Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2014 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 58 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan ja Kainuun ensitiedoista ja tilanteista Kuntaliitto 23.6.2014
SISÄLLYSLUETTELO sivu LUKIJALLE 1 VASTAAJIEN KOMMENTTEJA 6 TAULUKOT (aakkosellinen ja laskevat) Sosiaali- ja terveystoimi 8 Sosiaalitoimi 14 Toimeentulotuki 20 Terveystoimi yht. 25 Kansanterveystyö 32 Erikoissairaanhoito 39
LUKIJALLE Tämä on yhteenveto 58 suurimman kunnan sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän (Eksoten) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2014 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoista. Niitä verrataan vuoden 2013 vastaaviin menoihin ja vuoden 2014 talousarvioihin (1.1.2014). Lappeenrannan tiedot on korvattu Eksoten summatiedoilla ilman Imatraa. Imatra on Eksoten jäsenkunta vain erikoissairaanhoidon osalta. Kajaanin tiedot on korvattu Kainuun soten summatiedoilla ilman Puolankaa. Kainuun sote tuottaa vain erikoissairaanhoidon palvelut Puolangalle. Kuntaliitoksia ei toteutettu vuonna 2014. Yhteenvedossa ovat todelliset euromääräiset nettomenot, jotka kunnan pussista on maksettu. Nämä eivät ole tarvevakioituja. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sosiaalitoimen tiedot raportoidaan ilman lasten päivähoitoa. Kunta-, palvelu- ja hallintorakenteiden, laskentatoimen sekä talous- ja tietojärjestelmien muutokset aiheuttavat osalle kunnista vaikeuksia raportoida ajallaan vertailukelpoisia ja luotettavia seurantatietoja. Tämän vuoksi mm. Helsingin viime vuoden vertailutiedot puuttuvat. Osassa kunnista nettotoimintamenojen muutokset ovat rakenteellisista uudistuksista johtuen suurehkoja. Eräistä kunnista kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2014 tammi-huhtikuun menot eivät olleet vielä kirjautuneet, mikä näkyy niiden 2014 talousarvioiden muita pienempinä toteuttamisasteina (toteutuminen alle 30 %). Ideana on hahmottaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Tätä helpottaa saman taulukon aakkosissa ja eri tekijöiden mukaan laskevissa järjestyksissä esitettävät tulosteet. Kooste pohjautuu kuntien omiin, itse raportoimiin ja itse käyttämiin seurantatietoihin. Kuntien toimittamissa tiedoissa voi olla ja on yksittäisiä virheitä ja erheitä. Kaikkein näkyvimmät poikkeamat tarkistettiin ja korjattiin. Osa ulkopuolisen mielestä suuristakin muutoksista perusteltiin oikeiksi. Tietoja pyydettäessä annettiin seuraava osviitta: Toimintojen ja tietojen määrittelyt ovat samat kuin kuntien toiminta- ja taloustilastoissa. Eli toimitaan yleisillä kaikkien yhteisesti tuntemilla ja käyttämillä käsitteillä ja rajauksilla. Kuntaliiton julkaisu Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2012 on tässä oivallinen apuväline. Toimeentulotukimenot nettona ovat kansalaisille maksetut toimeentulotuet, joista on vähennetty takaisinperinnät. Työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan Kelalle - ei kansalaisille, joten se ei kuulu toimeentulotuen nettomenoihin. Kuntayhtymiltä ja osin myös muilta tuottajilta ostettavien palvelujen myyntituloista on jo vähennetty mm. asiakasmaksutulot, joten kuntayhtymien palveluista aiheutuvat menot ovat nettomääräisiä. Yksittäisiä muutoksia Aivan kaikki kunnat eivät raportoi toimintamenojaan kaikista mukana olevista toiminnoista kysytyllä jaottelulla. Tämän vuoksi kaikkien toimintojen yhteenvedot eivät kata kyselyn kaikkia kuntia, eivätkä ne ole toiminnoittain täysin samanmittaisesti vertailtavissa. Organisaatioratkaisuista johtuen eräät kunnat ovat raportoineet laskennallisesti osan toimintamenoista kysytyn jaottelun mukaiseksi. Sisäiset ja ulkoiset organisaatiouudistukset - siirrot toimialalta toiselle - aiheuttavat osin tavallista suurempi muutoksia ja eroja yksittäisen kunnan tiedoissa. Keskussairaaloihin sijoitettujen yhteispäivystysten nettotoimintamenoja ei kaikissa pystytä erittelemään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, vaan osassa ne kohdentuvat keskussairaalasta/sairaanhoitopiiristä tulevan yhteisen laskun perusteella erikoissairaanhoitoon. Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirien vastuulle vuoden 2013 alussa ja osin vielä vuoden 2014 aikana oli ja on rakenteellinen muutos, joka näkyy myös erikoissairaanhoidon toimintamenojen suurempana ja perusterveydenhuollon pienempänä kasvuna. Uudelleen järjestelyistä ja muutoksista on kuntakohtaisia kommentteja ja lisätietoja sivuilla 6-7. Viestivät kehityssuunnista Tietoja ja suhteellisia muutoksia on syytä silmäillä ennen kaikkea kuntakohtaisesti "samalla rivillä. Nettotoimintamenojen muutoksen ohella on syytä huomata talousarvion toteuma-aste ja nettotoimintamenot per asukas. Tarkoituksena ei ole verrata erilaisten kuntien eri tavoin järjestettyjen eri toimintojen euromääräisiä tietoja toisiinsa, vaikka niitäkin tietysti tutkaillaan. Mukana olevien kuntien väestörakenteet ovat osin hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi tietoina ja sarakkeina ovat mukana ikäihmisten (65- ja 75-) väestöosuuksien indeksit (tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvo = 100). Samaten sairastavuuserot ovat osin suuria. Tarpeet ja palvelujen kysyntä ovat erilaisia, mikä näkyy myös kustannuksissa. Osassa kunnista kunnallisten palvelujen käyttöosuudet ovat suurempia kuin toisissa, mikä johtuu mm. väestörakenteesta ja työllisyydestä. Työterveyshuollon merkittävä osuus korvaa kunnallisia perusterveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot - ilman lasten päivähoitoa, joka siirrettiin opetustoimeen vuoden 2013 alussa - kasvoivat yhteensä 2,2 % (mukana 56 vastaajaa). Viime vuonna kasvu oli 4,5 % (54 vast.), kaksi vuotta sitten 7,7 % ja kolme vuotta sitten 3,9 %. Nettomenot/asukas olivat keskimäärin 959 (vuosi sitten 933 ) ja vaih- Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto
2 teluväli 729-1 310 (59 vastaajaa). Sosiaalitoimen nettotoimintamenot yhteensä ilman lasten päivähoitoa olivat 2,4 % edellisvuotta suuremmat (mukana 52) - vuosi sitten 4,2 %. Toimeentulotuen nettomenot kasvoivat 1,2 % (mukana 57) vuosi sitten 6,1 % (mukana 53) ja kaksi vuotta sitten 10,9 % (mukana 52). Yhteensä terveydenhuollon nettotoimintamenot kasvoivat 2,1 % (mukana 52), vuosi sitten 4,8 % (mukana 50), kansanterveystyön -0,2 % (mukana 52) - vuosi sitten 2,4 % ja erikoissairaanhoidon 4,0 % (mukana 56) - vuosi sitten 6,2 %, jolloin ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle ja erikoissairaanhoitoon. Kansanterveystyössä vaihteluväli oli 121-287 /asukas ja erikoissairaanhoidossa 251 602 /asukas. Sairaanhoidon integroituja, kuten yhteispäivystykseen liittyviä toimintoja, on siirtynyt kustannuksineen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Kun terveydenhuollon vuoden 2014 tammihuhtikuun nettomenot/asukas suhteutetaan tämän kuntajoukon keskimääräisiin nettomenoihin (= 100), on helpompi hahmottaa kuntien välisiä eroja. Kun rinnalle laitetaan Kelan terveyspuntarin vuoden 2012 sairastavuusindeksin (vakioimaton, koko maa = 100) tiedot, auttaa näiden kahden indeksoidun tiedon vertailu osaltaan ymmärtämään kuntien, niiden väestöjen ja myös kustannusten suuria eroja. menot. ind sairastav. ind Savonlinna 143 129 Kemi 132 145 Pieksämäki 132 154 Sastamala 121 126 Raahe 119 116 Espoo 89 58 Tuusula 88 72 Lempäälä 87 74 Kirkkonummi 83 62 Vantaa 80 70 Asettelu hahmottaa, miten väestön sairastavuus vaikuttaa terveydenhuollon kalleuden ja edullisuuden arviointiin. Kun menotietoja vertailee sairastavuustietoihin, Kemi, Pieksämäki ja Sastamala ovat käyttäneet tätä kuntajoukkoa vähemmän ja loput tätä kuntajoukkoa enemmän rahaa terveydenhuoltoonsa suhteessa väestön sairastavuuteen. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot ja sen myötä mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja myös omilla rahoillaan. Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. Mitä suurempi on työssäkäyvien osuus väestöstä, sitä suurempi on työterveyshuollon osuus väestön perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana, mikä vähentää kysyntää terveyskeskuksessa. Mitä suurempi on eläkeläisten osuus väestöstä, sitä enemmän heitä on terveyskeskusten palvelujen käyttäjissä. Molemmat vaikuttavat ja näkyvät kuntien terveydenhuollon menoissa. Seuraavassa asettelussa on laitettu rinnan edellä käytetty terveydenhuollon nettomenot/asukas indeksi ja kuntien väestön 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä suhteutettuna tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvoon (= 100). menot ind ikä ind 65 - Heinola 95 150 Pieksämäki 132 147 Savonlinna 143 144 Jämsä 103 143 Imatra 96 143 Vantaa 80 77 Nurmijärvi 116 75 Oulu 97 75 Espoo 89 73 Kirkkonummi 83 72 Seniorikansalaisten suurempi osuus väestöstä näkyy myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menoissa - mutta ei tietenkään suoraviivaisesti. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut useaan kertaan laillisuusvalvonnassa kantaa terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen. Hän on korostanut, että lakisääteinen järjestämisvelvoite koskee myös ei-kiireellistä hoitoa. Kunta ei näin ollen voi jättää varaamatta näiden tarpeiden edellyttämiä voimavaroja. Hoitotakuu koskee kaikkien kuntien väestöjä. Täydellisyysperiaate tarkoittaa, että talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Vuoden 2014 talousarvioissa moni yhteenvedon kunnista lähti siitä, että nettotoimintamenot tulevat olemaan tänä vuonna pienemmät kuin vuoden 2013 toteutuneet. Toiminnoittain tällaisia kuntia oli seuraavasti: sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 22 (37 %), sosiaalitoimi 17 (30 %), toimeentulotuki 12 (20 %), terveydenhuolto 23 (41 %), kansanterveystyö 25 (44 %) ja erikoissairaanhoito 26 (43 %). Näiden kuntien 2014 talousarviot (1.1.2014) verrattuna vuoden 2013 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 101, sosiaalitoimi 102, toimeentulotuki 107, terveydenhuolto yhteensä 100, kansanterveystyö 100 ja erikoissairaanhoito 100. Tämän kuntajoukon 2013 talousarviot verrattuna vuoden 2012 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi ilman lasten päivähoitoa yhteensä 104, sosiaalitoimi 104, toimeentulotuki 106, terveydenhuolto yhteensä 104, kansanterveystyö 103 ja erikoissairaanhoito 105. Tilanne oli parempi kuin edellisvuosina. Huono taloustilanne pakotti kunnat hillitsemään ja karsimaan menojaan vuoden 2014 talousarvioissaan. Toteutuakseen tämä vaatii mm. uusilla tavoilla tuotettuja palveluja, toimipisteiden vähentämistä, tuottavuuden parantamista ja mieluummin kysynnän supistumista kuin kasvua. Jos näitä ei tehdä tai saada aikaan, myös vuoden 2014 talousarviot osoittautuvat alimitoitetuiksi. Tämän kuntajoukon sosiaali- ja terveystoimen nettomenoista vuonna 2014 esimerkiksi yksi prosentti on 120, kolme prosenttia 360 ja viisi prosent- Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto
3 tia on 600 miljoonaa euroa. Siksi menojen hillintätai supistamistavoitteet ovat erittäin merkittäviä. Näistä kunnista monien talousarviot ovat olleet aikaisempinakin vuosina epärealistisia ja alimitoitettuja. Näillä väestöillä esimerkiksi sairastavuus ja myöskään sairaanhoidon tutkimusten ja hoitojen kysyntä eivät laaja-alaisesti ole pienentyneet ja pienene. Alkuvuoden toteumien perusteella monien kuntien vuoden 2014 talousarvioissa ei ole varauduttu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Kuntien talousarvioiden toteutumisasteissa on osavuosikatsauksessa vielä hyvinkin suuria eroja, sillä menot eivät kirjaudu välttämättä täsmälleen samalla rytmillä eri vuosina. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, kevät 2014, 3.4.2014, tiivisti tilannetta seuraavasti: Kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta ja tilanne vaihtelee eri alueiden välillä melkoisesti. Kansainvälisen talouden tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja se on tavanomaista alttiimpi negatiivisille shokeille. Tämä koskee eritoten euroaluetta, jossa talouskasvu on vielä hyvin vaatimatonta ja siten kohtalaisen pienetkin negatiiviset tekijät voivat yhä taittaa orastavan kasvun. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen ja niiden BKT-osuus alenee jo 15,4 prosenttiin. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Myös työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Työtunneissa mitattuna tuottavuus kehittyy varsin vaimeasti. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden odotuksista. Tämä näkyy myös kotitalouksien säästämisasteen laskuna. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on taittumassa. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun eritoten koneja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset investoinnit alenevat edelleen. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 %. BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista. Talouden resurssien vajaakäytön vuoksi kokonaistuotannon taso on tuolloin edelleen potentiaalista tuotantoa pienempi. Talouden kasvupotentiaalin alhaisuuteen vaikuttavat demografiset tekijät, investointien vaimeus sekä tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset. Huolimatta viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä kansainvälisessä taloudessa ja parantuneista kotimaisen talouden näkymistä, ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat edelleen negatiiviseen suuntaan. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina 2014 2016 julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejaksolla ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on jo kohoamassa yli 60 prosentin rajan. Valtiovarainministeriö laski 18.6.2014 kuluvan vuoden kasvuennusteensa 0,2 prosenttiin. EK:n Suhdannebarometri Toukokuu 2014 arvioi nykytilannetta ja lähitulevaisuutta näin: EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteet ovat kääntyneet alkuvuonna hivenen parempaan, mutta tämänhetkistä tilannetta kuvataan vielä selvästi tavanomaista heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Teollisuuden tuotanto kasvoi tammi maaliskuussa aavistuksen. Palvelujen myyntiluvut polkivat paikoillaan. Suhdannenäkymät ovat jonkin verran elpyneet, mutta selkeää suhdannekäännettä parempaan ei tulevan kesäkauden aikava vielä odoteta. Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku vahvistui huhtikuussa +1 pisteeseen (tammikuussa -7). Rakentamisen suhdanneodotukset olivat huhtikuussa tasolla -3 (tammikuussa -16). Palveluyritysten suhdannenäkymät sen sijaan heikkenivät muutamalla pisteellä lukemaan -6 (tammikuussa -2). Teollisuudessa tuotanto kasvaisi, mutta kasvuvauhti jäisi sekä toisella että kolmannella neljänneksellä hyvin hitaaksi. Rakentamisessa tuotannon arvioidaan olevan kausivaihtelu huomioon ottaen likimain ennallaan. Palveluyritysten paikoillaan polkeneiden myyntilukujen ennustetaan kääntyvän loivaan kasvuun. Henkilökunnan määrä pysyi alkuvuonna lähes ennallaan teollisuudessa, mutta se väheni rakentamisessa ja palvelualoilla. Odotukset lähikuukausille ovat vaatimattomat, ja henkilöstön arvioidaan vähenevän kaikilla päätoimialoilla. Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste ovat jonkin verran toipuneet, mutta vielä melko selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon. Suomen Pankki esitti uusimman talousennusteensa lehdistötiedotteessa 10.6.2014 seuraavaa: Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto
4 Suomen Pankin uuden ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto ei kasva tänä vuonna. Vuosina 2015 ja 2016 talous kasvaa noin 1,5 %. Tuotannon kasvu painottuu vientiin ja investointien asteittaiseen elpymiseen. Ennusteen riskit painottuvat arvioitua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät kansainvälisen talouden elpymiseen sekä Suomen julkisen talouden ja rahoitusolojen kehitykseen. Työllisyys kohenee ennustejaksolla vain vähän. Työttömyysaste nousee vielä 2014, mutta laskee 7,8 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Suomen inflaatio on 1,5 prosentin tuntumassa vuonna 2016 heikon taloustilanteen ja palkkojen aiempaa hitaamman nousun myötä. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen edellyttää, että Suomen kustannusten nousu on usean vuoden ajan hitaampaa kuin kauppakumppaneiden. Työllisyyttä ja tuotantoa voidaan lisäksi tukea edistämällä yritystasolla ratkaisuja, joilla työntekijät turvaavat työpaikkansa ja työnantajat tuotannon kannattavuuden. Ennen kansainvälistä finanssikriisiä Suomen julkisen talouden tila oli parempi kuin useassa muussa maassa. Vuosina 2008 2013 Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Julkisen talouden tilaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen lähivuosina on nykyisellään epävarmaa. Lehdistötiedotteen otsikko Pääjohtaja Liikanen: Suomen taloustilanne edellyttää kykyä tehdä korjaavat toimenpiteet kertoi oleellisen. Erkki Liikanen vaati julkistamistilaisuudessa, että julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja että työurien pidentäminen on ratkaistava. Kuntaliitto lausui eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, 8.4.2014, valtiontalouden kehyksistä vuosille 2015 2018 seuraavaa: Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Ilman näitä toimenpiteitä kuntatalouden alamäki olisi jatkunut edellisvuosien tapaan. Tänä vuonna kuntien tulopohja kehittyy heikosti. Valtionosuudet alenevat viime vuodesta ja verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan korkeintaan kahteen prosenttiin. Julkisen taloutemme kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä, eli noin 9,5 miljardia euroa. Tästä lähes viisi miljardia kohdistuu kuntien vastuulla olevien palvelujen ja toinen puoli tulonsiirtojen, lähinnä eläkkeiden, kestävän rahoituspohjan varmistamiseen. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi omin toimin hoitaa noin puolet kuntien arvioidusta kahden miljardin euron talouden vahvistamisesta vuoteen 2017 mennessä samalla kun valtion tulisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä vahvistaa kuntataloutta myös miljardilla eurolla. Kunnat ovat päätöksillään jo korottaneet verojaan vuodelle 2014 lähes 400 miljoonalla eurolla ja paikkaavat näin taloustilannettaan. Mitä ilmeisimmin vuodelle 2015 on odotettavissa vastaavanlainen kuntaverojen korotus. Kunnat toteuttavat myös mittavia säästötoimenpiteitä. KT:n selvityksen mukaan kunnat suunnittelevat säästävänsä tänä vuonna jopa 600 miljoonaa euroa henkilöstömenoissa. Maamme bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos (%) on viime vuosina ollut tällainen: 0,3/2008, -8,5/2009, 3,4/2010, 2,8/2011, -1,0/2012 ja -1,4/2013 (Tilastokeskus 3.3.2014, 2012 ja 2013 ennakkotietoja) Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi väheni tammi-maaliskuussa 2014 0,4 % edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2013 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 0,6 %. (Findikaattori) Maamme työllisyysaste on ollut pari viimeistä vuosikymmentä muita pohjoismaita heikompi. Vuoden 2008 jälkeen tuottavuus on huonontunut ja työllisyysaste on edelleen alentunut. Julkisten menojen kasvu on jatkunut, vaikka kokonaistuotanto on madellut. Tämä näkyy Suomen julkisten menojen kasvuna suhteessa bruttokansantuotteeseen, joka oli 49,2 % vuonna 2008 ja 58,4 % vuonna 2013. Talouden taantuma ja hidas kehitys sekä julkisen talouden nykyinen rakenteellinen alijäämä merkitsevät, että meillä on suuri julkisen talouden kestävyysvaje. Talouden kasvu vaatii, että suomalaiset tuotteet, palvelut, yritykset ja innovaatiot menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Uusien yritysten, lisääntyvien työpaikkojen ja työllisyyden parantumisen myötä kuntien verotulot kasvavat. Työ ja työstä saatavat tulot ovat parasta sosiaaliturvaa nyt ja tulevaisuudessa. Talouden kasvu odotuttaa ja nopeaa kasvua ei nykynäkymin ole tulossa. Pitkittynyt ja pitkittyvä taantuma merkitsee myös kunnallisten menojen ja toimintojen sopeuttamista, ml. supistamista, hitaasti kasvaviin tuloihin ja velkaantumiskasvun pysäyttämistä. Kasvavalla velalla kunnallisia palveluja ja julkista taloutta ei jatkossa enää voida hoitaa. Viime vuodet ja Etelä- Euroopan eräiden maiden talouksien suuret vaikeudet ovat opettaneet kaikille, että yli varojen eläminen on aiheuttanut erittäin suuria ongelmia EU:ssa ja sen myötä myös Suomessa. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosien näkymiä Tulevina vuosina mm. terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelujen kysyntä ja käyttö kasvavat edelleen. Kalliita ja vaikuttavia tutkimuksia ja hoitoja käytetään ja otetaan käyttöön. Terveydenhuollon henkilökunnan määrä ei todennäköisesti vähene. Lisäksi henkilökunnan saanti ja pysyvyys on turvattava. Palvelut ajallaan ja laadukkaasti maksaa alkuun enemmän, mutta hillitsee viiveellä tulevien menojen kasvua. Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto
5 Vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa varmasti lähivuosina. Vanhuspalveluja sisällöllisesti uudistetaan mm. vähentämällä laitostavaa hoitoa ja viemällä sairaalahoidon jälkeen kuntoutusta kotiin. Lastensuojelun tarve on kasvanut. Nuorten syrjäytyminen on mittava ongelma, jonka ehkäisyyn panostetaan vahvasti lähivuosina. Mm. näiden seurauksena menot kasvavat myös vastedes yleistä kustannuskehitystä nopeammin, vaikka palvelujen sujuvuutta, vaikuttavuutta, käytäntöjä, prosesseja ja rakenteita parannetaan - ja vaikka palveluja osin karsitaan. Kiristyvä kuntatalous pakottaa valmistelemaan ja toteuttamaan palveluja sekä toiminnallisia, rakenteellisia, hallinnollisia ja tuottavuutta parantavia muutoksia tähänastista nopeammin, laajemmin ja enemmän. Monet uudistuksista merkitsevät palvelujen siirtymistä kauemmaksi erityisesti vähäväkisillä alueilla. Liian pienet tulot suhteessa menoihin auttavat/pakottavat hyväksymään nyt ja lähivuosina muutoksia ja menoleikkauksia, jotka hyvinä aikoina tuntuisivat mahdottomilta toteuttaa. Kustannuserot kuntien välillä ovat edelleen erittäin merkittäviä, minkä tämäkin yhteenveto osoittaa. Paineet uudistuksiin ovat vahvat. Palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen tarkoitus ja tavoitteet kohdistuvat kaikkiin kuntiin. Suurilla kaupunkiseuduilla asuu valtaosa maamme väestöstä, joten niiltä odotetaan eniten ja vaikuttavimpia uudistuksia. Eilisen rakenteet eivät riitä tulevaisuuden seudullisiin ja alueellisiin palvelukonsepteihin, joissa kansalaiset ylittävät kuntien hallinnolliset rajat ja joissa viiveet ja pitkät odotukset ovat osa palvelujen huonoa laatua. Muutosten hitaus näkyy jäykissä ja osin päällekkäisissä palveluissa, mikä myös maksaa. Perusterveydenhuollon palvelurakenteita uudistetaan lähivuosina todennäköisesti voimakkaimmin, mitä ennakoivat mm. suurimpien kaupunkien hahmotellut terveysasemien määrän vähentämiset ja keskittämiset. Eksote kulkee uudistuksillaan muiden edellä ja rakentaa Etelä-Karjalassa tulevaa palvelujärjestelmää malliksi myös muille. Raha ratkaisee myös Etelä-Karjalassa, missä palvelut vastedes tuotetaan. Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä väestölle, yritystoiminnalle ja koko yhteiskunnalle. Näiden palvelujen tuottamiseen tarvitaan varoja ja mahdollisuuksia. Niukkasaika auttaa ja pakottaa kaikkia ymmärtämään ja ottamaan käyttöön myös uusia ajatteluja toimintatapoja. Yksilöiden ja perheiden vastuu omasta terveydestään ja kunnostaan on monilta osin merkittävämpi ja vaikuttavampi kuin järjestetyt erilaiset terveys- ja sairaanhoitopalvelut, lääkärissäkäynnit, tutkimukset ja toimenpiteet. Kunnalliset palvelut eivät ulotu esimerkiksi yksittäisen ihmisen tai perheen ylensyömiseen, liian vähäiseen liikkumiseen, liian lyhyeen yöuneen, tupakointiin, kohtuuttomaan alkoholinkäyttöön, ylipainoon ja lihomiseen. Kunnallisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon apu näiden aiheuttamiin sairauksiin tulee vuosia tai vuosikymmeniä liian myöhään. On tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että kunta ja yhteiskunta eivät ota ja kanna kaikkea vastuuta asukkaidensa elintavoista, valinnoista ja hyvinvoinnista. Yksilöiden ja perheiden on kasvatettava näissä omaa vastuutaan ja tietoisuuttaan. Tämä on poikkileikkaus alustavista tiedoista ja tarkoitettu mukana olevien ja vastanneiden organisaatioiden sisäiseen käyttöön taustatiedoksi. Tämä ei ole tilasto. Osa yksittäisistä suurista muutoksista - ilman selittäviä syitä - johtaa virheellisiin kuntakohtaisiin johtopäätöksiin. Kiitokset tiedon tuottajille ja niille, joiden kanssa tietoja täydennettiin, tarkastettiin ja korjattiin. Kiitokset Mari Sjöholmille, joka käsitteli tiedot. Kuntaliitossa kesäkuussa 2014 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi 09 771 2615 Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto
6 VASTAAJIEN RAPORTOIMIA RAKENTEIDEN JA TOIMINTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELYJÄ JA SUURTEN MUUTOSTEN SYITÄ Eksote: Eksoteen kuuluvat Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala sekä Imatra erikoissairaanhoidon osalta. Nettotoimintamenoista on vähennetty Imatran osuus erikoissairaanhoidon hinnaston mukaisena. Myös Imatran osuus ensihoidosta on vähennetty. Terveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa on muutettu ja muutetaan jatkossakin sosiaalitoimen palveluasumiseksi. Heinola: Erikoissairaanhoidon osaston toiminta siirrettiin perusterveydenhuoltoon 1.1.2014 Hollola: Vuoden 2014 alusta Peruspalvelukeskus Oiva - liikelaitos muutettiin Hollolan kunnan taseyksiköksi. Tilaajakeskus toiminta lakkautettiin samalla. Kaikki raportointitasot eivät tänä vuonna vastaa aiempia vuosia, joten joitakin eroavaisuuksia saattaa syntyä vuoden aikana. Iisalmi: Ympäristöterveydenhuollon kustannukset olivat jääneet pois. Ne on lisätty talousarvioon ja vuoden 2013 toteumaan. Imatra: Vuonna 2014 erikoissairaanhoitoa omana palveluna tuotetaan vain psykiatrian osaston toiminta. Muu psykiatrian avohoito sisältyy kansanterveystyöhön. Joensuu: Ympäristöterveydenhuolto on lisätty vuoden 2014 tietoihin. Jyväskylä: Alkuvuoden kustannusmuutosten syynä on osin kulujen eriaikainen toteutuminen verrattuna edelliseen vuoteen. Olemme normaalissa tahdissa edellisiin vuosiin nähden. Meidän kustannuskertymä on vinoutunut muihin nähden sen suhteen, että laskutus laahaa kuukauden perässä. Sopimusten mukaisesti laskutus perustuu toteutuneisiin suoritteisiin. Tästä syystä talousarvion jaksotuksessa meillä on joulukuussa lähes kaikkien asiakaspalveluiden ostojen osalta 2-2,5 kertaa niin suuri varaus suhteessa normaaleihin kuukausiin. Erikoissairaanhoidon kulujen kehitys kiihtyy loppuvuotta kohden. Tämän vuoksi ne näyttävät alkuvuodesta pieniltä suhteutettaessa koko vuoden budjetoituun. Perusturvapalvelut yhteensä luku ei ole suoraan verrannollinen ilmoittamiimme lukuihin, koska se sisältää työllisyyden ja työmarkkinatuen kuntalisän kulut, jotka ovat meillä organisaatiossa. Nämä nostavat hiukan toteumaprosenttia kokonaisuudessa, koska ovat kasvaneet muuta toimintaa nopeammin. Palvelujen ostot näyttelevät vuosi vuodelta yhä suurempaa osuutta kokonaismenoista mm. ulkoistusten johdosta. Jämsä: Ensihoito ja ensivaste siirtyivät 1.4.2014 erikoissairaanhoitoon, kun kunnan itse kilpailuttama ambulanssisopimus päättyi. Kerava: Useita vakansseja on täyttämättä, mistä on syntynyt kustannussäästöjä. Ympäristöterveydenhuolto ei ole mukana, sillä se hoidetaan usean kunnan toimena isäntäkuntana Tuusula. Tehtävä on rakennuslauta-kunnan alaisuudessa. Kuopio: Toimeentulotuen ero johtuu siitä, että tänä vuonna on ollut vähemmän asiakkuuksia. Mikkeli: Ensihoito, apuvälineet ja yhteispäivystys on siirretty kansanterveystyöstä erikoissairaanhoitoon. Nokia: Kotisairaanhoidon kulut siirretty kotihoitoon organisaation mukaisesti. Siirto kansanterveystyöstä sosiaalitoimeen vuositalolla noin 0,12 M. Raahe: Sosiaali- ja terveystoimen toteumasta muodostuu 96 prosenttia Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ostetuista palveluista. Sosiaalitoimen ja kansanterveystyön toteuma muodostuu talousarvion (4/12) mukaisesta ennakkolaskutuksesta. Erikoissairaanhoidon toteuma on käytön mukainen. Raasepori: Oheiset numerot voivat vielä sisältää virheitä, jotka korjataan seuraavan raportin yhteydessä. Raaseporin kaupungin organisaatio muutettiin tämän vuoden alusta, mikä on vaikuttanut perusturvan organisaation rakenteeseen selvästi. Myös virheitä vanhoissa numeroissa on ilmennyt. Esimerkiksi eläkevastuut olivat aikaisemmin kaupungin kirjanpidossa erikoissairaanhoidon kustannuspaikalla ja täten virheellisesti sisältynyt erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon kustannuksiin, mikä nyt on muutettu. Uudessa organisaatiossa on myös kansallisesti sosiaalitoimeen kuuluvia kustannuksia siirretty kaupungissa terveydenhuollon alle. Nämä asiat pitäisi olla huomioituna toimitetuissa tiedoissa, mutta tammielokuun raportoinnissa mahdollisia korjauksia voi vielä tulla esimerkiksi talousarvion tietoihin. Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto
7 Raisio: Raision ja Ruskon kustannuksia ei voida tammihuhtikuun osalta tarkasti erottaa, minkä vuoksi taulukossa olevat luvut ovat laskennallisia. Luvut on muodostettu niin, että vuoden 2014 talousarviosta on ensin laskettu kunkin suurtuotteen osuus tulosalueen kustannuksista, minkä jälkeen on laskettu Raision osuus yhteistoiminta-alueen kustannuksista vuoden 2014 talousarvion mukaan tulosalueittain. Tällä osuudella on saatu Raision laskennalliset kustannukset yhteistoiminta-alueen netosta ajalta tammi-huhtikuu. Näistä luvuista on puolestaan saatu suurtuotteiden laskennalliset osuudet, joita on käytetty yllä oleviin lukuihin. Rovaniemi: Ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin on siirtynyt sairaalan akuuteista yksiköistä kolme hoivaosastoa. Sastamala: Toteuma 1-4/2014 on ennakkoarvio. Luvut täsmentyvät myöhemmin. Tornio: Ympäristöterveydenhuolto on lisätty 1.1.2014 alkaen kansanterveystyöhön. Kansanterveystyöstä on 1.1.2014 alkaen siirretty sairaankuljetuksen ja perusterveydenhuollon yksikön kustannukset erikoissairaanhoitoon. Turku: Turun kaupungissa on vuoden 2014 alusta ryhdytty jaksottamaan menoja ja tuloja ulkoisessa kirjanpidossa. Nettovaikutus vuosien 2013 ja 2014 välillä on 14 M eli noin puolet. Tämän vuoksi Turun tiedoista on jätetty pois tammi-huhtikuun 2013 tiedot, jotka eivät ole vertailussa samansisältöiset. Vaasa: Taloushallinnon ohjelmiamme ei ole saatu toimimaan, minkä vuoksi tietoja ei raportoida yhteenvetoon. Keskushallinnossa kovasti tekevät työtä ohjelman toimittajan kanssa, mutta tilanne on nyt sama kuin viime vuonna. Savonlinna: Kansanterveystyöstä kotipalvelu on siirretty vuoden 2014 alusta sosiaalipalveluihin. Toimeentulotukimenojen kasvu on pysähtynyt kaupungin tehostettua työllistämistoimia (kuntakokeilu). Kuntien 2014 tammi-huhtikuun toimintamenojen toteumatietoja Kuntaliitto
8 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus 2014 2013 Muutos 1.1. toteutu- 2014 31.12.2013 ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as 65-75 - Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31,1 1 013 104 033 127 138 Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32,9 835 260 753 73 62 Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30,8 1 026 21 203 137 141 Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31,3 1 034 19 979 150 149 Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33,2 919 21 987 105 93 Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33,9 1 031 46 188 102 103 Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34,2 1 072 67 806 123 130 Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33,8 1 073 22 171 119 131 Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31,3 936 28 219 143 154 Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30,6 948 74 471 104 110 Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26,3 729 134 658 88 87 Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31,8 1 099 22 138 143 153 Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32,0 914 39 953 81 69 Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33,4 925 31 798 100 91 Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30,5 1 109 73 904 127 138 Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28,9 731 30 345 98 95 Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34,2 1 227 22 120 123 136 Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34,9 873 34 913 89 74 Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33,9 812 37 899 72 57 Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32,7 1 000 47 031 106 105 Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32,9 1 175 54 771 128 131 Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29,9 974 86 926 129 135 Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31,4 1 011 106 342 100 105 Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30,8 882 103 364 117 116 Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33,0 807 21 829 79 73 Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33,7 1 000 47 703 106 101 Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29,7 866 54 635 124 129 Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31,9 917 19 153 105 112 Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32,8 877 20 534 85 80 Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31,6 926 18 859 114 104 Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31,8 825 32 690 96 94 Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34,9 859 41 178 75 62 Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33,8 894 193 798 75 74 Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33,7 1 310 19 288 147 164 Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35,6 1 189 19 633 127 137 Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31,3 1 018 83 497 124 131 Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32,6 942 49 426 99 92 Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33,5 1 075 25 507 106 97 Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33,6 1 145 28 695 129 135 Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33,1 1 020 39 979 123 131 Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32,6 1 023 29 318 100 103 Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32,0 1 015 61 215 92 97 Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33,7 982 54 478 122 129 Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34,4 1 163 25 511 135 152 Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33,7 1 304 36 256 144 154 Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34,3 943 60 354 95 95 Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34,3 970 21 567 90 84 Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31,3 950 220 446 98 102 Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35,0 1 019 22 371 102 101 Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33,7 845 38 125 78 63 Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32,2 972 21 129 126 129 Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31,0 819 208 098 77 65 Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32,5 1 133 22 107 136 148 Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35,7 956 28 929 82 70 Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30,0 729 31 743 86 79 Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32,2 1 004 20 077 124 127 Helsinki 613,37...... 1 907,18 32,2 1 001 612 664 89 88 Raisio 23,92...... 74,26 32,2 974 24 565 107 112 Turku 196,90...... 597,72 32,9 1 081 182 072 108 115 Vaasa.............. 66 321 100 109 Yht. joilla 2013 vert. 2 936,80 2 874,09 2,2 62,71 9 166,67 32,0 944 3 111 100 maks 10,3 8,9 35,7 1 310 150 164 min -9,7-6,1 26,3 729 72 57 Yht., joilla 2014 tied. 3 770,99 11 745,83 32,1 959 3 930 401
9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus 2014 2013 Muutos 1.1. toteutu- 2014 31.12.2013 ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as 65-75 - Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34,3 970 21 567 90 84 Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35,7 956 28 929 82 70 Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35,0 1 019 22 371 102 101 Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34,3 943 60 354 95 95 Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33,2 919 21 987 105 93 Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33,7 845 38 125 78 63 Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33,4 925 31 798 100 91 Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34,9 859 41 178 75 62 Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33,9 1 031 46 188 102 103 Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31,3 1 018 83 497 124 131 Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32,6 942 49 426 99 92 Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33,0 807 21 829 79 73 Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34,2 1 072 67 806 123 130 Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28,9 731 30 345 98 95 Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29,9 974 86 926 129 135 Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31,9 917 19 153 105 112 Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33,7 1 310 19 288 147 164 Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33,5 1 075 25 507 106 97 Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32,6 1 023 29 318 100 103 Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32,8 877 20 534 85 80 Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32,9 835 260 753 73 62 Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32,9 1 175 54 771 128 131 Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33,1 1 020 39 979 123 131 Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33,7 1 000 47 703 106 101 Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35,6 1 189 19 633 127 137 Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33,6 1 145 28 695 129 135 Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33,8 1 073 22 171 119 131 Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31,4 1 011 106 342 100 105 Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31,8 825 32 690 96 94 Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33,9 812 37 899 72 57 Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32,7 1 000 47 031 106 105 Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31,0 819 208 098 77 65 Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31,3 950 220 446 98 102 Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34,4 1 163 25 511 135 152 Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34,2 1 227 22 120 123 136 Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32,0 1 015 61 215 92 97 Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32,0 914 39 953 81 69 Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33,7 982 54 478 122 129 Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34,9 873 34 913 89 74 Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30,8 882 103 364 117 116 Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30,5 1 109 73 904 127 138 Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33,7 1 304 36 256 144 154 Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31,3 936 28 219 143 154 Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31,1 1 013 104 033 127 138 Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32,2 972 21 129 126 129 Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31,6 926 18 859 114 104 Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30,8 1 026 21 203 137 141 Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33,8 894 193 798 75 74 Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31,8 1 099 22 138 143 153 Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31,3 1 034 19 979 150 149 Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29,7 866 54 635 124 129 Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32,2 1 004 20 077 124 127 Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26,3 729 134 658 88 87 Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32,5 1 133 22 107 136 148 Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30,6 948 74 471 104 110 Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30,0 729 31 743 86 79 Helsinki 613,37...... 1 907,18 32,2 1 001 612 664 89 88 Raisio 23,92...... 74,26 32,2 974 24 565 107 112 Turku 196,90...... 597,72 32,9 1 081 182 072 108 115 Vaasa.............. 66 321 100 109 Yht. joilla 2013 vert. 2 936,80 2 874,09 2,2 62,71 9 166,67 32,0 944 3 111 100 maks 10,3 8,9 35,7 1 310 150 164 min -9,7-6,1 26,3 729 72 57 Yht., joilla 2014 tied. 3 770,99 11 745,83 32,1 959 3 930 401
10 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus 2014 2013 Muutos 1.1. toteutu- 2014 31.12.2013 ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as 65-75 - Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35,7 956 28 929 82 70 Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35,6 1 189 19 633 127 137 Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35,0 1 019 22 371 102 101 Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34,9 873 34 913 89 74 Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34,9 859 41 178 75 62 Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34,4 1 163 25 511 135 152 Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34,3 943 60 354 95 95 Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34,3 970 21 567 90 84 Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34,2 1 227 22 120 123 136 Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34,2 1 072 67 806 123 130 Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33,9 812 37 899 72 57 Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33,9 1 031 46 188 102 103 Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33,8 894 193 798 75 74 Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33,8 1 073 22 171 119 131 Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33,7 982 54 478 122 129 Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33,7 1 304 36 256 144 154 Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33,7 845 38 125 78 63 Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33,7 1 310 19 288 147 164 Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33,7 1 000 47 703 106 101 Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33,6 1 145 28 695 129 135 Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33,5 1 075 25 507 106 97 Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33,4 925 31 798 100 91 Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33,2 919 21 987 105 93 Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33,1 1 020 39 979 123 131 Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33,0 807 21 829 79 73 Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32,9 835 260 753 73 62 Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32,9 1 175 54 771 128 131 Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32,8 877 20 534 85 80 Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32,7 1 000 47 031 106 105 Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32,6 942 49 426 99 92 Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32,6 1 023 29 318 100 103 Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32,5 1 133 22 107 136 148 Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32,2 1 004 20 077 124 127 Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32,2 972 21 129 126 129 Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32,0 914 39 953 81 69 Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32,0 1 015 61 215 92 97 Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31,9 917 19 153 105 112 Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31,8 1 099 22 138 143 153 Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31,8 825 32 690 96 94 Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31,6 926 18 859 114 104 Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31,4 1 011 106 342 100 105 Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31,3 1 018 83 497 124 131 Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31,3 1 034 19 979 150 149 Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31,3 936 28 219 143 154 Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31,3 950 220 446 98 102 Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31,1 1 013 104 033 127 138 Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31,0 819 208 098 77 65 Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30,8 1 026 21 203 137 141 Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30,8 882 103 364 117 116 Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30,6 948 74 471 104 110 Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30,5 1 109 73 904 127 138 Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30,0 729 31 743 86 79 Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29,9 974 86 926 129 135 Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29,7 866 54 635 124 129 Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28,9 731 30 345 98 95 Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26,3 729 134 658 88 87 Turku 196,90...... 597,72 32,9 1 081 182 072 108 115 Raisio 23,92...... 74,26 32,2 974 24 565 107 112 Helsinki 613,37...... 1 907,18 32,2 1 001 612 664 89 88 Vaasa.............. 66 321 100 109 Yht. joilla 2013 vert. 2 936,80 2 874,09 2,2 62,71 9 166,67 32,0 944 3 111 100 maks 10,3 8,9 35,7 1 310 150 164 min -9,7-6,1 26,3 729 72 57 Yht., joilla 2014 tied. 3 770,99 11 745,83 32,1 959 3 930 401
11 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus 2014 2013 Muutos 1.1. toteutu- 2014 31.12.2013 ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as 65-75 - Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33,7 1 310 19 288 147 164 Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33,7 1 304 36 256 144 154 Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34,2 1 227 22 120 123 136 Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35,6 1 189 19 633 127 137 Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32,9 1 175 54 771 128 131 Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34,4 1 163 25 511 135 152 Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33,6 1 145 28 695 129 135 Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32,5 1 133 22 107 136 148 Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30,5 1 109 73 904 127 138 Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31,8 1 099 22 138 143 153 Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33,5 1 075 25 507 106 97 Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33,8 1 073 22 171 119 131 Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34,2 1 072 67 806 123 130 Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31,3 1 034 19 979 150 149 Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33,9 1 031 46 188 102 103 Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30,8 1 026 21 203 137 141 Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32,6 1 023 29 318 100 103 Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33,1 1 020 39 979 123 131 Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35,0 1 019 22 371 102 101 Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31,3 1 018 83 497 124 131 Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32,0 1 015 61 215 92 97 Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31,1 1 013 104 033 127 138 Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31,4 1 011 106 342 100 105 Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32,2 1 004 20 077 124 127 Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32,7 1 000 47 031 106 105 Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33,7 1 000 47 703 106 101 Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33,7 982 54 478 122 129 Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29,9 974 86 926 129 135 Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32,2 972 21 129 126 129 Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34,3 970 21 567 90 84 Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35,7 956 28 929 82 70 Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31,3 950 220 446 98 102 Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30,6 948 74 471 104 110 Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34,3 943 60 354 95 95 Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32,6 942 49 426 99 92 Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31,3 936 28 219 143 154 Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31,6 926 18 859 114 104 Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33,4 925 31 798 100 91 Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33,2 919 21 987 105 93 Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31,9 917 19 153 105 112 Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32,0 914 39 953 81 69 Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33,8 894 193 798 75 74 Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30,8 882 103 364 117 116 Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32,8 877 20 534 85 80 Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34,9 873 34 913 89 74 Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29,7 866 54 635 124 129 Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34,9 859 41 178 75 62 Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33,7 845 38 125 78 63 Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32,9 835 260 753 73 62 Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31,8 825 32 690 96 94 Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31,0 819 208 098 77 65 Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33,9 812 37 899 72 57 Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33,0 807 21 829 79 73 Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28,9 731 30 345 98 95 Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30,0 729 31 743 86 79 Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26,3 729 134 658 88 87 Turku 196,90...... 597,72 32,9 1 081 182 072 108 115 Helsinki 613,37...... 1 907,18 32,2 1 001 612 664 89 88 Raisio 23,92...... 74,26 32,2 974 24 565 107 112 Vaasa.............. 66 321 100 109 Yht. joilla 2013 vert. 2 936,80 2 874,09 2,2 62,71 9 166,67 32,0 944 3 111 100 maks 10,3 8,9 35,7 1 310 150 164 min -9,7-6,1 26,3 729 72 57 Yht., joilla 2014 tied. 3 770,99 11 745,83 32,1 959 3 930 401
12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. LASKEVA JÄRJESTYS Kunta NETTOmenot tammi-huhtikuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus 2014 2013 Muutos 1.1. toteutu- 2014 31.12.2013 ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as 65-75 - Espoo 217,72 208,81 4,3 8,91 660,83 32,9 835 260 753 73 62 Tampere 209,46 204,13 2,6 5,33 670,23 31,3 950 220 446 98 102 Vantaa 170,44 166,02 2,7 4,42 550,44 31,0 819 208 098 77 65 Oulu 173,27 176,44-1,8-3,17 512,35 33,8 894 193 798 75 74 Jyväskylä 98,12 103,52-5,2-5,40 373,03 26,3 729 134 658 88 87 Kuopio 107,47 104,21 3,1 3,26 342,42 31,4 1 011 106 342 100 105 Eksote pl. Imatra 105,34 104,70 0,6 0,64 338,82 31,1 1 013 104 033 127 138 Lahti 91,17 90,04 1,3 1,13 296,36 30,8 882 103 364 117 116 Kouvola 84,64 79,98 5,8 4,66 283,15 29,9 974 86 926 129 135 Pori 85,02 79,97 6,3 5,05 271,37 31,3 1 018 83 497 124 131 Joensuu 70,60 76,66-7,9-6,06 231,08 30,6 948 74 471 104 110 Kainuun sote pl. Puolanka 81,96 80,97 1,2 0,99 268,97 30,5 1 109 73 904 127 138 Hämeenlinna 72,70 68,62 5,9 4,08 212,40 34,2 1 072 67 806 123 130 Rovaniemi 62,16 60,88 2,1 1,28 194,33 32,0 1 015 61 215 92 97 Seinäjoki 56,93 52,48 8,5 4,45 166,08 34,3 943 60 354 95 95 Kotka 64,36 61,94 3,9 2,42 195,79 32,9 1 175 54 771 128 131 Mikkeli 47,29 49,03-3,5-1,74 159,39 29,7 866 54 635 124 129 Salo 53,51 52,68 1,6 0,83 158,63 33,7 982 54 478 122 129 Porvoo 46,58 43,95 6,0 2,63 142,72 32,6 942 49 426 99 92 Lohja 47,71 46,14 3,4 1,57 141,78 33,7 1 000 47 703 106 101 Kokkola 47,05 45,81 2,7 1,24 143,90 32,7 1 000 47 031 106 105 Hyvinkää 47,64 44,64 6,7 3,00 140,70 33,9 1 031 46 188 102 103 Nurmijärvi 35,37 33,09 6,9 2,28 101,45 34,9 859 41 178 75 62 Rauma 40,78 39,38 3,6 1,40 123,22 33,1 1 020 39 979 123 131 Järvenpää 36,51 35,84 1,9 0,67 114,03 32,0 914 39 953 81 69 Tuusula 32,21 30,10 7,0 2,11 95,70 33,7 845 38 125 78 63 Kirkkonummi 30,77 29,94 2,8 0,83 90,87 33,9 812 37 899 72 57 Savonlinna 47,29 46,72 1,2 0,57 140,50 33,7 1 304 36 256 144 154 Kerava 30,47 30,08 1,3 0,39 87,38 34,9 873 34 913 89 74 Nokia 26,98 26,19 3,0 0,79 84,97 31,8 825 32 690 96 94 Kaarina 29,42 27,51 6,9 1,91 88,13 33,4 925 31 798 100 91 Ylöjärvi 23,14 25,63-9,7-2,49 77,03 30,0 729 31 743 86 79 Kangasala 22,18 20,95 5,9 1,23 76,64 28,9 731 30 345 98 95 Riihimäki 29,98 28,67 4,6 1,31 91,86 32,6 1 023 29 318 100 103 Vihti 27,65 25,16 9,9 2,49 77,40 35,7 956 28 929 82 70 Raasepori 32,86 31,80 3,3 1,06 97,77 33,6 1 145 28 695 129 135 Imatra 26,41 26,21 0,8 0,20 84,47 31,3 936 28 219 143 154 Sastamala 29,66 28,94 2,5 0,72 86,28 34,4 1 163 25 511 135 152 Raahe 27,41 26,17 4,7 1,24 81,91 33,5 1 075 25 507 106 97 Tornio 22,79 20,96 8,7 1,83 65,03 35,0 1 019 22 371 102 101 Iisalmi 23,78 23,02 3,3 0,76 70,39 33,8 1 073 22 171 119 131 Jämsä 24,34 24,90-2,2-0,56 76,50 31,8 1 099 22 138 143 153 Kemi 27,14 26,51 2,4 0,63 79,28 34,2 1 227 22 120 123 136 Varkaus 25,04 26,86-6,8-1,82 77,03 32,5 1 133 22 107 136 148 Hollola 20,20 18,79 7,5 1,41 60,90 33,2 919 21 987 105 93 Lempäälä 17,61 16,62 6,0 0,99 53,37 33,0 807 21 829 79 73 Siilinjärvi 20,92 18,97 10,3 1,95 61,07 34,3 970 21 567 90 84 Hamina 21,75 22,13-1,7-0,38 70,70 30,8 1 026 21 203 137 141 Valkeakoski 20,53 20,50 0,1 0,03 63,82 32,2 972 21 129 126 129 Mäntsälä 18,01 17,24 4,5 0,77 54,92 32,8 877 20 534 85 80 Äänekoski 20,16 21,10-4,5-0,94 62,52 32,2 1 004 20 077 124 127 Heinola 20,66 21,41-3,5-0,75 65,96 31,3 1 034 19 979 150 149 Pietarsaari 23,35 22,59 3,4 0,76 65,53 35,6 1 189 19 633 127 137 Pieksämäki 25,27 24,10 4,9 1,17 75,09 33,7 1 310 19 288 147 164 Mustasaari 17,56 16,69 5,2 0,87 54,97 31,9 917 19 153 105 112 Naantali 17,46 17,70-1,4-0,24 55,21 31,6 926 18 859 114 104 Helsinki 613,37...... 1 907,18 32,2 1 001 612 664 89 88 Turku 196,90...... 597,72 32,9 1 081 182 072 108 115 Raisio 23,92...... 74,26 32,2 974 24 565 107 112 Vaasa.............. 66 321 100 109 Yht. joilla 2013 vert. 2 936,80 2 874,09 2,2 62,71 9 166,67 32,0 944 3 111 100 maks 10,3 8,9 35,7 1 310 150 164 min -9,7-6,1 26,3 729 72 57 Yht., joilla 2014 tied. 3 770,99 11 745,83 32,1 959 3 930 401