Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2014 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja. edellisvuoteen ja talousarvioihin

Transkriptio

1 Mari Sjöholm Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2014 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 58 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan ja Kainuun ensitiedoista ja tilanteista Kuntaliitto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 3 VASTAAJIEN KOMMENTTEJA 6 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. 8 SOSIAALITOIMI YHT. 14 TOIMEENTULOTUKI 20 TERVEYSTOIMI YHT. 25 KANSANTERVEYSTYÖ 32 ERIKOISSAIRAANHOITO 39 VUODEN 2015 TALOUSARVIOT 46

3 3 LUKIJALLE Tämä on yhteenveto 58 suurimman kunnan sekä Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän (Eksoten) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun soten) sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2014 tammi-joulukuun nettotoimintamenoista. Niitä verrataan vuoden 2013 vastaaviin menoihin ja vuoden 2014 talousarvioihin ( ). Lisäksi vuoden 2014 toteutuneita nettotoimintamenoja verrataan vuoden 2015 talousarvioihin ( ). Lappeenrannan tiedot on korvattu Eksoten summatiedoilla ilman Imatraa. Imatra on Eksoten jäsenkunta vain erikoissairaanhoidon osalta. Kajaanin tiedot on korvattu Kainuun soten summatiedoilla ilman Puolankaa. Kainuun sote tuottaa vain erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut Puolangalle. Kuntaliitoksia ei toteutettu vuonna Yhteenvedon kunnista Maaninka liitettiin Kuopioon ja Lavia Poriin vuoden 2015 alussa. Yhteenvedossa ovat todelliset euromääräiset nettomenot, jotka kunnan pussista on maksettu. Nämä eivät ole tarvevakioituja. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sosiaalitoimen tiedot raportoidaan ilman lasten päivähoitoa, mikä siirrettiin opetustoimeen. Kunta-, palvelu- ja hallintorakenteiden, laskentatoimen sekä talous- ja tietojärjestelmien muutokset aiheuttavat osalle kunnista vaikeuksia raportoida ajallaan vertailukelpoisia ja luotettavia seurantatietoja. Tämän vuoksi mm. Helsingin ja Mikkelin vuoden 2015 talousarviotiedot puuttuvat. Osassa kunnista nettotoimintamenojen muutokset ovat rakenteellisista uudistuksista johtuen suurehkoja. Ideana on hahmottaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Tätä helpottaa saman taulukon aakkosissa ja eri tekijöiden mukaan laskevissa järjestyksissä esitettävät tulosteet. Kooste pohjautuu kuntien omiin, itse raportoimiin ja itse käyttämiin seurantatietoihin. Kuntien toimittamissa tiedoissa voi olla ja on yksittäisiä virheitä ja erheitä. Kaikkein näkyvimmät poikkeamat tarkistettiin ja korjattiin. Osa ulkopuolisen mielestä suuristakin muutoksista perusteltiin oikeiksi. Tietoja pyydettäessä annettiin seuraava osviitta: Toimintojen ja tietojen määrittelyt ovat samat kuin kuntien toiminta- ja taloustilastoissa. Eli toimitaan yleisillä kaikkien yhteisesti tuntemilla ja käyttämillä käsitteillä ja rajauksilla. Kuntaliiton julkaisu Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2012 on tässä oivallinen apuväline. Toimeentulotukimenot nettona ovat kansalaisille maksetut toimeentulotuet, joista on vähennetty takaisinperinnät. Työmarkkinatuen kuntaosuus maksetaan Kelalle - ei kansalaisille, joten se ei kuulu toimeentulotuen nettomenoihin. Kuntayhtymiltä ja osin myös muilta tuottajilta ostettavien palvelujen myyntituloista on jo vähennetty mm. asiakasmaksutulot, joten kuntayhtymien palveluista aiheutuvat menot ovat nettomääräisiä. Yksittäisiä muutoksia Aivan kaikki kunnat eivät raportoi toimintamenojaan kaikista mukana olevista toiminnoista kysytyllä jaottelulla. Tämän vuoksi kaikkien toimintojen yhteenvedot eivät kata kyselyn kaikkia kuntia, eivätkä ne ole toiminnoittain täysin samanmittaisesti vertailtavissa. Organisaatioratkaisuista johtuen eräät kunnat ovat raportoineet laskennallisesti osan toimintamenoista kysytyn jaottelun mukaiseksi. Sisäiset ja ulkoiset organisaatiouudistukset - siirrot toimialalta toiselle - aiheuttavat osin tavallista suurempia ja osin hyvinkin suuria muutoksia ja eroja yksittäisen kunnan tiedoissa. Keskussairaaloihin sijoitettujen yhteispäivystysten nettotoimintamenoja ei kaikissa pystytä erittelemään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, vaan osassa ne kohdentuvat keskussairaalasta/sairaanhoitopiiristä tulevan yhteisen laskun perusteella erikoissairaanhoitoon. Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirien vastuulle vuoden 2013 alussa ja osin vielä vuoden 2014 aikana oli ja on rakenteellinen muutos, joka näkyy myös erikoissairaanhoidon toimintamenojen suurempana ja perusterveydenhuollon pienempänä kasvuna. Potilasvakuutuskeskus ennakoi lokakuussa 2014 potilasvakuutuksen korvausvastuun korotuksiksi yhteensä 198 M. Korotusten taustalla ovat erityisesti vammaispalvelulain mukaisten etuuksien, kuten vaikeasti vammautuneiden tulevan tuetun asumisen ja henkilökohtaisen avustamisen, korvausten kasvu. Sairaanhoitopiirit vastaavat kuntapuolen potilasvakuutuksen rahoituksesta. Em. korotuksista ennakoitiin sairaanhoitopiireille kohdistuvan 185 M ja loput yksityiselle sektorille. Potilasvakuutuksen korvausvastuun korotuksista osa (runsas 86 M ) kirjattiin kuluiksi sairaanhoitopiirien vuoden 2014 tuloslaskelmissa ja loput vastuiksi taseen liitetietoihin. Uudelleen järjestelyistä ja muutoksista on kuntakohtaisia kommentteja ja lisätietoja sivuilla 6-7. Viestivät kehityssuunnista Tietoja ja suhteellisia muutoksia on syytä silmäillä ennen kaikkea kuntakohtaisesti "samalla rivillä. Nettotoimintamenojen muutoksen ohella on syytä huomata talousarvion toteuma-aste ja nettotoimintamenot/asukas. Tarkoituksena ei ole verrata erilaisten kuntien eri tavoin järjestettyjen eri toimintojen euromääräisiä tietoja toisiinsa, vaikka niitäkin tietysti tutkaillaan. Mukana olevien kuntien väestörakenteet ovat osin hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi tietoina ja sarakkeina ovat mukana ikäihmisten (65- ja 75-) väestöosuuksien indeksit (tämän

4 4 kuntajoukon osuuksien keskiarvo = 100). Samaten sairastavuuserot ovat osin suuria. Tarpeet ja palvelujen kysyntä ovat erilaisia, mikä näkyy myös kustannuksissa. Osassa kunnista kunnallisten palvelujen käyttöosuudet ovat suurempia kuin toisissa, mikä johtuu mm. väestörakenteesta ja työllisyydestä. Työterveyshuollon merkittävä osuus korvaa kunnallisia perusterveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot kasvoivat yhteensä 2,2 % (mukana 60 vastaajaa). Viime vuonna kasvu oli 4,9 % (57 vast.) ja kaksi vuotta sitten 6,1 % (59 vast.). Nettomenot/asukas olivat keskimäärin (vuosi sitten ) ja vaihteluväli (60 vastaajaa). Sosiaalitoimen nettotoimintamenot yhteensä olivat 2,7 % edellisvuotta suuremmat (mukana 57) - vuosi sitten 4,4 % (53 vast.). Toimeentulotuen nettomenot kasvoivat 3,0 % (mukana 60 vastaajaa) - vuosi sitten kasvua 6,8 % (mukana 57) ja kaksi vuotta sitten 6,5 % (mukana 59). Terveydenhuollon nettotoimintamenot yhteensä kasvoivat 1,7 % (mukana 57), vuosi sitten 5,2 % (mukana 53). Vuonna 2014 nettomenot/asukas olivat keskimäärin ja vaihteluväli Kansanterveystyön nettotoimintamenot laskivat -0,4 % (mukana 57) - vuosi sitten ne kasvoivat 2,1 % (54 vast.). Erikoissairaanhoidon nettotoimintamenot kasvoivat 2,8 % (mukana 60) - vuosi sitten 7,1 % (57 vast.), jolloin ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle ja erikoissairaanhoitoon. Kansanterveystyössä vaihteluväli oli /asukas ja erikoissairaanhoidossa /asukas. Sairaanhoidon integroituja, kuten yhteispäivystykseen liittyviä toimintoja, on siirtynyt kustannuksineen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Kun terveydenhuollon vuoden 2014 nettomenot/asukas suhteutetaan tämän kuntajoukon keskimääräisiin nettomenoihin (= 100), on helpompi hahmottaa kuntien välisiä eroja. Kun rinnalle laitetaan Kelan terveyspuntarin vuoden 2013 sairastavuusindeksin (vakioimaton, koko maa = 100) tiedot, auttaa näiden kahden indeksoidun tiedon vertailu osaltaan ymmärtämään kuntien, niiden väestöjen ja myös kustannusten suuria eroja. kunta menot ind. sair.ind. Kemi Savonlinna Pieksämäki Vaasa Kotka Raisio Espoo Vantaa Tuusula Kirkkonummi Asettelu hahmottaa, miten väestön sairastavuus vaikuttaa terveydenhuollon kalleuden ja edullisuuden arviointiin. Kun menotietoja vertailee sairastavuustietoihin, Kemi, Pieksämäki, Kotka ja Raisio ovat käyttäneet tätä kuntajoukkoa vähemmän ja loput tätä kuntajoukkoa enemmän rahaa terveydenhuoltoonsa suhteessa väestön sairastavuuteen. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot ja sen myötä mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja myös omilla rahoillaan. Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. Mitä suurempi on työssäkäyvien osuus väestöstä, sitä suurempi on työterveyshuollon osuus väestön perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana, mikä vähentää kysyntää terveyskeskuksessa. Mitä suurempi on eläkeläisten osuus väestöstä, sitä enemmän heitä on terveyskeskusten palvelujen käyttäjissä. Molemmat vaikuttavat ja näkyvät kuntien terveydenhuollon menoissa - mutta ei tietenkään suoraviivaisesti. Seuraavassa asettelussa on laitettu rinnan edellä käytetty terveydenhuollon nettomenot/asukas indeksi ja kuntien väestön 75 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä suhteutettuna tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvoon (= 100). kunta menot ind. ikä ind. 75- Pieksämäki Savonlinna Imatra Jämsä Sastamala Vantaa Tuusula Nurmijärvi Espoo Kirkkonummi Realistinen talousarvio on johtamisen ja päätöksenteon työkalu Täydellisyysperiaate tarkoittaa, että talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Vuoden 2015 talousarvioissa moni yhteenvedon kunnista lähtee siitä, että nettotoimintamenot tulevat olemaan tänä vuonna pienemmät kuin vuonna 2014 toteutuneet. Toiminnoittain tällaisia kuntia oli seuraavasti: sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 19 (33 %), sosiaalitoimi 9 (16 %), toimeentulotuki 7 (12 %), terveydenhuolto 24 (44 %), kansanterveystyö 28 (51 %) ja erikoissairaanhoito 21 (36 %). Kolme kuntaa ei erottele talousarvioissaan sosiaali- ja terveystointa. Helsinki ja Mikkeli ilmoittavat talousarviotiedot myöhemmin.

5 5 Näiden kuntien 2015 talousarviot ( ) verrattuna vuoden 2014 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 101, sosiaalitoimi 103, toimeentulotuki 105, terveydenhuolto yhteensä 100, kansanterveystyö 99 ja erikoissairaanhoito 100. Yhteispäivystysten siirto erikoissairaanhoitoon jatkuu myös vuonna Tämän kuntajoukon 2014 talousarviot ( ) verrattuna vuoden 2013 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 101, sosiaalitoimi 102, toimeentulotuki 107, terveydenhuolto yhteensä 100, kansanterveystyö 100 ja erikoissairaanhoito 100. Kuntajoukon 2013 talousarviot verrattuna vuoden 2012 toteutuneeseen (=100) näyttivät mediaaniarvoin tällaisilta: sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 104, sosiaalitoimi 104, toimeentulotuki 106, terveydenhuolto yhteensä 104, kansanterveystyö 103 ja erikoissairaanhoito 105. Huono taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään ja karsimaan menojaan. Toteutuakseen tämä vaatii mm. uusilla tavoilla tuotettuja palveluja, toimipisteiden vähentämistä, tuottavuuden parantamista ja mieluummin kysynnän supistumista kuin kasvua. Jos näitä ei tehdä tai saada aikaan, talousarviot osoittautuvat jälleen kerran alimitoitetuiksi. Vuoden 2014 toteumien perusteella monien kuntien vuoden 2014 talousarvioissa ei ollut varauduttu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Tämän kuntajoukon toteutuneista sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenoista vuonna 2014 esimerkiksi yksi prosentti on 121, kolme prosenttia 363 ja viisi prosenttia on 605 miljoonaa euroa. Siksi menojen hillintä- tai supistamistavoitteet ovat erittäin merkittäviä. Tämä on poikkileikkaus alustavista tiedoista. Tämä ei ole tilasto. Osa yksittäisistä suurista muutoksista - ilman selittäviä syitä - johtaa virheellisiin kuntakohtaisiin johtopäätöksiin. Kiitokset tiedon tuottajille ja niille, joiden kanssa tietoja täydennettiin, tarkastettiin ja korjattiin. Kiitokset kehityspäällikkö Hannu Niemelle, joka toteutti sähköisen verkkopalvelun tietojen kokoamisen ja raportoimisen tueksi. Kiitokset Heikki Punnoselle, joka auttoi selvityksen eri vaiheissa asiantuntemuksellaan. Kuntaliitossa maaliskuussa 2015 Mari Sjöholm etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

6 6 VASTAAJIEN RAPORTOIMIA RAKENTEIDEN JA TOIMINTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELYJÄ JA SUURTEN MUUTOSTEN SYITÄ Eksote Eksoteen kuuluvat Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala sekä Imatra erikoissairaanhoidon osalta. Nettotoimintamenoista on vähennetty Imatran osuus erikoissairaanhoidon hinnaston mukaisena. Myös Imatran osuus ensihoidosta on vähennetty. Terveydenhuollon alueelta vuodeosastojen toimintaa on muutettu sosiaalitoimen palveluasumiseksi. Espoo Hallinto kohdistettu suoraan luokkiin eikä toimintamenojen suhteessa. Tukityöllistäminen yms. on kohdistettu eri tavalla kuin edellisinä vuosina, nyt painopiste sosiaalitoimen luokassa. Kansanterveystyöstä on siirtynyt toimintaa noin 3 M erikoissairaanhoitoon, kun potilaita ohjataan päivystyksessä suoraan erikoissairaanhoitoon. Hamina Vuonna 2014 toimeentulotukea saaneita kotitalouksia 2,2 % vähemmän kuin vuonna Heinola Erikoissairaanhoidon osaston toiminta siirrettiin vuonna 2014 perusterveydenhuoltoon. Tilinpäätös vuodelta 2014 ei ole vielä lopullinen erikoissairaanhoidon osalta. Vuonna 2015 on toiminnallisia muutoksia, joten vuosi 2015 ei ole vertailukelpoinen vuoden 2014 kanssa muutoin kuin toimeentulotuen osalta. Helsinki Vuoden 2015 talousarviotiedot toimitetaan myöhemmin. Imatra Vuoden 2014 alusta psykiatrinen avohoito (oma palvelutuotanto) sisältyy kansanterveystyöhön, aiemmin se oli erikoissairaanhoitoa. Kainuun sote Kuntayhtymä tuottaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Puolangalla Kainuun sote vastaa erikoissairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta. Kemi Sosiaalitoimen kustannusten kasvu vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna oli 8,3 %. Kasvu johtuu ikäihmisten palveluiden rakennemuutoksen yhteydessä toteutetuista tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämisestä. Samanaikaisesti terveyskeskussairaalan akuuttihoitoa ja kuntoutusta on kehitetty. Muutoksen vaikutus oli 1,2 M. Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun asiakasmäärät ovat kasvaneet ja kehitysvammaisten asumispalveluita on muutettu ympärivuorokautisiksi. Näiden johdosta kustannukset ovat kasvaneet. Menoihin ja kasvuun sisältyi lisäksi noin 0,7 M :n kertaluonteinen takautuva lastensuojelun kustannusten korvaus. Kouvola Vuoden 2014 toteutuma sisältää erikoissairaanhoidon pakollisen varauksen Carean alijäämään 6,3 M. Kuopio Toimeentulotuki alittui noin 2 M talousarviosta. Toimeentulotuki ei toteutunut odotetulla tavalla. Perinteisesti loppuvuodesta toimeentulotukimenot ovat nousseet selvästi, mutta vuonna 2014 tuota nousua ei tapahtunut niin paljon Maaninka liittyi Kuopioon. Lahti Laitoshoitoa on purettu ja korvattu asumispalveluilla, mikä näkyy kustannusten siirtymisenä kansanterveystyöstä sosiaalitoimeen. Palvelurakenteen muutos jatkuu vuonna 2015 samansuuntaisena. Vuonna 2015 yhteispäivystyskeskus on kokonaan erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Vuonna 2014 perusterveydenhuollon päivystys ja päivystysosasto sisältyivät kansanterveystyöhön. Mikkeli Ensihoito, apuvälineet ja yhteispäivystys on siirretty kansanterveystyöstä erikoissairaanhoitoon. Vuoden 2015 talousarviotiedot eivät ole vielä saatavilla. Mäntsälä Sosiaalitoimeen on aikaisemmin raportoitu virheellisesti terveyskeskuksen hoiva- ja vuodeosasto (vuonna 2014 nettovaikutus 4,5 M ) ja mielenterveyspalveluita (vuonna 2014 nettovaikutus 0,36 M ). Nämä on nyt siirretty terveydenhuoltoon. Nokia Nokian erikoislääkärijohtoinen sairaala on lopetettu , leikkaussalit suljettu ja leikkaustoiminta lopetettu. Sairaalan 36 paikkainen vuodeosasto on muutettu terveyskeskussairaalan vuodeosastoksi Sosiaalitoimen 36 hoitopaikan arviointi- ja kuntoutusosasto on muutettu myös terveyskeskussairaalan vuodeosastoksi Terveyskeskuksessa toimii edelleen erikoislääkäripoliklinikka mm. sisätautien, gynekologian, urologian alalla ja sekin on organisatorisesti siirretty osaksi kansanterveystyötä.

7 7 Oulu Vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimesta on siirtynyt pois Työvoiman palvelukeskus, Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä Honkapirtti. Honkalankoti ja Kuntoutussairaala on siirretty sosiaali- ja terveystoimeen. Pieksämäki Yksi terveyskeskuksen vuodeosasto siirtyi sosiaalitoimen laitospaikoiksi Pori Muutokset vuonna 2014: Pitkäaikaisosastot siirrettiin kuntoutus- ja sairaalapalveluista vanhustenhuollon palveluihin sosiaalitoimen alle. Vaikutus kansanterveystyöhön noin - 5,3 M ja sosiaalitoimeen noin + 5,3 M. Leikkaustoiminta siirtyi Satakunnan sairaanhoitopiiriin vuoden 2014 alusta. Kirurgian osasto muuttui kuntouttavaksi osastoksi ja osaksi kansanterveystyötä. Vaikutus erikoissairaanhoitoon noin - 2,6 M ja kansanterveystyöhön noin + 1,6 M. Porin kaupungin sisäisten tilojen vuokrat nousivat alkaen. Vaikutus koko Porin perusturvan osalta noin + 2,5 M. Maantiekadun sairaalassa toimii neljä kuntouttavaa osastoa, joista muistipotilaiden kuntouttava osasto katsotaan erikoissairaanhoidoksi. Vaikutus kansanterveystyöhön noin - 1,0 M ja erikoissairaanhoitoon noin + 1,0 M. Satakunnan sairaanhoitopiirin laskutus nousi noin + 4,7 M. Suora vaikutus erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Muutokset vuonna 2015: Lavia yhdistyi Poriin vuoden 2015 alusta. Vaikutus vuoden 2015 määrärahoihin kansanterveys noin + 0,8 M, erikoissairaanhoitoon noin + 2,2 M ja sosiaalitoimeen noin + 5,0 M. Sosiaalitoimessa vuokrakustannuksiin on varattu noin 2,4 M enemmän kuin mitä toteutui vuonna Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannolle asetettiin vuoden 2015 talousarviossa noin 2 % tehostamistavoite. Turku Työllistämispalvelut ovat siirtyneet Hyvinvointitoimialalta Konsernihallintoon, talousarvio noin 30 M. Tuusula Kiljavan sairaala on siirretty erikoissairaanhoidosta terveyspalveluihin. Terveyskeskuspaikkamäärää on vähennetty 70:stä 35:een. Osa sairaalasta on muutettu kotiutus- ja arviointiyksiköksi. Vantaa Neuvola- ja opiskeluterveydenhuollon nettomenot olivat jääneet huomioimatta TA2014- ja TP2013-luvuissa kustannuspaikkamuutoksista johtuen. Luvut on korjattu tähän raportointiin. Porvoo Vuoden 2014 talousarviossa ensihoito on siirretty kansanterveystyöstä erikoissairaanhoitoon. Vuoden 2015 talousarviossa myös päivystys on erikoissairaanhoidossa. Raahe Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän erikoissairaanhoidon sisätautiosasto, josta Raahen kaupungin nettokustannus oli vuonna 2014 noin 1,84 M, muuttui perusterveydenhuollon päivystys- ja tarkkailuosastoksi vuonna Savonlinna Sosiaalitoimen nettomenojen suuri kasvu (4,9 %) johtuu siitä, että aiemmin perusterveydenhuoltoon sisältyneet vanhusten kotisairaanhoidon palvelut on siirretty sosiaalipalveluihin (kotisairaanhoidon osuus oli noin 3 M ). Tämä selittää myös kansanterveystyön menojen pienentymisen. Erikoissairaanhoidon menot jatkoivat kasvuaan, koska Itä-Savon sairaanhoitopiiri ei saanut Savonlinnan kaupungin asettamaa 1,65 M :n talouden tasapainotusohjelmaan sisätyvää vaatimusta täytettyä.

8 8 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote Espoo Hamina Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kainuun sote Kangasala Kemi Kerava Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lempäälä Lohja Mikkeli Mustasaari Mäntsälä Naantali Nokia Nurmijärvi Oulu Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vihti Ylöjärvi Äänekoski Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied

9 9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Tornio Lempäälä Hämeenlinna Pori Seinäjoki Tuusula Rovaniemi Järvenpää Kangasala Kemi Vantaa Porvoo Vaasa Kokkola Nurmijärvi Espoo Nokia Mäntsälä Pieksämäki Iisalmi Kaarina Kouvola Joensuu Riihimäki Naantali Hollola Vihti Turku Mikkeli Rauma Tampere Hyvinkää Raasepori Kotka Kuopio Eksote Valkeakoski Kerava Ylöjärvi Raisio Salo Savonlinna Raahe Lohja Hamina Mustasaari Kainuun sote Heinola Helsinki Jyväskylä Kirkkonummi Imatra Jämsä Sastamala Äänekoski Pietarsaari Oulu Siilinjärvi Lahti Varkaus Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied

10 10 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Seinäjoki Jämsä Mikkeli Vaasa Salo Rauma Pietarsaari Kemi Kerava Kangasala Tornio Lempäälä Nokia Oulu Tuusula Kotka Tampere Nurmijärvi Kouvola Imatra Kokkola Hämeenlinna Pieksämäki Ylöjärvi Sastamala Kirkkonummi Raasepori Valkeakoski Äänekoski Iisalmi Varkaus Rovaniemi Vantaa Vihti Espoo Helsinki Hyvinkää Lahti Hollola Turku Savonlinna Kaarina Heinola Riihimäki Lohja Joensuu Hamina Siilinjärvi Porvoo Järvenpää Jyväskylä Raahe Kuopio Eksote Pori Kainuun sote Naantali Raisio Mustasaari Mäntsälä Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied

11 11 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Pieksämäki Savonlinna Kemi Kotka Jämsä Kainuun sote Varkaus Pietarsaari Raasepori Sastamala Kouvola Vaasa Hamina Heinola Turku Rauma Hämeenlinna Iisalmi Eksote Rovaniemi Kuopio Raahe Pori Äänekoski Kokkola Tampere Riihimäki Helsinki Joensuu Imatra Mikkeli Valkeakoski Salo Hyvinkää Tornio Lohja Seinäjoki Raisio Lahti Porvoo Naantali Järvenpää Mustasaari Siilinjärvi Hollola Kaarina Oulu Nokia Vihti Jyväskylä Vantaa Kangasala Kerava Tuusula Mäntsälä Espoo Nurmijärvi Lempäälä Ylöjärvi Kirkkonummi Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied

12 12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Eksote Lahti Kouvola Pori Joensuu Kainuun sote Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Salo Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Vihti Raasepori Imatra Sastamala Raahe Raisio Tornio Iisalmi Jämsä Kemi Varkaus Hollola Lempäälä Siilinjärvi Hamina Valkeakoski Mäntsälä Äänekoski Heinola Pietarsaari Pieksämäki Mustasaari Naantali Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied

13 13 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Heinola Pieksämäki Savonlinna Imatra Jämsä Hamina Varkaus Sastamala Raasepori Kouvola Kotka Kainuun sote Eksote Pietarsaari Valkeakoski Äänekoski Pori Mikkeli Kemi Hämeenlinna Rauma Salo Iisalmi Lahti Naantali Turku Raisio Raahe Lohja Kokkola Mustasaari Hollola Joensuu Hyvinkää Tornio Vaasa Riihimäki Kaarina Kuopio Porvoo Tampere Kangasala Nokia Seinäjoki Rovaniemi Siilinjärvi Kerava Helsinki Jyväskylä Ylöjärvi Mäntsälä Vihti Järvenpää Lempäälä Tuusula Vantaa Nurmijärvi Oulu Espoo Kirkkonummi Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied

14 14 SOSIAALITOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote Espoo Hamina Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kainuun sote Kangasala Kemi Kerava Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lempäälä Lohja Mikkeli Mustasaari Mäntsälä Naantali Nokia Nurmijärvi Oulu Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vihti Ylöjärvi Äänekoski Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied

15 15 SOSIAALITOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2014TA 2014TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Pori Rovaniemi Kemi Hollola Tampere Lempäälä Hämeenlinna Lahti Seinäjoki Valkeakoski Kokkola Tornio Porvoo Varkaus Naantali Järvenpää Savonlinna Heinola Mäntsälä Imatra Vantaa Nurmijärvi Kuopio Rauma Eksote Espoo Hyvinkää Vaasa Raahe Hamina Vihti Äänekoski Tuusula Turku Kerava Pieksämäki Riihimäki Kouvola Kotka Kaarina Raisio Kainuun sote Sastamala Nokia Jyväskylä Iisalmi Mikkeli Pietarsaari Kirkkonummi Salo Helsinki Joensuu Lohja Jämsä Mustasaari Oulu Raasepori Siilinjärvi Ylöjärvi Kangasala Yht. joilla 2013 vert maks min Yht. joilla 2014 tied