Lasten liikunnan harrastamisen kohonneet kustannukset mitä kunta voi tehdä Siilinjärvi 12.5.2016 ylitarkastaja Sari Virta
Alustuksen rakenne Kansalaistoiminta tänään Mitä pitäisi ajatella, mihin suunnata? lapset, nuoret, aikuiset toimintaympäristö harrastamisen hinta kunta
Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen Liikkuminen
Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä 6000 7000 seuraa Vapaamuotoiset kaveriporukkaseurat / tiimit kasvussa Miehet tekevät vapaaehtoistyötä enemmän; naisten osuus kasvanut Vapaaehtoistyö yhteydessä oman lapsen harrastukseen Liikunta urheiluseurassa lasten suosituin harrastus Pojat harrastaa enemmän, tyttöjen osuus tasaisessa kasvussa Alle kouluikäisistä joka kolmas liikkuu urheiluseurassa ja 7 14-v. noin 55 % (pojat yli 60 %, tytöt yli 50 %)
Kansalaistoiminnan nykytila 7-29-vuotiaat Seuratoiminnassa liikkuu viikoittain noin kolmannes Omatoiminen liikkuminen muodostaa valtaosan kaikesta liikunnasta Suosituimmat liikuntamuodot: lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä Poikien harrastamat lajit: jalkapallo, salibandy, jääkiekko Tyttöjen suosimat lajit: lenkkeily, kävely, ratsastus, tanssi Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 Gymnastrada-tapahtuma 2015, Nuorten MM-lätkämestaruus 2016
Seura ja nuoret Erityinen haaste on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikuntaaktiivisuus murrosiän yli. = Drop out Merkittävin muutos tiettyjen lajien osalta 15 19-v: nuorista 40 50 % lopettaa harrastamisen kokonaan; vain alle 10 % siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastamisen lopettamissyyt moninaiset: - muut asiat kiinnostavat enemmän - harrastus vie liikaa aikaa - kilpahenkisyyttä ei haluta - menestystä ei tavoitella Seuratoiminnassa ei juuri ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa
Liikuntaseuroissa liikkuvat
Seura ja aikuisväestö Aikuisväestöstä noin 15 % liikkuu urheiluseuran harjoituksissa. (Ei muutoksia vuodesta 1995 lähtien) Aikuiset käyttävät yhä enemmän yksityisen sektorin palveluita. Suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Juoksu tekee uutta tulemista. Uudet trendilajit. Elämäntaparemontit. Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain muutama prosentti. Ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja: kävely, pyöräily, uinti, hiihto; arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan Kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.
100 Urheiluseuroissa liikkuvien määrä ikäryhmittäin 80 % 60 40 20 0 <7 7 14 15 18 19 64 >64 Ikä
Mitä liikunnan kustannuksista tiedetään?
ONKO HARRASTAMINEN KALLISTA? Näkökulmia tarkastella asiaa: Onko 2 000 euroa paljon vai vähän? Kuukaudessa/vuodessa? Kaudessa? Paljonko ihmisillä on varaa? Mihin suomalaisten rahat kuluvat? Miten liikunnan ja urheilun hinta on kehittynyt? Mitä suuri yleisö ajattelee harrastamisen hinnasta? Kuinka monelle hinta on este joko jatkaa harrastusta tai syy harrastamisen lopettamiseen? Mikä on kohtuullista?
Paljonko ihmisillä on varaa?
KESKIMÄÄRÄISET TULOT Vuonna 2013 keskimääräiset tulot olivat 27 933 /tulonsaaja miehillä 32 200 naisilla 23 905 Tuloluokka Tulonsaajat yht. (%-osuus) Alle 20 000 43,8 % 20 000 49 999 45,1 % 50 000 99 999 9,6 % 100 000 1,5 % Mukana ovat kaikki veronalaista tuloa saaneet henkilöt. Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.
KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT V. 2013 RAHASSA Keskiarvo /kotitalous Mediaani Pienituloisuusraja / kulutusyksikkö 1) Henkilöitä pienituloisissa kotitalouksissa Pienituloisia väestöstä % 2000 30 300 25 280 11 040 534 000 10,5 2005 35 350 29 870 13 020 656 000 12,7 2010 38 040 31 550 14 170 728 000 13,7 2011 38 120 31 840 14 230 704 000 13,2 2012 38 060 31 800 14 200 635 000 11,9 2013 37 700 31 530 14 260 690 000 12,8 1) Kulutusyksiköt on laskettu siten, että kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1,
Harrastamisen kustannukset?
TUNNISTETTUJA SYITÄ HINTOJEN NOUSULLE Ohjattujen liikuntakertojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Tarvitaan tiloja, kuljetusta, tohinaa Aiemmin vapaaehtoisesti tehtyä toimintaa on korvattu palkallisilla. Toiminnan ammattimaistuminen Varustehifistely Kuntien hankala taloustilanne tilavuokrat Kilpailujärjestelmät: matkustaminen kisoihin, tuomarimaksut jne.
Mitä kansa ajattelee harrastamisen hinnasta?
Kuinka monelle hinta on harrastamisen este tai syy lopettaa harrastaminen?
Miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa? Ratkaisuja.
Nykynäkymistä eteenpäin Mitä kukin voi tehdä? Kunnat?
Työryhmä yhdenvertaisista mahdollisuuksista harrastaa - painopisteenä harrastamisen hinta Työryhmän tehtävät muodostaa liikunta-alan toimijoita kuulemalla ja olemassa olevaa tietopohjaa hyödyntämällä kokonaiskäsitys eri lajien ja liikuntamuotojen kustannuksista sekä harrasteliikunnassa että tavoitteellisessa kilpaurheilussa alueelliset näkökulmat huomioiden määritellä mittarit kustannuskehityksen seurannalle selvittää harrastemuotoisen liikunnan ja tavoitteellisen kilpaurheilun asema opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuspolitiikassa ja sen valossa tehdä kehittämisesityksiä valtionavustusjärjestelmän uudistamiseksi tavoitteena harrastamisen kustannusten alentaminen lisätä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialojen (opetus-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta) yhteistyötä harrastamisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi hakea yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa konkreettisia ja yleisesti sovellettavia malleja hintojen alentamiseksi (mm. yhteislisenssijärjestelmä) tehdä esitykset seura- ja kansalaistoimintaa koskevan tarpeettoman sääntelyn purkamiseksi
Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit yrittäjä Leena Harkimo järjestöpäällikkö Rainer Anttila, Valo ry puheenjohtaja Tapio Korjus, valtion liikuntaneuvosto osastopäällikkö Kirsti Laine-Hendolin, Helsingin kaupunki toiminnanjohtaja Juha Liedes, Lasten Liikunnan Tuki ry urheiluseurakehittäjä, kouluttaja Mikko Mäntylä, freelancer tutkija Johanna Hentunen, LIKES-tutkimuskeskus toiminnanjohtaja Maurizio Pratesi, Walter ry johtaja Georg Henrik Wrede, nuorisopolitiikan vastuualue liikuntatoimentarkastaja Ulla Silventoinen, PSAVI ylitarkastaja Sari Virta, OKM pääsihteeri Minna Paajanen, VLN
Työryhmän kuulemiset ja kyselyt Asiantuntijakuulemiset Kysely seuroille (vastaajia 1459) Kysely kunnille (vastaajia 157) Lajiliittojen kuuleminen: - Suurimmat liitot (8) kuulemistilaisuus 12/2015 - kaikki liitot 17.5.2016 - kysely liitoille (vko 20) Kirjalliset kyselyt eri tahoille
LASTEN JA NUORTEN HARJOITUS- VUOROJEN MAKSUTTOMUUS KUNNISSA Koulujen liikuntasalit 65 70 65 2014 79 Urheilu- ja 81 pallokentät 81 2012 2010 0 20 40 60 80 100 Lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuus liikuntaseuroille vuosina 2010 2014. Prosenttiosuudet.
Peruspalvelujen arviointi 2015
3. Kuntamme tukee liikunta- ja urheiluseuroja tällä hetkellä 0 20 40 60 80 100 120 140 tarjoaa ilmaiset liikuntatilat lasten ja nuorten liikuntaan tarjoaa liikuntatiloja lasten ja nuorten liikuntaan subventoiduin hinnoin (pieni käyttömaksu) myöntää seuroille järjestöavustuksia myöntää seuroille kohdennettuja koulutus- tai tapahtumatukiavustuksia Muu, mikä? OKM/ Harrastamisen hinta kysely kunnille 2016
4. Kuntamme tukee erillisellä avustuksella niiden seurojen toimintaa, joille kunnalla ei ole tarjota kunnallisia liikuntatiloja tai olosuhteita: 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Kyllä Ei En osaa sanoa 5. Kuntamme järjestää maksutonta liikuntaa lapsille ja nuorille 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Kyllä Ei En osaa sanoa OKM/ Harrastamisen hinta kysely kunnille 2016
Jos olette korottaneet maksuja, mistä nousu on johtunut? Harjoitustilojen maksujen nouseminen Varainhankinnan väheneminen Harjoituskertojen lisääminen ryhmissä Talkootyön väheneminen Työntekijöiden palkkaaminen Valmentajien palkkaaminen Lajiliiton maksujen nouseminen Jokin muu syy Yhteistyökumppaneiden väheneminen Ohjaajakorvauksien maksaminen Seuran omien harjoitus- tai toimitilojen hankkiminen Vakuutushintojen nouseminen Koulutuksen lisääntyminen Harjoitustilojen vaihtaminen 6% 4% 4% 3% 16% 16% 15% 14% 14% 12% 10% 10% 9% 39% 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Kaikki Harraste Kilpa OKM/ Harrastamisen hinta kysely seuroille 2016
Mitkä tekijät tai valinnat nostavat harrastamisen hintaa seurassanne VARSINAIS-SUOMI UUSIMAA SATAKUNTA PÄIJÄT-HÄME POHJOIS-SAVO POHJOIS-POHJANMAA 7% 9% 9% 3% 33% 8% 40% 5% 24% 25% 21% 32% 7% 5% 5% 4% 22% 7% 17% 31% 3% 25% 24% 30% 2% 2% 24% 4% 4% 28% 20% 46% 2% 26% 7% 15% 0% 7% 17% 2% 4% 37% 7% 13% 15% 43% 17% 22% 0% 5% 16% 2% 40% 15% 47% 4% 2% 15% 18% 20% 2% 3% 14% 3% 36% 7% 12% 5% 17% 7% 12% 46% 59% 60% 62% 72% 70% 62% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% OKM/ Harrastamisen hinta kysely seuroille 2016 Jokin muu Lajiliiton asettamat laatuvaatimukset tai -odotukset Jäsenten tai perheiden asettamat laatuvaatimukset tai -odotukset Välineet ja tekstiilit Lajiliiton asettamat olosuhdevaatimukset Seuran omistamien toimitilojen ylläpitokustannukset Maksulliset liikuntatilat Kilpailujärjestelmä ja -matkat Leirit Harrastamisen korkea intensiteetti Seuran hallinto
Mitkä tekijät tai valinnat pitävät harrastamisen hintaa kurissa seurassanne 1% 0% 13% 17% 7% 5% 1% VARSINAIS-SUOMI 22% 15% 39% 8% 41% 29% 73% 4% 13% 16% 1% 5% 6% 17% UUSIMAA 15% 16% 24% 13% 33% 29% 78% 2% 4% 7% 0% 4% 2% 4% SATAKUNTA 15% 11% 30% 9% 63% 41% 85% 2% 2% 7% 4% 4% 0% 9% PÄIJÄT-HÄME 26% 33% 30% 9% 57% 28% 59% 2% 13% 2% 2% 15% 0% 9% POHJOIS-SAVO 11% 27% 27% 16% 55% 25% 80% 2% 12% 14% 0% 7% 12% POHJOIS-POHJANMAA 9% 5% 21% 22% 10% 60% 29% 67% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Jokin muu Talouden ja toiminnan suunnittelu Tapahtumien tai koulutusten järjestäminen Välineet ja tekstiilit Kilpailujärjestelmä ja -matkat Uusien jäsenien saaminen seuraan Harrastamisen kevyt intensiteetti Muut avustukset Sponsorointituotot Edulliset tai ilmaiset liikuntatilat Talkoot OKM/ Harrastamisen hinta kysely seuroille 2016
UUSIMAA 1 % 18 % 73 % 5 % 4 % Onko seurassa ollut viimeisen viiden vuoden aikana tilanteita, joissa harrastusmaksuja on päädytty korottamaan? MAAKUNTA Olemme alentaneet maksuja Maksut pysyneet samalla tasolla Olemme nostaneet maksuja En osaa sanoa Jokin muu ETELÄ-KARJALA 4 % 24 % 64 % 4 % 4 % ETELÄ-POHJANMAA 0 % 35 % 65 % 0 % 0 % ETELÄ-SAVO 5 % 23 % 63 % 6 % 3 % KAINUU 0 % 31 % 69 % 0 % 0 % KANTA-HÄME 0 % 26 % 65 % 3 % 6 % KESKI-POHJANMAA 0 % 23 % 60 % 14 % 3 % KESKI-SUOMI 0 % 21 % 65 % 7 % 6 % KYMENLAAKSO 2 % 24 % 71 % 3 % 0 % LAPPI 0 % 27 % 73 % 0 % 0 % PIRKANMAA 1 % 25 % 71 % 2 % 1 % POHJANMAA 3 % 26 % 60 % 6 % 6 % POHJOIS-KARJALA 2 % 26 % 63 % 9 % 0 % POHJOIS-POHJANMAA 7 % 33 % 52 % 5 % 3 % POHJOIS-SAVO 0 % 33 % 64 % 2 % 2 % PÄIJÄT-HÄME 0 % 33 % 63 % 0 % 4 % SATAKUNTA 0 % 13 % 74 % 7 % 7 %
Jos olette korottaneet maksuja, mistä nousu on johtunut? VARSINAIS-SUOMI 5% 8% 14% 6% 6% 18% 12% 16% 17% 14% 19% 23% 4% 25% UUSIMAA 5% 9% 9% 3% 8% 19% Jokin muu syy 7% 14% 13% Vakuutushintojen nouseminen 10% 21% 16% 4% 52% Lajiliiton maksujen nouseminen 7% 11% Harjoituskertojen lisääminen ryhmissä 9% 2% 7% 28% 11% 17% seuran omien harjoitus- tai toimitilojen hankkiminen SATAKUNTA 4% 9% 20% Koulutuksen lisääntyminen 7% 7% 57% Yhteistyökumppaneiden väheneminen 7% 7% 20% 7% Varainhankinnan väheneminen PÄIJÄT-HÄME 15% 15% 22% Talkootyön väheneminen 7% 9% 13% 2% 15% Valmentajien palkkaaminen 2% 13% Ohjaajakorvauksien maksaminen 5% 9% 5% 9% Työntekijöiden palkkaaminen POHJOIS-SAVO 11% 18% 4% 7% 15% Harjoitustilojen maksujen nouseminen 16% 2% 35% Harjoitustilojen vaihtaminen 3% 3% 17% 3% 10% 7% 5% POHJOIS-POHJANMAA 5% 14% 17% 7% 7% 2% 29% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Olen tyytyväinen seuran kotikunnan liikuntatoimeen Kilpa 12% 24% 25% 27% 7% 4% Harraste 9% 22% 23% 33% 7% 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä EOS OKM/ Harrastamisen hinta kysely seuroille 2016
Avoimet kysymykset: Mitä kunta voisi tehdä? alakoululaisten harrastaminen osaksi koulupäivää liikuntapaikat vuokrattaviksi ympärivuotisesti ja ilta-ajat klo 16-23 ilmaiset tilat alle 18-v. toimintaan liikuntasetelit käyttöön kunnan tulee jakaa perusavustuksia seuroille kunta voisi palkata työntekijöitä, jotka ovat seurojen apuna jonkin verran vastauksissa esiintyi tyytymättömyyttä kunnan avustuspolitiikkaan (ei tasa-arvoista, yhdenvertaista; muutoksen jälkeen muuttunut vaikeammaksi ja työläämmäksi hakea) OKM/ Harrastamisen hinta kysely seuroille 2016
Liikuntalaki 390/2015: 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat samoin kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
5 Kunnan vastuu Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja; Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttaminen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.
5 Kunnan vastuu Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liike- toiminnallisin tavoittein ja perustein.
Julkinen tuki liikunnan kansalaistoimintaan Valtion liikuntabudjetti vuositasolla noin 148 miljoonaa euroa - liikunnan valtakunnallisille järjestöille tästä noin 44,3 M - noin puolet tuesta kohdentuu yli 70 lajiliitolle - loput liikunnan palvelujärjestöille, liikunnan aluejärjestöille ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille - seuratuki 4 miljoonaa euroa Kuntien valtionosuudet ovat 19,2M euroa Kunnat käyttävät vuositasolla liikuntaan 600-700 miljoonaa euroa Arviot kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille 30 40 M Kansalaistoiminnan julkinen tuki perustuu liikuntalakiin (390/2015)
Kuntien rooli harrastamisen hintakysymyksessä Liikuntalaki Merkittävä (käyttömaksu- ja käyttövuoropolitiikka, subventio, suorat avustukset) Kunnat käyttävät vuositasolla liikuntaan 600-700 miljoonaa euroa Arviot kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille 30 40 M Ilmaiset käyttövuorot alle 18-vuotiaille yleisiä yli 50 % Suomen kunnissa Liikuntatilojen ylläpito- ja käyttökustannukset? Todelliset kulut kunnalle? Tuodaanko riittävästi esille? Subvention suuruus avoimeksi. Yhteistyö seurojen kanssa? riittävällä tasolla? parannettavaa? Kunnan oma ohjattu toiminta lasten ja nuorten liikunnassa Kunnan työntekijä seuroja varten? Liikuntaseteli kuntalaisten käyttöön?
Seuratuki 2013 2016 Vuosi 2013 3,85M Hakumäärä Hakemukset Yhteensä myönnöt Seuroja tuen piirissä 1 205 19,3M 309 388 188 121 Toiminnalliset Palkkaus Jatkohankkeet 2014 5,0M 2015 4,5M 2016 4,0M 1 162 19,9M 378 426 157 55 166 981 12,8M 409 478 148 47 213 848 9,4M 398 496 203 114 81
Tietopohjan vahvistaminen Edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle Tietoa kaivataan mm. - seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä - toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, - toiminnan laadusta - seuratoimijoiden koulutustasosta - tuloista ja menoista, harrastuksen hinnasta Tiedonkeruuta on vahvistettava seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa. = Järjestötoiminnan indikaattorit
TAUSTA: Monen tahon tarve saada ajantasaista tietoa seuroista -> Seuratoimintaa koskevan tiedon helpompi kokoaminen, käsittely ja hyödyntäminen kunnat avustusprosessit seurat oman seuran tiedon hallinta lajiliitot, aluetoimijat ajantasainen seuratieto valtionhallinto, kattojärjestöt tutkijat, viestintä TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMINNAN LAAJUUDEN PAREMPI KUVAUS ARVOSTUS!
KIITOS Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto NUOLI liikunnan vastuualue ylitarkastaja Sari Virta sari.virta@minedu.fi gsm 050 5210342 Vastuualue: - kuntien liikuntatoimi - liikunnan aluehallinto - seuratuki - liikunta-alan yrittäjyys - liikunnan vastuualueen viestintä 48