Krist Alli Nro 7.3.2013 1 KD Naiset / KD Kvinnorna Naiset sisäisen turvallisuuden luojina Valmiusliitto antaa mahdollisuuden toimia arjessa ja poikkeusoloissa - naisille Vammaisilla kaikki vaikuttaa kaikkeen Aika herätä kyberturvallisuuteen Sivu 7 Sivu 4 Sivu 5 Sveska sidan 6
2 7.3.2013 Vaikuttamassa KD Naiset, naiset@kd.fi Välittäminen poikkeustilanteissa Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta. Muutama vuosi sitten sain itsekin kokea, miten elämä sujuu ilman sähköä. Syynä tilanteeseen oli myrsky. Ei ollut valoja, ei tullut vettä, ei voinut laittaa ruokaa eikä puhelinkaan toiminut, koska tukiasemalla ei ollut sähköä. Eikä ollut tietoa siitä, milloin tiet aukenevat ajokuntoon. Jokin aika sitten uutisissa kerrottiin, miten asukkaiden piti lähteä yötä vasten pois kotoa, koska lähistöllä oli myrkyllisiä palokaasuja tuottava tulipalo. Olen muutaman kerran kuullut, miten raitiovaunun tai taksin kuljettajalle tulee ilmoitus, että muistisairas vanhus on kateissa ja kaikkia pyydetään tarkkailemaan kadullaliikkujia kadonneen löytämiseksi. Pari kertaa olen pysähtynyt itkevän lapsen luo ja kysynyt, mikä on hätänä. Tai puuttunut raitiovaunussa nuoria tyttöjä häiritsevän juopuneen miehen tekemisiin. Vuosia sitten kuulin naisesta, joka ei voinut katsoa toisen verenvuotoa voimatta pahoin. Kerran hän oli joutunut tilanteeseen, jossa ventovieras oli loukkaantunut ja vuoti verta. Jälkikäteen tämä nainen oli ihmetellyt, miten hän oli pystynyt auttamaan loukkaantunutta ja hakemaan apua - ilman pahoinvointia. Olemme niin tottuneet yhteiskuntamme toimivuuteen, että pidämme monia asioita itsestän selvinä. Häiriötilanteissa luotamme viranomaisiin ja heidän ohjeisiinsa. Tarvitsemme kuitenkin itsekin valmiuksia toimia erilaisissa poikkeavissa tilanteissa. Tapaturmia tapahtuu kotona, harrastuksissa ja työpaikoilla, joten ensiavun alkeet on tärkeä hallita. Ja miten toimia, kun soittaa hätäkeskukseen tai opastaa ambulanssi oikeaan paikkaan. Naisten Valmiusliitto perustettiin 1997 yhdistämään 11 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää naisjärjestöä, joissa toimii noin 145 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminta ei ole sotilaallista. Maanpuolustuskurssit taas ovat hallinnollisesti osa Maanpuolustuskorkeakoulua. Niiden tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistoimintaa sekä edistää kokonaisturvallisuuden eri aloilla työskentelevien henkilöiden verkostoitumista. Siksi näille kursseille osallistuu myös naisjärjestöjen johtoa. Maanpuolustuskurssille pääsyä on rajoitettu, mutta Naisten Valmiusliiton koulutus on kaikille avointa. Nyt vain kaikki naiset oppimaan uusia valmiuksia ja taitoja! päätoimittaja Puheenjohtajiston palsta Yhdessä turvallisempaa huomista tekemässä Suomi on maailman mittakaavassa turvallinen maa: meillä ei ole sotia, isompia luonnonmullistuksia, terrorismia, nälänhätää tai vakavia etnisiä konflikteja. Yhteiskuntajärjestelmä on kutakuinkin toimiva ja sosiaaliturvakin kattava. Silti sisäinen turvallisuus vaatii jatkuvaa huomiota. Arjen turvallisuutta vaalittava Sisäasiainministeri Päivi Räsäsen johdolla tehdyssä Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (STO) vuodelta 2012 on lueteltu seuraavia arjen turvallisuuden haasteita: syrjäytyminen, kodin ja lähiympäristön turvallisuus, katu- ja liikenneturvallisuus, julkisten tilojen, oppilaitosten ja työpaikkojen turvallisuus, yritystoiminnan turvallisuus, väkivallan ja muiden rikosten uhka. Omat haasteensa tuovat harveneva asutus, monikulttuuristuminen, ikääntyminen, päihteidenkäyttö, ympäristökysymykset, globalisoituminen ja taloudellisten voimavarojen riittävyys. Sisäinen turvallisuus on siis sangen moniulotteinen asia. Syrjäytyminen ja päihteet turvallisuusuhkina Välittävä yhteiskunta on turvallinen yhteiskunta. Itse nostaisin tässä yhteydessä esille syrjäytymisen ja päihteidenkäytön. Suomessa ei ole toistaiseksi koettu muutaman vuoden takaisia Lontoon mellakoiden kaltaisia ilmiöitä. Silti riski vakaviinkiin turvallisuusuhkiin kasvaa pitkäaikaistyöttömyyden, toimeentulovaikeuksien ja ulkopuolisuuden tunteen myötä. Asuinalueita ei tule päästää segregoitumaan ja yhteisöllisyyttä tulee tukea. OPTULA:n Rikollisuuden riskitekijät -tutkimuksen mukaan erityisesti vakavan väkivallan tekijät ja uhrit ovat useimmiten vain peruskoulun käyneitä pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuun toteutumiselle asettuukin suuria odotuksia. Päihteet näyttelevät turvallisuustilanteessa suurta osaa. Esimerkiksi joka kolmas koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuollut on ollut päihtynyt, samoin 64 prosenttia pahoinpitelijöistä. Kun alkoholin kulutus vuonna 1970 oli 4,5 litraa henkeä kohden, oli se vuonna 2011 10 litraa/henkilö. Onkin tärkeää, että mm. alkoholilain kokonaisuudistuksessa tullaan lähemmin pohtimaan keinoja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Kaikkien osallistumista tarvitaan STO:ssa on esitetty 64 eri toimenpidettä sisäisen turvallisuuden edistämiseksi. Ne ovat hyvä alku, mutta paljon muitakin toimenpiteitä tarvitaan ja ennen muuta meidän kaikkien osallistumista lähimmäisinä. Välittävä yhteiskunta on turvallinen yhteiskunta. Marika Visakorpi kaupungivaltuutettu Jyväskylä Väestönsuojien rakentamista on jatkettava! Marika Visakorpi KD Naisten puheenjohtaja Jyväskylä Kansikuva: Naisten Valmiusliiton meripelastus kurssilta Kuva: Eilo Hatakka KD Naisten liittohallitus kokoontui 2.3.2013 Jyväskylässä ja otti kantaa väestönsuojien rakentamiseen. KD Naiset puoltaa väestönsuojien rakentamista jatkossakin. Entisten uhkien lisäksi on ilmaantunut myös uusia mahdollisia uhkia, kuten vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet, säästä johtuvat ääri-ilmiöt, suuronnettomuudet ja terrorismin uhka, pitkäkestoiset ja laajat sähkökatkot. Näihin kaikkiin on kohtuullisessa määrin varauduttava. Mikäli suojien rakentamisesta luovutaan, mutta tarvetta myöhemmin ilmenee, on niiden rakentaminen jälkeenpäin vaikeampaa. Väestönsuojien rakentamiskustannukset asuintaloihin ovat rakennuksista riippuen asiantuntijoiden mukaan noin 20-30 euroa/ m2 eli varsin vähäiset. Vastaavasti saunojen rakentaminen kerrostaloihin maksaa noin 50 euroa/m2. Suojien rakentaminen ei siten olennaisesti nosta asuntojen hintaa. KD Naisten liittohallitus pitää väestönsuojia kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeinä. Kuntien tulisi tiedottaa paremmin asukkailleen väestönsuojeluasioista sekä suojien sijainnista taajamissa varsinkin alueilla, joilla suojia ei ole omassa asuintalossa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten liikuntarajoitteiset ihmiset saadaan tarvittaessa evakuoitua. Edessä 3. pj Riitta Haapala (vas), pj. Marika Visakorpi ja 2. pj Paula Pennanen-Aitta. Takana Marja-Vuokko Mäkinen (vas), Eeva Heinonen, Anneli Louneva ja Raija Kuoppala. Marja Apilainen poistui aiemmin. KristAlli ISSN 1797-4984 Toimitus ja kustantaja KD Naiset ry Karjalankatu 2 C, 7. krs 00520 HELSINKI naiset@kd.fi www.kdnaiset.fi Päätoimittaja (09) 3488 2226 Painopaikka Lehtikanta Oy, Kouvola
7.3.2013 3 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Kutsun tullessa on oltava uskallusta lähteä Turvallisuus luodaan kodeissa Viime vuoden traagiset perhesurmat jättivät vastaamattomia kysymyksiä. Kuinka varsin tavallinen perhe voi joutua tilanteeseen, että isä tai äiti kokee ratkaisuksi ahdinkoon itsensä ja perheen surmaamisen? Monta surmattua lasta lyhyen ajan sisällä pakottaa miettimään, mikä yhteiskunnassamme on vialla. Oman osaamisen ja kiinostuksen kohteet voi hyödyntää laajasti myös yhteiseksi hyväksi. Tulin täysin yllätetyksi 12 vuotta sitten. Oli viimeinen päivä, jolloin voi ilmoittautua ehdokkaaksi kunnalllisvaaleihin. Paikallisosaston puheenjohtaja soitti ja pyysi minua lähtemään ehdokkaaksi. Pyysin sen päivän aikaa miettiä. Menin ystäväni luo rukoilemaan ja palatessani puheenjohtaja olikin vastassa valmiiksi kirjoitettu paperi mukanaan ja sanoi minulle, että laita nimesi tuohon. Siitä kaikki sitten alkoi. Eipä ollut ensikerta, kun minut poimitaan vauhdissa matkaan ja vasta myöhemmin ymmärrän mihin olen ryhtynyt. Aluksi olin jätehuollon hallituksessa kahdeksan vuotta ja sitten ympäristölautakunnassa neljä vuotta. Ympäristöasiat ja järkevä puhtaanapito ovat aina kiinnostaneet minua. Jäljelle jäi sitten monia hyvin vähän politiikassa kokemusta omaavia henkilöitä. Nämä vuodet ovat olleet oppimista ja osaston uudelleen rakentamista suurelta osin. Siihen on tarvittu paljon sellaista perustyötä. Kaikki eivät voi olla aina eturivissä, mutta arvostan suuresti taustavoimien tärkeää osuutta. Olen toiminut aikaisemmin yli kymmenen vuotta Kriisipalvelu ry:ssä. Kaikki siihen liittyvä elämä kaikissa väreissään on ollut se minun juttuni. Nykyään erityisesti eheytymiseen liittyvä opetustyö, psyykkisesti sairastuneiden kuntoutus, vanhusten järkevä tukeminen, jotta he voisivat mahdollisimman kauan olla kotonaan sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat asioita, joihin haluan antaa oman tietotaitoni. Naisjärjestössä toimimisen koen merkittäväksi, koska naisten näkemys on usein laajempi ja monessa asiassa kauaskantoisempi kuin miesten. Naisilla saattaa joissain asioissa olla heikommat tiedot rakenteellisesti, mutta Jumala on meille naisille antanut herkemmät korvat ja suuntavaiston tulevaisuutta ajatellen. Näin yhdessä toimiessamme voimme saada paljon hyödyllistä aikaan. Raija Kuoppala KD Naisten liittohallituksen jäsen Pori THL laati johtamani sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän toimeksiannosta selvityksen perhe- ja lastensurmien taustoista. Selvityksessä on mukana noin kymmenen vuoden ajanjaksolta alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet surmat, joissa tekijänä on ollut lapsen vanhempi. Surmissa kuoli seitsemän puolisoa ja 48 surmaajan lasta. Osa surmista olisi ollut ehkä ehkäistävissä, jos viranomaisten ja lähipiirin tietoon tulleet itsetuhoiset ajatukset ja uhkailu olisi otettu vakavasti ja perheen ongelmiin olisi tartuttu ajoissa. Väkivallan riskiä tulisi arvioida systemaattisesti samaan tapaan kuin itsemurhariskiä. Selvityksen pohjalta ministeriryhmä päätti yhtenä toimenpiteenä uhka-arviotyökalun valmistelusta käytettäväksi väkivallan riskin arviointiin avo- ja avioerojen yhteydessä. Puutteita on myös lasten huomioimisessa aikuisille suunnatuissa mielenterveyspalveluissa. Kun aikuinen hakee apua henkilökohtaisten tai parisuhdeongelmien ratkomiseen, hänen kykyään huolehtia lapsesta ei arvioida riittävästi. Eduskunnasta Päivi Räsänen Arjen turvallisuus luodaan suurelta osin kodeissa. Kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi yhteiskunnan turvaverkkoa. Toisen henkilön ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden sekä omaisuuden kunnioitus ovat välttämättömiä, jotta yhteiskunnassa säilyy järjestys. Perheille tulisi tarjota tukea aktiivisesti ja viranomaisten tulisi tehdä yhteistyötä, jotta kaikki mahdollinen apu ja tieto olisivat tarjolla jo varhaisessa vaiheessa. Järjestöt, seurakunnat ja yhteisöt tukevat toiminnallaan perheitä kasvatustyössä ja lasten ja nuorten kasvuympäristöä. Uudelleen rakentamista monella taholla Satakunnassa koettiin erittäin vaikeana puolueemme nimen muuttaminen. Samaan aikaan kokeneita puolueen jäseniä halusi vetäytyä pois aktiivitoiminnasta. Raija Kuoppala tähyää tulevaisuuteen. Ennalta ehkäisemällä perheiden sisäisten kriisien kärjistymistä äärimmilleen pelastetaan ihmishenkiä. Päivi Räsänen sisäasiainministeri, kansanedustaja Riihimäki paivi.rasanen@eduskunta.fi KD:n naispiirit ottivat kantaa vuosikokouksissaan Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä tehostettava Perheiden hyvinvoinnilla on keskeinen vaikutus koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta aiheuttaa monenlaisia henkisiä ja fyysisiä haittoja sen kohteeksi joutuville ja vaikuttaa kielteiseesti uhrien toimintakykyyn, ihmissuhteisiin ja itsetuntoon. Erityisesti lasten kannalta haitallista on myös sekä henkisen että fyysisen väkivallan keskellä eläminen, vaikkei se kohdistuisikaan suoraan heihin. KD Naiset muistuttaa kuntien päättäjiä uuden valtuustokauden alussa kuntien turvallisuussuunnitelmien ja lähisuhdeväkivallan toimintaohjelmien päivittämisen ja toteuttamisen tärkeydestä. Jokaisessa kunnassa tulee olla selkeä toimintamalli ja palvelupolku perheväkiväkivallan osapuolille. Perheiden ennaltaehkäisevä tukeminen sekä seurakuntien ja järjestöjen tärkeä rooli yhteistyökumppaneina on myös pidettävä mielessä. Perheiden ongelmien kasautuminen tulee sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliimmaksi. KD Naiset pitää erityisen tärkeänä väkivallan puheeksiottoa. Hyviä kokemuksia on saatu esim. moniammatillisten tiimien muodostamisella ja tiettyyn palveluun kuten synnyttämään tai psykiatriselle vastaanotolle tulevien asiakkaiden haastattelulla ja hoitoonohjauksella. Oletko jo oman alueesi naispiirin jäsen? Jos et, niin liity nyt! KD Naiset on 13 naispiirin kattojärjestö ja puolueen erityisjärjestö. Naispiirin jäsenenä voi olla alueensa paikallisosaston jäsenenä oleva nainen. Toiminta-ajatus: Vahvistaa naisten yhteiskunnallista vaikuttamista demokraattisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja rakentamiseksi kristillisten arvojen pohjalta. Arvot: kristillinen ihmiskäsitys luovuttamaton ihmisarvo, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja puhdas elinympäristö sukupuolten välinen tasa-arvo Jäsenyyden hyväksyy naispiirin johtokunta. Hakemukset voi tehdä sähköpostilla naiset@kd.fi, p. 050 344 1563 tai suoraan oman naispiirin puheenjohtajalle, tiedot löytyvät www.kdnaiset.fi/hallinto KD:n Hämeen naispiirin puheenjohtaja Raija Heikkurinen (oik) ojentaa kukat vasta kutsutulle kunniapuheenjohtajalle Mirja Salmiselle 26.2. Hämeenlinnassa pidetyssä vuosikokouksessa.
4 7.3.2013 Naisten elämästä KD Naiset, naiset@kd.fi Valmiusliitto antaa mahdollisuuden toimia arjessa ja poikkeusoloissa - naisille Naisten Valmiusliitto perustettiin, jotta suomalaisella naisella olisi mahdollisuus osallistua kokonaismaanpuolustukseen tänäkin päivänä. Naisten Valmiusliitto ry/eilo Hatakka Lotta Mertsalmi Valmiusliitto herättää naisten tietoisuutta arjen turvallisuustaitojen tarpeellisuudesta, vahvistaa naisten kriisinkestävyyttä ja kehittää yksilöllisten valmiuksien kautta perheen ja yhteiskunnan varautumiskykyä. Liiton kohderyhmään kuuluvat kaikki suomalaiset ja Suomessa asuvat naiset. Varautumista arkeen ja poikkeusoloihin Vapaaehtoistyö on merkittävä voimavara paitsi arjen turvallisuuden niin myös harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan valmiutta ja varautumiskykyä. Naisten Valmiusliitto kouluttaa vapaaehtoisia naisia ympäri vuoden ja koulutukseen voi osallistua lähes kuka tahansa. Koulutus toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina. Kansan henkisen kriisinkestävyyden ylläpidossa naisilla on suurempi rooli kuin mitä helposti ajatellaan. Naiset muodostavat yhteiskunnan tukiverkoston, sillä he takaavat usein turvallisuuden kotona. Lisäksi äiteinä ja turvallisuuskasvattajina heillä on iso vaikutus lasten ja nuorten asenteisiin. - Mitä suuremmat valmiudet naisilla on toimia erilaisissa häiriötilanteissa, sitä varmemmin Meripelastuskurssilaisia. Ulappa 2012 -harjoituksen avajaiset Upinniemessä. yhteiskunta toimii, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi toteaa. Nastaa yhdessä NASTA-harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton valtakunnallisia naisten omia valmiusharjoituksia. Kahdesti vuodessa järjestettävissä harjoituksissa keskitytään muun muassa turvallisuus-, varautumis- ja johtamiskoulutukseen. Kuhunkin harjoitukseen osallistuu 200-300 naista. Niissä luodaan verkostoja, uskoa omiin kykyihin ja valmiuksia toimia nor- Naisten Valmiusliitto ry/eilo Hatakka maalista poikkeavissa tilanteissa. Koulutusaiheita ovat esimerkiksi katuturvallisuus, tietoturvallisuus, ikääntymisen haasteet turvallisuudelle, maastotaidot, Kansan henkisen kriisinkestävyyden ylläpidossa naisilla on suurempi rooli, kuin mitä helposti ajatellaan. selviytyminen sähköttä ja turvallisesti vesillä. Tämän päivän onnettomuuksille on tyypillistä, että ne tulevat yllättäen keskelle ihmisten arkea. On tärkeää, että yksilöllä on valmiudet toimia silloin, kun normaalitilanteisiin tulee häiriöitä, sähkökatkoksia tai joutuu liikenneonnettomuuteen. Jos yksilöt eivät pärjää, silloin ei pärjää yhteiskuntakaan. - Meillä on monia menestystarinoita siitä, kuinka NASTA-harjoituksiin osallistuneet osasivat toimia poikkeustilanteessa esimerkiksi työpaikoilla, kun etukäteen oli mietitty ja harjoiteltu toimenpiteitä, Lotta Mertsalmi kertoo. - Kyse on isosti siitä, että uskaltaa ryhtyä toimimaan. Tässä mielessä onkin tärkeää, että työntekijöitten turvallisuusosaaminen nähtäisiin laajasti myös työpaikoilla lisäarvona ja sen hankkimiseen kannustettaisiin. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta yrityksiä pitäisi entisestään rohkaista tukemaan työntekijöiden kouluttautumista erilaisten turvallisuusuhkien varalle, etenkin jos henkilöllä on sisäistä motivaatiota valmiuksiensa vahvistamiseen. Naisten toimintamahdollisuudet - kaiken varalta Naisille on tarjolla useita mahdollisuuksia sitoutua myös poikkeusolojen tehtävien suorittamiseen. Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnat edistävät koulutettujen naisten varaamista kuntien valmiusorganisaatioihin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen piireihin perustetut koulutus- ja tukiyksiköt tarjoavat vapaaehtoisille naisille mahdollisuuden sitoutua koulutus- ja tukitehtävien suorittamiseen. - Myös naisten vapaaehtoinen asepalvelus on erinomainen vaihtoehto alle 30-vuotiaille naisille saada esimerkiksi laadukas johtamiskoulutus, hakeutua sotilasuralle tai kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Työelämässä naisten suorittamaa asepalvelusta arvostetaan erittäin paljon, itsekin asepalveluksen suorittanut reservin yliluutnantti Lotta Mertsalmi kertoo. - Lisäksi Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöt tarjoavat useita mahdollisuuksia monipuoliseen ja antoisaan harrastukseen vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja turvallisuustyön parissa. Omien valmiuksien kehittäminen kiinnostaa NASTA-harjoitusten osallistujamäärät ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana. Yhteiskunnan varautumistoiminnan ja uhkamallien muutos sekä yksilön oman toiminnan korostaminen ovat vaikuttaneet kouluttautumisen suosioon. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa liiton painopistealue on kotitapaturmien ehkäisy, joita vastaan taistellaan valistamisen keinoin. - Tietenkin toivomme, että yhä useammat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret löytäisivät tämän harrastuksen ja tulisivat järjestöjen tai harjoitusten kautta yhteisöjen jäseniksi ja kasvaisivat osallistuviksi, turvallisuustietoisiksi kansalaisiksi. Tässä facebook on oivallinen apuväline, myhäilee pääsihteeri Lotta Mertsalmi. Marjatta Hinkkala Lotta Mertsalmi on Naisten Valmiusliiton pääsihteeri.
7.3.2013 5 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Tavoitteena terve itsetunto Lasten turvallisuus Perheiden tukeminen lasten hoidossa ja kasvatuksessa luo kestävää perusturvallisuutta koteihin ja koko yhteiskuntaan. Minulta pyydettiin kirjoitusta lasten turvallisuudesta. Asiasta saisi laajankin katsauksen huomioiden myös ympäristöömme liittyvät turvallisuustekijät mm. liikennejärjestelyt, päiväkoti- ja koulumaailma. Tällä kertaa keskityn kuitenkin sisäiseen turvallisuuteen. Perusturvallisuus syntyy jo varhain. Vauvan kokemus siitä, että on rakastettu, tuo pohjan turvallisuudentunteen kehittymiselle. Varhainen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä luo perustan lapsen myöhemmälle psyykkiselle kehitykselle. Lapsen perustarpeista (ruoka, uni, siisteys) huolehtiminen on toki edellytys lapsen hyvinvoinnille, mutta On siis tärkeää, että lapsen tarpeisiin vastataan johdonmukaisesti uskaltaen asettaa myös rajoja. Lapsiperheet tarvitsevat myös maksuttomia ja turvallisia paikkoja, joissa he voivat viettää yhteistä aikaa. Kuvassa Lappeenrannan hiekkalinna, jonka ympärillä on lasten leikkipaikkoja. ti uskaltaen asettaa myös rajoja. Säännöt ja rajat eivät tarkoita tunnekylmyyttä, vaan antavat lapselle juuri sitä oikeaa turvallisuuden tunnetta. Tarvitaan siis rakkautta ja rajoja oikeassa suhteessa. Lapsen terve kehitys edellyttää hoivaa ja turvaa Lapsen psyykkiselle kehitykselle on välttämätöntä, että hänellä on vähintään yksi pysyvä hänestä lisäksi lapsi tarvitsee hoivaa, kokemusta siitä, että on arvokas ja kelpaa juuri sellaisenaan. On siis tärkeää, että lapsen tarpeisiin vastataan johdonmukaiseshuolehtiva aikuinen. 2-3-vuotias lapsi tarvitsee vielä vanhempien tiivistä läsnäoloa. Kotihoidon tukeminen on siten suunnattoman tärkeää, jotta vanhemmilla on halutessaan edes jonkinasteisia taloudellisia edellytyksiä hoitaa lapsiaan kotona. Yli 3-vuotias kaipaa jo ryhmätekemistä eli tuolloin päivähoito ja erilaiset kerhot tukevat lapsen kehitystä. Myös osa-aikatyön mahdollistaminen lasten ollessa pieniä vanhempien niin halutessa on suositeltavaa. Lapsella on oikeus päihteettömään ja väkivallattomaan lapsuuteen. Lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottojen määrä on viime vuosina huolestuttavasti kasvanut. Asiaan on puututtava myös valtiovallan taholta esim. alkoholin hinnankorotuksin, päihdetyötä tehostamalla ja perhepolitiikkaa parantamalla. Kun perhe voi hyvin, lapsikin voi hyvin. Tiina Tuomela Perheitä tuettava Perheet siis tarvitsevat tukea. Heiltä usein puuttuu sukupolvien tuki isovanhempien asuessa kaukana, joten apua haetaan erilaisista vertaisryhmistä. Asiantuntijoiden tarjoama apu on ensiarvoisen tärkeää. Hyvä vaihtoehto on tuoda neuvoloihin terveydenhoitajien työpareiksi perhetyöntekijöitä, jotka kartottavat perheen tilannetta. Näin ongelmatilanteisiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain. Tavoitteena on saattaa aikuisuuteen lapsia, joilla on terve itsetunto. Lapsena luotu perusturvallisuus antaa siten pohjan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä aikuisten hyvinvointiin. Tiina Tuomela lääketieteen ja kirurgian tohtori lastentautien erikoislääkäri Vantaa Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välistä rajaa vaikea määritellä Vammaisilla kaikki vaikuttaa kaikkeen Alkuvuodesta 2013 kansainvälinen media uutisoi laajasti belgialaisten kuurojen, myös näkönsä menettävien kaksosveljesten eutanasiasta. Maassa jossa laki sallii eutanasian, veljekset näkivät sen omaksi ratkaisuksi elämäntilanteessaan. Tapaus kosketti minua, onhan myös itselläni kuulonäkövamma. Oman diagnoosin jälkeinen epätoivon tunne muistuu elävästi mieleeni aina, kun matkustan entisen kotikaupunkini Lontoon maanalaisella. Maanalainen ja sieltä vauhdilla tuleva juna tuntui omalta ratkaisulta vaikeimmalla hetkellä, mutta onneksi otin askeleen toiseen suuntaan. Sisäisen turvallisuuden ja mielekkään elämän avaimet ja eväät löydän tänä päivänä toimivasta palvelu- ja tukiverkostosta, kehittyneen lääketieteen mahdolli- suuksista ja elämää helpottavista apuvälineistä. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa on vaikea määritellä tilanteessa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikeuksien keskellä uskolla on kuitenkin ollut minulle samanlainen merkitys, kuin pelastusrengas on hukkuvalle. Mielekästä elämää Tänä päivänä iloitsen siitä, että saan elää mielekästä elämää mahdollisuuksineen. Suomalainen yhteiskunta on monella tapaa tasokas vaikka ajattelemmekin että aina on vara parantaa ja kehittää. Tiedottajana pyrin siihen, että ihmiset rohkaistuvat tiedon avulla lähestymään erilaisia ihmisiä avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Omassa arjessani en ole tyytynyt odottamaan muiden lähestymistä, vaan olen itse lähestynyt muita. Antoisa toimintamalli, joka tehokkaasti ehkäisee syrjäytymisen. Toivon sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tunteen tavoittavan myös ne lapset ja vanhukset, jotka tänä päivänä kokevat turvattomuutta ja yksinäisyyttä voimatta siihen itse juuri vaikuttaa. Avuttomuus omaa tilannetta kohtaan on varmasti raskasta jokaiselle varsinkin jos sen joutuu kohtaamaan yksin. Seija Troyano tiedottaja Varkaus Kuulonäkövammainen Seija Troyano kuuntelee äänikirjaa Daisy-lukulaitteella. Kaulassa hänellä on induktiosilmukka, jonka avulla voi kuunnella äänikirjaa, radiota tai TV:tä siten, että ääni tulee suoraan kuuloimplanttiin.
6 7.3.2013 På svenska KD KD Kvinnorna, Naiset, naiset@kd.fi Hur skapas trygghet Socialarbetare behöver mer verktyg och stöd för att hjälpa familjer. Jag möter genom mitt engagemang många utsatta kvinnor i vårt land idag. Jag har genom åren fått höra hårresande historier om hur folk kan bli behandlade av våra myndigheter och jag funderar på hur vi kan hjälpa, förebygga, stödja (istället för att stjälpa) dessa kvinnor och familjer. Många kommer in i en ond cirkel där de saknar utbildning och arbetserfarenhet, deras ekonomi blir dålig, p.g.a. det så blir de deprimerade och med depressionen slutar de bry sig om någonting alls - vilket gör att de mår ännu sämre. Sociala myndigheter ska vara mer av mentorer Jag förstår att våra sociala myndigheter är hårt belastade. De har inte tid att lägga sig in i och lyssna på ett enskilt fall - alla drar och sliter i dem från alla håll och från Kan vi förnya skolningar för våra myndigheter, kan vi avlasta dem, kan vi införa åtgärder redan i tidigare skeden? kommunens sida ska det dras in på allt och de ges ingen möjlighet att påverka sitt arbete. När människan på detta sätt trängs i ett hörn så händer det mycket enkelt att elaka ord slinker ur munnen, fel beslut blir tagna i hastigheten o.s.v. Ett beklagligt tillstånd som dock är en sanning idag. Kan vi förnya skolningar för våra myndigheter, kan vi avlasta dem, kan vi införa åtgärder redan i tidigare skeden? Jag jobbar i mina frivilliga organisationer med både att ge verktyg, åt föräldrarna och åt myndigheter, som de kan använda. Jag tror, liksom i allt annat ledarskap, att vi ska vara mer av mentorer när vi arbetar sida vid sida med föräldrarna. Många barnrådgivningar agerar tyvärr som experter och får föräldrarna att känna sig dåliga och det växer tidigt fram en osäkerhetskänsla och otrygghet. Vi måste ge dem verktyg så att de förmår lita på sin egen förmåga och få dem själv motiverade att Jeanette Ljungars vill nätverka också med KD kvinnor. En god början fick hon på KD kryssningen ifjol, här med Anneli Louneva från Helsingfors. alltid värna om familjens bästa. Grundvärderingar som respekt, ärlighet, kärlek, empati, omtanke måste komma någonstans ifrån och där vill vi bidra med det vi kan. Kan vi skapa ett stödnätverk som verkligen fungerar så tror jag att vi kan ge inre trygghet åt fler i vårt land idag, och samtidigt förebygga andra problem också. Vi har ett gemensamt ansvar för allas våra familjer! Jeanette Ljungars företagskonsult/lederskapscoach, förelesare, predikant Vörå Trygghet skapas i hemmen De senaste årens tragiska familjetragedier har lämnat frågor obesvarade. Hur kan en vanlig familj se som sin enda utväg att ta livet av sin familj och sig själv? De många barn som bragts om livet tvingar oss att tänka på vad som är fel i vårt samhälle idag. Institutet för Hälsa och välfärd gjorde, på uppdrag av den ministergrupp om inre trygghet som jag leder,upp en utredning över de omkomna barnens och familjernas bakgrund.i utredningen är med alla de under 15-åringar, som omkommit de senaste 10 åren och där förövaren varit endera föräldern. Sju äkta hälfter och 48 barn har bragts om livet. En del av fallen kunde kanske förhindrats om de självdestruktiva tankar och hoten som kommit myndigheter och närstående till känna tagits på allvar och om familjeproblemen tagits itu med i tid. Våldrisker borde utvärderas systematiskt på samma sätt som självmordsrisker. Med utredningen som grund har ministergruppen beslutat om en åtgärd: att ta fram ett värderingsverktyg om hur hotbilden och risken för våld ser ut vid separation och skilsmässor. Brister finns också hur barn beaktas vid mentalvårdsservice avsedd för vuxna. När en vuxen söker hjälp för privata eller parrelaterade Från riksdagen Päivi Räsänen problem, så utvärderas inte hans/hennes förmåga att ta hand om barnen tillräckligt. Vardagstrygghet skapas till stor del i hemmet. Hemmen behöver samhällets stödnätverk i uppfostran och vårdnadsansvaret. Respekt för en persons kroppsliga och själsliga immunitet samt för egendom är nödvändig för att ordningen i samhället ska upprätthållas. Stöd borde erbjudas familjer aktivt och myndigheter borde samarbeta för att tillräcklig hjälp och kunskap ska erbjudas i ett så tidigt skede som möjligt. Organisationer, församlingar och samhällen stöder familjernas uppfostran och barn och ungas uppväxtmiljö genom sin verksamhet. Genom att förebygga att inre kriser i familjer urartar, räddar människoliv. Päivi Räsänen inrikesministeriet, riksdagsledamot paivi.rasanen@eduskunta.fi Både Sisters Suomi-Finland och NaisNet är ideella föreningar, där ingen är anställd. Vi alla jobbar frivilligt och jag älskar att berätta om det arbete som utförs av frivilliga för att hjälpa och ge andra ett bättre liv. Det är också därför jag är med i KD - för att jag står bakom KD:s värderingar och jag tror att historier som denna där människor hjälper utan lön, av Guds kärlek till andra, intresserar också kvinnor i KD. http://sistersfinland.fi http://naisnet.fi Allt påverkas av allting Hörsel och synskadade Seija Troyano kan med hjälpmedel även kommunicera via datorn. I början av år 2013 skrevs det mycket i internationell media om eutanasi, om ett fall där ett belgiskt tvillingpar som var döva och blinda. I ett land där eutanasi tillåts, såg bröderna detta som sin utväg. Ärendet berörde mig, som själv är hörsel/synskadad. Min egen diagnos och den hopplöshetskänsla jag fick efteråt påminns jag alltid om när jag reser till min gamla hemstad London och reser med metron. Underjorden och de tåg som med hård fart kör där, kändes som min utväg ibland, i de mörkaste stunder, men som tur tog jag steg i annan riktning. Inre tryggheten och nycklarna till ett behagligt liv hittar jag nu i det stödnätverk som finns idag, den utvecklade läkarvetenskapen samt alla hjälpmedel som förenklar vardagen. Den inre och yttre trygghetens gränser är svåra att definiera i ett tillstånd när allt påverkas av allting. I de svåra stunderna har tron för mig varit som en livboj för den som håller på att drunkna. Att få leva ett gemytligt liv Idag gläds jag åt att få leva ett gemytligt liv med alla dess möjligheter. Det finska samhället har på många sätt bra standard, även om alltid ser utrymme för förbättringar. Som informatör försöker jag lära människor att närma sig olika människor öppet och utan förutfattade meningar. Jag själv väntar inte på att andra ska ta kontakt utan jag tar kontakt själv. En givande modell som förhindrar utanförskap. Jag önskar att inre och yttre trygghetskänsla ska nå också de barn och äldre som idag känner otrygghet och ensamhet utan att riktigt kunna påverka sin situation. Hjälplösheten för den egna situationen är säkert tungt för alla, speciellt för dem som måste möta den ensam. Seija Troyano informatör Varkaus
Kristillisdemokraattiset Naiset ry Maailman valtiot koolla Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta YK:n kokouksen aiheena Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, jota esiintyy maailmanlaajuisesti. Naisten asemaa käsittelelevän komission (CSW, Commission on Status of Women) 57. istunto pidetään YK:n päämajassa New Yorkissa 4.-15.3.2013. CSW:n istuntoon voi jokainen YK:n jäsenmaa lähettää virallisen delegaation ja samoin myös agreditoituneet naisjärjestöt. Tämän vuoden istunnon pääteemana on Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistaminen ja torjuminen. YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus luo pohjan, mutta tämän väkivallan torjumisesta on sovittu myös YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa. Suomen virallisessa delegaatiossa on edustettuna myös Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry. KD Naiset on NYTKISin jäsenjärjestö. Kansalaisjärjestöt mukana T-paita on suosittu keino välittää valistusviestiä. Kuva on Gambiasta, jossa Somen ulkoasiainministeriö rahoittaa kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhanketta Verkosto naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien auttamiseksi. Virallisen ohjelman lisäksi CSW:ssä on myös eri naisjärjestöjen organisoimia rinnakkaisseminaareja. Suomen naisjärjestöillä on jo 8. Helvi Sipilä -seminaari, jonka avaa tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäki. Seminaarin aiheena on Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen - globaaleja ja pohjoismaisia näkökulmia. KD Naiset tukee Gambiassa kehitysyhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on luoda moniammatillinen verkosto väkivaltaa kokeneiden naisten auttamiseksi ja tämän väkivallan vähentämiseksi. Tämän Gambian hankkeen koordinaattori Haddy Mboge Barrow sai ulkoasiainministeriön konferenssitukea CSW:n istuntoon osallistumiseksi. Hän osallistuu myös suomalaisten järjestämään seminaariin ja on kutsunut mukaansa muitakin Gambian virallisen delegaation jäseniä, jotka ovat mukana tässä kehitysyhteistyöhankkeessa. Yksi heistä on Gambian NNKY:n puheenjohtaja Matilda Johnsson. Gambialaiset ovat valmistautuneet CSW:n istuntoon perehtymällä mm. Afrikan ministereiden julistukseen, josta päätettiin tammikuussa Addis Abebassa Etiopiassa pidetyssä kokouksessa. Julistuksessa maat sitoutuvat vahvistamaan maiden lainsäädäntöä, politiikkaa ja strategisia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. CSW tarjoaa myös mahdollisuuden verkostoitua muiden maiden aktivistien kanssa sekä jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Toimenpiteet Euroopassa Kansainväliset sitoumukset naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi sitovat myös eurooppalaisia valtioita. Ohjeistuksia onkin tullut sekä EU:lta että Euroopan neuvostolta. Viimeisimpänä Istanbulin sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut toukokuussa 2011. Ulkoasiainministeriön mukaan sopimuksen ratifioimista koskeva hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle vuoden 2013 aikana. 7.3.2013 Naiset maailmalla Aika herätä kyberturvallisuuteen! Kyberturvallisuus tuo monille mieleen tieteiselokuvat tai vakoilujännärit, mutta asia on noussut ryminällä reaalimaailman poliittisella agend alla niin meillä kuin maailmalla. Hallitus julkaisi tammikuussa poikkihallinnollisen Suomen kyberturvallisuusstrategian, komission tiedonanto EU:n kyberturvallisuudesta tuli aivan äskettäin ja olipa aihe vahvasti esillä myös USA:n presidentti Obaman Kansakunnan tila -puheessa. Itse asiassa Yhdysvalloissa on noussut valtava kohu kongressin selvityksestä, jossa paikannettiin paitsi lukuisiin yrityksiin niin myös energia- ja liikenneverkkoja ohjaileviin järjestelmiin tehdyt tietomurrot Kiinan armeijan yksikköön Shanghaissa. Tällä tasolla kyse ei ole enää vain verkkovakoilusta ja tietovarkauksista, vaan lähennytään kybersodan keinoja. Nykyaikaisen yhteiskunnan saa polvilleen tankkeja tehokkaammin, kun pystyy lamaannuttamaan kriittistä infrastruktuuria, kuten liikennettä, maksuliikennettä tai energiaverkkoa. Liike-elämää tyrmistyttivät todisteet tietovarkauksista ja tunkeutumisista useisiin teknologia-alan ja suuryritysten kuten Coca- Colan tietojärjestelmiin. Saaliiksi on päätynyt liiketoimintasuunnitelmia, tuotespeksejä ym. keskeistä liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa materiaalia. Yritysvakoilua on ollut iät ja ajat, mutta yleensä sitä tekevät yritykset keskenään, ei armeijat oman maan teollisuuden tukemiseksi. Kiina on tietysti jyrkästi kiistänyt syytökset ja valittaa itse olevansa verkkohyökkäysten kohde. Kiina ei varmasti olekaan kyberhyökkäysten ainut alkuperämaa. Tietoturva-asiantuntijat kuitenkin vahvistavat sen, että Kiinalle verkko-operaatiot ovat osa sotilaallista strategiaa, ja se on alalla ylivoimaisesti aktiivisin ja aikaisemmin aloittaneena muita pidemmällä. Mistä kyberturvallisuudessa siis lopulta on kyse? Kyberturvallisuus käsittää tietotekniikkaan liittyvän turvallisuuden lisäksi laajemmin koko yhteiskunnan elintärkeiden ja kriittisten toimintojen turvaamisen eri olosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaiken infrastruktuurin, maksujärjestelmien, johtamisen ja jakelutoiminnan turvaamista. Kyberympäristö kostuu julkisen puolen lisäksi laajasta joukosta yritys- ja yksityissektoria. Komission tuoreessa strategiassa on lähdetty siitä, että jokainen maa pyrkii kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä. Yhteisellä koordinoinnilla ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston kautta tehtävällä yhteistyöllä halutaan lisämuskeleita kyberrikollisuutta vastaan ja ehkäistä kyberturvallisuusuhkia EU-tasolla. Komissio ei kuitenkaan sanallakaan kerro, millaisia kyberhyökkäyksiä on kohdistunut EU-toimielimiin, mistä ne ovat peräisin ja onko tietoturva jo pettänyt. Siksipä jätin komissiolle kirjallisen kysymyksen kyberturvallisuuden osalta. Kuitenkin asiaan tulisi suhtautua vakavasti myös Euroopassa erityisesti, jos valtiot tukevat kyberhyökkäyksiä, on syytä ryhtyä pikaisiin toimiin. Kybervarustelu ja haittaohjelmat eivät ole harmitonta hakkeripoikien puuhastelua, vaan se voi johtaa kansainväliseen turvallisuusuhkaan. Kyberhyökkäysten ja vastahyökkäysten seuraukset voivat olla arvaamattomat. Olisiko siis aloitettava jo kyberliennytys? Ainakin yhteisiä normeja ja sääntöjä tarvitaan. Sari Essayah europarlamentaarikko sari.essayah@europarl.europa.eu 7 Myös kirkot mukana Luterilainen maailmanliitto julkaisi vuonna 2002 ensimmäisenä isona kirkkokuntana oman ohjelmansa Kirkot sanovat EI! naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Kirkkohallituksen vuonna 2004 suomeksi julkaisema toimintaohjelma sopii kaikille kristityille. toiminnanjohtaja KD Naiset Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry ja Suomen Amnesty järjestävät Valoa - ei väkivaltaa -kynttilätapahtumia eri puolilla maata 25.11., joka on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Kuvan naishahmot esittävät vuosittain noin 20:tä lähisuhteessa kuollutta suomalaista naista. Heidän tarinansa on kirjoitettu kaulassa riippuviin papereihin. Tapahtuma oli Kolmen sepän patsaalla Helsingissä.
8 7.3.2013 Arjen asioita Elämä on turvallista pienellä paikkakunnalla, mutta avun saanti voi kestää KD Naiset, naiset@kd.fi Terveisiä lintukodosta Toisiin luottaminen ja yhteydenpito arjessa on helpompaa pienellä paikkakunnalla. Pesetin autoni tammikuussa ja jätin sen pariksi tunniksi pysäköintihalliin. Se ei riittänyt, vaan ovien lukot jäätyivät ja rupesivat toimimaan vasta kolmen viikon kuluttua. Minua ei huolettanut. Pohjois-Suomessa ihmiset jättävät vielä nykyäänkin autonsa lukitsematta ja kotioven auki asioilla piipahtaessaan. Lapset kulkevat kylillä itsekseen eikä ketään huolestuta. Voi olla, että olemme välinpitämättömiä, mutta todennäköisemmin luotamme turvallisuuteemme. Toisaalta on myös pelkoja. Jos tarvitsemme poliisin apua, sen saaminen voi viedä tunteja. Syrjäkyliltä on hankala päästä lääkäriin, jos ei ole omaa autoa tai ei voi ajaa. Myös huonot keliolosuhteet vähentävät turvallisuutta, varsinkin kun teiden hoito heikkenee vuosi vuodelta. Lähdin aikoinaan pohjoiseen työn perässä ja tänne olen jäänyt, vaikka en itseäni lappilaiseksi koekaan. Moni asia sujuu helpommin kasvukeskuksissa. Esimerkiksi isojen hankintojen tekeminen pitää täällä suunnitella tarkkaan, koska kaikkea ei saa omasta kaupungista, mutta toisaalta jokapäiväinen elämä on yksinkertaista: pysäköintipaikkoja ei tarvitse etsiä eikä aikaa kulu jonottamiseen. Tuttuus luo turvaa Aina kotoa poistuessa tapaa tuttuja, ja monien asioiden hoitaminen on jouhevaa, kun ihmiset tuntevat toisensa. Olen äidinkielen lehtori lukiossa, jossa on yhteensä noin 130 opiskelijaa ja kymmenkunta kokopäiväistä opettajaa. Pienessä koulussa opettaja tuntee kaikki opiskelijat ja monien perheetkin. Jos jonkun koulunkäynnissä ilmenee ongelmia, siihen on mahdollisuus puuttua nopeasti. Yksilö on mahdollista ottaa huomioon. Jopa sellaiset opiskelijat, joiden opiskelumotivaatio on täysin hukassa, tulevat mielellään kouluun, vaikka sitten vain oleilemaan. Olisi kaikkien edun mukaista, jos pystyisimme rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa jokainen voisi kuulua yhteisöön. Pienellä paikkakunnalla opettaja tapaa opiskelijoita väistämättä myös vapaa-aikana. Käyn kansalaisopiston liikuntaryhmässä, jossa on oppilaitani. Heitä tapaa myös uimahallilla ja kirkossa. Tämän vuoksi voi olla vaikea päästä töistä eroon, mutta toisaalta on hienoa, että oppilaat näkevät opettajan muutakin elämää. Vaikka valtaosa suomalaisista asuukin suurehkoissa keskuksissa, olisi kaikkien edun mukaista, jos pystyisimme rakentamaan sellaista yhteiskuntaa, jossa jokainen voisi kuulua yhteisöön. Sellaisessa yhteiskunnassa apua tarvitseva huomattaisiin eikä ihmisten tarvitsisi oman hätänsä vuoksi aiheuttaa toisille turvattomuutta. Eeva Heinonen KD Naisten liittohallituksen jäsen Kemijärvi Eeva Heinonen 46-vuotias äidinkielen lehtori Kemijärveltä myös luokanopettajan koulutus kotoisin Turusta mukana puolueessa vuodesta 2000 KD:n Itä-Lapin paikallisosaston puheenjohtaja seurakunnan vapaaehtoisena 15-vuotiaasta asti lähetystyö lähellä sydäntä harrastukset: lukeminen, kuntoilu, avantouinti, kyläily, matkailu, yhdistystoiminta (Kemijärven Kalevalaiset Naiset ry:n pj., Kemijärven Luonto ry:n hallituksen jäsen) kotona kolme kissaa lomilla sukulaislasten viihdyttäjä Kulttuuri ja matkailu ovat tärkeä osa Eeva Heinosen elämää. Hän on käynyt ihailemassa mm. ainutlaatuista arkkitehtuuria Barcelonassa Espanjassa.