Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2017 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja. edellisvuoteen ja talousarvioihin

Transkriptio

1 Mari Sjöholm Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2017 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 52 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan ensitiedoista ja tilanteista Kuntaliitto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 3 VASTAAJIEN KOMMENTTEJA 6 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. 7 SOSIAALITOIMI YHT. 13 TERVEYSTOIMI YHT. 20 PERUSTERVEYDENHUOLTO 27 ERIKOISSAIRAANHOITO 34 VUODEN 2018 TALOUSARVIOT 41 TARVEVAKIOIDUT /AS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. 44

3 3 LUKIJALLE Päivitetty versio Tämä korvaa päivätyn raportin. Päivitetty väestötiedot ja Essoten tiedot. Tämä on yhteenveto 52 suurimman kunnan sekä Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote), Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2017 tammi-joulukuun nettotoimintamenoista. Niitä verrataan vuoden 2016 vastaaviin menoihin sekä vuosien 2017 ja 2018 alkuperäisiin talousarvioihin. Kajaanin tiedot on korvattu Kainuun soten summatiedoilla. Puolangan kunta on Kainuun sotessa osajäsenenä. Jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kokkolan tiedot on korvattu Soiten summatiedoilla. Vuoden 2017 alusta Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa kokonaisuudessaan Soite. Lappeenrannan tiedot on korvattu Eksoten summatiedoilla. Vuoden 2016 alusta Imatra kuuluu Eksoteen koko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Mikkelin tiedot on korvattu vuoden 2017 alusta Essoten summatiedoilla ilman Pieksämäen ja Joroisen tietoja. Pieksämäki ja Joroinen ovat Essotessa osajäseniä erikoissairaanhoidon kautta alkaen Hollolan ja Lahden sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Joensuun sote-palveluista vastaa Siun sote. Organisaatiomuutoksen jälkeen Päijät-Häme ja Siun sote eivät pystyneet vielä toimittamaan nettotoimintamenotietojaan tietojärjestelmäsyistä. Vuoden 2017 alussa Juankoski liitettiin Kuopioon. Uutena taulukkona tammi-joulukuun raportissa on sosiaalija terveystoimen tarvevakioidut nettotoimintamenot, euroa/asukas. Tarvekerroin pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaan tilastolliseen vertailuaineistoon, joka tekee kuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet, THL-Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Muissa yhteenvedon taulukoissa ovat todelliset euromääräiset nettomenot, jotka kunnan pussista on maksettu. Ne eivät ole tarvevakioituja. Kuntayhtymiltä ja osin myös muilta tuottajilta ostettavien palvelujen myyntituloista on jo vähennetty mm. asiakasmaksutulot, joten kuntayhtymien palveluista aiheutuvat menot ovat nettomääräisiä. Kunta-, palvelu- ja hallintorakenteiden sekä talous- ja tietojärjestelmien muutokset aiheuttavat osalle kunnista vaikeuksia raportoida ajallaan vertailukelpoisia ja luotettavia seurantatietoja. Osassa kunnista nettotoimintamenojen muutokset ovat rakenteellisista uudistuksista johtuen suurehkoja. Kuntien menot eivät kirjaudu välttämättä täsmälleen samalla rytmillä eri vuosina. Eräistä kunnista kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2017 tammi-joulukuun menot eivät olleet vielä kirjautuneet, mikä näkyy niiden 2017 talousarvioiden muita pienempinä toteutumisasteina. Ideana on hahmottaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Tätä helpottaa saman taulukon aakkosissa ja eri tekijöiden mukaan laskevissa järjestyksissä esitettävät tulosteet. Kooste pohjautuu kuntien omiin, itse raportoimiin ja itse käyttämiin seurantatietoihin. Kuntien toimittamissa tiedoissa voi olla ja on yksittäisiä virheitä ja erheitä. Kaikkein näkyvimmät poikkeamat tarkistettiin ja korjattiin. Tietoja pyydettäessä annettiin seuraava osviitta: Toimintojen ja tietojen määrittelyt ovat samat kuin kuntien taloustilastoissa (Tilastokeskus). Eli toimitaan yleisillä kaikkien yhteisesti tuntemilla ja käyttämillä käsitteillä ja rajauksilla. Yksittäisiä muutoksia Aivan kaikki kunnat eivät raportoi toimintamenojaan kaikista mukana olevista toiminnoista kysytyllä jaottelulla. Tämän vuoksi kaikkien toimintojen yhteenvedot eivät kata kyselyn kaikkia kuntia, eivätkä ne ole toiminnoittain täysin samanmittaisesti vertailtavissa. Organisaatioratkaisuista johtuen eräät kunnat ovat raportoineet laskennallisesti osan toimintamenoista kysytyn jaottelun mukaiseksi. Sisäiset ja ulkoiset organisaatiouudistukset - siirrot toimialalta toiselle - aiheuttavat osin tavallista suurempia ja osin hyvinkin suuria muutoksia ja eroja yksittäisen kunnan tiedoissa. Päivystystoimintojen uudelleen järjestelyt sekä akuuttilääketieteen erikoisalan myötä uudet kirjaustavat näkyivät eräiden kuntien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suurempina muutoksina vertailuajankohtana. Keskussairaaloihin sijoitettujen yhteispäivystysten nettotoimintamenoja ei kaikissa pystytä erittelemään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, vaan osassa ne kohdentuvat keskussairaalasta/sairaanhoitopiiristä tulevan yhteisen laskun perusteella erikoissairaanhoitoon. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan Vertailtavuuden takia kuntien vuoden 2016 ja 2017 toteumaja talousarvioluvuista on vähennetty perustoimeentulotuen nettomenot. Uudelleen järjestelyistä ja muutoksista on kuntakohtaisia kommentteja ja lisätietoja sivulla 6. Viestivät kehityssuunnista Tietoja ja suhteellisia muutoksia on syytä silmäillä ennen

4 4 kaikkea kuntakohtaisesti "samalla rivillä. Nettotoimintamenojen muutoksen ohella on syytä huomata talousarvion toteuma-aste ja nettotoimintamenot/asukas. Tarkoituksena ei ole verrata erilaisten kuntien eri tavoin järjestettyjen eri toimintojen euromääräisiä tietoja toisiinsa, vaikka niitäkin tietysti tutkaillaan. Tarpeet ja palvelujen kysyntä ovat erilaisia, mikä näkyy myös kustannuksissa. Mukana olevien kuntien väestörakenteet ovat osin hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi tietoina ja sarakkeina ovat mukana ikäihmisten (65- ja 75-) väestöosuuksien indeksit (tämän kuntajoukon osuuksien keskiarvo = 100). Samaten sairastavuuserot ovat osin suuria. Kelan terveyspuntarin sairastavuusindeksit (koko maa = 100), auttaa näiden indeksoitujen tietojen karkeaa vertailua. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot ja sen myötä mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja myös omilla rahoillaan. Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. Mitä suurempi on työssäkäyvien osuus väestöstä, sitä suurempi on työterveyshuollon osuus väestön perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana, mikä vähentää kysyntää terveyskeskuksessa. Mitä suurempi on eläkeläisten osuus väestöstä, sitä enemmän heitä on terveyskeskusten palvelujen käyttäjissä. Molemmat vaikuttavat ja näkyvät kuntien terveydenhuollon menoissa - mutta ei tietenkään suoraviivaisesti. Kokonaismuutos (%) tammi-joulukuussa verrattuna edelliseen vuoteen Kunnat yhteensä Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 1,9 0,0 3,5 2,2 4,9 Sosiaalitoimi yhteensä 3,0 1,1 5,0 2,7 4,4 Terveystoimi yhteensä 1,4-0,7 2,4 1,7 5,2 Perusterveydenhuolto -0,2-1,2-0,8-0,4 2,1 Erikoissairaanhoito 2,2-0,4 4,2 2,8 7,1 Sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot kasvoivat yhteensä 1,9 % (mukana 56 vastaajaa). Vastaajista 39 %:lla menot pysyivät ennallaan tai olivat pienemmät kuin vuosi sitten. Viime vuonna vastaavana ajankohtana menot pysyivät ennallaan (58 vastaajaa). Nettomenot/asukas olivat keskimäärin (vuosi sitten ) ja vaihteluväli Sosiaalitoimen nettotoimintamenot yhteensä olivat 3,0 % edellisvuotta suuremmat (mukana 52) - vuosi sitten 1,1 % (56 vastaajaa). Tiedon ilmoittaneista nettotoimintamenot vähenivät kolmanneksella vastaajista. Terveydenhuollon nettotoimintamenot yhteensä kasvoivat 1,4 % (mukana 52), vuosi sitten ne pienenivät 0,7 % (mukana 56). Vuonna 2017 nettomenot/asukas olivat keskimäärin ja vaihteluväli Perusterveydenhuollon nettotoimintamenot yhteensä pienenivät 0,2 % (52 vastaajaa), vuosi sitten 1,2 % (56 vastaajaa). Vastaajista lähes puolella menot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon nettotoimintamenot kasvoivat yhteensä 2,2 % (mukana 54). Menot pienenivät 41 %:lla vastaajista edelliseen vuoteen verrattuna. Perusterveydenhuollossa vaihteluväli oli /asukas ja erikoissairaanhoidossa /asukas. Sairaanhoidon integroituja, kuten yhteispäivystykseen liittyviä toimintoja, on siirtynyt kustannuksineen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Kokonaismuutos (%) tammi-joulukuussa, tammi-elokuussa ja tammi-huhtikuussa vuonna 2017 verrattuna edelliseen vuoteen Kunnat yht Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 1,9 1,1 1,5 Sosiaalitoimi yhteensä 3,0 1,3 3,1 Terveystoimi yhteensä 1,4 0,8 0,5 Perusterveydenhuolto -0,2-2,5-1,1 Erikoissairaanhoito 2,2 2,5 1,3 Realistinen talousarvio on johtamisen ja päätöksenteon työkalu Täydellisyysperiaate tarkoittaa, että talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Vuoden 2018 talousarvioissa moni tiedon ilmoittaneista yhteenvedon kunnista lähtee siitä, että nettotoimintamenot tulevat olemaan tänä vuonna pienemmät kuin vuonna 2017 toteutuneet. Toiminnoittain tällaisia kuntia on seuraavasti: sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 16 (29 %), sosiaalitoimi 17 (31 %), terveydenhuolto 17 (32 %), perusterveydenhuolto 16 (30 %) ja erikoissairaanhoito 22 (40 %). Yhteenvedon kuntien talousarviot verrattuna edellisen vuoden toteutuneeseen (=100) mediaaniarvoin eri vuosina Kunnat yhteensä Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä * Sosiaalitoimi yhteensä * Terveystoimi yhteensä Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito *) Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan

5 5 Tiukka taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään ja karsimaan menojaan. Toteutuakseen tämä vaatii mm. uusilla tavoilla tuotettuja palveluja, toimipisteiden vähentämistä, tuottavuuden parantamista ja mieluummin kysynnän supistumista kuin kasvua. Tämän kuntajoukon sosiaali- ja terveystoimen nettomenoista vuonna 2017 esimerkiksi yksi prosentti on 121, kolme prosenttia 362 ja viisi prosenttia on 603 miljoonaa euroa. Siksi menojen hillintä- tai supistamistavoitteet ovat erittäin merkittäviä. Tarkastelujakson toteumien perusteella joidenkin kuntien vuoden 2017 talousarvioissa ei ollut varauduttu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Tammi-joulukuussa 2017 sosiaalitoimen nettomenot ylittyivät suunnitellusta 70 %:lla vastanneista ja terveystoimessa 60 %:lla. Tämä on poikkileikkaus alustavista tiedoista. Tämä ei ole tilasto. Osa yksittäisistä suurista muutoksista - ilman selittäviä syitä - johtaa virheellisiin kuntakohtaisiin johtopäätöksiin. Kiitokset tiedon tuottajille ja niille, joiden kanssa tietoja täydennettiin, tarkastettiin ja korjattiin. Kuntaliitossa huhtikuussa 2018 Mari Sjöholm

6 6 VASTAAJIEN RAPORTOIMIA RAKENTEIDEN JA TOIMINTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELYJÄ JA SUURTEN MUUTOSTEN SYITÄ Eksote Päivitetty vuoden 2017 toteumaan kotihoidon jako terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä. Vuoden 2017 talousarvion luvut vanhan jaon mukaiset. Espoo Työllisyyspalvelut on siirretty keskushallintoon. Essote Luvut eivät sisällä Joroisen ja Pieksämäen kuluja. Kunnat ovat osajäseniä erikoissairaanhoidon kautta. Hämeenlinna organisaatio luopui tilaaja-tuottajamallista, jonka johdosta on tarkennettu aikaisempia lukuja mm. talousarvio 2017 lukuja. Iisalmi Vuodesta 2017 alkaen osastohoitoa ei ole eritelty enää perusterveydenhuolloksi ja erikoissairaanhoidoksi vaan kirjattu kokonaisuudessaan perusterveydenhuolloksi. Järvenpää Uusi kiinteistö otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa. Tämän takia sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot nousevat vuoteen 2016 verrattuna noin 2,9 %. Vuoden 2018 talousarviosta puuttuvat ravitsemispalvelujen määrärahat johtuen ateria- ja siivouspalvelujen uudelleenjärjestelystä. Kainuun sote Tilipäätöstilanne Kainuun soteen kuuluvat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenenä, jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Puolanka hoitaa perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen itse. Erikoissairaanhoidon kuluihin on sisällytetty keskussairaalan päivystys kokonaisuudessaan (erikoissairaanhoito ja kansanterveyspäivystys), koska tuottoja ja kuluja ei voi kohdistaa riittävän tarkasti. Kouvola Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean pakollisen varuksen purku vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia 3,8 milj. eurolla. Perusterveydenhuollon menojen vähenemiseen on vaikuttanut esim. perusterveydenhuollon osastohoidon siirryttyä osaksi ostettuja terveydenhuollon palveluja, jossa on yhteensä esh:n ja pth:n osastot. Kuopio Juankosken kuntaliitos Vuoden 2016 lukuihin on lisätty Juankoski. Sosiaalitoimen vähennys johtuu työllisyyspalveluiden ja työmarkkinatuen siirtymisestä konsernipalveluihin. Lohja Organisaatiouudistuksen ( ) myötä ei vyörytyksiä ole enää käytössä vaan ne ovat sisäisiä eriä ja näkyvät kustannuksissa heti. Tämä tekee kustannusten vertailun viime vuoden samaan ajankohtaan erittäin haasteelliseksi. Vuodet 2016 ja 2017 eivät ole vertailukelpoisia mm. vyörytyserien vuoksi. Mustasaari I september 2016 ändrades 24 platser vårdhem (hälsovårdstjänster) till 24 platser effektiverat serviceboende inom socialvårdstjänster. Oulu Ympäristöterveydenhuollon nettomenot eivät sisälly terveystoimi yhteensä menoihin (kumpanakaan vuotena). Pietarsaari Hvc-bäddavdelningar, tidigare under sosiaalitoimi from 2017 under perusterveydenhuolto (2,3 milj. Jakobstads andel). Rauma TA 2018: Leikkaus ja anestesia siirtyy sairaanhoitopiireille. Riihimäki Vuoden 2016 toteutuneita nettomenoja on korjattu vähentämällä perustoimeentulotuen nettomenot, sekä terveyspalvelujen osalta huomioitu 2016 tilinpäätöksessä tehty alijäämien purku. Tampere Perusterveydenhuollon menojen aleneminen johtuu pitkäaikaissairaanhoidon vähentämisestä. Vastaavasti tehostettua palveluasumista on lisätty. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamat päivystyspalvelut (Acuta) sisältyvät vuonna 2017 kokonaisuudessaan erikoissairaanhoitoon, myös 2016 luvut on tehty tältä osin vertailukelpoisiksi.

7 7 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote Espoo Essote Hamina Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kainuun sote Kangasala Kemi Kerava Kirkkonummi Kotka Kouvola Kuopio Lempäälä Lohja Mustasaari Mäntsälä Naantali Nokia Nurmijärvi Oulu Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Soite Tampere Tornio Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vihti Ylöjärvi Äänekoski Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied

8 8 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Kirkkonummi Savonlinna Mäntsälä Hyvinkää Seinäjoki Helsinki Kainuun sote Espoo Lohja Porvoo Järvenpää Jyväskylä Tampere Oulu Valkeakoski Raisio Rauma Kerava Siilinjärvi Eksote Nurmijärvi Vantaa Varkaus Iisalmi Salo Kotka Pori Turku Kaarina Rovaniemi Tuusula Kangasala Pieksämäki Raahe Vihti Kuopio Tornio Raasepori Naantali Kouvola Kemi Hämeenlinna Nokia Hamina Äänekoski Pietarsaari Heinola Jämsä Lempäälä Mustasaari Riihimäki Sastamala Vaasa Ylöjärvi Essote Soite Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied

9 9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Tampere Valkeakoski Kainuun sote Savonlinna Jyväskylä Kirkkonummi Rauma Tornio Kemi Espoo Pietarsaari Pieksämäki Kuopio Oulu Mäntsälä Heinola Rovaniemi Ylöjärvi Lempäälä Varkaus Porvoo Hyvinkää Hamina Kouvola Kotka Vihti Vaasa Lohja Salo Turku Seinäjoki Hämeenlinna Eksote Äänekoski Nokia Helsinki Kaarina Pori Iisalmi Essote Jämsä Kangasala Sastamala Kerava Riihimäki Naantali Raasepori Mustasaari Nurmijärvi Vantaa Raahe Tuusula Siilinjärvi Raisio Järvenpää Soite Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied

10 10 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Savonlinna Pieksämäki Jämsä Varkaus Kemi Kainuun sote Kotka Pietarsaari Sastamala Heinola Hamina Kouvola Essote Raasepori Eksote Salo Valkeakoski Iisalmi Rovaniemi Turku Äänekoski Tornio Rauma Lohja Raahe Kuopio Pori Soite Tampere Hämeenlinna Vaasa Riihimäki Raisio Hyvinkää Siilinjärvi Seinäjoki Naantali Oulu Porvoo Järvenpää Kaarina Helsinki Mäntsälä Vihti Mustasaari Jyväskylä Tuusula Nokia Kirkkonummi Kangasala Nurmijärvi Kerava Espoo Vantaa Lempäälä Ylöjärvi Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied

11 11 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Eksote Kuopio Pori Kouvola Essote Soite Kainuun sote Hämeenlinna Vaasa Seinäjoki Rovaniemi Kotka Salo Porvoo Lohja Hyvinkää Järvenpää Nurmijärvi Rauma Kirkkonummi Tuusula Kerava Savonlinna Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Vihti Riihimäki Raasepori Raahe Sastamala Raisio Lempäälä Tornio Siilinjärvi Iisalmi Kemi Varkaus Valkeakoski Jämsä Mäntsälä Hamina Mustasaari Pietarsaari Naantali Äänekoski Heinola Pieksämäki Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied

12 12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Heinola Pieksämäki Jämsä Savonlinna Varkaus Hamina Essote Sastamala Kainuun sote Kouvola Eksote Raasepori Valkeakoski Kotka Salo Äänekoski Kemi Pietarsaari Pori Hämeenlinna Rauma Iisalmi Naantali Raahe Lohja Soite Tornio Raisio Hyvinkää Mustasaari Riihimäki Turku Kaarina Kuopio Porvoo Nokia Kangasala Vaasa Siilinjärvi Kerava Seinäjoki Tampere Rovaniemi Vihti Jyväskylä Mäntsälä Järvenpää Ylöjärvi Helsinki Tuusula Nurmijärvi Lempäälä Kirkkonummi Oulu Vantaa Espoo Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied

13 13 SOSIAALITOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Eksote Espoo Essote Hamina Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kainuun sote Kangasala Kemi Kerava Kirkkonummi Kotka Kouvola Kuopio Lempäälä Lohja Mustasaari Mäntsälä Naantali Nokia Nurmijärvi Oulu Pieksämäki Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Soite Tampere Tornio Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vihti Ylöjärvi Äänekoski Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied Kaikki yhteensä

14 14 SOSIAALITOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Raisio Nurmijärvi Mäntsälä Savonlinna Kirkkonummi Helsinki Lohja Hyvinkää Seinäjoki Pori Kotka Mustasaari Porvoo Varkaus Raahe Kainuun sote Eksote Tampere Siilinjärvi Vantaa Kemi Valkeakoski Oulu Jyväskylä Heinola Espoo Naantali Salo Rauma Kaarina Kouvola Vihti Järvenpää Turku Pieksämäki Hamina Nokia Tornio Rovaniemi Kerava Tuusula Sastamala Raasepori Äänekoski Hämeenlinna Iisalmi Vaasa Jämsä Kuopio Lempäälä Riihimäki Pietarsaari Essote Kangasala Soite Ylöjärvi Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied Kaikki yhteensä

15 15 SOSIAALITOIMI YHT. Kunta NETTOmenot tammi-joulukuu 2017TA 2017TA:n Asukkaita Ikäihmisten osuus Muutos 1.1 toteutu ind. kaikki = 100 M M % M M mis-% /as Tampere Kemi Helsinki Mäntsälä Kainuun sote Valkeakoski Kirkkonummi Rovaniemi Savonlinna Rauma Espoo Pietarsaari Kaarina Hamina Raahe Hyvinkää Lohja Varkaus Jyväskylä Vantaa Pieksämäki Salo Kuopio Oulu Lempäälä Kouvola Vaasa Porvoo Hämeenlinna Nurmijärvi Jämsä Eksote Vihti Raisio Pori Äänekoski Turku Naantali Seinäjoki Mustasaari Essote Nokia Siilinjärvi Kotka Heinola Tuusula Raasepori Tornio Kerava Sastamala Riihimäki Järvenpää Soite Iisalmi Kangasala Ylöjärvi Yht. joilla 2016 vert maks min Yht. joilla 2017 tied Kaikki yhteensä