1970 Osa I Del I Volume I

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa I Del I Volume I HELSINKI 1973 Yleiset demografiset tiedot Allmänna demografiska uppgifter General demograohic data Tilastokeskus Statisti kcentra len Central Statistical Office of Finland

VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Del Volum e Nim i Namn Name # I Yleiset dem ografiset tiedot Allm änna demografiska uppgifter General dem ographic data II Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status III Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of w ork IV Taajamat 1960 1970 Tätorter 1960 1970 Localities 1960 1970 V Asuntokanta Bostadsbeståndet Housing VI Ruokakuntien rakenne Hushållens struktur Structure of households VII Koulutus U tbildning Education VIII Perheet Familjer Families IX Am m atti ja sosiaaliasema Yrke och socialställning Occupation and social position X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler Buildings, premises in commercial use etc. XI Työvoima ja toim eentulon lähde Arbetskraft och inkomstkälla Labour force and source of livelihood XII Kesämökit Sommarstugor Summer-cottages XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Inkomster efter yrke, utbildning osv. Incomes by occupation, education etc. XIV Ruokakuntien asunto-olot Hushållens bostadsförhållanden Housing conditions of households XV Tutkim us lasten lukumäärästä Undersökning angående barnantal Fertility study XVI Tilastokartat Statistikkartor Statistical maps XVII Vähemmistöt M inoriteter M inorities XVIII Väestöpyramidit Befolkningspyramider Population pyramids 0 = Tähän mennessä julkaistu Tillsvidare utkom na Already published Tätä julkaisua m yy V altion painatuskeskus Statens tryckericentral Denna publikation säljes av A nnankatu 44 Annegatan 44 This publication can be obtained from 00100 Helsinki 10 0 0 100 H elsingfors 10

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik O fficial statistics o f Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census Yleiset demografiset tiedot Allmänna demografiska uppgifter General demographic data 1970 Osa I Del I Volum e I HELSINKI 1973

ISBN 951-46-0662-0

3 ALKUSANAT Täm ä julkaisu on ensim m äinen osa s a rja s s a "V äestölaskenta 1970" ja sisältää tieto ja väestön jakautum isesta sukupuolen, iän, siviilisäädyn, pääkielen, koulusiv isty k se n, syntym äpaikan ja uskontokunnan mukaan sekä katsauksen v äestö laskennan kulkuun. Tiedot kohdistuvat ajankohtaan 31.12.1970 ja hallinnollinen aluejako on 1.1.1971 tilan teen m ukainen. Ennakkotietoja on julkaistu Tilastokeskuksen "T ilastotiedotus" -s a rja s s a. V äestölaskennan johtajana on toim inut toim istopäällikkö Göran Strengell. Täm än niteen sisältäm än tilaston valm istum ista on lähinnä johtanut yliaktuaari Marjariitta Eräpohja, joka on myös laatinut tekstikatsauksen. H elsingissä T ilastokeskuksessa huhtikuussa 1973 A aro Kenttä Jo rm a Hyppölä FÖRORD Föreliggande publikation ä r den fö rsta delen i serien "Folkräkningen 1970" och innehåller uppgifter om befolkningens fördelning e fte r kön, åld er, civilstånd, huvudspråk, skolbildning, födelseort och religionssam fund sam t en översikt över folkräkningens förlopp. Uppgifterna hänför sig till tidpunkten 31.12.1970 och den adm inistrativa o m råd esindelningen ä r enligt den 1.1.1971. Förhandsuppgifter h a r publicerats i S tatistikcentralens statistisk a rap p o rtse rie. Som chef för folkräkningen h a r fungerat byråchef Göran Strengell. F ärd ig ställandet av den i denna volym ingående statistiken h a r n ärm ast letts av överak tu arie Marjariitta Eräpohja, som även u tarb etat textöversikten. H elsingfors, S tatistikcentralen i april 1973 A aro Kenttä Jo rm a Hyppölä

5 Sisältö Sivu A lkusanat... 3 1. K atsaus väestölaskennan kulkuun... 9 2. V äkilukukäsitteet... 13 3. Selvityksiä taulujen t i e t o i h i n... 14 3.1 T ulostusalueet ja ta a ja m a k ä s ite... 14 3.2 Taulukohtaisia huom autuksia... 15 VERTA IL UTA UL UT LIITETAULUT LIITTEET A Väkiluku vuosina 1950, I960 ja 1970 37 B Väestön tiheys (asukk./km 2) vuosina 1950, i960 ja 1970 lääneittäin... 38 C T aajam aväestön osuus koko v äestö stä vuosina 1960 ja 1970 lä ä n e ittä in... 39 D Väestö iän mukaan vuosina 1950, 1960 ja 1970... 40 E Väestö syntym ävuosikohorteittain vuosina 1950, 1960 ja 1970... 42 F Väestö siviilisäädyn mukaan vuosina 1950, 1960 ja 1970... 44 G Väestö pääkielen mukaan vuosina 1950, 1960 ja 1970... 45 H Väestö koulusivistyksen mukaan vuosina 1950, 1960 ja 1970... 46 I V äestö uskontokunnan mukaan vuosina 1950, 1960 ja 1970 47 J N aisten luku 1000 m iestä kohti vuosina 1950-1970... 48 Ikäpyram idit vuosina 1950, 1960 ja 1970 49 T iheyskartta: Henkilöitä 1 km^ kohti kunnittain... 50 1 Väkiluku sekä väestön pääkieli, koulusivistys ja ikä (5-vuotisikäryhm ittäin); koko m aa, läänit, seutukaava-alueet (s. 60), kaupunkiseudut (s. 70), V aasan Rannikkoalue (s. 76) sekä kunnat ja ta aja m at (s. 78) 52 2 V äestö syntym ävuoden, siviilisäädyn ja sukupuolen m ukaan; koko m aa kuntamuodon m ukaan, taajam a-alu eet ja h aja-asu tu salu eet... 308 3 V äestö syntymävuoden ja sukupuolen m ukaan; koko m aa, lään it ja seutukaava-alueet... 328 4 V äestö pääkielen m ukaan; koko m aa kuntamuodon mukaan sekä läänit... 350 5 V äestö asuinpaikan ja syntym äpaikan m ukaan; lään it ja seutukaavaalu eet, H elsinki, T am pere ja T u r k u... 354 6 Väestö uskontokunnan m ukaan; k o k o m aa, kaupungit ja k a u p p a la t... 404 7 Kunnat ja taajam at suuruusluokittain; kokom aa... 406 1 Seutukaava-alueet... 410 2 V aasan R a n n ik k o a lu e... 417 3 K aupunkiseu d u t... 418 4 V äestölaskentalom akkeet A, B, C ja D... 119

6 Innehå11 Sida F ö ro rd... 3 1. Ö versikt över folkräkningens förlopp... 19 2. Folkm ängdsbegreppen... 23 3. F ö rk la rin g a r till uppgifterna i tabellern a... 24 3.1 O m rådesindelningar och täto rtsb egreppet... 24 3.2 A nm ärkningar angående de enskilda tab ellern a... 25 JÄM FÖRELSETABELLER A Folkm ängden år-en 1950, 1960 och 1970 37 B Folktätheten (p e rs./k m ^ ) åren 1950, 1960 och 1970 länsvis... 38 C T ätortsbefolkningens andel av hela befolkningen å re n 1960 och 1970 länsvis... 39 D Befolkningen e fte r åld er åren 1950, 1960 och 1970 40 E Befolkningen e fte r födelse å r sko h o rt åren 1950, 1960 och 1970... 42 F Befolkningen e fte r civilstånd å ren 1950, 1960 och 1970 44 G Eefolkningen e fte r huvudspråk åren 1950, 1960 och 1970 45 H Befolkningen e fte r skolbildning åren 1950, 1960 och 1970... 46 I Befolkningen e fte r religionssam fund åren 1950, 1960 och 1970... 47 J Antal kvinnor p e r 1000 män åren 1950-1970... 48 TABELLBILAGOR BILAGOR Å lderspyram iderna åren 1950, 1960 och 1970 49 T äth etsk arta: Antal p erso n er p e r kvadratkilom eter kom m unvis... 50 1 Folkmängden sam t befolkningens huvudspråk, skolbildning och å ld er (5 -å rsg r. ); hela rik e t, län, regionplaneom råden (s. 60), stadsregio n er (s. 70), Vasa K ustom råde (s. 76) sam t kom m uner och tä to rte r (s. 78) 52 2 Befolkningen e fte r fö d elseår, civilstånd och kön; hela rik et efte r kom m unform, täto rtso m råd en och glesbygd... 308 3 Befolkningen e fte r fö d elseår och kön; hela rik e t, län och regionplaneom råden... 328 4 Befolkningen efter huvudspråk; hela rik et e fte r kom m unform sam t län... 350 5 Befolkningen e fte r b o stadso rt och födelseort; län och regionplaneom råden sam t H elsingfors, T am m erfo rs och Åbo... 354 6 Befolkningen e fte r religionssam fund; hela rik e t, stä d e r och köpingar.. 404 7 Kom m uner och tä to rte r efter sto rle k sk la ss; hela rik et... 406 1 R egionplaneom råden... 410 2 Vasa K ustom råde... 417 3 S tadsregioner... 418 4 Folkräkningsblanketterna A, B, C och D... 419

7 Contents Forew ord... 3 1. Survey of the course of the c e n s u s... 9 2. Population c o n c e p ts... 13 3. Some explanations of the data... 14 3.1 D ivision into a re a s and the locality c o n c e p t... 14 3.2 Com m ents on the tables... 15 Sum m ary... 29 Finnish-E nglish vocabulary... 35 Page COMPARING TABLES A Population in the y e a rs 1950, 1960 and 1970... 37 B Population density (persons/km ^) in the y e a rs 1950, 1960 and 1970 by provinces... 38 C The portion of locality population of the whole population in the y e a rs 1960 and 1970,by p ro v in c e s... 39 D Population by age in the y e a rs 1950, 1960 and 1970 40 E Population by b irth cohort in the y e a rs 1950, i960 and 1970... 42 F Population by m arital status in the y e a rs 1950, 1960 and 1970 44 G Population by main language in the y e a rs 1950, 1960 and 1970... 45 H Population by education in the y e a rs 1950, 1960 and 1970 46 I Population by congregation in the y e a rs 1950, 1960 and 1970... 47 J N um ber of fem ales p e r 1000 m ales in the y e a rs 1950-1970... 48 APPENDIX TABLES Age pyram ids for the y e a rs 1950, 1960 and 1970 49 Density map : N um ber of p erso n s p e r squarek ilo m etre, by c o m m u n e s... 50 1 Population by m ain language (Finnish, Swedish), education and age (by 5 y e a rs); whole country, provinces, regional planning a re a s (page 60), city regions (page 70), C oast Region of V aasa (page 76), com m unes and lo calities (page 7 8 )... 52 2 Population by y e a r of b irth, m arital status and sex; whole country by type of com m une, densely populated a re a s and sp arsely populated a re a s... 308 3 Population by y e a r of b irth and sex; whole country, provinces and regional planning a re a s... 328 4 Population by m ain language; whole country by type of commune and p r o v in c e s...... 350 5 Population by place of residence and place of b irth ; provinces and regional planning a re a s, H elsinki, T am pere and T u r k u... 354 6 Population by congregation; whole country, urban com m unes... 404 7 Communes and lo calities by size c la ss; whole c o u n t r y... 406 APPENDIX 1 Regional planning a re a s... 410 2 Coast Region of V a a s a... 417 3 City r e g io n s... 418 4 Census questionnaires A, B, C and D... 419

9 1. KATSAUS VÄESTÖLASKENNAN KULKUUN Johdanto Huhtikuun 8. päivänä 1938 annetun väestö lask entakin (154/38) mukaan toim itetaan m a assam m e joka kym m enes vuosi yleinen väestölaskenta sekä siihen liittyvä asu n to - ja kiinteistölaskenta. Ensim m äinen täm än lain nojalla suoritettu laskenta oli v. 1950 ja toinen v. 1960. Helmikuun 20 pnä 1970 annetun v äestö la sk e n ta-asetu k sen (128/70) n ojalla T ilastokeskus m ä ä rä si kolm annen väestölaskennan ajankohdaksi 3 1.12.1970, kuitenkin niin, että hallinnollinen aluejaotus oli 1.1.1 9 7 1 m ukainen. V äestölaskenta on Suom essa lask entah etkellä vakinaisesti asuvan väestön, p e rh e i den ja ruokakuntien (kotitalouksien m äärää) ja rakennetta koskeva tutkim us. T u tk i m ukseen liittyvän asuntolaskennan avulla selv itetään asuntokannan m ä ä rä ja ra k e n ne sekä väestön asunto-o lo t. K iinteistölaskennan tehtävä on antaa tieto ja rak en n u s kannasta, liik e -, la ito s-, to im isto - ym s. huoneistoista sekä rakennetuista k iin te istö istä. Ennen näitä välittöm inä tiedu steluina su o rite ttu ja valtakunnallisia laskentoja v ä e s tön m äärää ja rakennetta koskevia selvityksiä on tehty v äestö rekisterien p e ru ste e l la vuodesta 1749 lähtien. Vuodesta 1880 alkaen tällainen selvitys su o ritettiin joka kym m enes vuosi, m istä syystä niihin perustuvia tilasto ja sanotaan kymmen vuotistilasto ik si. L isäksi e rä is s ä su u rim m issa kaupungeissa ja kauppaloissa v äestö laskentoja on pantu toim een m yös välittöm inä tiedusteluina jo vuodesta 1870 lähtien. V äestölaskennan valm istelu V alm istautum inen vuoden 1970 lopussa suoritettavaa laskentaa varten aloitettiin V. 1967. Laskennan toim eenpanevana viranom aisena T ilastokesku s v a sta si käytän nön valm istelutöistä. V äestölaskennan yleisp eriaatteet noudattavat kansainvälisiä suosituksia. Suomi on osallistunut näiden periaatteiden m äärittelyyn olem alla m u kana Yhdistyneiden K ansakuntien Euroopan talouskom ission jä rje s tä m ä s s ä y h te istyössä. 1) T avoitteena on ollut saada m ahdollisim m an suuri yhtenäisyys m m. laskennan a s ia sisällö n, käsitteiden, m ääritelm ien ja luokitusten suhteen. Suom essa v äestö laskennan sisä ltö ä koskevissa a sio is s a neuvoa-antavana ja koordinoivana elim enä to i m ii T ilasto llisen Neuvottelukunnan 28.3.1967 asettam a väestölaskentajaosto, johon kuuluivat ylijohtaja Eino H. L aurila (puheenjohtaja), osastopäällikkö Jo rm a Hyppölä, p ro fesso ri Gunnar Fougstedt, toim istopäällikkö K a rl-e rik F o rsb e rg, toim innanjohtaja Pauli P erim ää (Seutusuunnittelun keskusliiton edustaja), johtaja Jo rm a H artio sekä väestölaskennan johtaja Göran S trengell. Pysyvinä asiantuntijoina osallistuivat jaoston työhön ATK-päällikkö Matti K eijola, osastopäällikkö E ero Heikkonen ja erik o istu tk ija R isto Heinonen. K oelaskennat T ärkeä osa väestölaskennan suunnittelusta on kaksi koelaskentaa. Ensim m äinen koelaskenta su o rite ttiin N aan talissa, K iskossa ja T uupovaarassa vuoden 1967 lo pussa ja toinen K auniaisissa ja S ärk isalo ssa vuotta myöhem m in. Koelaskentojen 1) C onference of European S tatisticians, Economic C om m ission fo r Europe, S tatistical Standards and Studies - No. 13 ja 15. United N ations, New York 1969.

10 tarkoituksena oli saada tieto ja lom akkeiden soveltuvuudesta tiedusteluun, jo ssa v astaajat ilm an h aastattelijaa täyttävät lom akkeet. Sam alla oli m ahdollisuus te h dä havaintoja henkikirjoitusorganisaation m ahdollisuuksista selviytyä väestö laskentalom akkeiden jakelun ja vastaanoton aiheuttam asta lisäty ö stä. T oisen koelaskennan yh tey d essä su o rite ttiin m yös lask entaa koskeva m ielipidetiedustelu. K oelask en n o ista ja m ielip id etied u stelu sta saadut kokem ukset otettiin m ahdollisuuksien mukaan huomioon m uodostettaessa laskennan kenttäorganisaatiota ja lopullisia lom akkeita su u n n iteltaessa. P aikalliso rg an isaatio V äestölaskennan paik allisen organisaation m uodostivat kunnallishallitusten n im e ä m ät kolm en (pienissä kunnissa yhden) henkilön väestölaskentatoim ikunnat ja henkikirjoituksen piirim iehet (e rä issä kunnissa henkikirjoitustoim isto). V äestölaskentatoim ikunta oli suoraan T ilastokeskuksen alainen valtion v iran o m ainen ja ylin paikallinen väestölaskentatehtäviä hoitava elin. Sen tehtävänä oli o t ta a ta rv itta v a toim istohenkilökunta ja valvoa, että laskentaan liittyvät tehtävät tu livat T ilastokeskuksen antam ien ohjeiden m u k aisesti su o rite tu ik si. K yselylom akkeet K oelaskennoista saadut kokem ukset huomioon ottaen laadittiin lopulliset tied u stelulom akkeet. Niitä oli neljä ja ne olivat sisällön ja tiedon antajan mukaan ja o te l tuina seu raav at:

11 A -, C - ja D- lom ake suunniteltiin tietokoneella tapahtuvaa esitäy ttö ä silm ä llä p i täen. Lom akkeet ovat täm än julkaisun liitteen ä. Muita valm istelu tö itä M erkittävän osan väestölaskennan v alm istelu tö istä m uodosti nim ikkeistöjen, luokitusten ja luetteloiden laatim inen. N äistä tärk eim m ät ovat elinkeino-, am m atti - ja koulutusluokitus sekä kunnittainen toim ipaikkaluettelo. H allinnollisista ra jo ista riippum attom ien alueiden, taajam ien, rajau s karto ille su o rite ttiin vuoden 1969 aikana. T a a ja m ak artat lähetettiin kunnallisten v ira n om aisten ta rk a ste tta v a k si. L isäk si seutukaavaliitot antoivat lausuntonsa ta a ja mien rajauksesta. E sitäyttö Vuoden 1970 v äestö laskennassa sovellettiin ensim m äistä k ertaa lom akkeiden e s i täyttöä. Väestön k e sk u sre k iste ristä k irjo itettiin lom akkeille kiinteistön tunnustied o t, rakennusten ja asuinhuoneistojen num erot sekä huoneistossa asuvien henkilöiden nim et ja henkilötunnukset (sosiaaliturvatunnukset). Esitäyttötiedot olivat edellisen henkikirjoituksen m ukaiset eli ajankohdalta 1.1.1 9 7 0, V äestölaskentalom akkeita esitä y te ttä e ssä väestön k esk u srek isteri oli vasta p e ru s te ttu ja siten puutteellinen. K iinteistötunnukset eivät olleet ajan ta s a lla ja huom attava osa henkilötunnuksista puuttui. K iinteistötunnusten jälkeenjääneisyydestä johtuen kiinteistöille annettiin esitäytön yhteydessä kunnittain juokseva num ero. Täm än tunnuksen avulla voidaan yhdistää sam alla k iin teistö llä olevia rakennuksia, huoneistoja ja henkilöitä koskevat tiedot. Puuttuvat henkilötunnukset saatiin lom akkeiden täy ttä jiltä itse ltää n ja K ansaneläkelaitoksen aak k o se llisesta v äestö lu ettelosta. Ilman henkilötunnusta jä i e ri s y is tä 5929 henkilöä. Lom akkeisiin esitäytetyt rakennusten tunnustiedot ja osoitetiedot k irjo itettiin myös kunnittaisten rakennusluetteloiden muotoon. Niiden avulla oli v errattain helppo su o ritta a lom akkeiden palautustarkkailua ja täydennystiedusteluja. T ätä m ahdollisuutta ei aikaisem m issa väestölaskennoissa ollut. R akennusluetteloiden käyttö on ilm e ise sti parantanut laskennan peittävyyttä. L askentaelinten toim inta E sitäytetyt lom akkeet postitettiin henkikirjoituksen p iirim ieh ille ja henkikirjoitustoim istoihin vähän ennen vuoden vaihdetta 1970/71. Nämä hoitivat lomakkeiden postituksen k iin teistöille henkikirjoituslom akkeiden kanssa. Lom akkeet palautettiin henkikirjoitusviranom aisille, jotka sam alla su o rittiv at alustavaa tark a stu sta. L isäksi he täydensivät puutteellisesti täytettyjä lom akkeita ja su o rittiv at täyden - nystiedusteluja. Kun kaikki lom akkeet oli palautettu, henkikirjoitusviranom aiset luovuttivat aineiston väestölaskentatoim ikunnille, joiden tehtävänä oli täydennystiedustelujen jatkam inen ja lom akkeissa olevien ilm eisten virheiden korjaam inen sekä ta rv itta e s s a lom akkeiden yhteisten tunnustietojen korjaam inen. L a ito k sista, alu k sista ja työm ailta tulevien ulkokuntalaisten lom akkeet to im ite t tiin kotikunnan toim ikunnalle henkikirjoittajan kautta.

12 Tietoj enkäsittely V äestölaskentatoim ikunnat p alau ttivat lom akkeet T ilastokeskukseen saatuaan a i neiston valm iiksi om alta osaltaan. E nsim m äisten kuntien aineisto tuli tam m ikuussa 1971, suurim p ien kaupunkien kesän kuluessa. Kaikkien kuntien a in e isto ssa su o rite ttiin n s. "taso tark astu s" ennen kuin se hyväksyttiin m erkintään eli kooditukseen. M uutaman kunnan ain eisto p alautettiin toim ikunnille täydennystä varten. M erkintä alo itettiin helm ikuussa 1971 ja saatiin päätökseen m aalisk u u ssa 1972. T ietojen lävistys re ik äkorteille ja ta rk istu slä v isty s su o ritettiin rinnakkain m erk in nän kanssa. L ävistettyjen tietojen muodollinen oikeellisuus ta rk iste ttiin tietojen m agneettinauhoille s iirro n y hteydessä. T ietokoneella ta rk is te ttiin, että a in e isto s sa on vain lu okituksissa esiintyviä tunnuksia ja että kahden m uuttujan välinen suhde on looginen. L oogisista te ste istä m ainittakoon siviilisäädyn riippuvuus syntym äajasta, perheasem an riippuvuus sukupuolesta ja siviilisääd y stä sekä sukupuolitiedon yhtäpitävyys henkilötunnukseen sisälty vän sukupuolitiedon k an ssa. E rilaisten virheiden takia k irjo itettiin yhteensä 369 916 henkilön tiedot v irh elistalle, n ä istä 162 334 puuttuvan tai v irh e ellisen henkilötunnuksen tak ia. H enkilötunnuksen oikeellisuuden te sti tapahtui tunnuksen viim eisen m erkin p eru steella (ks. v äestö k irja-asetu s 198/70 5). V äestölaskennan ennakkotauluja tulostettiin m aaliskuusta 1971 lähtien koneellisen ta rk istu sty ö n sivutuotteena. H elsinkiä koskevia 5 % otokseen perustuvia väestö- ja asuntotauluja tulostettiin toukokuussa 1971. Koko m aata koskevia tieto ja oli k ä y te ttäv issä lasten lukum äärä ä koskevasta tutkim uksesta lokakuussa 1971, rakennuskannasta ja k esäm ö k eistä helm ikuussa 1972, väestöstä m aaliskuussa 1972 ja asuntokannasta huhtikuussa 1972. Tietokonetyöt T ilastokeskus on suorittanut osittain om alla tietokoneellaan (IBM/ 360/M 20 ja M 25) ja osittain Valtion tietokonekeskuksen koneilla (IBM S/360 M 30, M 40, M 50, IBM S/370 M 45). K esäm ökkejä koskevat tiedot kooditettiin n s. o p tisille lom akkeille. T ietojen luottam uksellisuus Vuoden 1938 väestölaskentalakiin teh tiin 26.3.1971 m uutos (234/71), jonka m u kaan väestölaskentaa varten annettuja tietoja sisältäv iä asiak irjo ja ja m uita a in e istoja saa käyttää vain sellaisten tilasto jen ja muiden tutkim usten laatim iseen, jo is ta ei koidu vahinkoa tai m uuta haittaa ilm oitusvelvollisille. Edelleen säädetään, että aineiston käyttäm isen on tapahduttava laskennan su o rittajan, siis T ilasto k eskuksen valvonnassa. S alassapitom ääräykset sisälty iv ät aikaisem m in v äestö lask enta-asetukseen. Lainm uutoksen mukaan yleisten asiak irjain julkisuudesta annetun lain (83/51) säännöksiä ei ole sovellettava laskentaa varten annettuja tietoja sisä ltäv ä än aineistoon. Rakennusten karttakoordinaattien suhteen on säädetty poikkeus, jonka mukaan ne voidaan luovuttaa V äestö rek isterik esk u k sen käyttöön.

13 2. VÄKILUKUKÄSITTEET V äestölaskennan väkiluku V äestölaskettu väestö on ns. m aassa asuvaa väestöä. V äestölaskennassa otettiin huomioon Suom essa 31.12.1970 klo 24.00 vakinaisesti asunut henkilö. Henkilö laskettiin vuoden 1971 henkikirjoituskunnassa (1.1.1971). Jo s tä stä ei ollut tietoa, laskettiin henkilö siinä kunnassa, jo ssa hänestä saatiin väestölaskentailm oitus. S uom alaisessa a lu k se ssa palveleva lask ettiin henkikirjoituskunnan väestöön, s a moin valtion palv elu k sessa ulkom ailla olevat. V äestölaskennassa ei otettu huomioon vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvaa henkilöä, täm än p erh een jäseniä ta i henkilökohtaisessa palveluksessa olevaa, elleivät näm ä o lleet Suomen kansalaisia. V äestölaskennassa ei laskettu henkilöä, joka oli muuttanut ulkom aille vuonna 1969 tai aikaisem m in, tai joka oli m uuttanut vuoden 1970 aikana jäädäkseen ulkom aille vähintään vuodeksi tai oli m uuttanut pohjoism aisella m uuttokirjalla. Näin m enete ltiin siitä huolim atta, e ttä asianom ainen o lisi henkikirjoitettu edelleen Suom essa. Vuoden 1970 väestölaskennassa oli en sim m äistä kertaa käytössä henkilötunnus (ks. v ä estö k irja-asetu s 11.3.1970/198), jonka avulla oli m ahdollista poistaa la s ken ta-ain eisto sta kaksoisilm oitukset. Jo s henkilö oli ilm oitettu kahteen tai u seam paan k ertaan esim. sekä perheeseen kuuluvana että laitoshoidokkina, poistettiin to iset tiedot. Poisto su o ritettiin koneellisesti m äärättyjen sääntöjen m ukaisesti siten, että esim. perheeseen kuuluvuus ja am m atissa toim ivuus asetettiin e tu sija l le. Yleensä hyväksyttiin se ilm oitus, jo ssa oli tarkem m at tiedot ja muut ilm oitukset poistettiin. T ällaisia kaksoiskappaleita oli yhteensä 24177 eli 0.52 % ennakkoväkiluvusta. P o istetut tapaukset jakautuvat iän mukaan seuraavasti: M aassa asuva väestö v äestö laskentojen välivuosina M ä ä rite ltä e ssä m aa ssa asuvaa väestöä vuosina 1951-1960 ja 1961-1970 on läh tö kohtana käytetty e d ellisessä väestölaskennassa saatua väestön m äärää kunnittain, ikäluokittain, siv iilisääd y ittäin jne. Kunnan väkilukuun on lisätty vuosittain syntyneet ja kuntaan m uuttaneet ja vastaavasti vähennetty kuolleet ja poism uuttaneet. Näin m enetellen saatiin 31.12.1970 m aassa asuvan väestön m ääräk si 4 690 091, m ikä on 91 755 henkeä enem m än kuin väestölaskennan tu lo s. Vuonna 1960 v astaava erotus oli 30 700 henkilöä. V äestönm uutostiedot T ilastokeskus on saanut v ä e stö re k iste ristä. T ietoja ei kuitenkaan ole saatu riittävän hyvin esim. m aastam uuttajista. Vuoden 1970 väestölaskennan tietojen p eru steella tullaan vuosien 1961-1970 väkilukutiedot korjaam aan site n, että ero tu k se ssa oleva 91 755 henkeä jaetaan vuosille 1961-1970.

14 H enkikirjoitettu väestö H enkikirjoituksen ensisijainen tarkoitus ei ole selvittää tarkkaa väkilukua, vaan rekisterö id ä henkilöiden laillinen kotipaikka (ks. asetu s 11.3.1970/198). Kukin henkilö on vuosittain h en kikirjoitettava siinä kunnassa, jo ssa hänellä tam m ikuun 1. päivänä on laillinen kotipaikka. Henkilöä ei poisteta kunnan henkikirjasta sen johdosta, että hän on "tilap äisesti poissa kotipaikaltaan". Koska e rä ä t k an salaisen edut ja velvollisuudet ovat riippuvaisia henkikirjoituksesta (esim. äänioikeus), niin käytännössä "tilapäinen poissaolo" on tulkittu melko väljästi. T ästä johtuen henkikirjoitettu väestö onkin huom attavasti suurem pi kuin "m aassa asuva väestö". E ro tu s oli vuodenvaihteessa 1970/71 koko m aassa 112 338 henkeä. Täm ä (netto-) m äärä on siis väestölaskennassa tulkittu ulkom ailla asuvaksi, m utta henkikirjoitu k se ssa katsottu edelleen Suom essa asuvaksi. 3. SELVITYKSIÄ TAULUJEN TIETOIHIN 3.1 T ulostusalueet ja taajam akäsite V äestölaskennan tauluja tu lo ste tta e ssa on käytetty seu raav ia aluejakoja: - koko m aa - läänit (12 kpl) - seutukaava-alueet (20 kpl, ks. liite 1) - V aasan rannikko (33 kuntaa, ks. liite 2) - taajam at (1045 kpl) - kaupunkiseudut (12 kpl, ks. liite 3) - kunnat (515 kpl) Vuonna 1960 käytetty tilastoaluejako on vuoden 1970 lask en n assa korvattu seu tu k aava-alueilla. Kaupunkiseutuja ei vuoden 1960 väestölaskennassa ollut lainkaan käytössä. K untapohjaisen jaotuksen lisäk si on käytössä valtakunnan peru sk artan koordinaattiverkkoon perustuvia, hallinnollisista ra jo ista riippum attom ia aluejakoja. R a kennusten karttakoordinaattien avulla voidaan todeta, m itkä väestö lask en ta-aineistoyksiköt sijaitsevat p eru sk artan koordinaattien avulla m ääritety illä tu lo stu s- alueilla. T ällaisia alueita ovat taajam at, kuntien o sa-alu eet sekä peru sk artan ruudut (10 x 10 m :n ruudut ta i ruutuyhdistelm ät). Rakennusten karttakoordinaatit m erkittiin tä ssä laskennassa kaikille laskennan p iiriin kuuluville rakenn uksille ja on sen jälkeen s iirre tty n iis s ä sija itse v ille huon e isto ille ja h u o neistoissa asuville henkilöille. K oordinaattim enetelm ää kokeiltiin vuonna i960 151 kunnan alu eella (ks. SVT, VI C :103, nide XI). T aajam at on rajattu peru sk arttalehdille (m ittakaava 1 : 20 000 ta i 1 : 10 000) ja, siltä osin kun peru sk arttaa ei ollut käytettäv issä, taloudellisille k arto ille (m ittakaava 1 : 100 000). Taajam ien rajo itu k sessa sovellettiin Pohjoism aiden väestö jä työvoim atilastovaliokunnan v. 1960 hyväksym ää m ääritelm ää, joka on se u ra a - va: " T aajam ina pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan talo ry h m iä, jo s rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 m e triä suurem pi. Talojen välinen etäisyys voi kuitenkin ylittää 200 m, m illoin on kysym yksessä taloryhm ä, jo ka kuuluu suurehkon taajam an vaikutusalueeseen. T oisaalta tulee rakennusten välisen enim m äisetäisyyden olla pienem pi kuin 200 m e triä, jo s asutuksen

3. 2 T aulukohtaisia huom autuksia 15 luonne sitä edellyttää. Näin on esim erk ik si silloin, kun taajam a ja h a ja -a su - tuksen välinen ra ja on epäselvä, ts. kun taajam a-asu tu s ei näytä huom attavasti tiheäm m ältä kuin sitä ym päröivän alueen asutus. T aajam ien rajo itu k sessa otetaan huomioon m uitakin kuin asuinrakennuksia, m m. se lla isia, jo ita käytetään ainoastaan työpaikkoina. M aatalouden ta lo u sra kennusten ei kuitenkaan katsota kuuluvan taajam a-asutukseen, jo s ne s ija its e vat erillään tilan päärakennuksista. Taajam ien ulkopuolella sijaitsev at laitokset, esim. s a ira a la t, katsotaan taajam iksi vain siinä tapauksessa, että laito k s e s s a v akinaisesti asuva henkilökunta perheineen k äsittää vähintään 200 henkilöä. S airaalan p o tilaita ei siis oteta huomioon. T aajam a-asutuksen ei katsota katkeavan, vaikka talojen välinen etäisyys y littääkin 200 m e triä, jos rakennusten v älistä aluetta käytetään yleishyödyllisiin tark o itu k siin (esim. tie, pysäköintipaikka, puisto, urheilukenttä ja h au tau s m aa), Sama koskee myös varastopaikkoja, rautatielinjoja ja satam a-alu eita. K esähuvila-alueiden, jo illa asutaan vain kesäaikana, ei katsota kuuluvan ta a ja m aan. Taajam ien rajo itu s suoritetaan hallinnollisista aluejaoista riippum atta. Siten taajam a voi ulottua m uiden kuntien alu eelle. " T aajam at on rajo itettu p eru sk artan peruskoordinaatistoa noudattaen siten, että ne m uodostuvat yhdestä tai useam m asta k artta ruudun (1 km2) neljänneksestä. T aajam ien rajaus on suoritettu erikseen vuoden 1960 ja vuoden 1970 väestölaskentoja varten. Lähtökohtana uutta raja u sta su o rite tta e ssa olivat vuoden 1960 ta a ja m at (ks. vuoden 1960 väestölaskennan julkaisua XI "T aajam at ja niiden ra ja t"). T aajam ien ra ja t ja nim et on tark astettu kuntien ja /ta i seutukaavaliittojen to im e s ta. TAULU 1 : Väkiluku sekä väestön pääk ieli, koulusivistys ja ikä (5-vuotisikäryhm ittäin) (ks. sivu 52) Taulun arkistonum ero on 001. Aluejako tä s s ä ju lkaisussa: Koko m aa, läänit, seutukaava-alueet, kaupunkiseudut, V aasan rannikko, kunnat ja taajam at. S aatavissa oleva aluejako: Edellä m ainittujen lisäk si on saatav issa T ilastokeskuksesta m aksullisina valokopioina 350 kunnan tiedot o sa-alu e ittain. E rik o isv ersio t: 001 S Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen saam elaiset 001 R ru o tsin k ieliset kunnittain 001 M m u stalaiset kunnittain Taulut on saatav issa T ilastokeskuksesta m aksullisina valokopioina ja myöhemmin julkaisuna.

A ikaisem m at laskennat: 1950 S VT, VI C: 102, nide I, taulu 1. 1960 S VT, VI C: 103, nide II, taulu 1. 16 Huom autuksia: T aajam a-aste tark o ittaa taajam aväestön osuutta väestöstä kymmenen prosentin tarkkuudella. Siten esim. 0 tark o ittaa, että kyseisellä alueella asuvasta v äestö stä 0. 0-9. 9 % asuu taajam a-alu eilla. 9 tark o ittaa 90-100 %. Elinkeinorakenne ilm a ise e m a a- ja m etsätalouden, teollisuuden ja p alveluelinkeinojen prosenttiosuudet koko arnm atissa toim ivasta väestöstä kymmenen prosentin tarkkuudella. E sim erk ik si luku 134 tark o ittaa, että m aa- ja m etsätaloudessa to i m ivien osuus koko am m atissa toim ivasta väestö stä on 10. 0-19. 9 %. T eollisuud e ssa (ml. kaivannaistoim inta, sähkö-, k aasu- ja vesihuolto sekä rakennusto im inta) toim ii 30. 0-39. 9 % am m atissa to im ivista ja palveluelinkeinoissa (ml. kauppa ja liikenne) toim ii 40. 0-49. 9 %. P ääk ieli. Ohjeen mukaan piti epäselv issä tapauksissa ilm oittaa, m ihin kieliry h m ään katsoi kuuluvansa. P ääkielellä tarkoitetaan a s ia llise sti sam aa kuin k ie lilain (2. 6.1922/148) käyttäm ällä sanonnalla "om a k ie li". K oulusivistys. Y lioppilastutkinnon suorittaneet eivät sisälly keskikoulukurssin suo rittaneiden lukuun. Tähdellä (x) m erkitty taajam a sija itse e useam m an kuin yhden kunnan alueella ja m ainitaan niiden kuntien kohdalla, joiden asukkaita siin ä on. Siten e sim. H elsingin kesk u staajam a esiintyy p a itsi H elsingin, m yös Espoon, H elsingin m lk:n, K auniaisten ja Tuusulan taajam ana. T ällaiset taajam at ovat yhtenä kokonaisuutena taulun jälk io sassa, joka alkaa sivulta 266. T ässä o sa ssa on koko taajam an a su kasluku ja sen jakaum a kunnittain. TAULU 2: V äestö syntym ävuoden, siv iilisääd y n ja sukupuolen mukaan Taulun arkistonum ero on 002. Aluejako tä s s ä julkaisu ssa: Koko m aa kuntamuodon m ukaan, taajam a-alu eet ja h aja-asu tu salu eet S aatavissa oleva aluejako: Edellä m ainittujen lisäksi on saatavissa T ilastokeskuksesta m aksullisina valokopioina tiedot lään eittäin, seu tu kaava-alu eittain ja kunnittain. E rik o isv ersio t: 002 S Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen saam elaiset 002 R ru o tsin k ieliset koko m aassa kuntamuodon mukaan 002 M m u stalaiset koko m aassa kuntamuodon mukaan Taulut on saatav issa T ilastokeskuksesta m aksullisina valokopioina ja m yöhem m in julkaisuna. A ikaisem m at laskennat: 1950 S VT, VI C: 102, nide I, taulu 2. 1960 S VT, VI C: 103, nide II, taulu 2.

17 Huom autuksia: "A sum usero tark o ittaa tuom ioistuim en vahvistam aa asum useroa. TAULU 3: V äestö syntym ävuoden ja sukupuolen mukaan Huom autuksia: Taulu on supistettu v ersio tau lu sta 2 (vertaa sivu 308). TAULU 4: V äestö pääkielen mukaan Taulun arkistonum ero on 003. Aluejako tä s s ä julkaisussa: Koko m aa kuntamuodon m ukaan sekä läänit. Saatavissa olevat aluejaot: Edellä m ainittujen lisäk si on saatav issa T ilastokeskuksesta m aksullisina valokopioina tied ot seu tu k aav a-alu eittain ja kunnittain. A ikaisem m at laskennat: 1950 S VT, VI C: 102, nide I, taulu 5. 1960 S VT, VI C: 103, nide II, taulu 5. Huom autuksia : P ääk ieli. V rt. taulu 1 (sivu 52). TAULU 5: V äestö asuinpaikan ja syntym äpaikan mukaan Taulun arkistonum ero on 004. Aluejako tä s s ä julkaisussa: Koko m aa, läänit, seutukaava-alueet sekä H elsinki, T am pere ja Turku. S aatav issa olevat aluejaot: Taulu on sa a ta v issa erikoistoivom uksesta m yös syntym äkunnan mukaan. A ikaisem m at laskennat: 1950 S VT, VI C: 102, nide VIII, taulu 1. 1960 S VT, VI C: 103, nide VIII, taulu 1. H uom autuksia: Syntym äkotikuntatietoa ei kysytty väestö lask en n assa, vaan tieto on s iir re tty henkilötunnuksen avulla väestörekisterikeskuksen ylläpitäm ästä väestön k esk u srek iste ris tä väestölaskenta-aineistoon, joten tieto perustuu henkikirjoituksessa k e rä t tyihin tietoihin. V äestölaskentatietojen ja väestörek isterik esk u k sen aineistojen yhdistelyajossa 23 906 henkilöä eli 0.52 % väestölaskennan henkilöistä ei löytynyt väestön k e s k u sre k iste ristä m m. henkilötunnuksen puuttum isen vuoksi.

18 TAULU 6: V äestö uskontokunnan mukaan Taulun arkistonum ero on 005. Aluejako tä s s ä julkaisu ssa: Koko m aa, kaupungit ja kauppalat. S aatavissa olevat aluejaot: Edellä m ainittujen lisäksi on saatav issa T ilastokeskuksesta m aksullisina valokopioina tiedot lään eittäin ja seutukaava-alueittain. A ikaisem m at laskennat: 1950 S VT, VI C: 102, nide VIII, taulu 5. 1960 S VT, VI C: 103, nide II, taulu 7. H uom autuksia: U skontokuntatietoa ei kysytty v äestö lask en n assa, vaan se on s iir re tty henkilötunnuksen avulla väestön k e sk u sre k iste ristä väestölaskenta-aineistoon, joten se perustuu henkikirjoituksessa kerättyihin tietoihin. V äestölaskentatietojen ja v äestön k esk u srekisterin tietojen yhdistelyajossa 23 906 henkilöä eli 0. 52 % väestölaskennan henkilöistä ei löytynyt väestön k e sk u sre k iste ristä m m. henkilötunnuksen puutteen vuoksi. TAULU 7: Kunnat ja ta aja m a t suuruusluokittain Taulun arkistonum ero on 008. V astaavaa taulua ei ole laadittu aik aise m m issa väestölaskenn oissa. K ansalaisuustiedot oli tarkoitus siirtä ä väestön k e sk u sre k iste ristä väestölaskennan aineistoon sam alla tav alla kuin syntym äpaikkaa ja uskontokuntaa koskevat tie dot. Suunnitelm aa ei voitu kuitenkaan toteuttaa.

19 1. ÖVERSIKT ÖVER FOLKRÄKNINGENS FÖRLO PP Inledning Enligt folkräkningslagen av den 8 ap ril 1938 (154/38) fö rrä tta s vart tionde å r en allm än folkräkning och d ä rtill ansluten b ostads- och fastighets räkning i hela riket. Den fö rsta folkräkningen enligt denna lag fö rrättad es å r 1950 och den andra å r 1960. I stöd av folkräkningsförordningen (128/70) av den 20 februari 1970 bestäm de S tatistikcentralen att tidpunkten för den tred je folkräkningen skulle vara den 31.12.1970, dock så, att den adm inistrativa regionindelningen skulle vara enligt den 1.1.1971. Folkräkningen ä r en undersökning om den i Finland vid räkningstidpunkten stad ig varande b osatta befolkningens, fam iljern as och hushållens antal och stru k tu r. Med hjälp av den till undersökningen anslutna bostadsräkningen u tre d s b o stad sb e ståndets storlek och stru k tu r sam t befolkningens bostadsförhållanden. F astig h etsräkningens uppgift ä r att ge inform ation om byggnadsbeståndet, a ffä rs -, a n sta lts-, kontors- och andra dylika lokaler sam t om bebyggda fastigheter. F ö re dessa hela rik et om fattande folkräkningar, vilka fö rrä tta ts m edels om edelb a ra förfrågningar, h ar sedan å r 1749 utredningar om befolkningens mängd och stru k tu r utförts på basen av befolkningsregistren. F r. o.m. å r 1880 företogs en dylik inventering v a rt tionde å r. v a rfö r den statistik som grundar sig på dessa kallas decenniestatistik. D essutom h a r folkräkningar fö retagits genom direkta förfrågningar i vissa s tö rre stä d e r ock köpingar alltsedan å r 1870. Planeringen av folkräkningen Planeringen av den folkräkning som skulle fö rrä tta s i slu tet av å r 1970 p å b ö rja des å r 1967. I egenskap av verkställande myndighet svarade S tatistikcentralen för det praktiska plan erin g sarb etet. De allm änna principerna i folkräkningen fö lje r de internationella rekom m endationerna. Finland h a r m edverkat i u ta rb e tandet av dessa p rin cip er genom att delta i sam arb etet inom F örenta N ationernas Ekonom iska K om m ission för Europa. * ) M ålsättningen h a r v arit a tt uppnå en så sto r enhetlighet som m öjligt bl. a. ifråga om räkningens sakinnehåll, begrepp, definitioner och k la ssific e rin g a r. I Finland tillsa tte Statistiska Rådet den 28.3.1967 ett folkräkningsutskott, v ars uppgift var a tt fungera som rådgivande och koordinerande organ angående den finska fo lk räk ningens innehåll. M edlem m ar i detta utskott v ar överd irek tö r Eino H. L aurila (ordförande), avdelningschef Jo rm a Hyppölä, p ro fe sso r G unnar F ougstedt, b y rå chef K a rl-e rik F o rsb e rg, verk sam h etsled are Pauli P erim ää (representant för C entralförbundet för regionplanering), d irektö r Jo rm a H artio och folkräkningschef G öran Strengell. I u tskottets arb ete h a r dessutom deltagit ADB-chef M atti K eijola, avdelningschef E ero Heikkonen och sp e c ia lfo rsk a re R isto Heinonen som perm anenta sakkunniga. P rovräkningarna En viktig del vid planeringen av folkräkningen utgjordes av de två pro v räk n in g arna. Den fö rsta fö rrättad es i N ådendal, Kisko och Tuupovaara i slutet av å r 1967 C onference of European S tatistician s, Economic C om m ission fo r Europe, S tatistical Standards and Studies - N r 13 och 15. United N ations, New York 1969. (

20 och den andra i G rankulla och Finby ett å r sen are. Syftet med pro v räkningarna var att erh ålla uppgifter om blanketternas läm plighet i en undersökning, i vilken befolkningen själv fy ller i blanketterna utan hjälp av in terv ju are. P å sam m a gång v ar det m öjligt a tt göra o b servationer om m antalsskrivningsorganisationens m ö jligheter a tt gå i land m ed det ex tra arb ete som utdelningen och m ottagandet av folkräkningsblankettem a föranledde. I sam band m ed den andra provräkningen genom fördes även en opinionsundersökning rö ran d e folkräkningen. De e rfa re n h e te r provräkning arna och opinionsundersökningen gav beaktades i m ån av m öjlighet vid planeringen av folkräkningens fältorganisation och de slutliga blanketterna. L okalorganisationen Folkräkningens lokala o rg an isatio n u tgjordes av folkräkning skom m issionerna, v ilka bestod av tr e ledam öter (i sm å kom m uner en ledam ot), tillsa tta av kommunens sty re lse sam t av h ä rad ssk riv arn as rotem än (i vissa kom m uner m antalsskrivm ngsbyrån). Folkräkningskom m issionen v a r en statlig myndighet d irekt u n derställd S tatistikcentralen och utgjorde högsta lokala organ i folkräkningsfrågor. D ess uppgift v ar att anställa behövlig b y råpersonal och a tt om besörja att alla uppdrag i anslutning till räkningen blev utförda i enlighet m ed S taitistikcentralens d irek tiv. F rågeblankette m a Med beaktande av de e rfa re n h ete r man fått genom provräkningarna utarbetades de slutliga frågeblanketterna. De fyra blanketterna uppgjordes enligt innehåll och uppgiftsläm nare på följande sätt:

21 A -, B -, C - och D -b lan k ettem a planerades m ed tanke på a tt de skulle fyllas i på förhand m ed datam askin. B lanketterna finns som b ila g o r i denna publikation. Ö vriga p laneringsarbeten Förhandsifyllning Uppgörandet av nom enklaturer, k la ssific e rin g a r och förteckningar utgjorde en viktig del av p lan erin g sarb etet för folkräkningen. De viktigaste bland d essa v ar n ä rin g sg re n s-, y rk e s- och utbildningsklassificeringarna sam t arb e tsp la tsfö rte ck ningen kom m unvis. A vgränsandet av de adm in istrativ t oberoende om rådena, tä t o rte rn a, utfördes på k a rto r under å r 1969. T äto rtsk arto rn a sändes till de kom m u nala m yndigheterna fö r granskning. D essutom gav regionplaneförbunden sina u t låtanden om tä to rte rn a s avgränsning. I 1970 å rs folkräkning tilläm pades för fö rsta gången ifyllning av blanketterna på förhand. F astig h etern as beteckningar, byggnadernas och bostadslägenheternas num m eruppgifter sam t de i lägenheten boende perso n ern as namn och personbeteckningar (socialskyddssignum ) in sk rev s på basen av befolkningens c e n tra lre g is te r på blanketterna. Uppgifterna utgjordes av senaste m antalsskrivningsdata, dvs. de v a r enligt den 1.1.1970. N är folkräkningsblanketterna förhandsifylldes v ar befolkningens c e n tra lre g is te r nygrundat och d ärfö r b ristfällig t. Fastighetsbeteckningarna var inaktuella och en sto r del av personbeteckningarna fattades. På grund av fastighetsbeteckningam as inaktualitet gavs fastigheterna i sam band med förhandsifyllningen ett löpande num m er inom kommunen. Med hjälp av denna beteckning kan man sam m ankoppla uppgifter om byggnader, bostadslägenheter och p e rso n e r på sam m a fastighet. De personbeteckningar som fattades fick man av blanketternas ify llare och från folkpensionsanstaltens alfabetiska p e rso n re g iste r. Av olika skäl förblev 5929 p erso n er utan personbeteckning. Av de på b lanketterna förhandsifyllda beteckningarna och a d re s s e rn a för byggnaderna uppgjordes även kom m unala byggnadsförteckningar. Med hjälp av dessa v a r det jäm fö relsevis enkelt att kontrollera retu rn eran d et av blanketterna och att göra kom pletterande förfrågningar. Denna m öjlighet fanns inte i de tid ig are folkräkningarna. Användandet av byggnadsförteckningar h a r uppenbarligen fö rb ättrat räkningens täckning. R äkningsorganens verksam het De förhandsifyllda blanketterna skickades till m antalsskrivningens rotem än och m antalsskrivningsbyråerna stra x före å rssk ifte t 1970/71. D essa om besörjde blanketternas postning till fastigheterna sam tidigt med m antalsskrivningsblankette m a. B lanketterna re tu rn e ra d es till m antalsskrivningsm yndighetem a, vilka d ä r efter utförde p relim in ära granskningar. D essutom kom pletterade de b ristfällig t ifyllda b lanketter sam t gjorde tilläggsförfrågningar. Sedan alla blan k etter hade re tu rn e ra ts överläm nade m antalsskrivningsm yndighetem a m a terialet till folkräkningskom m issionerna, vilka hade att fullfölja kom pletteringarna och att rä tta uppenbara felaktigheter i blanketterna sam t att vid behov k o rrig e ra b lankettem as gem ensam m a beteckningar. B lanketter från a n sta lte r, fartyg och u te a rb e tsp la tse r med uppgifter om p erso n er som vistades utanför hemkommunen tillstä lld e s hemkom m unens kom m ission via h ärad ssk riv aren.

22 Datab ehandl ingen Folkräkningskom m issionerna re tu rn e ra d e m a te ria le t till S tatistikcentralen efter att ha färd ig ställt det. Uppgifterna från de fö rsta kom m unerna kom i januari 1971, från de stö rsta städerna under som m arens lopp. En s. k. "nivåkontroll" av alla kom m uners m aterial genom fördes innan det godkändes fö r kodning. N ågra kom m uners m aterial återsän d es till kom m issionerna för kom plettering. Kodningen påbörjades i feb ru ari 1971 och avslutades i m a rs 1972. U ppgifternas stansning på hålkort och kontrollstansningen utfördes jäm sid es med kodningen. De stansade uppgifternas form ella riktighet kontrollerades i sam band m ed överförandet på m agnetband. Med datam askin k o n trollerades att endast koder som ingår i k lassificerin g arn a förekom m er och att förhållandet m ellan två v ariable r ä r logiskt. Av de logiska testen kan näm nas civilståndets beroende av födelsetiden, fam iljeställningens beroende av kön och civilstånd sam t könsuppgiftens ö v e r en sstäm m else m ed personbeteckningens könsuppgift. B eroende på olika fel u tsk rev s allt som allt 369 916 p erso n ers uppgifter på fe llis to r, av dessa 162 334 p. g. a. avsaknad av e lle r felaktig personbeteckning. R iktighetstestningen fö r personbeteckningen skedde med hjälp av personbeteckningens s is ta tecken (se folkboksförordningen 198/70 5). F ö rh andstabeller från folkräkningen uppgjordes fr.o.m. m a rs 1971 som en b i produkt av det m askinella granskningsarbetet. Befolknings- och b o stad stab eller på basen av ett 5 %:s sam pel i H elsingfors redov isades i maj 1971. Uppgifter om hela landet fanns att tillgå i undersökningen om b arnantal i oktober 1971, om byggnadsbeståndet och som m arstugor i feb ru ari 1972, om befolkningen i m a rs 1972 och om bostadsbeståndet i ap ril 1972. Det datam askinella arb e te t h a r Statistikcentralen utfört dels m ed sin egen d atam askin (IBM S/360/M 20 och M 25) och dels m ed Statens d atam askincentrals m askiner (IBM S/360 M 30, M 40, M 50, IBM S/370 M 45). Uppgifterna om so m m arstu g o r na kodades på sk. optiska b lan k etter. U ppgifternas konfidentialitet Den 26.3.1971 gjordes en ändring i folkräkningslagen från å r 1938 (234/71) enligt vilken dokum ent och annat u p p giftsm aterial som g etts fö r folkräkningen få r användas endast fö r uppgörande av sådan statistik och undersökning, som inte kan vara anm älnings skyldiga till förfång e lle r annan skada. V idare stadgas det a tt användningen av m a te ria le t skall ske under uppsikt av räkningens v e rk stä lla re, dvs. S tatistikcentralen. S ek retessb estäm m elsern a ingick tid ig are i folkräkningsförordningen. Enligt lagändringen skall stadgandena i lagen om allm änna handlingars offentlighet (83/51) inte tilläm p as på m aterial som innehåller uppgifter som getts fö r folkräkningen. B eträffande byggnadernas k artk o o rd in ater h a r stadgats ett undantag, enligt vilket de kan ställas till B efolkningsregistercentralens förfogande.

23 2. FOLKMÄNGDSBEGREPPEN Folkräkningens folkm ängd Den folkräknade folkmängden utgör s.k. i rik e t bosatt befolkning. I folkräkningen beaktades p e rso n e r som den 31.12.1970 kl. 24.00 v ar stadigvarande b o satta i F in land. Personen räknades i 1971 å rs m antalsskrivningskom m un (1.1.1971). Ifall denna var okänd, räknades personen i den kom m un, från vilken man fick folkräkningsanm älan om honom. P erso n med tjä n st på finskt fartyg liksom person i s ta tens tjän st utom lands räknades såsom tillhörande m antalsskrivningskom m unens befolkning. I folkräkningen beaktades inte personalen vid främ m ande stats beskickning, handelsrep resen tatio n e lle r utsänd konsuls kan sli, d e ssa s fam iljem edlem m ar e lle r p e rs o n e r i personligt tjänsteförhållande hos dem, såvida de inte v ar finska m edborgare. I folkräkningen räknades inte p e rso n e r som flyttat utom lands å r 1969 e lle r tid ig are, e lle r som flyttat under å r 1970 fö r a tt stanna utom lands m inst ett å r, e lle r som flyttat med nordiskt flyttningsbetyg. Så fö rfo rs även då vederbörande fortfarande v a r m antalsskriven i Finland. I 1970 å r s folkräkning användes fö r fö rsta gången p ersonbeteckningar (se fö ro rd ningen om befolkningsböcker 11. 3.1970/198), m ed vilkas hjälp det v a r m öjligt att avlägsna dubbelanm älningar u r räkningsm aterialet. Ifall en person hade anm älts två e lle r fle r gånger, t. ex. både som fam iljem edlem och som a n ta ltsin te m, avlägsnades den ena anm älningen. Detta utfördes m askinellt enligt v issa re g le r så, a tt t. ex. fam iljetillhörighet och yrkesverksam het gavs fö reträde. I allm änhet godkände man den anm älning som hade de noggrannaste uppgifterna och avlägsnade övriga anm älningar. A llt som allt fanns 24 177 dylika dupletter, dvs. 0.52 % av förhandsfolkm ängden. De avlägsnade fallen fö rd elar sig efter åld er på följande sätt: Den i rik et b osatta befolkningen under åren m ellan folkräkningarna Vid bestäm m andet av den i rik et bosatta befolkningens sto rlek under åren 1951-1960 och 1961-1970 h a r man utgått från folkmängden vid föregående folkräkning p e r kom m un, åldersg ru p p, civilstånd osv. T ill kommunens folkmängd h ar å r ligen ad d erats födda och inflyttade och su b trah erats döda och bortflyttade. P å detta sä tt h a r m an erh å llit antalet 4 690091 i rik et bosatta p erso n er p e r 31.12.1970, vilket ä r 91 755 p erso n er m er än folkräkningens re su lta t. A r 1960 v a r m otsvarande skillnad 30 700 p e rso n e r. U ppgifter om folkm ängdsförändringarna h a r S ta tistik cen tralen erh å llit från befolkningsregistret. T illräckliga uppgifter h ar man dock inte fått b l.a. om em ig ran tern a. M edhjälp av uppgifterna från 1970 å rs folkräkning kom m er folkm ängdsuppgifterna fö r åren 1961-1970 a tt k o rrig e ra s så att skillnaden på 91 755 p erso n er fördelas på åren 1961-1970.

24 Den m antalsskrivna befolkningen M antalsskrivningens p rim ä ra uppgift ä r inte a tt fa stslå den exakta folkmängden utan a tt re g is tre ra p erso n ern as lagliga hem ort (se förordning 11.3.1970/198). V arje person skall årligen m an talssk riv as i den kommun d är han den 1 januari haft s itt lagliga hem vist. En perso n stry k es inte u r kommunens m antalslängd om han " ä r tillfällig t b o rta från hem orten". Em edan vissa m edborgerliga rättig h eter och skyldigheter ä r beroende av m antalsskrivningen (t. ex. rö strä tte n ) h a r " tillfällig frånvaro" i praktiken getts en ganska vid tolkning. Som en följd härav ä r den m antalsskrivna befolkningen betydligt s tö rre än den "i rik et bosatta befolkningen". Skillnaden v a r vid å rssk ifte t 1970/71 112 338 p erso n er i hela riket. Detta (netto-) antal p e rso n e r h a r således i folkräkningen tolkats som u trik es bosatta, men i m antalsskrivningen som fortfarande bosatta i Finland. 3. FÖRKLARINGAR TILL VISSA UPPG IFTER I TABELLERNA 3.1 O m rådesindelningar och täto rtsbegreppet Vid tab u lerin g av folkräkningens uppgifter h a r följande o m rådesindelningar an vänts: - hela rik et - län (12 st) - regionplaneom råden (20 s t, se bilaga 1) - Vasa K ustom råde (33 kom m uner, se bilaga 2) - tä to rte r (1045 st) - stad sreg io n er (12 st, se bilaga 3) - kom m uner (515 st) i960 å rs indelning i statistisk a regioner h a r i 1970 å rs folkräkning e rs a tts med en indelning i regionplaneom råden. I i960 å r s folkräkning användes inte a lls in delningen i stadsregio n er. Förutom indelningen kommunvis används av adm inistrativa g rä n s e r oberoende om rådesindelningar, som grundar sig på riksgrundkartans koordinatnät. Med hjälp av byggnadernas kartk o o rd in ater kan man bestäm m a vilka folkräkningsenh e te r som befinner sig på grundkartans koordinatbaserade redovisningsom råden. Dylika om råden ä r tä to rte rn a, kom m unernas delom råden sam t grundkartans ru to r (10 x 10 m :s ru to r e lle r rutkom binationer). I denna räkning antecknades byggnadernas kartk o o rd in ater fö r alla byggnader som hörde till räkningen och överfördes sedan på i dem belägna lägenheter och perso n e r boende i lägenheterna. K oordinatm etoden utprovades å r 1960 i 151 kom m uner (se FOS, VI C: 103, volym XI). T äto rtern a h a r avgrän sats på grundkartans blad (skala 1 : 20 000 e lle r 1 : 10 000) och, till den del grundkarta inte fanns att tillg å, på ekonom iska k a rto r (skala 1 : 100 000). Vid avgränsandet av tä to rte rn a tilläm pades den definition som N ordiska utskottet fö r befolknings- och arb e tsk ra ftssta tistik å r 1960 godkänt och som lyder: "Som tä to rte r an ses alla hussam lingar m ed m inst 200 invånare, såfram t avstånden m ellan byggnaderna i allm änhet ej ö v e rstig e r 200 m eter. Avstånden m ellan husen m å dock överstiga 200 m e te r då fråga ä r om husgrupp, som hör till s tö rre tä to rts inflytelseom råde. A andra sidan b ö r m axim iavståndet m ellan