön toimialaan liittyen) ja että teemat kytketään kehityspolitiikkaan ja sen yhteydessä määriteltyihin tavoitteisiin (kuten MDG:t). Järjestöjen keskinäisen oppimisen tiivistäminen temaattisissa ja käytäntöjä koskevissa kysymyksissä Keskinäisen oppimisen tehostamiseksi esimerkiksti temaattisille foorumeille voisi olla tarvetta. Kepan, Kehyksen, Fididan, Somaliaverkoston ym. kattojärjestöjen roolin tärkeyden tunnustaminen on tärkeää järjestöjen välisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä. UM:n ja järjestöjen yhteistyön tiivistäminen kv-yhteistyöfoorumeilla (erit. avun tuloksellisuus -keskustelu) Järjestöjen yhteishankkeiden edistämien Yhteishankkeiden edistämiseksi tarvitaan selkeää ohjeistamista, esimerkiksi. valmistelumatkojen osalta (miten eri järjestöt jakavat omavastuuosuuden, voiko suunnitelu- tai monitoirointimatkaa tehdä usemman kuin kahden ihmisen voimin ym.) On tärkeää linjata, millaisia reunaehtoja käytännön toteutuksessa tullaan noudattamaan. Järjestöjen tulee voida tehdä yhteistyötä niin Suomessa kuin kentällä. Yhteistyötä tulisi voida tehdä myös kahdenvälisten hankkeiden ja järjestöjen hankkeiden kesken. Yhteishankkeissa tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi yritysyhteistyön mahdollisuudet. Yhteistyön tulee olla järjestölähtöistä ja omaehtoista. Järjestöt itse määrittelevät ja valitsevat yhteistyökumppaninsa, eikä ministeriön saa pitää sitä tukensa ehtona.
Pienten ja keskisuurten hankkeiden valtionavustusten hallinnointi Lähtökohtaisesti pienten ja keskisuurten hankkeiden hallinnoinnin tulisi jatkossakin pysyä ulkoministeriössä. Ministeriön resursseja hallinnointiin olisi lisättävä. Hankkeiden hallinnointi ministeriön toimesta lisää julkishallinnon kontakteja ja tarttumapintaa järjestöjen työhön ja edistää näin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikäli hankehallinnon ulkoistaminen kuitenkin tulee jälleen ajankohtaiseksi, olisi Kepa- ja järjestövetoisen erillisen juridisen yhteistyötoimijan, -yhdistyksen tai -säätiön perustaminen vaihtoehdoista paras. Sähköinen asiointi Sähköisen asioinnin mahdollistaminen on järjestöjen puolelta erittäin tervetullut uudistus. Sähköisen asioinnin suhteen olisi pyrittävä siihen, että etelän kumppanilla ja suomalaisella järjestöllä olisi mahdollisuus esimerkiksi täyttää suunnitelmia yhdessä. UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA Toimeenpanosuunnitelma, vastuutahot Seuranta ja arviointi Mittarit