ilmastonmuutoksen vaikutuksista

14 Maailmalta Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsitään jo Afrikassa Kenialaisten opettajien ympäristöjärjestö osallistui Nairobin ilmastomarssiin. TUULI KASKINEN Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät eriarvoisuutta maailmassa. Koko Afrikan kasvihuonekaasupäästöt ovat vaivaiset kolme prosenttia koko maailman päästöistä. Kehitysmaissa ilmiön aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista kärsitään jo nyt. V iktorian järvi kuivuu, paimentolaiset menettävät karjansa ja elämäntapansa, ja infrastruktuuria tuhoutuu tulvien takia, kertoi Grace Akumu Climate Network Africa:sta YK:n ilmastokokouksen yhteydessä Nairobissa järjestetyllä ilmastomarssilla 11. marraskuuta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt Afrikassa. Varat, joita valtio investoi maan kehitykseen menevät hukkaan, kun ilmastonmuutos tekee tyhjiksi kehitystavoitteet, Grace Akumu suree. Köyhien maiden on jo ennestään ennakoitu joutuvan kärsimään ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. Kehitysmaissa ilmasto on yleensä jo valmiiksi lämpimämpi kuin pohjoisen teollisuusmaissa. Niiden asukkaat ovat riippuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkistä aloista, kuten maanviljelyksestä. Infrastruk- tuuri, kyky varautua katastrofeihin ja selviytyä niistä on puutteellinen. Lisäksi paljon ihmisiä asuu alavilla alueilla ja rannikoilla, jotka uhkaavat jäädä merenpinnan noustessa veden alle. Afrikka on luultuakin haavoittuvampi YK:n ympäristöjärjestö UNEP:n raportin mukaan Afrikka on ilmastonmuutoksen vaikutuksille vielä haavoittuvampi kuin aiemmin on ennakoitu. Ilmaston lämpenemisen myötä tulvien ja myrskyjen kaltaiset äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät ja niiden tuhot laajenevat, maanviljelyksen sadot pienenevät erityisesti kuivilla alueilla kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, käytettävissä olevan veden ja juomaveden määrät vähenevät kuivilla alueilla ja malarian kaltaisten tarttuvien tautien levinneisyys laajenee. Ilmastonmuutos uhkaa kehitysyhteistyöllä saavutettuja edistyksiä, kehitystavoitteiden, kuten nälän ja köyhyyden poistamisen, saavuttamista ja investointien tuottavuutta. Kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä tulisi huomioida ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat ja riskit, sekä tarve auttaa yhteistyömaiden ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Huomioimalla ilmastonmuutoksen uhat hankkeissa voidaan vähentää kohdealueen haavoittuvuutta vaikutuksille. Varat, joita valtio investoi maan kehitykseen menevät hukkaan, kun ilmastonmuutos tekee tyhjiksi kehitystavoitteet Ilmastonmuutoksen torjumatta jättäminen tulee kalliiksi Lokakuun 2006 lopulla julkaistussa raportissaan brittihallituksen ekonomisti Nicholas Stern arvioi ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemistoimien kustannuksia. Raportin viesti oli selvä: ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä, aiheuttaa ilmastonmuutos todennäköisesti katastrofaalisia muutoksia maailmantaloudessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ajoissa tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin torjumatta jättäminen, lämpenemisen vaikutuksiin sopeutuminen ja tuhojen korjailu. Erityisesti teollisuusmailta vaaditaan nyt sitoutumista entistä syvempiin päästövähennyksiin, mutta myös suurten ja nopeasti kehittyvien kehitysmaiden tulisi vähi- ILMASTOMARSSIT YMPÄRI MAAILMAN KIRITTIVÄT NAIROBIN NEUVOTTELUITA tellen osallistua päästöjen rajoittamiseen. Toisaalta on välttämätöntä tukea uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuuden parantamista, jotta kehitysmaiden vaurastumisesta ei aiheutuisi yhtä suuria kasvihuonekaasujen päästöjä kuin nykyisten teollisuusmaiden teollistuessa. SALKA PÖLLÄNEN Kansainvälisen ilmastopolitiikan tekijät kokoontuivat Nairobiin 6. 17.11. neuvottelemaan ilmastosopimuksen tulevaisuudesta. Suomen neuvottelijat arvioivat ennakkoon, ettei osapuolikokouksessa tällä kertaa saavutettaisi erityisiä läpimurtoja. Ainakin ympäristöjärjestöjen näkökulmasta tulokset olivat laimeat, eikä tätä kokousta tulla muistamaan suurena edistyksenä. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset, jotka eri puolilla maailmaa kokoontuivat marssimaan ilmastonmuutoksen torjumisen ja ilmastooikeudenmukaisuuden puolesta, esittivät päättäjille sen sijaan tiukkoja vaatimuksia. Marsseja järjestettiin 4. ja 11. marraskuuta kymmenissä maissa. Teollisuusmailta vaadittiin sitoutumista tiukempiin päästövähennystavoitteisiin ja köyhien maiden tukemiseen. Marssien sanoma oli selkeä: enää ei ole aikaa hukattavaksi, vaan päästöjä on vähennettävä nyt. Neuvotteluiden tulokset eivät valitettavasti anna paljoa syytä optimismiin: selkeä aikataulu Kioton pöytäkirjan jatkolle jäi sopimatta, ja teollisuus- ja kehitysmaiden näkemykset siitä, miten päästövähennykset tulisi jakaa maiden kesken, ovat edelleen kaukana toisistaan. SALKA PÖLLÄNEN

Pinnalla 15 Ratkeaako kemikaalidirektiivi Suomen EU-kaudella? Suomen EU-puheenjohtajuuskausi lähestyy loppuaan. Ympäristöneuvoston kokous joulukuun puolessa välissä tekee viimeiset päätökset. Luonnonsuojelija seuraa miten jäte- ja ilmastopolitiikan sekä EU:n ympäristöpolitiikan kehittäminen etenevät. Nyt tulessa on erityisesti kilpailukykyneuvosto, joka neuvottelee REACH-kemikaalidirektiivistä. Suomen pitäisi viedä lopputulosta kohti Euroopan parlamentin vaatimaa suuntaa. Direktiiviin tarvitaan tiukka velvoite vaarallisten aineiden korvaamisesta turvallisemmilla vaihtoehdoilla. 1. Jätedirektiivin ratkaisu lähestyy Keskustelu jätepuitedirektiivistä kuumenee. Uutta ministerineuvoston tekstiä on sorvattu Suomen johdolla, ja tekstin avainkysymykseksi on noussut jätehierarkian sitovuus. Keskustelua siivittää eri eturyhmien lobbaus. Kättä väännetään erityisesti siitä, tullaanko jätehierarkiaan viittaamaan tiukemmalla general rule (yleissääntö) vai löysemmällä guiding principle (ohjaava periaate) muotoilulla. Myös jätteen synnyn ehkäisyn huomioiminen ja jätteenpoltto varastavat osansa huomiosta. Ministerit käsittelevät puheenjohtajamaan tekstiä vasta 18.12., mutta sitä ennen siitä keskustellaan asiantuntijakokouksissa. Kotimaassa keskustelut valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta lähestyvät suurta finaalia; ratkaiseva työryhmän kokous on 4.12. Ministerille mietintö luovutetaan 10 TESTIÄ SUOMELLE 1. Tiukka kemikaalidirektiivi REACH voimaan 2. EU:lle vahvempi rooli ympäristöpolitiikassa 3. Ilmastoneuvottelut harppauksin eteenpäin 4. Jätepuitedirektiiviä parannettava 5. Stop biodiversiteetin vähentämiselle metsissä ja merillä 6. Puhdasta ilmaa Euroopalle jo joulukuussa, jonka jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle. 2. Nairobin ilmastokokous eteni hitaasti oikeaan suuntaan Marraskuun puolessa välissä pidetty Nairobin ilmastokokous päättyi laihaan kompromissiin. Kokous vei eteenpäin rahoitusasioita ja runnoi päätökseen monta teknistä asiakohtaa. Tärkein teema eli aikataulu Kioton jatkosopimukselle jäi kuitenkin ratkaisematta. Suomi EU:n puheenjohtajana hoiti ilmastokokouksessa käytännön järjestelyt huolella, mutta mielipidejohtajan asemaa Suomi ei itselleen ottanut. Kenialainen Climate Network 7. Pohjavedet turvattava tuleville sukupolville 8. Luonnonvarojen tehokkaalle käytölle mittarit 9. Luomuviljelylle vauhtia ja GMO-saastumiselle stop 10. Ympäristö EU Venäjä -yhteistyön kärkiteemaksi Lisätietoja: www.sll.fi/eu http://ilmastopolitiikka.wordpress.com. African johtaja Grace Akumu, mitä jäitte kokoukselta kaipaamaan? Ne maat, jotka ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen, saapuvat kokouksiin mielessään ensimmäisenä taloudelliset intressit, toiseksi poliittinen hegemonia ja vasta viimeisenä huoli ympäristöstä. Teollisuusmaat pääsevät hädin tuskin Kioto-tavoitteisiinsa ja silti ne ovat nyt vaatimassa kehitysmailta päästörajoituksia. Sen takia Kioton pöytäkirjan jatkosta ei saatu kunnollista ratkaisua. Lisäksi olisin toivonut kokouksen lopullista päätöstä ainakin sopeutumisrahastosta ja päästövähennysprojektien ohjaamisesta myös Afrikkaan. Nairobin päätöksillä Afrikka pysyy edelleen sivustakatsojana koko ilmastosopimuksessa. 3. EU:n politiikka ei ratkaise kaikkea mutta paljon kuitenkin Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö järjestivät 21.11. EU:n ympäristöpolitiikkaa käsitelleen seminaarin. Bernt Nordman, Natur och Miljön toiminnanjohtaja, mitkä olivat seminaarin päätulokset eli missä ympäristöpolitiikka pitäisi tehdä? Kansallisen ympäristöpolitiikan merkitys on EU-jäsenyyden myötä vähentynyt. EU:n pitäisi edelleen vahvistaa erityisesti luonnonvarojen kulutuksen ohjausta muun muassa taloudellisilla ohjauskeinoilla. Sen sijaan perinteisen ympäristönsuojelun puolella kansallisten ratkaisujen merkitys korostuu uudelleen jatkossa. Suurin ongelma tällä hetkellä on EU-lainsäädännön puutteellinen ja jäykkä toimeenpano. Seminaarissa Stefan Scheuer EEB:stä rohkaisikin valtioita toimeenpanemaan direktiivejä nykyistä kunnianhimoisemmin. Erityisesti haluan kuitenkin muistuttaa, että demokraattisten rakenteiden roolia ympäristöpolitiikassa pitää puolustaa. Päätöksentekoa ei pidä antaa markkinavoimien tehtäväksi. HANNA VÄLITALO TUULI KASKINEN JOUNI NISSINEN Arviot Luontokirjoja pukin konttiin Mauri Leivo: Lintujärvi. 207 s., Maahenki 2006. Lintujärvi kertoo yhdestä vuodesta suomalaisella järvellä ja sen linnustosta. Tunnelmoiva, päiväkirjamainen teksti täydentää hyvin kirjan runsasta kuvitusta. Leivo on onnistunut kuvaamaan liejukanan hiippailua luhdalla, kaulushaikaroiden aamukierroksen järven yllä, ruskosuohaukkojen huikaisevaa soidinlentoa ja monia muita harvoin dokumentoituja tapahtumia. Kuvista välittyy arkinen, rauhallinen odottelu lintujärven rannalla. WWF on valinnut teoksen Vuoden Luontokirjaksi 2006. Lintujärvi oli raadin mielestä miellyttävä ja mukaansa tempaava lukukokemus, jossa Mauri Leivo onnistuu hienosti välittämään lintujärven tunnelmia. Mauri Leivo on Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Porvoossa asuva valokuvaaja, kirjailija ja toimittaja. Esa Kero, Juha Taskinen, Risto Kautiainen, Teemu Tuovinen: Lato. 150 s., Multikustannus 2006. Ladot ovat uhanalainen osa suomalaista maaseutua. Ne ovat vääjäämättä katoamassa maisemasta kuten kyläkaupat, maitolaiturit, huussit ja mummonmökit. Nostalgisen Lato-teoksen takana ovat uhanalaisia ilmiöitä jo pitkään tarkkaillut Esa Kero ja luontodokumenteistaan tunnettu Juha Taskinen. Heikki Willamo: Hirven klaani. 176 s., Otava 2006. Hirven klaani on runollinen ja tunnelmallinen valokuvateos pyhän hirven etsinnästä. Kirja puhuttelee niin luonnosta, muinaiskulttuureista kuin valokuvauksestakin kiinnostuneita. Lähtökohtana kirjassa ovat Heikki Willamon erilaiset kohtaamiset hirvien kanssa ja ystävystyminen tiettyjen yksilöiden kanssa. Arto Nironen: Rakkaus luontoon, vastaanotettuja kuvia. 151 s., Multikustannus 2006. Rakkaus luontoon on kokoelma upeita valokuvia Suomen luonnosta. Valokuvia siivittävät kirjoittajan muistot, päiväkirjamerkinnät ja eri lehdissä ilmestyneet kirjoitukset luontokokemuksista ja elämästä ylipäätänsä. Kirjoituksille on yhteistä hämmästys luonnon rikkauden ja monimuotoisuuden edessä. KOONNUT KAISA MURDOCH

16 Tulevaa Suomen luonnonsuojeluliitto ry Norpan menot Lähetä ilmoitukset: luonnonsuojelija@sll.fi ETELÄ-HÄME Salpausselän luonnonystävät ry: Syyskokous to 14.12. klo 18 alkaen ravintola Wanhassa Herrassa, Paavola-kabinetissa (Laaksokatu 17, Lahti) Hallituksen kokous samassa paikassa klo 17 alkaen. Syyskokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007, päätetään jäsenmaksun suuruudesta, valitaan vuodelle 2007 hallituksen puheenjohtaja sekä varsinaiset- ja varajäsenet samoin kuin yhdistyksen edustajat ja varaedustajat eri järjestöihin. Vuosikokoukselle tiedoksi: Hallitus on 25.10. kokouksessaan päättänyt, että yhdistys eroaa Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiristä ja hakee Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin jäsenyyttä. KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri: Piiri esittäytyy Kainuulaisella joulutorilla Kajaanissa la su 9. 10.12. Myynnissä mm. Luontokalentereita. Tervetuloa juttelemaan! KYMENLAAKSO Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Joulukahvit ke 20.12. klo 10 17. Vaahteratalon luontotoimisto tarjoaa kaikille luontotoimijoille ja yhteistyökumppaneille joulukahvit. Tervetuloa! Luontopuoti toimii Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin tiloissa. Avoinna ma la klo 10 15. Myytävänä on erilaisia ekologiseen elämäntapaan sopivia tuotteita, kuten luonnonkosmetiikkaa, pesuaineita, norppatuotteita, luontokirjoja sekä kestovaippoja ym. vauvanhoitoon. Osoite on Varuskuntakatu 8, Kouvola. POHJANMAA Vaasan ympäristöseura: Perinteiset pikkujoulut pe 15.12. klo 18 alkaen Alkulan tilalla Vanhassa Vaasas- Viikko kaamoksen ja hämärän mailla sa (osoitteessa Gripinpolku 1). Tuo itsesi lisäksi jotakin pientä syötävää. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot: vaasan. ymparistoseura@gmail.com, p. 040 534 2229 / Anna. POHJOIS-POHJAN- MAA Pohjois-Pohjanmaan luonnosuojelupiiri: Tule glögille uuteen toimistoomme ti 19.12. klo 14 18! Luonnonsuojelupiiri esittelee uutta toimistoaan ja tarjoaa samalla glögiä ja jouluista purtavaa. Tule toteamaan paikan päälle, millainen on Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus, joka nyttemmin sijaitsee Oulussa osoitteessa Kauppurienkatu 33, 4. kerros. Onko luonnonsuojelupiiri ollut kadoksissa? Yhteydet pelaavat taas. Lankapuhelinkin on käytössä ja numero tuttu eli (08) 378 443. Kännykästäkin tavoittaa, p. 044 929 0550. Postiosoi- Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kilpisjärven biologinen asema järjestävät yhteistyössä joulukuun alussa viikon pituisen luonnonharraskurssin Kilpisjärvellä, Yliperän tuntureiden alueella. SLL:n kurssitarjonnassa kaamosviikon kurssi on tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viikon aikana tehdään hiihtoretkiä Saanalle ja Jeahkatsille sekä kolmen valtakunnan rajalle. Riittävän lumipeitteen puuttuessa retkeillään maastossa kävellen. Päiväretkien jälkeen kaamosviikon osallistujat pääsevät saunan löylyihin ja reipashenkisimmät voivat pulahtaa Kilpisjärveen vilvoittelemaan. Osallistujat pääsevät viikon aikana kokemaan kuuluisan sinisen hämärän ja ne vaikuttavat värisävyt, jotka valtaavat maiseman päivänvalon kajastaessa hetken verran. Myös täyden kuun aika osuu kyseiselle viikolle. Iltaisin, opastettujen venyttelyjen jälkeen lähdetään nojatuolimatkoille Käsivarren erämaa-alueille ja Ruotsin ja Norjan komeille suurtuntureille. Kaamosviikon oppaina toimivat Aino Hämäläinen ja Eeva-Kaisa Hyry, jotka tuntevat alueen erittäin hyvin. SLL:n suositut luonnonharrastuskurssit jatkuvat jälleen vuonna 2007 entistä monipuolisempina. Kursseista lisää tietoa Luonnonsuojelijan numerossa 2/2007, joka ilmestyy 27.3.2007. Tiedustelu ja ilmoittautumiset: kurssisihteeri Heini Jalava, heini. jalava@sll.fi, p. (09) 228 08 207. HEINI JALAVA LEENA LAURIKAINEN-NUORTEVA te on PL 326 90101 Oulu ja sähköpostiosoitteet merja.ylonen@sll.fi ja pohjoispohjanmaa@sll.fi. Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys: Luontoväen pikkujoulut su 17.12. klo 14 alkaen Papinkarin laavulla Oulunsalossa. Nuotion loimussa tarjolla kuumaa juotavaa, jouluista purtavaa sekä kaamoksen tunnelmaa. Tervetuloa! (Herkkujen hankintaa ajatellen ilmoittautuminen pikkujouluun olisi suotavaa, muttei pakollista. Yhteystiedot alla.) Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta: puheenjohtaja Heini Hyvärinen (heihyv@utu.fi, p. 040 700 7152) tai sihteeri Tommi Sulkala (tommi. sulkala@oulu.fi, p. 044 262 5022) POHJOIS-SAVO Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistyksen Kuikka: Kotisivut: www.birdlife.fi/pslty/, e-mail: pslty@jmp.fi Tiirakisa - kilpailu 1.11.2006 28.2.2007 lintuhavaintojen palautusaktiivisuudesta. Lyhyesti: Kisan voittaa se joka tuona aikana ilmoittaa Tiira-havaintojärjestelmään (www.tiira.fi) eniten havaintoja. Kisassa jäseniä kannustetaan ilmoittamaan mahdollisimman paljon lintuhavaintoja koko Suomen alueelta. Järjestelmään toivotaan ilmoitettavan havaintoja myös tavallisista lajeista ja kaikkina vuodenaikoina, ei ainoastaan harvinaisuuksista ja fenologisesti ennätyksellisistä havainnoista. Etukäteen on mahdotonta ennakoida, miten lajien kannat muuttuvat. Tulevaisuudessa nykyään tavallisesta ja runsaasta lajista voi tulla harvinainen, jopa uhanalainen. Tällöin on tärkeää, että meillä on tietoa siitä miten lajilla meni ja missä sitä esiintyi ennen taantumista. Lisää tietoa kotisivuilla, yhteyshenkilönä toimii hallituksen jäsen Jarmo Yliluoma, yliluoma@dnainternet.net tai p. 040 721 2618. Talvilinnut tutuiksi su 21.1. klo 10 12 Kuopion museon kokoushuoneessa, Kauppakatu 23 ja Iisalmen luontomuseossa (os. Kirkkopuistonkatu 9). Opetellaan tunnistamaan tavallisia talvilajeja täytettyjen lintujen ja kuvien avulla. Tilaisuudet toimivat nonstoppina tule silloin kun haluat. Samalla tietoa lintuharrastuksesta ja liittymismahdollisuus yhdistykseen. Sään salliessa (pakkasraja 15) lähdetään lintukävelyille klo 12 em. paikoista. Tiedustelut Kuopiossa Asta Lähdesmäki ja Iisalmessa Jarmo Yliluoma. Pihabongaus -tapahtuma la su 27. 28.1. Tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla kotipihalla tai sen läheisyydessä joko lauantaina 27. tai sunnuntaina 28. tammikuuta. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistumismaksua ei ole eikä ilmoittautumista tarvita. Retki Kuopion Kolmisopen metsään su 25.2. Lähtö kimppakyydein linja-autoaseman p-paikalta klo 10. Tiedustelut: Asta Lähdesmäki, p. 050 562 3935. Havainnot pyydetään ilmoittamaan ensisijaisesti valtakunnalliseen havaintojärjestelmä Tiiraan www.tiira.fi. Ilmoitathan viimeisetkin vuoden 2006 havainnot tammikuun 2007 loppuun mennessä. Lämmin kiitos jäsenille kuluneesta vuodesta! Iloista Joulun aikaa ja aktiivista vuotta 2007! SATAKUNTA Satakunnan luonnonsuojelupiiri: Glögikokous to 14.12. klo 18 Norppaluodolla, Otavankatu 11 Pori. Tervetuloa uusi ja vanha hallitus! Ulvilan ympäristöseura: Hallituksen joulukokous ke 13.12. Niemisen pakarilla Kullaalla klo 18. Tarjolla riisipuuroa ja rusinasoppaa! UUSIMAA Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri: Koulutusta järjestöväelle ti 16.1. klo 16 19 aiheena jätteiden synnyn ehkäiseminen ja siihen vaikuttaminen. Luonnonsuojeluliiton toimistolla Kotkankatu 9 (3. krs) Helsingissä. Esitelmät: - Michael Lettenmeier esittelee Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja Alsut (alueelliset jätesuunnitelmat) mitä ne ovat ja miten järjestöt voivat vaikuttaa alsuihin jätteiden synnyn ehkäisyn edistämiseksi ja polton vastustamiseksi. - Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Uusi Elämä -hankkeesta kertoo, miten SOVA-lain (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) perusteella voi vaikuttaa kuntien jätestrategioihin. - Silja Huuhtanen YTV:sta kertoo jätteiden synnyn ehkäisyn mahdollisuuksista ja positiivisista kokemuksista eri aloilla ja kotitalouksissa - Erja Heino SLL:sta puhuu jätteenpolton hankkeista sekä syistä ja keinoista vastustaa polttolaitoksia sekä siitä, mitä polton tilalle Esitelmien jälkeen aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Seminaari on maksuton. Pientä purtavaa tarjolla. Tervetuloa! Tiedustelut: Erja Heino, erja. heino@sll.fi tai p. 0400 837 377. Ilmoittautumiset tarjoilun takia: Ursula Immonen, ursula.immonen@sll. fi tai p. 044 258 0598. Espoon ympäristöyhdistys: Hallituksen kokous ke 13.12. klo 18 Villa Apteekissa (os. Pappilantie 5, Espoon keskuksessa). Kokous on kaikille avoin tilaisuus, jossa käsitellään Espoon ajankohtaisia ympäristö- ja kaavoitusasioita. Vuoden 2007 alkupuolella esillä ovat mm. Näkinmetsän alueen kaavoitus Kauklahdessa, Kalajärven alueen kaavoitushankkeet, Matalajärven suojelu ja kunnostus, Espoon eteläosien yleiskaava, jätteenpolttolaitoksen ympäristövaikutusten arviointi sekä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2007 ( PLJ 2007 ). Tarjolla glögiä, kahvia ja pientä naposteltavaa. Tervetuloa! Terv. Espoon ympäristöyhdistys ry, Jorma Lamminpää, yhd.siht., espyy.ry@kolumbus.fi Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Pesätulien valmistelutalkoot la 9.12. klo 10 Kotojärven laavulla. Tarjolle polkujen tallontaa ja merkintää sekä pesätulikokkojen rakentamista. Lisätietoja p. 040 504 5446. Talkootarjoilujen vuoksi etukäteissoitto olisi hyvä.

Tulevaa 17 Pesätulille Kotojärven laavulle kokoonnutaan la 16.12. klo 15.30. Kun aurinko on pesässään, elävät tulet valaisevat hämärtyvän joulukuisen illan. Tarjoillaan kuumaa glögiä ja siirappipikkuleipiä. Ota oma muki mukaan. Lisätietoja p. 040 504 5446. VARSINAIS-SUOMI Turun luonnonsuojeluyhdistys: Pikkujouluhenkinen jäsenilta ti 12.12. klo 18 Luonnonsuojelukeskuksessa (Martink. 5). Tarjolla glögiä, pipareita, ym. sesonkisyötävää mahdollisimman lähelle luontoystävällisyyttä pyrkien. Ohjelmaa luontokuvien, seurapelien tms. muodossa. Tarjolla hyvää seuraa ja vapaamuotoista oleskelua lämminhenkisessä ilmapiirissä. Mahdollisuus myös yhdistystoiminnan suunnitteluun ja uusien juonien punomiseen ensi vuodelle. Eritoten kaavatyöryhmä pitäisi herättää henkiin, sillä yhdistykseltä pyydetään usein lausuntoja Turun uusista asemakaavoista ja niiden muutoksista. Ilmoittautuminen Lassi Suomiselle (lasasu@tkukoulu.fi). Turun luonnonsuojeluyhdistyksen ajankohtaiset tapahtumat internetissä osoitteessa www.sll.fi/turku LUONTO-LIITTO Luontokerho-ohjaajakurssi la su 13. 14.1. Vantaalla. Kurssi tarjoaa tietoa ja käytännön vinkkejä luontokerhon perustamisesta, ohjelman suunnittelusta sekä ohjaajana toimimisesta. Kurssi antaa vinkkejä lasten luonnonharrastukseen, ja on ensisijaisesti tarkoitettu luontokerhon perustaville. Kurssin ohjelmassa: ympäristökasvatuksen perusteet, luontokerhon ohjelman suunnittelu, kerhotoiminnan haasteet ja ongelmatilanteet, luontoleikkejä ja aistiharjoituksia. Kurssihinta: 40 e / 30 e (opisk., työtön, kotiäiti/isä), hinnoista 10 euron alennus Luonto-Liiton jäsenille. Hintaan sisältyy ohjelma, kurssimateriaali (mm. ohjaajakansio) ja ruuat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset (viim. pe 5.1.): Minna Ertimo, p. (09) 68 444 245, minna.ertimo@luontoliitto.fi Mielikuvitus ja ympäristökasvatus -luovien metodien workshop pe la 2. 3.2. Suomenlinnassa, Helsingissä. Ympäristökasvatusta luovan ilmaisun avulla. Haluatko päästä ainutlaatuiseen tapahtumaan, jossa työstetään ihan oikeaa Sieppo-lehteä? Workshopin aikana keksitään lehden teema ja suunnitellaan sisältöä, kirjoitetaan ja kuvitetaan, ladataan itseemme luovuutta, kuullaan tähtivierailijan luento ja tutustutaan uusiin ja vanhoihin Siepon avustajiin! Tule mukaan, jos sinua kiehtoo Siepon maailma! Tapahtuman hinta ja tarkempi ohjelma selviää joulukuussa 2006. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Minna Ertimo, minna.ertimo@luontoliitto.fi, p. (09) 68 444 245. Luonto-Liiton järjestöpäivät 19. 21.1. kaikille Luonto-Liiton aktiiveille pääkaupunkiseudulla. Lisätietoja Luonto-Liiton sähköpostilistoilla. Tilaisuus on maksuton. Lähde puhumaan kouluihin! Oletko kiinnostunut eläinten oikeuksista ja ympäristönsuojelusta? Haluatko kertoa niistä muillekin? Animalia ja Luonto-Liitto järjestävät eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu -hankkeen kiertueen yläasteille ja lukioihin keväällä 2007. Kouluvierailijoille koulutusta la su 13. 14.1. Helsingissä ja la su 20.21.1. Oulussa (vain toiseen osallistutaan). Koulutus antaa valmiuksia käydä kertomassa eläinten oikeuksista ja ympäristönsuojelusta mm. yläasteilla ja lukioissa. Kouluvierailijoille maksetaan pieni palkkio. Koulutus on ilmainen ja osallistujien matkat maksetaan niille, jotka sitoutuvat kiertämään kouluissa ainakin silloin tällöin. Ilmoittautumiset ma 8.1. mennessä Eveliinalle: nuoriso@animalia.fi, p. 044-302 8173 www.elaimetjaymparisto.fi Ryhdy nuorten eläinoikeus- ja ympäristöryhmien ohjaajaksi! Animalian ja Luonto-Liiton nuorisohankkeen kautta voit alkaa ohjata nuorten eläinoikeusja ympäristönsuojeluryhmiä. Nuortenryhmien ohjaamisesta maksetaan pieni palkkio. Ohjaajille järjestetään koulutustilaisuus, jossa saa valmiudet sekä ohjata että opettaa nuoria ja lisäksi saa itsekin ajankohtaista tietoa eläinoikeus- ja ympäristönsuojeluasioista. Koulutus pidetään Helsingissä la 27.1. klo 10 17. Kurssi on maksuton ja matkat maksetaan niille, jotka sitoutuvat pitämään kerhoja tai vetämään projekteja. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä millä paikkakunnalla voisit alkaa vetää toimintaryhmiä, sillä ryhmät alkavat pyöriä heti helmikuussa. Ilmoittautumiset ma 8.1. mennessä Eveliinalle: nuoriso@animalia.fi, p. 044 302 8173, www.elaimetjaymparisto.fi Eläinten oikeudet ja ympäristö -seminaari la 13.1. Helsingissä nuorten luontotalolla ja la 20.1. Oulussa nuorisokeskus Waldassa. Vapaa pääsy. Kaikenikäiset tervetuloa! Tarkista ajankohtainen aikataulu ja puhujat järjestäjien nettisivuilta: www.animalia.fi ja www.luontoliitto.fi Uudenmaan piiri: Lupin nuorten illat joka toinen torstai Nuorten luontotalolla osoitteessa Mechelininkatu 36. Torstai-illoissa käsitellään ympäristöasioita kiinnostavalla tavalla, kuullaan asiantuntijoita, hengaillaan ja keskustellaan ajankohtaisista ympäristöaiheista. Tarjolla myös pientä syötävää. Mukaan voi tulla koska tahansa! Kevään alustava torstai-iltojen aikataulu: 11.1. Vuoden 2007 toiminnan suunnittelu ja peli-ilta. Suunnitellaan toimintaa ja pelaillaan lautapelejä ynnä muuta hauskaa. 25.1. Jälkientunnistusilta. Eläinten jälkien pikakurssi 1.2. Talvilintu-ilta. yleisimmät pihan linnut ja niiden ruokinta 15.2. Vaali- ja vaikuttamisilta. Eduskuntavallit lähestyvät. Mitä haluaisit tietää ehdokkaista? 1.3. Ekologinen jalanjälki-ilta. Mikä on ekologinen jalanjälki? Miten sen koko määräytyy ja voiko siihen vaikuttaa omilla valinnoillaan? Tule katsomaan, millaisen jäljen sinä jätät. 15.3. Kevätseurantailta. 29.3. Sarjakuvapiirtämisen ilta. Lup, VaLu ja Eny järjestävät ensi keväänä yhteistyössä nuorille suunnatun ympäristövaikuttamisen kurssiviikonlopun. Kurssilla käsitellään ympäristöongelmia eri näkökulmista, kuunnellaan asiantuntijoita, keskustellaan ja etsitään vaikuttamiskanavia ympäristön puolesta taistelemiseen. Tarkemmat tiedot kevään Nuorten Luonnossa. Ennakkoon kurssista voi tiedustella Lupin toimistolta, lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313. VUOTOKSEN VOIMA OY KOKOUSKUTSU 17.11.2006 YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS Torstaina 14.12.2006 klo 19 osoitteessa Vapaudenkatu 8, 98100 Kemijärvi Käsiteltävät asiat 1. Päätetään yhtiön osakepääoman alentamisesta. Alentaminen käytetään aikaisempien tilikausien tappioiden kattamiseen. 2. Päätetään osakepääoman alentamisen johdosta yhtiöjärjestykseen tarvittavista muutoksista. 3. Päätetään osakeannin jatkamisesta. 4. Muut esille tulevat asiat. Tarkempi esityslista kotisivuilla os: http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos Kokoukseen ilmoittautuminen 12.12.2006 mennessä Helena Tiihoselle: p. 0400 345 104 tai helena.tiihonen@sll.fimnet.fi Hallitus Vantaan Luonnonystävät: Talviretki su 14.1. pääkaupunkiseudun lähistölle. Retkikohde selviää myöhemmin. Luontoillan järkkäystalkoot ke 31.1. Lasten ja nuorten luontoilta su 4.2. Heurekassa. Tervetuloa kysymään luonnosta ja lapsille on myös omaa ohjelmaa. Kiinnostuneita tarvitaan mukaa njo ideoimaan ja järjestämään tapahtumaa. Ilmoita itsesi mukaan VaLun toimistolle. Helmi-maaliskuussa on myös tulossa retkiluisteluretki sekä tähti- ja pöllöretki. Lasten talvileiri ks. Lupin tapahtumat. VaLun vuosikokous ke 14.2. Vantaan Luonnonystävien sääntömääräinen vuosikokous pidetään Tonttulan nuorisotalolla klo 18. Kokouksessa hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toimintasuunnitelma ja budjetti. Lisäksi valitaan järjestön hallitus vuodelle 2007. Tervetuloa kokoukseen uudet ja vanhat valulaiset! VaLun keskiviikkoilloissa (Tonttula, Ratatie 2) on tarjolla pientä iltapalaa, vaihtelevaa ohjelmaa ja mahdollisuus tutustua VaLun toimintaan sekä viettää aikaa... Tähti-ilta ke 28.2. (tai muu teemailta) VaLuRAUTAA 13.4., luonnonsuojelun tukikeikka Tikkurilan Vernissassa UHANALAISET KASVIT -NÄYTTELY Kasvitieteellinen puutarha järjestää näyttelyn yhteistyössä SLL:n, Suomen saintpauliayhdistyksen ja SYKE: n kanssa. Näyttelyssä esitellään uhanalaisuuden tilannetta ja syitä maailmalla. Näyttely on avoinna Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuonetiloissa 13.12.2006 7.1.2007, ti su klo 10 15, 24. 25.12. suljettu. JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY -KOULUTUS Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri järjestää koulutusta järjestöväelle tiistaina 16.1 keskustoimistolla (Kotkankatu 9, 3. krs.). Aiheena jätteen synnyn ehkäiseminen ja siihen vaikuttaminen. Esitelmöijinä mm. ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier, Eija Koski Kierrätyskeskuksesta, Silja Huuhtanen YTV:stä ja Erja Heino SLL:stä. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi: Ursula Immonen, ursula.immonen@sll.fi, p. 044 258 0598. Tulossa joulu-tammikuussa 2006 2007 YMPÄRISTÖHALLINNOSSA JA MINISTERIÖSSÄ Selvitysmies pohtii Helsingin hakemusta Länsi-Sipoon kaappaamisesta. Ympäristönsuojelulain valmistelu jatkuu. Valtakunnallinen jätesuunnitelma (VALTSU II) luovutetaan ministerille 12.12. Alueellisten jätesuunnitelmien valmistelu jatkuu, internetissä voi vaikuttaa Alsujen tekemiseen ja sisältöön. ks. www.ymparisto.fi Ympäristöministeriö tuo hallitukselle esityksen jätteenpolttoasetuksen muuttamisesta. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista käynnissä, lausu mielipiteesi 22.12. mennessä alueelliselle ympäristökeskukselle ja vaikuta vesipuitedirektiivin toimeenpanoon. Biodiversiteettiohjelma lausunnolla. EDUSKUNNASSA SLL kuultavana jätepuitedirektiivistä eduskunnan ympäristövaliokunnassa 7.12. Jätelain osittaisuudistus eduskuntakäsittelyssä Rakennerahastoja ja muita EU-rahastoja 2007 13 koskevia säädöksiä valmistellaan. Maankäyttö- ja rakennuslain heikennykset käsittelyssä. Budjetti 2007: rahaa ympäristötutkimuksesta maanteihin. Suojelijan kalenteri Kestävän metsätalouden rahoituslaki ja metsäkeskuslaki käsittelyssä. Ryhmäkannelaki käsittelyssä. Hallituksen esitys laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Hallituksen esitys Kioton mekanismien käytöstä ja päästökauppalain muuttamisesta. EU-PUHEENJOHTAJAKAUDELLA Ympäristöministerineuvosto Brysselissä 18.12. 31.12. Suomen viimeinen päivä EU:n puheenjohtajamaana. 1.1.2006 puheenjohtajuus siirtyy Saksalle. TAPAHTUMIA, TOIMINTAA SLL:n energia- ja ilmastovaliokunnan kokoontuminen keskustoimistolla (Kotkankatu 9) 15.12. klo 10 13. Tulossa 22.3. Eläinten kulkureitit 4 -seminaari SYKE:ssä, järjestäjinä SLL ja Uudenmaan piiri. Lisätietoja www.sll.fi Suomen teollisen ekologian seuran seminaari 30. 31.1. Jokioisilla ja Forssassa. Lisätietoja www.teollinenekologia.fi Koulutusta järjestöväelle 16.1. klo 16 19 aiheena jätteiden synnyn ehkäiseminen ja siihen vaikuttaminen. Luonnonsuojeluliiton toimistolla Helsingissä (Kotkankatu 9, 3. krs.).

18 Askeleita Kansallismaisemamme kuvaaja Elokuvaohjaaja Markku Pölönen haluaisi olla turjottaa talvella kaikessa rauhassa. Olet kuvannut elokuvissa suomalaista kansallismaisemaa. Mikä on sinulle rakkain maisema? Pielinen. Sen rannalla olen lapsuuteni viettänyt. Meidän nykyiseltäkin pihalta näkyy samaa vaarakarjalaista maisemaa. Millainen on luontosuhteesi? Minä olen intohimoinen sekä wannabe- että hasbeen-luontoihminen. Olin jo lapsuudessani ja nuoruudessani puiden halaaja, joka silmät puoliummessa haahuili päivätolkulla pitkin metsiä. Voi hyvin sanoa, että metsä kirkkoni olla saa, koska siellä syntyy hyvin henkistynyt olotila. Olet kuvannut Kuningasjätkän suojellulla Pamilonkoskella, mitä mieltä olet paikallisesta metsänhakkuukiistasta? Olisihan se tylyä, että ne hienon kosken yläjuoksun metsät hakattaisiin. I.K. Inha jo aikanaan kulki niitä polkuja ja lausui: Kaupungissa on ihmisellä alituinen sota, mutta täällä erämaassa hajalle joutuneet hengen voimat kokoontuvat yhteen ja saavat levon. Edessäni hämärällä polulla lepattaa mielikuvitus hauraana kuin kaunis perhonen. Tämä mielikuvitusperhosten hämärä polku oli nyt tarkoitus päräyttää motolla kaljuksi, että saadaan lisää fyrkkaa jonnekin Etelä-Suomen kulutusmarkkinoille. Onko elokuvissasi jouduttu vaikuttamaan ympäröivään luontoon? Miten ympäristönäkökohdat on otettu huomioon kuvauksissa? On esimerkiksi kaivettu ilmakaapeleita maakaapeleiksi, piilotettu niitä maisemaa pilaamasta. Nuoren vesakon ja lepikon suojeleminen on onnistunut Suomessa loistavasti. Koska kaikki näkymät vesakoituvat umpeen, niin digitaalitekniikan avulla olemme tehneet sellaisia hakkuita että saadaan entinen kulttuurimaisema joistain kohtaa näkyviin. Virtuaalista metsänhoitotyötä olen siis tehnyt. Mikä viehättää hevosmetsuriajoissa? Kaipaatko takaisin aikaan ennen urbanisoitumista? Se on kaipuuta yksinkertaiseen elämään. Muistot omasta yksinkertaisen elämänpiirin taiasta liittyvät 60- lukuun, kun oltiin täysin omavaraisessa taloudessa eikä ollut sähköä. Nostalgia on sairautta. Sehän tarkoittaa olla ikävästä sairaana. Mutta menneissä muistoissa on ihanaa pulahtaa kuin kävisi lähteessä ja nousisi sieltä virkistäytyneenä pois. Lempiäänesi luonnossa? Mäntykangas, jossa kasvaa suoria mäntyjä ja kanervikkoa. Järveltä päin tuulee tasaisesti. Sellaisen metsän rauhallinen huokaaminen. Taisi olla Aleksis Kivi, joka sanoi metsän urut soivat. Männythän ovat kuin urkupillistön putket ja tuuli soittaa niitä. Se on uskomattoman terapeuttista, se puhdistaa ihmisen sielun niin kuin Ajax lattiapinnat. Voisitko tehdä elokuvan, joka on tehty kokonaan sisätiloissa? Jos sen sisätilan saa rakentaa, niin siinä tapauksessa. Meillä on suunnitelma tehdä sellainen maaginen sisätila, joka elää vuotta 1963, 7. päivää kesäkuuta. Sisätilassa kaikki on kuten tuona päivänä oli. Lämpötila, ikkunasta tuleva valo, työn äänet, tuoksut, päivän lehti, radio-ohjelma, joka silloin kuului. Omistat SF Suomen Filmiteollisuus Oy:n ja jatkat näin suomifilmiperinteitä. Miten jatkat legendaarisen T.J. Särkän perinteitä? Meillä on hassunhauska slogan perinteellä ja sydämellä. Legendaarinen tuotemerkki T.J. Särkkä on hyvä kirittäjä. Ei voi ihan mitä hyvänsä salkkareita tai muuta niljakasta töhkää ruveta tekemään. Haluamme tuoda happea, ilmaa tuotantoon. Ruuhka-Suomessa kuvataan niin paljon sellaista nahistelua aamukahvipöydän ääressä pahvilavasteissa. Me kuvaamme Suomen parhaissa ulkolavasteissa, Kolin upeissa maisemissa. Suomalainen maisema tulee olemaan esimerkiksi Karjalan kunnailla tv-sarjassa valtavan voimakkaasti läsnä. Kuoren alta Kukkuuko käki vielä Karjalan kunnailla? Käet ovat tulleet hullummiksi, ne ovat saaneet varmaan jotain ympäristömyrkkyä. Kukkuvat hirveän pitkään, ja jotkut hullut vanhat pojat pitkälle syyskesään asti. Vieläkin keväällä sanotaan aina, että tulkaapas nyt lapset kuuntelemaan kun käki kukkuu, lasketaanpa montako vuotta. Tulee sellainen lämmin ailahdus. Se on hieno lintu, vaikka se onkin paskiainen avioliittosuhteessa. Mikä on viestisi itsenäiselle Suomelle 2006? Yhteisöllisyys ja tolkku. Oikean yhteisöllisyyden katoaminen on surullinen asia ja tolkkua on sanottu myös viisaudeksi joskus. Että ei lähde mukaan kaiken maailman hölmöyksiin ja uskoo myös omiin omituisiin ominaisuuksinsa. Mikä eläin olisit? Minä olisin karhu. Miljoonalla suomalaisella on mielenterveysongelmia, se johtuu siitä että suomalaisten luontainen tapa elää on murrettu. Ei anneta enää elää normaalia talviturjotusta. Turjotuksella ei ole mitään tekemistä murjotuksen kanssa. Turjotus on sama kuin talviuni: käyttäydytään vaisummin, nukutaan paljon ja ei hymyillä niin paljon kuin kesällä. Eikä ainakaan ryntäillä suuna päänä kirkkaasti valaistuissa paikoissa konemaisesti hymyillen. Eihän meitä sellaiseen elämään ole tehty. LIISA HULKKO Norppaluodolta Kansalaiset ääneen Koko maan kattava vesienhoidon vuorovaikutteinen suunnittelu käynnistyi alueellisissa ympäristökeskuksissa toista vuotta sitten, kun lakisääteiset vesienhoidon yhteistyöryhmät perustettiin. Suunnitelmakausi on ensimmäinen ja päättyy vuoden 2009 lopulla, jolloin hoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat hyväksytään. Tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen tila. Vesienhoitolaissa ja sen perustana olevassa EU:n vesipuitedirektiivissä korostetaan kansalaisten osallistumista ja riittävää tiedon saantia. Tärkeänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten kesken. Sidosryhmät osallistuvat suunnitteluun 14 alueellisessa yhteistyöryhmässä, jotka edustavat keskeisiä viranomaisia ja intressitahoja. Osallisten määrittelyssä on painanut perinne. Koko maassa ryhmissä on jäseniä yhteensä vajaat 400, joista kansalaisjärjestöjen edustajia alle 30, vain seitsemisen prosenttia. Näistä yli puolet on luonnonsuojelujärjestöjen ja neljännes vapaa-ajankalastajien edustajia. Naisia yhteistyöryhmien jäsenistä on vain neljännes. Kansalaisnäkökulma jää turhan vajaaksi. Moniääniseen kansalaisvaikuttamiseen on kuitenkin periaatteessa hyvä mahdollisuus. Suunnitelmakauden aikana järjestetään kolme kansalaisten kuulemista, jolloin mielipiteiden antamiselle on aikaa peräti puoli vuotta. Ensimmäinen kuuleminen alkoi juhannuksen alla. Kuulemisessa kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Sen takaa laki. Mahdollisuus ei kuitenkaan riitä, ellei siitä tiedä. Kuinka moni on vesienhoidon suunnittelusta kuullutkaan? Ja jos onkin, avautuiko ilmoitus vesienhoitosuunnitelman työohjelman ja aikataulun nähtävillä olosta vaikuttamisväyläksi vesien tilaan? Mielipiteensä voi esittää myös vesiensuojelun tärkeistä kysymyksistä. Vesien tila koskettaa meitä kaikkia. Se myös kiinnostaa kansalaisia laajalti. Kodin hanasta valuvan pohjaveden, lähijärven, kalavesien ja uimapaikan tila on harvalle yhdentekevä. Leväpuuro liikuttaa. Väylät kansalaisten äänelle eivät avaudu itsestään. Monipuoliseen tiedottamiseen ja kansalaisten kohtaamiseen tarvitaan resursseja. Niitä ei ole riittävästi sen kummemmin ympäristökeskuksilla kuin yhteistyöhön osallistuvilla kansalaisjärjestöilläkään. Tiedotusvälineissäkin koko maan kattava suunnittelu on jäänyt miltei huomiotta. Vaikeasti hahmotettava suunnittelujär- jestelmä kiperine kysymyksineen kaipaisi kuitenkin tulkkeja ja kansalaiskeskustelun herättäjiä. Kansalaisia kuullaan vielä ensi ja seuraavanakin vuonna. 2007 nähtävillä on yhteenveto tärkeistä vesistöalueen hoitoa koskevista kysymyksistä ja 2008 nitelmaehdotus. hoitosuun- Kaksi vuotta kansalaiskeskusteluun ei ole pitkä aika. Vielä ehdit avata äänesi tässäkin jaksossa kuuleminen päättyy 22.12. Aineistot ja ohjeet löytyvät ympäristökeskuksista, kunnanvirastoista, kuntien pääkirjastoista ja internetistä. TUIRE LAURINOLLI Luonnonsuojeluliiton hallituksen varapuheenjohtaja www.ymparisto.fi > alueelliset ympäristökeskukset > ympäristönsuojelu > vesiensuojelu > vesienhoidon yhteistyö).

19 Vastaa lukijakyselyyn ja voita! Haluamme tarjota lukijoillemme ja jäsenillemme lehden, joka tuntuu läheiseltä ja mielenkiintoiselta. Jotta tunnemme lukijoidemme tarpeet, toivomme sinun vastaavan kysymyksiimme. Voit vastata kyselyyn myös Luonnonsuojeluliiton internet-sivuilla www.sll.fi/lukijakysely. Jos vastaat 31.12. mennessä, osallistut arvontaan, jossa viisi vastaajaa voittaa norppa-aiheisen palkinnon! TAITTELUOHJEET Leikkaa koko sivu irti ja taita se neljään osaan. Sulje kirje kuori nitomalla tai teippaamalla, ja lähetä se 31.12. mennessä. Luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 1. Sukupuoleni on a. nainen b. mies 2. Ikäni on a. alle 24 b. 24 34 c. 35 45 d. 46 60 e. 61-3. Asun / asumismuotoni on a. yksin b. parisuhteessa, ei lapsia c. lapsiperhe d. vanhempien luona 4. Vuosituloni ovat a. alle 10 000 b. 10 000 30 000 c. 30 001 45 000 d. 45 001 60 000 e. yli 60 000 5. Koulutukseni on a. kansa-, keski- tai peruskoulu b. ammattikoulu tai vastaava c. ylioppilas d. ammattikorkeakoulu e. yliopisto f. jotain muuta 6. Työtilanteeni on a. vakituinen työ b. pätkätyö c. olen työttömänä / työvoimakoulutuksessa d. opiskelija / koululainen e. olen eläkkeellä f. yrittäjä 7. Asuinkuntani on a. pääkaupunkiseudulla b. muu yli 50 000 asukkaan kaupunki c. alle 50 000 asukkaan kaupunki d. muu kunta 8. Asuinalueeni on a. Uusimaa b. muu Etelä-Suomi c. Länsi-Suomi d. Itä-Suomi e. Pohjois-Suomi 9. Olen a. varsinainen jäsen b. perhejäsen c. lahjoittajajäsen d. en ole jäsen, vastaan kyselyyn irtolehtien luvun perusteella. 10. Aktiivisuuteni SLL:ssä a.olen jäsen, mutta en osallistu toimintaan. b. käyn joskus paikallisyhdistyksen tapahtumissa c. toimin aktiivisesti yhdistyksessä / piirissä / liitossa 11. Kun teen arkiostoksia (voit valita useampia) a. suosin halpaa hintaa b. yritän valita laatua c. suosin kotimaisia tuotteita d. yritän valita terveellisiä vaihtoehtoja e. vältän ylikansallisten yhtiöiden tuotteita f. ostan mitä mieleen tulee g. haluaisin ostaa enemmän lähiruokaa h. suosin reilun kaupan tuotteita i. vältän lihatuotteita j. vältän runsaasti pakattuja tuotteita k. suosin luomutuotteita 12. Muissa kulutuspäätöksissäni (voit valita useampia) a. vältän lyhytkestoisia ja kertakäyttöisiä tuotteita b. suosin palveluita c. suosin halpaa hintaa d. suosin ekomerkittyjä tuotteita e. vältän sähkö- ja materiaalisyöppöjä kodinkoneita f. suosin muodikkaita tuotteita g. hankin käytettyjä tuotteita ja koneita h. kotini toimii Norppa-sähköllä tai muulla ekosähköllä i. suosin lahjaostoksissani luontokauppojen tuotteita j. pyrin korjauttamaan kodinkoneeni 13. Olen viimeisen pari kuukauden aikana (voit valita useampia) a. käynyt elokuvissa b. käynyt teatterissa c. lukenut kaunokirjallisuutta d. lukenut tiede- tai kulttuuriteoksia e. käynyt taidenäyttelyssä f. harrastanut ohjattua liikuntaa g. käynyt urheilutapahtumassa h. käyttänyt kahvilapalveluita i. ostanut luontaistuotteita j. syönyt ulkona k. matkustanut julkisissa liikennevälineissä 14. Olen viimeisen vuoden aikana (voit valita useampia) a. etsinyt tietoa koulutusohjelmasta tai kursseista b. ostanut jotain netin kautta c. tehnyt matkan ulkomaille d. yöpynyt kotimaassa hotellissa / hostellissa e. käynyt kansallispuistossa f. käynyt kesäfestareilla g. käynyt kesän muissa kulttuuritapahtumissa h. käynyt kirjamessuilla tai -tapahtumissa i. tehnyt vapaaehtoistyötä järjestössä j. osallistunut mielenosoitukseen k. osallistunut hyväntekeväisyyskeräykseen 15. Harrastan (voit valita useampia) a. sauvakävelyä b. koiran ulkoilutusta c. lintuja d. sienestystä ja/tai marjastusta e. kalastusta f. metsästystä g. retkeilyä, vaeltamista h. hiihtämistä i. melontaa j. mökkeilyä k. luontovalokuvausta l. veneilyä, purjehtimista m. luontomatkailua n. puutarhanhoitoa o. muuta luontoharrastusta, mitä? p. minulla ei ole luontoharrastuksia 16. Käytän aikaa Luonnonsuojelijan lukemiseen a. silmäilen vain nopeasti b. alle 15 minuuttia c. 15-30 minuuttia d. 31-60 minuuttia e. yli tunnin 17. Suhdettani Luonnonsuojelijaan kuvaa (voit valita useampia) a. Luonnonsuojelija on raskas lukupaketti. b. Luonnonsuojelija herättää tunteita. c. Luonnonsuojelija on meidän kaikkien jäsenten lehti. d. Luonnonsuojelija on raikas ja kiinnostava. e. Luonnonsuojelija on liian yksipuolinen. f. Luonnonsuojelija on uudistunut positiivisesti. g. Luonnonsuojelijaa lukemalla pysyn hyvin selvillä ajankohtaisista ympäristöasioista. h. Säästän Luonnonsuojelijat myöhempää käyttöä varten. i. Luonnonsuojelijassa ei ole juurikaan luettavaa minulle. 18. Haluaisin Luonnonsuojelijaa kehitettävän seuraavasti (voit valita useampia) a. Pidän nykyisestä suunnasta. b. Haluaisin enemmän luonnonsuojeluun liittyviä juttuja. c. Haluaisin enemmän ympäristönsuojeluun ja politiikkaan liittyviä juttuja. d. Luonnonsuojelija voisi olla räväkämpi. e. Luonnonsuojelija tarvitsisi nuo- rekkaampia juttuja. f. Paikallistoiminta ja liiton konkreettinen toiminta saisi näkyä paremmin. g. Haluaisin kuulla lehdestä enemmän, miten juuri minä voin toimia. h. Haluaisin tilata lehden sähköisenä. 19. Luin / aion lukea seuraavat jutut tästä lehdestä (voit valita useampia) a. Vesirakentamisen aika on ohi -uutinen s. 3. b. Bioenergiabuumi jyllää -uutinen s. 4-5. c. Eija-Riitta Korholan Vastarannalta-kolumni s. 6 d. Lukijoilta kirjoitukset s. 7 e. Liitto toimii jutut s. 8-9 f. Kaija Keskinen tuntee Suomen luontokuvat s. 12 13 g. Markku Pölösen haastattelun Kuoren alta -palstalla s. 18 h. Joulu on huippu! -jutun Viherpiipertäjä-palstalla s. 22 i. Katugallupin Tahkon korotuksesta s. 23 j. Jäisen maailman lumoissa -jutun s. 24 19. Paras ja mieleenpainuvin juttu vuonna 2006? (voit virkistää muistiasi internetsivuilla: www. sll.fi/jasensivut/luonnonsuojelija) 20. Paras ja mieleenpainuvin kansi vuonna 2006? (voit virkistää muistiasi internetsivuila: www.sll.fi/jasensivut/luonnonsuojelija) Kiitos vastauksistasi! Luonnonsuojelijan toimitus

20 LUKIJAKYSELY Leikkaa koko sivu irti ja taita se neljään osaan. Sulje kirje kuori nitomalla tai teippaamalla, ja lähetä se 31.12. mennessä. Samalla osastut norppapalkintojen arvontaan. Luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Kiitos! Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5009174 00003 HELSINKI Fossiilisten polttoaineiden käytön yleistymisen myötä vapautui ennen näkemätön määrä energiaa teollisuuden tarpeisiin.

Askeleita 21 Uusia työntekijöitä Kaarina lataa voimansa ekoenergian edistämiseen Kaarina Toivonen, 25, aloitti ekoenergiavastaavan työn joulukuun alussa. Kaarina valmistuu piakkoin maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan ympäristöekonomia. Kaarina teki pro gradu tutkielmansa Helsingin yliopiston ja TKK:n yhteisessä päästökauppahankkeessa. Hankkeeseen osallistuminen oli hänestä antoisaa ja hauskaakin. Viimeisin työkokemus on tullut ympäristöministeriöstä. Olen onnekas sillä pääsin juuri sellaiseen työhön, johon halusinkin: järjestösektorille energia- ja ilmastokysymysten pariin, Kaarina iloitsee. Ympäristökysymyksistä energiakysymykset ovat minusta yksi kiinnostavimmista kysymyksiä. Energiantuotannon ja -kulutuksen muuttaminen on tärkeä avain kestävämpään yhteiskuntaan. Onneksi hyviä ratkaisuja on jo olemassa, kunhan vain saataisiin ihmiset innostumaan ja motivoitumaan. Ekoenergiavastaava työskentelee Norppa suosittelee ekoenergiaa merkin parissa. Kaarina haluaa vaikuttaa siihen, että suomalaiset pysähtyisivät pohtimaan sähköntuotannon ympäristövaikutuksia ja valitsisivat koteihinsa ja toimistoihinsa ekosähköä. Norppamerkkiin liittyy myös hallinnointitehtäviä ja kansainvälistä yhteistyötä Bra Miljövalja Eugene -ympäristömerkkien kanssa. Tämän lisäksi ekoenergiavastaava osallistuu muuhun SLL:n energia- ja ilmastotyöhön. Espoosta junaradan varresta kotoisin oleva Kaarina kuvailee itseään myönteiseksi, avoimeksi ja vastuuntuntoiseksi. Vapaa-aikani kuluu poikaystävän, ystävien ja perheen kanssa. Tykkään lenkkeillä, tanssia, tehdä kaikenlaisia käsitöitä, käydä taidenäyttelyissä, keikoilla, elokuvissa ja seminaareissa sekä seurata maailman menoa, Kaarina luettelee kiinnostuksen kohteitaan. Kaarinan tavoittaa numerosta (09) 228 081 ja osoitteesta kaarina.toivonen@sll.fi. LIISA HULKKO Luonnon hoiva synnytti Maamme taulun Hugo Simbergin rakastettu taulu Haavoittunut enkeli voitti Ateneumin järjestämän Maamme taulu -äänestyksen. Ajatuksen maalauksensa maisemaan taiteilija sai pitkillä kävelyretkillä, joita hän teki Töölönlahden rannalla ollessaan toipumassa viereisen Diakonissalaitoksen sairaalassa. Näin luonto hoiti taiteilijaa. Olisiko sinusta vesiasiantuntijaksi? Suomen luonnonsuojeluliitto hakee nyt keskustoimistoonsa vesiensuojeluhankkeen koordinaattoria. Työ on määräaikainen ja kestää vuoden. Työ alkaa 1.1.2007. Palkka on palkkaluokan A20 mukainen. Työnkuvaan kuuluu vesiensuojeluhankkeen koordinointi, aiheeseen liittyvien seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen sekä valistusmateriaalin valmisteleminen. Lisäksi työtehtäviin kuuluu vesiensuojelukampanjan internetsivujen ylläpitoa, opetusmateriaalin valmistelua sekä hankkeesta tiedottamista ja yhteyshenkilönä toimimista. Hakijalta edellytetään vesiekologian ja vesitalouden tuntemusta sekä korkeakoulututkintoa esim. ympäristönsuojelutieteen, limnologian tai hydrobiologian alalta tai muuta soveltuvaa koulutusta. Hakijalta toivotaan kokemusta projektityöstä kuten vesistöjen kunnostusprojektien vetämisestä tai vesistöihin liittyvää muuta työkokemusta sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja Itämeren tuntemusta. Työ edellyttää organisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä intoa ja kiinnostusta luonnonsuojelu- ja kansalaisjärjestötyöhön. Hyvä ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. Vesiensuojeluhankkeen koordinaattorin esimiehenä toimii luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Hakemukset 8.12.2006 osoitteeseen ilpo.kuronen@sll.fi Lisätietoja: Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, p. 0400 153 133.? Kysymys ja vastaus Kysymys: Muovikuusi, istutuskuusi vai metsäkuusi? Mitä Luonnonsuojeluliitto suosittelee joulukuuseksi? Vastaus: Tutkija Satu Lähteenoja FIN-MIPS kotitalous -hankkeesta: Haavoittunut enkeli voidaan nähdä monella tapaa. Hugo Simbergin mielestä maalauksia katsellessa ei saanut miettiä liikaa. Ei tarvinnut tietää, mitä taiteilija oli ajatellut maalauksen maalatessaan tai mitä maalauksessa oli tapahtunut. Voittoisa maalaus voidaan kuitenkin nähdä kertomuksena Simbergin parantumisesta ja toipilasajasta. Teos liittyy eurooppalaiseen symbolismiin ja taiteilijan omien ihanteiden etsintään. Simbergin mielestä realististen taiteilijoiden sielut olivat surkastuneet heidän pyrkimyksissään teknisesti täydellisiin tuloksiin, Ateneumin intendentti Timo Huusko kertoo. Myös äänestävä yleisö on päässyt analysoimaan teoksia. Haavoittunut enkeli on nähty suomalaisen periksiantamattomuuden, huolenpidon, sielun haavoittuvaisuuden, viattomuuden ja toivon symbolina. Monet ovat nähneet sen kuvaavan luonnon haavoittuvaisuutta. Se muistuttaa myös Töölönlahden tärkeydestä. Äänestyksessä toiseksi tuli Helene Schjerfbeckin Toipilas ja kolmanneksi Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot. Kärkikaksikko ei tullut Huuskolle yllätyksenä, mutta von Wrightin maalauksen saama kannatus yllätti intendentin. Yleisö ylisti maalauksen aitoa suomalaista metsämaisemaa ja upeaa luontokuvausta. Paras valinta joulukuuseksi on koristella omalla pihalla kasvava puu esimerkiksi kierrätysmateriaaleista tehdyillä koristella. Jos kuusen kuitenkin haluaa sisälle, on luonnonsuojelijan valinta lähimetsästä tuotu tavallinen luonnonkuusi, joka kuluttaa luonnonvaroja vain sen kuljetusmatkan verran eli miten kaukaa kuusi tuodaan autolla. Istutuskuusi on latva- tai harvennuskuusta huonompi vaihtoehto luonnolle, koska niiden kasvattamisessa käytetään useimmiten lannoitteita. Ulkomailta tuodut istutuskuuset ovat huonoin vaihtoehto Suomen luonto nähdään sellaisena, että mikään harvesteri ei ole käynyt pistämässä sitä sileäksi, luonto halutaan nähdä turmeltumattomana edelleenkin, pohtii Huusko. Luonto on aina antanut inspiraatiota taiteilijoille, eikä ole ihme, että monissa rakastetuissa maalauksissa se on voimakkaana läsnä. Simbergille luonto antoi inspiraation lisäksi voimia tervehtyä. Suomalainen luonto elää vahvana mielissämme, upeiden maalausten ansiosta usein koskemattomampana, kuin mitä se todellisuudessa on. KAISA MURDOCH luonnon kannalta, koska niitä kuljetetaan rekoilla jopa tuhansia kilometrejä. Toisaalta henkilöautokuljetusten merkitys on suurempi kuin rekkakuljetusten, joissa kuljetetaan kerralla paljon kuusia. Muovikuusen hankkiminen ei ole luonnonvarojen käytön kannalta välttämättä huono asia, jos samaa kuusta käytetään vuosia. Muovikuuset ovat kevyitä ja ne tuodaan Suomeen enimmäkseen laivalla, joka on ekotehokas kuljetustapa rekkaan tai lentokoneeseen verrattuna. Uuden muovikuusen hankkiminen joka vuosi ei kuitenkaan ole järkevää.

22 Elämäntapa Joulu on huippu! Viherpiipertäjä Joulu on vuoden suurin kulutushuippu. Viime vuonna suomalaiset käyttivät joululahjoihin, -ruokiin ja -tarvikkeisiin 750 miljoonaa euroa. Tänä vuonna joulukaupan ennustetaan kasvavan jopa kuudella prosentilla. Monelle joulun tärkeimmät asiat kiireettömyys, muista välittäminen ja yhdessä jakaminen uhkaavat jäädä tohinassa jalkoihin. SEPPO LEINONEN TALVELLA PARASTA ON..? Vuoden 2007 ensimmäisen Viherpiipertäjän teemana ovat talviset harrastukset. Mitkä ovat hienoja talviharrastuksia joko sisällä tai ulkona? Mitä kylmän ajan puuhia voisit suositella ympäristön näkökulmasta mitä et? Lähetä vastauksesi 3.1.2007 mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä viestiin mukaan nimesi, ammattisi/harrastuksesi ja kotipaikkasi. Rauhoittujista autoruuhka Helsinkiläinen opiskelija Kaj näkee monissa joulun suosikkilahjoissa ympäristöongelmia. Vaikkapa taulutelevisiot, muovilelut ja kerran luettavat kirjat ovat kestämättömiä, hän miettii. Myöskään muovisilla kertakäyttökuorilla varustetut hautakynttilät tai ulkomailta tuodut kinkut eivät saa Kajlta lämpöistä vastaanottoa. Joulussa hän korostaa henkistä latautumista vaikkapa hautausmaalla kävellen. Koska monet tulevat sinne omalla autolla, muodostuu esimerkiksi Helsingissä ruuhkia juuri hautausmaiden liepeille, Kaj pohtii joulun ristiriitoja. Yhteisiä kompromisseja Sehän kuluttaa niin hermoja kuin luontoa, jos ostetaan hirveässä stressissä läjäpäin turhia vehkeitä ja käydään antamassa ne lahjaksi pitkän auto- tai lentomatkan päässä sellaisille, joilla oikeasti on jo kaikkea, vihtiläinen projektikoordinaattori Eija kiteyttää. Aina joulua ei voi kuitenkaan viettää niin kuin itse haluaisi. Ympäristöihmisen käytännön ongelma voi olla, miten omat ajatukset hyvästä joulusta sopivat vaikkapa vanhempien tai lasten ajatuksiin. Joulukin on tässä mielessä yhdessä elämisen opettelua. Ekoilu voi helpottaa Kulutustutkija Sanna on huomannut, että joukosta erottuminen voi olla myös helpotus: Miehen suku ostaa paljon kalliita lahjoja. Elleivät sukulaiset ymmärtäisi ekohenkisyyttämme, heidän voisi olla vaikeaa hyväksyä epäsuhtaa lahjojemme välillä. Sanna stressaa lahjojen hankkimista, sillä hän ostaa harvoin uutta ja haluaisi lahjan olevan varmasti saajalleen mieluinen. Lahjan sopivuuden tavoittelukin saattaa tosin mennä liialliseksi. Tuttavani anoppi ostaa miniälleen joka vuosi numeroa suurempia alushousuja. Mikä pahinta, suurempi koko on aina sopiva! Joulu säteilee kauas Joulu ei tarkoita piikkiä vain elintarvikkeiden ja tavaroiden kulutukseen, vaan myös sähköä kuluu silloin eniten koko vuonna. Kulutushuippu ajoittuu perinteisesti jouluaaton aaton illaksi, jolloin uunit hohkaavat, saunat lämpiävät ja pölynimurit pörräävät. Tällöin sähkönkulutus saattaa olla jopa puolet normaali-iltaa suurempi. Energiapoliittisessa puheessa onkin tullut tavaksi pelotella sillä, että joulusauna ja -kinkku laitetaan pannaan, jos ei maahan saada uutta voimalaa. Yhden kulutuspiikin merkitys heijastuu näin koko suomalaiseen energiantuotantojärjestelmään. Samalla monet järjestöt ovat nähneet joulussa sesongin yhteisen hyvän edistämiselle. Raikkaita tuulahduksia kentälle on tuonut viime aikoina Kirkon Ulkomaanapu, jolta voi ostaa joululahjaksi esimerkiksi vuohen, 15 puuntainta tai polkupyörän kehitysmaahan. Mikäli ajatus jouluisesta tavaratalosta ahdistaa, tämän jutun oheen on listattu tahoja, jotka myyvät eettisempiä ja ympäris- töystävällisempiä tuotteita verkossa. Luonnonsuojeluliiton sivuilta (www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/ekolahja) taas löytyy vinkkejä aineettomista joululahjoista. Voisiko hyvä lahja ollakin omatekoinen runo, ikkunoiden pesu, vapaailta lastenhoidosta tai pitkä kävelylenkki talvisessa metsässä? ANNUKKA BERG Eettisiä ja ympäristöystävällisiä jouluostoksia: - Luonnonsuojeluliittoa tukeva Luontokauppa: www.luontokauppa.com/ - Luomua ja Reilun kaupan tuotteita kauppaava Ruohonjuuri: www.ruohonjuuri.fi - Kierrätysmateriaaleja käyttävä Globe Hope: www.globehope.com/ - Designia jätteistä tekevä SECCO: www.seccoshop.com/ - Reilun kaupan Planet fair trade: www.planetfairtrade.net - Kirkon Ulkomaanavun verkkokauppa: www.kua.fi/toisenlainenlahja/ - UNICEFin tukikauppa: www.unicefshop.fi/ Anna joululahja luonnolle ja tue Luonnonsuojeluliiton toimintaa! Lahjoitukset: SAMPO 800016 98850 Voit halutessasi suunnata lahjoituksesi eri toimintamuotoihin kirjoittamalla viestikenttään tunnuksen: * uhanalainen luonto * metsiensuojelu * vesiensuojelu * Luonnonsuojeluliiton aluetyö * kestävä tuotanto- ja kulutuspolitiikka * ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävän energiapolitiikan edistäminen Lisätietoa lahjoituksista ja testamenteista p. (09) 228 08 221 JARI PELTOMÄKI / LINTUKUVA.FI

Paikan päällä 23 Mitä mieltä olette Tahkon korotushankkeesta? Tahkon korotuksesta on jo puhuttu yli kymmenen vuotta. Korotussuunnitelman suurisuuntaisuus synnyttää epävarmuutta niin puoltajien kuin vastustajienkin piirissä. Taloustekijät puhuvat hankkeen puolesta. Raha virtaisi ja työpaikkoja syntyisi. Rahoituksessa hamutaan Venäjän ökyrikkaita. Mäen korottaminen 250 330 metriä nykyisen mäen lakialuetta korkeammaksi ja 140 metriä syvän montun kaivaminen tapahtuisi 30 000 uuden vuodepaikan myynnillä. Rakennusmateriaaleina käytettäisiin Siilinjärven Kemiran kaivosjätteitä eli sivukiveä, rikastehiekkaa ja kipsiä. Jätteen kuljetus tapahtuisi rautateitse, jonka VR rakentaisi suunnitelman mukaan. Kymmenen vuoden aikana 7 miljoonaa junavaunullista jätteitä siirtyisi nykyisen Tahkovuoren Välimäen päälle. Hanke on mieliä kuohuttava asia Nilsiän kaupungin asukkaiden piirissä. Hanketta on valmisteltu salamyhkäisesti. Hankkeen kyseenalaisuus tulee esille myös siinä, että ympäristön vaikutuksen arvioinnin (YVA) tekee sama taho, joka suunnittelee mäen korotusta eli Tahko Development Oy. YVA:n valmistuminen on nyt myöhässä puolitoista vuotta. Selonteon julkistaminen pitäisi tapahtua viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys on vastustanut hanketta määrätietoisesti. Hanke on järjen vastainen ja ympäristöä rajusti pilaava. Olemassa oleva Tahkon nykyinen matkailu kokisi pahan notkahduksen rakentamisesta koituvien häiriöiden vuoksi. Syvärin järvi rehevöityisi pahasti fosforin huuhtoutumisen takia. Olemme keränneet nimiä hanketta vastustavaan adressiin. Tähän mennessä koossa on noin 1200 nimeä. YVA:n selonteon tullessa kaupunginvaltuuston käsittelyyn, luovutamme adressin kaupungin päättäjille. MAURI TIAINEN Allekirjoita vetoomus osoitteessa: www.adressit.com/ei-tahkonkorotusta Ehdolla eduskuntaan Helsingissä Juha Beurling Hyvinvoiva ympäristö = turvallinen tulevaisuus 26v. valtiotieteiden maisteri NÄKEMYSTÄ POLITIIKKAAN Sos.dem. ympäristöliiton Villiruusun pj. Ympäristölautakunnan jäsen SDP:n Itämeri projektin vetäjä KOKEMUSTA ARKADIANMÄELTÄ Kansanedustajan avustaja 2003 alkaen www.juha.fi Tule mukaan tukiryhmään: 040 567 1287 / tiina.pehkonen@webinfo.fi Katugallup NILSIÄ Salme Asikainen, 74, eläkkeellä oleva opettaja, Nilsiä Tahkon korotus olisi rikos luontoa vastaan ja niitä ihmisiä vastaan, jotka täällä elävät. Tämä alue menee pilalle, jos tuodaan jätteitä Siilinjärveltä ja liian raskaalla kädellä puututaan luontoon. Sami Koponen, 16, opiskelija ja Kati Kasanen, 20, opiskelija, Nilsiä Olisi hyvä asia, tulisi rahaa enemmän. Kannatan Tahkon korotusta, työllistäisi ihmisiä, kun hommattaisiin maa Kemiralta. (Sami) En ole perehtynyt, ihan sama, kunhan ei kylälle näy. (Kati) Irma ja Pentti Juutinen, maatalouslomittajia ja innokkaita laskettelijoita, Nilsiä Ehdottomasti korotusta vastaan. Tahkoa on muokattu jo nyt, kun on laskettelurinteet. Pitäisi säilyttää luonnontilassa. Asutaan Tahkon takana, ei aamuaurinko näkyisi maisemallisesti sekä kun ajetaan massoja muualta. Mauno Savolainen, 65, eläkeläinen (ent. postinjakaja) ja maanviljelijä, Nilsiä Pitää tehdä korotus, se on välttämätöntä, työllistää Nilsiää ja lähiseutua, valtio rakentaa rautatiet. Joutaahan Kemiran massa tähän, nykytekniikalla saadaan maat puhdistettua ja tulisi koko maailman paras hyppyrimäki. Katugallup kiertää Luonnonsuojeluliiton 15 piirissä kysymässä paikallisilta asukkailta päivänpolttavista aiheista. Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma pe klo 8.30 16.15. Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma pe klo 9 15. Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. (09) 228 081 fax (09) 2280 8200 toimisto@sll.fi työntekijöiden sähköposti: etunimi. sukunimi@sll.fi materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi www.sll.fi TOIMISTO Mirja Breider JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen TALOUSPÄÄLLIKKÖ Rauni Järvinen JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Tarja Ketola KURSSISIHTEERI Heini Jalava LUONNONSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen LUONNONSUOJELUSIHTEERI Tapani Veistola YMPÄRISTÖNSUOJELUKOORDI- NAATTORI Jouni Nissinen METSÄASIANTUNTIJA Harri Hölttä VESIENSUOJELUKOORDINAATTORI Jaana Marttila VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Matti Nieminen LUONNONSUOJELIJA/ INTERNETSIVUT Liisa Hulkko VENÄJÄKOORDINAATTORI Olli Turunen KOTI-MIPS -HANKE, TUTKIJA Satu Lähteenoja EU-KOORDINAATTORI Tuuli Kaskinen ILMASTONMUUTOS JA KEHITYS - HANKKEEN KOORDINAATTORI Salka Pöllänen SUOMEN LUONTO Jorma Laurila, päätoimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Antti Halkka, toimittaja (sijainen LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI Suomen luonnonsuojeluliitto ry Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa vuodessa. Lisätietoja jäseneduista www.sll.fi/tukimuodot/jäsenedut. Jäsenmaksu 2006 on 28 euroa, perhejäsenmaksu 10 euroa. Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa) Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50 euroa, muille 52 euroa) Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49 euroa, muille 58,50 euroa) Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa määräaikaistilauksena 32 euroa Juha Kauppinen) Juha Valste, toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Tuula Leskelä, aluepäällikkö Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi p. 040 823 2443 lappi@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu p. (08) 378 443 pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Saimaan ls-keskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Katariinantori 6, 53100 Lappeenranta p. (05) 411 7358 tai 050 530 3270, f. (05) 411 7358 saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, 20810 Turku p. (02) 235 5255 f. (02) 235 5244 varsinais-suomi@sll.fi LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen ls-piiri Anneli Jussila, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna p.(03) 633 6499 etela.hame@pp.inet.fi Etelä-Savon ls-piiri Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna p. (015) 571 5805 etela-savo@sll.fi Kainuun ls-piiri Virpi Juvonen, piirisihteeri Tahvintie 18, 88380 Mieslahti p. 0400 849 360 kainuu@sll.fi Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä p./f. (014) 611 223, ti 10 14 ( 18) keski-suomi@sll.fi Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero (jäsenkortista) YkkösBonus Norppa-kortin numero Sähköpostiosoite Osoite muuttuu, uusi osoite: Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. p./f. (05) 371 0301 kymenlaakso@sll.fi Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Varastokatu 3, 4 krs, tsto 433100 Tampere p. (03) 213 1317, f. (03) 213 1017 pirkanmaa@sll.fi Pohjanmaan ls-piiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri Valtionkatu 1, poste restante, 60100 Seinäjoki p. (06) 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, 80100 Joensuu p. (013) 138 281 pohjois-karjala@sll.fi Pohjois-Savon ls-piiri Marja Tenhunen, piirisihteeri Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio p./f. (017) 262 3811 pohjois-savo@sll.fi Satakunnan ls-piiri Terhi Rajala, piirisihteeri Otavankatu 11, 28100 Pori p./f. (02) 632 6163 satakunta@sll.fi Uudenmaan ymp.suojelupiiri Ursula Immonen, piirisihteeri Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. (09) 2280 8206 f. (09) 2280 8200 uusimaa@sll.fi LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, 00100 Helsinki p. (09) 684 4420, f. (09) 6844 4222 SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo 800013 434 553 SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. (09) 2280 8333 f. (09) 2280 8248 Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) 854 4990 f. (09) 852 2362 Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5009174 00003 HELSINKI

24 Näkökulma Jäisen maailman lumoissa PEKKA SAARI Uusi ulottuvuus syntyy vesien jäätyessä talven tullen. Kaupungin meteli ja tungos jäävät kauas taakse luistelijoiden kiitäessä jäätä pitkin. Avara maisema hiljentää mielen. M erellä tavoittaa autiuden, luonnon hiljaisuuden parhaimmillaan, kuvailee retkiluistelun harrastaja Pekka Saari. Ihmiset istuvat meren rannalla ja katsovat ulappaa nauttien. Samanlainen hyvä olo tulee, kun liikkuu jäällä. On sitä aavaa. Jää kuin kristalli Luonto muovaa jäätä kuin taideteosta. Jäähän syntyy kuplia, valumia, säröjä. Sileitä pintoja, rosoja ja teräviä piikkejä. Sulanut lumi saa uuden muodon kohvajäänä. Mosaiikkijää on kuin kristallia. Jää ulisee, paukkuu ja vaikertaa. Ulapalla jää saattaa kirskua ja murista kuin valtava villieläin. Tyyneen veteen syntynyt nuori teräsjää laulaa. Viileiden taidemuotojen rinnalla jään pyöreät muodot hellyttävät. Nimikin on kotoisasti pottujää. Paksut ahtojäät murskaantuvat jäälauttojen törmätessä merellä tehden esteitä luistelijan tielle. Tyynen vedenpinnan jäätyessä syntyy hohtava peilijää. Kiiltävä, puhdas pinta, johon luistin piirtää pitkiä kaariaan. Kiihtyvä vauhti ja kylmä tuuli poskilla. Mitä eniten etsitään, mistä hienoja elämyksiä tulee, on unelmajää. Sää voi olla hyvä tai huono, mutta jos löytyy hyvä jää, niin siitä tulee ikimuistoinen retki. Retkiluistelija tavoittaa luotoja ja saaria, jonne on kesällä vaikeaa päästä. Voi hengähtää ja nauttia aavasta maisemasta. Aistit valppaana Vain jääpeite erottaa auringosta ja avarasta maisemasta nauttivan retkiluistelijan hyisestä, pimeästä vesimassasta. Jää elää jalkojen alla sään ja veden liikkeiden muovatessa jäätä mielensä mukaan. Jäällä liikkuja kulkee aistit valppaina, tarkkailee jään väritystä, polkee luistimellaan, kuuntelee ja testaa jääsauvallaan löytääkseen aina turvallisen reitin. Täytyy olla varovainen, koskaan ei pidä lähteä yksin luistelemaan. Ei pidä lähteä vesille, joita ei tunne ja retkellä on aina oltava asiantunteva opas, joka osaa arvioida jään kestävyyttä. Ankara, kylmä maailma Ketun jalanjäljet suuntaavat kohti ulappaa. Kaunis jäämaailma on kylmä ja ankara: jäälle eksyneet eläimet usein paleltuvat ja kuolevat. Kauriit loukkaavat itsensä liukastellessaan, talvi jäädyttää muista jälkeen jääneen joutsenen. Kevään tullen voi nähdä muuttolintuja ja kevään ensimmäisiä hyönteisiä. Jää alkaa elää ja jäinen maailmaa sulkee ovensa. LIISA HULKKO TIETOA RETKILUISTELUSTA Jäälle ei saa koskaan lähteä yksin tai puutteellisesti varustautuneena. Pakolliset varusteet: - Retkiluistimet - Jäänaskalit ja pilli kaulatelineessä - Jääsauva ja heittoköysi - Lantiovyöllä varustettu reppu - Vaihtovaatekerta vesitiiviisti pakattuna - Ensiaputarvikkeet ja hypotermiapussi - Eväät, kuumaa juotavaa ja iloista mieltä Lisää tietoa retkiluistelusta Suomen retkiluistelijat ry:n sivustolta www.skrinnari.fi. Ulapalla jää kirskuu ja murisee kuin valtava villieläin. Luonnon taidetta: pottujäätä, kuplia jäässä ja jäämosaiikkia. PEKKA SAARI