Kohti Kohaa ja Koha-Suomi Oy Maija Saraste Oulunkaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Oulun ja OUTI-kirjastojen tilanne Oulun kaupunginkirjastossa käynnistettiin vuonna 2013 hanke, jossa selvitettiin kaupallisten järjestelmien (ennen kaikkea Axiellin uuden tuotteen Aurora-kirjastojärjestelmän) ja ns. avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmien etuja ja haittoja. Samassa yhteydessä tehtiin laaja vaatimusmäärittelytyö, tarkoituksena löytää niitä keskeisiä ominaisuuksia, joita tarvitaan hyvin toimivassa kirjastojärjestelmässä. Joensuussa otettiin käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Koha kesäkuussa 2014. Sekä Oulun kaupunginkirjastossa että muissa OUTI-kirjastoissa päädyttiin siihen, että Koha-kirjastojärjestelmä olisi järkevin vaihtoehto kirjastojärjestelmäksi. Toukokuussa 2015 asiaa käsiteltiin kaupungin sivistys- ja kultuuripalvelujen johtotiimissä, joka hyväksyi ratkaisun. 29.9.2015
Miksi halutaan ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä? Kaupallisen toimittajan järjestelmäkulut ovat olleet noin 1 /asukas/vuosi Kohassa kustannukset vähenevät selvästi nykyisistä kustannuksista. Kirjastojen tuottama data tulee olemaan omassa käytössä ja hallinnassa. Rajapintojen rakentaminen muihin järjestelmiin helpottuu ja tulee halvemmaksi. Kerran tehty ominaisuus kaikkien hyödynnettävissä, ei päällekkäistä työtä. Suurimmat edut kirjastoille tulee yhdessä tekemisestä ja yhteisestä kehittämisestä kun kirjastojen osaaminen ja kirjastojen vastuu omasta järjestelmästä kasvavat.
Kohti Kohaa hanke Syksyllä 2014 kuusi maakuntakirjastoa (Oulu, Mikkeli, Turku, Rovaniemi, Kouvola ja Joensuu) jättivät Opetusministeriölle rahoitushakemuksen hankkeesta, jossa oli tarkoitus selvittää Kohaa käyttävien kirjastojen toiminnan organisoituminen ja rahoituksen järjestäminen. Itä-Suomen AVI:lta saatiin myönteinen rahoituspäätös maaliskuussa 2015 ja nyt Kohan hallintomallia selvitetään Mikkelin kaupunginkirjaston hallinnoimassa Kohti Kohaa hankkeessa. Hankehakemuksessa todettiin, että avoimen tuotteen eli Koha-kirjastojärjestelmän ylläpito on järjestettävä tavalla, joka mahdollistaa kirjastojen omaehtoisen järjestelmien yläpito- ja kehittämistoiminnan. On myös varmistettava oikeudenmukainen kustannusten jakaminen eri osapuolten kesken. Valittavan hallintomallin tulee edistää Kohan käyttöönottoa Suomessa ja taata pienillekin kirjastoille mahdollisuus tulla mukaan. Hankkeessa kartoitettiin eri hallintomallivaihtoina säätiö, kuntayhtymä, konsortio, osuuskunta, yhdistys ja non-profit-osakeyhtiö. Koha-Suomen hallintomalliksi valittiin non-profit-osakeyhtiö mm. siksi, että osakeyhtiö on oikeustoimikelpoinen ja kevyin toteuttaa. 29.9.2015
Osakeyhtiön toteutus ja kustannukset Koha-Suomesta tulee täysin kuntien omistama ja ohjaama in house -yhtiö, joka toimii yhteishankintayksikkönä. Omalta in house -yhtiöltä kunta voi hankkia kilpailuttamatta. Koha-Suomeen voi liittyä osakkaaksi sen jälkeen, kun päätös on tehty kunnassa ja kun Koha-Suomen hallitus on hyväksynyt jäsenhakemuksen. Koha-Suomen jäsenenä voi olla myös kunta, jossa Koha ei ole vielä käytössä. Kunta maksaa osakemaksun vain kerran, vaikka kunnassa olisi useampi Kohatietokanta. Osakkeita ei voi myydä edelleen. Osakemaksu 0,11 /asukas, maksetaan liityttäessä. Vuoden 2016 jälkeen mukaan liittyvät kunnat voivat ostaa osakkaita hintaan 0,15 euroa/asukas. Koha-Suomi Oyn vuosikustannukset ovat arviolta 218 000 vuodelle 2016. Vuosikustannukset jaetaan asukasluvun mukaisessa suhteessa, arvio vuodelle 2016 on 0,2286 /asukas. Vuosikustannuksista suurin osa kuuluu Koha-Suomelle palkattavien kirjastojärjestelmä-asiantuntijoiden palkkoihin. Alkuvaiheessa yhtiöön palkataan kolme henkilöä, jotka työskentelevät kaikkien osakkaiden hyväksi. Yksi heistä tulee sijoittumaan Ouluun. Hallinto ja talous hoidetaan ei-päätoimisesti. Vuosimaksun lisäksi kunnille tulee palvelimen hankinnan ja ylläpidon kustannuksia sekä pääkäyttäjäkustannuksia. 29.9.2015
Valmisteluaikataulu ja Kohan käyttöönotto Nyt Kohti Kohaa hankkeen ohjausryhmässä valmistellaan yhtiöjärjestystä, palvelusopimusta ja hallintosääntöä. Aineistojen viimeistely päätöksentekoa varten tapahtuu loppuvuonna 2015. Lautakunta/hallitus/valtuusto päätökset kaikissa ensimmäisessä vaiheessa mukaan tulevissa kunnissa keväällä 2016. Tavoitteena on, että Koha-Suomi Oy on toiminnassa kesästä 2016 lähtien, minkä jälkeen voidaan mukaan ottaa myös muita kirjastoja. Hankkeen ulkopuolelta Uudenmaan kirjastot (pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta) haluavat liittyä Koha-yhteisöön. Suunniteltu siirtymisaikataulu vuosina 2016-2018. Mikkelin kaupunginkirjasto ja alueen LUMME-kirjasto aloittivat Kohassa 4.10. OUTI-kirjastojen järjestelmänvaihdon aikataulutavoite on vuodenvaihde 2015-2016. Tavoitteena Raahen ja Oulun koulukirjaston konversiot, Pudasjärven ja Taivalkosken aineistojen liittäminen vuoden 2016 aikana, Kuusamo syksyllä 2016. Kouvola ja alueen KYYTI-kirjastot tavoittelevat aloitusta maaliskuussa 2016. Lapin kirjastojen tavoitteena on siirtyminen Kohaan kesällä 2016. Turun ja alueen VASKI-kirjastojen tavoiteaikataulu on viimeistään neljän vuoden kuluttua. 29.9.2015
OUTI-kirjastojen kirjastojärjestelmä vaihtuu vuodenvaihteessa 2015-2016. Kaikki OUTI-kirjastojen toimipisteet ovat suljettuja 24.12.2015-6.1.2016.
Vuoden 2016 alusta OUTI-kirjastoihin kuuluvat seuraavat kirjastot Iin kunnankirjasto Hailuodon kunnankirjasto Kempeleen kunnankirjasto Limingan kunnankirjasto Lumijoen kunnankirjasto Muhoksen kunnankirjasto Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Pyhäjoen kunnankirjasto Siikajoen kunnankirjasto Tyrnävän kunnankirjasto Utajärven kunnankirjasto Vihannin kirjasto
Kiinniolon aikana Verkkokirjasto ei ole käytössä. Varauksia ei voi noutaa. Laina-ajat pidennetään, eräpäiviä ei tule kiinnioloajalle. Palautuksia ei oteta vastaan (paitsi luukusta). Myöhästymismaksuja ei kerry.
Mikä muuttuu vuoden 2016 alussa? OUTI-kirjastoille yhtenäiset käyttösäännöt, laina-ajat ja maksut. Myöhästymismaksut päiväkohtaisia. Varausmaksut poistuvat, tilalle noutamattoman varauksen maksu. Kirjastoissa asioimiseen käy vain OUTI-kirjastokortti. Kirjastoilla on yhteinen varausjono, koko kimpan aineisto on tasa-arvoisesti kaikkien käytettävissä, kuljetusmaksuja ei peritä. Monissa kirjastoissa otetaan käyttöön varausten itsepalvelunouto. Henkilökohtaiset käyttäjätunnukset käyttöön.