ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila
Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1
TAIMENNÄYTTEI- DEN KERÄYS- PAIKAT LAPVÄÄRTIN- ISOJOEN VESISTÖSSÄ
POPULAATIOIDEN GENEETTINEN MONIMUOTOISUUS, TEHOLLINEN KOKO JA SUKULAISUUS Kaikkien näyte-erien geenimuotojen määrä ja niiden suhteellinen runsaus (alleelifrekvenssit ja alleelirikkaus) poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan Hyvin samankaltaisia keskenään olivat Vanhankylän koskien, Vanhankylän ja Laukaan kalanviljelylaitosten sekä Risukosken näytteet Yhdessä Pajuluoman alaosan kanssa ne olivat myös geneettisen diversiteetin suhteen monimuotoisimpia Isojoen vesistössä 50 yksilön tehollinen koko ja perheiden yhteismäärä ylittyi kaikissa jokihaarassa ja yksittäisistä koskista em. koskissa sekä Heikkilänjoen Kärkiluomassa Lievästi kohonnutta sukulaisuutta oli useissa näytteissä, mm. Pajuluoman latvoilla, Näätäluomassa ja Idbäckenissä
ISOJOEN TAIMENEN SUKUPUU
ISOJOEN TAIMEN- KANTOJEN HOITOYKSIKÖT
Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537200/lukeluobio_42_2016.pdf?sequence=6
KAUHAJOEN VESISTÖ
TAIMENNÄYTTEIDEN OTTOPAIKAT KAUHAJOEN VESISTÖSSÄ
POPULAATIOIDEN GENEETTINEN MONIMUOTOISUUS, TEHOLLINEN KOKO JA SUKULAISUUS Samankaltaiset ja pienet näytteet yhdistettiin yhteensä 12 näyte-eräksi, joiden geenimuotojen määrä ja niiden suhteellinen runsaus (alleelifrekvenssit ja alleelirikkaus) poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan Ylivoimaisesti suurin geenimuotojen määrä (diversiteetti) oli Ikkelänjoen pääuoman näytteissä, seuraavaksi eniten Päntäneenjoen Hirvisen, Ikkelänjoen Sotkanluoman ja Möykkyluoman Tarkanmäen näytteissä Kauhajoen vesistössä 50 yksilön tehollinen koko ja perheiden yhteismäärä ylittyi lähes kaikissa jokihaaroissa sekä yksittäisistä koskista Möykkyluoman keski- ja yläosan koskissa. Pienin perhemäärä oli Päntäneenjoen Pajuluoman näytteissä, missä myös yksilöiden välinen sukulaisuus oli suurinta. Lievästi kohonnutta sukulaisuutta oli useimmissa muissakin yksittäisissä näytteissä.
TAIMENEN SUKUPUU KAUHAJOEN VESISTÖSSÄ
TAIMENKANTOJEN HOITOYKSIKÖT KAUHAJOEN VESISTÖSSÄ
TAIMENKANTOJEN TILA Suomessa meritaimenkannat äärimmäisen uhanalaisia ja sisävesien kannat erittäin uhanalaisia Isojoen ja Kauhajoen vesistön eri osissa elävät taimenpopulaatiot ovat sopeutuneet kukin omaan elinympäristöönsä ja ovat geneettisesti erilaistuneita Geneettisissä kartoituksissa istutusten aiheuttamaa vieraan kannan vaikutusta havaittiin Kauhajoen vesistössä, eniten Ikkelänjoen ja Päntäneenjoen pääuomassa. Kohonnutta sukulaisuutta todettiin molemmissa päävesistöissä joidenkin pienten sivupurojen taimenissa Vesistöissä ja taimenpopulaatioiden tilassa tapahtuneista muutoksista huolimatta populaatioiden geneettinen monimuotoisuus on säilynyt pääosin korkeana Alueella on poikkeuksellisen runsaasti arvokkaita taimenvesistöjä, jotka edellyttävät jatkossa monipuolisia elvytys- ja hoitotoimenpiteitä
HOIDON JÄRJESTÄMINEN Hoidon tavoitteena on geneettisesti erilaistuneiden taimenpopulaatioiden säilyttäminen itsensä ylläpitävinä omassa elinympäristössään. Isojoella ja Kauhajoella tarvitaan monipuolisia elvytys- ja hoitotoimia: Taimenen elinympäristössä valuma-alueelta tuleva kuormituksen vähentäminen, uomakunnostukset ja vaellusesteiden poistaminen Kestävän kalastuksen järjestäminen: nopein ja varmin tapa on taimenen määräaikainen rauhoittaminen vesistöissä, myöhemminkin kalastusta vain rajoitetusti. Isojoen meritaimenelle laaditaan lisäksi erillinen elvytys- ja hoitosuunnitelma, joka koskee myös jokisuun merialuetta. Alueen vesistöihin ei ehdottomasti saa istuttaa vieraita taimenkantoja. Hoitoyksikön sisällä voidaan tarvittaessa tehdä siirtoistutuksia taimenettomiin puroihin. Lukuisia taimenvesiä lisäksi myös Karvianjoen vesistössä, geneettinen kartoitus vielä kesken
Kiitos!