OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 7.3.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTOSTA 1 Yleistä 2 Ehdotus Tutkimus- ja innovaationeuvostosta säädetään valtioneuvoston asetuksella (1043/2008). Nykyinen, vuonna 2009 voimaan tullut asetus perustuu valtioneuvoston eduskunnalle 9.10.2008 antamaan innovaatiopoliittiseen selontekoon. Siinä innovaatiopolitiikkaa tarkasteltiin osana valtion konserniohjauksen ja systeemisen toimintatavan kehittämistä. Selonteon mukaan laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tueksi tarvitaan alan keskeisistä vaikuttajatahoista muodostettu asiantuntijaelin, tutkimus- ja innovaationeuvosto. Tutkimus- ja innovaationeuvoston toimialaan kuuluvat tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan suuntaamiseen, seurantaan, arviointiin ja yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset. Neuvosto on luonteeltaan neuvoa antava elin. Siihen kuuluvat pääministeri (puheenjohtaja), opetusministeri ja elinkeinoministeri, valtiovarainministeri sekä korkeintaan kuusi muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä. Neuvostoon kuuluu lisäksi kymmenen muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto määrää eduskunnan vaalikaudeksi. Neuvoston toimikausi on vaalikausittainen. Voimassa olevaa valtioneuvoston asetusta tutkimus- ja innovaationeuvostosta (1043/2008) ehdotetaan korvattavaksi uudella, samannimisellä valtioneuvoston asetuksella. Neuvoston jäsenmäärää ja tehtäviä ehdotetaan vähennettävän. Neuvosto olisi Suomen hyvinvointia, sivistystä, kasvua ja kilpailukykyä tukevan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä varten. Sen tehtävänä olisi tukea valtioneuvostoa pitkäjänteisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä ja yhteensovittamisessa sekä seurata alan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia ja tehdä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan liittyviä aloitteita. Ministerijäseniä olisi jatkossa neljä, kun heitä tällä hetkellä voi olla enimmillään yhdeksän. Puheenjohtajana olisi nykyiseen tapaan pääministeri, samoin varapuheenjohtajat olisivat samat: opetus- ja kulttuuriministeri ja elinkeinoministeri. Muiden jäsenten määrä olisi viisi. Heidän tulisi edustaa laaja-alaisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta. Jaostoja ei olisi, mutta neuvosto voisi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita. Erillisestä sihteeristöstä luovuttaisiin. Neuvoston asioiden valmistelusta vastaisivat jatkossa valtioneuvoston kanslia, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Akatemia ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes yhteisesti. Valmistelun koordinointia varten olisi näiden valmistelijoiden yhteistyöryhmä, jota johtaisi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valmistelussa hyödynnettäisiin myös muita alan asiantuntijoita nykyistä laajemmin. Puheenjohtajana toimiva pääministeri tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja hyväksyisi esityslistan.
2 3 Perustelut Taustaa Nykymuotoisen tutkimus- innovaationeuvoston aikana sen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä ja sen kohtaamat ongelmat ovat yhä useammin yhteydessä globaaleihin ilmiöihin. Samalla ne ovat aiempaa monimutkaisempia ja koskevat monia hallinnonaloja ja politiikkasektoreita samanaikaisesti. Teollisuus- ja elinkeinopolitiikat ovat lähentyneet innovaatiopolitiikkaa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnalta odotetaan laajaa vaikuttavuutta yli sektorirajojen. Osaaminen ja innovaatiot ovat entistä tärkeämpiä myös julkisen sektorin uudistamisessa, ja innovaatiotoiminnan edistäminen kuuluu kaikille ministeriöille ja hallinnonaloille. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtävien, toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi valmistui maaliskuussa 2014. Arvioinnissa todetaan, että pääministerin johtamalle korkean tason neuvostolle on selkeä tarve. Toisaalta arvio on kriittinen. Nykyisellään neuvosto ei tuota tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kannalta kaikkia niitä hyötyjä, joita siltä voidaan odottaa. Arvioinnissa todetaan, että neuvosto ei ole kyennyt strategiseen, ennakointia ja arviointia hyödyntävään työskentelytapaan. Vaikka neuvoston kokoonpano on laaja, innovaatiopolitiikan edellyttämä poikkihallinnollisuus ei ole toteutunut. Sektoriministeriöiden ja yritysmaailman osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet neuvoston työhön ovat jääneet riittämättömiksi. Arvioinnin mukaan neuvosto voisi olla merkittävästi nykyistä pienempi, ja sen tehtävät voitaisiin määritellä nykyistä yleisemmällä tasolla. Tarkoitus ja tehtävät (1 2 ) Tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminnalle ehdotetaan säädettäväksi yleinen yhteiskuntapoliittinen tehtävä. Lisäksi ehdotetaan, että neuvoston varsinaiset tehtävät tiivistetään kahteen ydintehtävään. Asetuksen 1 :n määrittelemä mukaan neuvosto olisi Suomen hyvinvointia, sivistystä, kasvua ja kilpailukykyä tukevan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä varten. Asetuksen 2 :n mukaista tehtävälistaa karsittaisiin siten, että neuvoston tehtävänä olisi vain 1) tukea valtioneuvostoa pitkäjänteisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä ja yhteensovittamisessa; 2) seurata alan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia ja tehdä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan liittyviä aloitteita. Tehtävien karsimisella pyritään keskittämään neuvoston toiminta sen tarkoituksen ytimeen, joka on tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittäminen yhteistyössä valtioneuvoston ja asiantuntijoiden kanssa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka voidaan jatkossakin tulkita laajasti käsittämään myös esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittamiseen liittyvät kysymykset. Neuvoston tehtävissä korostuu nykyiseen verrattuna uusien avausten tekeminen. Tällä tavoitellaan neuvostolle innovatiivista ja ratkaisukeskeistä roolia ja työskentelytapaa. Aloitteiden tekeminen sekä valtioneuvoston tukeminen sektoripolitiikkojen yhteensovittamisessa ja kokonaispolitiikan luomisessa edellyttävät koti- ja ulkomaisen toimintaympäristön tuntemista ja
3 aktiivista seuraamista. Nykyiseen tapaan neuvostolla ei olisi muodollista päätösvaltaa. Kokoonpano (3 ) Neuvoston kokoa pienennettäisiin noin puoleen nykyisestä. Neuvostoon kuuluisivat pääministeri puheenjohtajana, opetus- ja kulttuuriministeri ja elinkeinoministeri varapuheenjohtajina sekä yksi valtioneuvoston nimittämä muu ministeri. Lisäksi neuvostoon kuuluisi viisi muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto nimittäisi nykyiseen tapaan eduskunnan vaalikaudeksi. Neuvoston jäsenten tulisi edustaa laaja-alaisesti tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta. Nykyisen laajuisesta eri toimijoiden edustuksellisuudesta luovuttaisiin. Samalla, kun neuvoston koko pienenisi, jaostoista luovuttaisiin. Henkilömäärältään pienempi neuvosto tarjoaisi keskustelulle paremmat edellytykset. Jaostojen lakkauttamisen myötä neuvoston työskentely olisi selväpiirteisempää ja sujuvampaa. Jaostojen lakkauttamisella tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä päällekkäisyyksien ja toiminnan muotosidonnaisuuden vähentymistä, minkä uskotaan tehostavan neuvoston toimintaa. Tutkimuspolitiikan ja innovaatiopolitiikan käsittely erikseen ei nykyisessä toimintaympäristössä myöskään ole perusteltua. Neuvoston täydentäminen tapahtuisi nykyiseen tapaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä sen kuultua työ- ja elinkeinoministeriötä ja nyt myös valtioneuvoston kansliaa. Neuvosto ja sen puheenjohtaja, tai puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, voisivat kutsua asiantuntijoita. Asiantuntijoiden rooli olisi neuvoston työtä tukeva. Asiantuntijat voisivat esitellä asioita tai tukea niiden käsittelyä muuten. Asiantuntijat voisivat olla joko tapauskohtaisia tai pysyviä. Kutsuoikeutta laajennettaisiin puheenjohtajistoon käsiteltävien asioiden joustavan valmistelun takaamiseksi. Kutsuminen voisi tapahtua esimerkiksi hyväksymällä asialistan, joka sisältää kutsuttavia asiantuntijoita. Neuvoston toiminta (4 ) Neuvoston sihteeristöstä ehdotetaan luovuttavan. Neuvoston asiat valmisteltaisiin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Akatemian ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin kesken. Valmistelun koordinointia varten olisi valmisteluryhmä, johon kukin valmisteluvastuullinen taho nimeäisi edustajansa. Yhteistyöryhmän toimintaa johtaisi opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhteistyöryhmän jäsenet toimisivat tehtävässä muiden virkatehtäviensä ohella. Neuvostolta toivotaan nykyistä innovatiivisempaa roolia ja suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tähän voidaan päästä sitouttamalla nykyistä suurempi joukko organisaatioita ja asiantuntijoita eri hallinnonaloilta ja tarvittaessa myös valtionhallinnon ulkopuolelta neuvoston työn valmisteluun. Siihen pyritään valmisteluvastuun hajauttamisella. Erityisen tärkeänä on pidetty Suomen Akatemian ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin vahvaa osallistumista neuvoston valmistelutyöhön. Niillä on merkittävää asiantuntemusta, voimavaroja, tietovarantoja ja kansainvälisiä verkostoja, joita voitaisiin hyödyntää tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategisessa suunnittelus-
4 4 Vaikutukset sa. Tutkimuslaitosuudistus ja siihen liittyvien uusien rahoitusvälineiden kehittäminen (strateginen tutkimus ja päätöksentekoa palveleva tutkimus- ja selvitystoiminta) sekä ennakointitoiminnan organisointi ovat puolestaan vahvistaneet valtioneuvoston kanslian asemaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa. Valtioneuvoston kanslian, Suomen Akatemian ja Tekesin osallistamiseen pyritään tekemällä niistä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vastuullisia neuvoston työn valmistelusta. Tavoitteena on, että valmistelijoina toimivat kulloiseenkin asiaan parhaiten perehtyneet, vaihtuvat asiantuntijat. Valmisteluryhmä ei siis olisi kiinteä kokoonpano, vaan siihen osallistuisi kulloisenkin asiakokonaisuuden vaatima asiantuntijaedustus valmisteluvastuullisista organisaatioista. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi velvollisuus huolehtia ryhmän toiminnan organisoimisesta, eli siitä, että neuvoston asiat tulevat asianmukaisesti valmistelluiksi. Keskeinen osa valmistelua olisi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä tutkimustulosten käytön ja talouselämän asiantuntemuksen laaja hyödyntäminen. Valmistelussa käytettäisiin koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita muun muassa yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista, elinkeinoelämästä, työmarkkinajärjestöistä ja ministeriöistä. Valmistelu voisi tapahtua myös asiakohtaisissa työryhmissä. Neuvosto kokoontuisi edelleen puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta. Asialistan hyväksyisi jatkossa niin ikään puheenjohtaja, tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Tämä siirtäisi vastuuta asialistan sisällöstä nykytilaan verrattuna neuvoston puheenjohtajalle. Neuvosto olisi päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään neljä muuta jäsentä. Neuvostolla ei olisi lakisääteistä päätösvaltaa. Sen sijaan neuvoston työhön tulisi sisältyä toimintamalleja, jotka edistävät ideointia ja uusien avausten tekemistä. Valmisteluryhmä vastaisi kokousasiakirjojen ja muun materiaalin tuottamisesta. Palkkiot (5 ) 5 Asian valmistelu Neuvoston toimintaan liittyvien kokouspalkkioiden suuruuden vahvistaisi nykyiseen tapaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Matkoista aiheutuvat kustannukset korvattaisiin valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti. Muutos lisää tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminnan vaikuttavuutta mahdollistamalla sen keskittymisen ydintehtäväänsä sekä sitomalla laajemman joukon organisaatioita ja asiantuntijoita asioiden aktiiviseen valmisteluun. Esitys vaikuttaa neuvoston nykyisen sihteeristön (3 htv) sekä uusien valmisteluvastuullisten organisaatioiden henkilöstön työ- ja virkatehtäviin. Asiassa on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: Ministeriöt, Suomen Akatemia, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Strategisen tutkimuksen neuvosto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Ulkopoliittinen instituutti, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Tieteellisten seurain val-
5 6 Voimaantulo tuuskunta, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Akava ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry. Lausuntoja saapui 22 kappaletta, joista neljä tutkimuslaitoksilta (Ilmatieteen laitos, Luke, SYKE ja Työterveyslaitos), seitsemän ministeriöiltä (MMM, SM, STM, TEM, VNK, VM ja YM) ja seitsemän etujärjestöiltä (Arene, Unifi, TSV, Professoriliitto, Akava, EK sekä SAK ja STTK yhdessä). Myös Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen neuvosto, Tekes ja Rajavartiolaitos antoivat lausunnon. Lausunnon antajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että tutkimus- ja innovaationeuvosto on tärkeä toimielin Suomen hyvinvoinnin kannalta ja että sen toimintaa tulee kehittää uudistamalla sitä koskeva asetus. Toiminnan kehittäminen strategisempaan ja vaikuttavampaan suuntaan saa laajaa kannatusta. Enemmistö lausunnoista suhtautuu positiivisesti niin tehtävien karsimiseen, kokoonpanon pienentämiseen kuin valmistelun uudelleen järjestelyyn. Kaikki osa-alueet saavat kuitenkin myös kriittistä palautetta. Kriittisimmin ehdotukseen suhtautuvat työntekijäjärjestöt. Ministeriöt, tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoittajat (SA ja Tekes) sen sijaan pitävät ehdotusta pääosin onnistuneena ja tekevät vain pieniä huomioita ja parannusehdotuksia. Lausuntopalaute on otettu huomioon sekä säädöstekstiin että perusteluihin tehtyinä muutoksina. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016. Nykyisen neuvosto toimivalta päättyisi tällöin.