Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24; voit katsoa myös Taloustieteen oppikirjasta lukua 8) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä 5. Elinkustannusten mittaamisesta 1. Mikrosta makroon Mikrotaloustiede tutkii sitä, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotaloustiede tutkii kansantaloutta kokonaisuutena Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? Miksi hintojen nousuvauhti vaihtelee? Mikä aiheuttaa inflaation? Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työttömyys johtuu? Otettaessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä ostajan menot ovat tuloa jollekin Bruttokansantuote (BKT) (gross domestic product, GDP) mittaa kansantalouden tuloja ja menoja tämä käy myös ilmi kansantalouden kiertokulkukaaviosta (kuvio 1) 1
Kuvio 1. Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular- flow diagram) Tulot tuotteiden myynnistä (bkt) Hyödykemarkkinat - tuotteiden hinnat Myydyt tuotteet Ostetut tuotteet Menot tuotteisiin (bkt:n käyttö eli kokonaiskysyntä) Yritykset - tuotantoteknologia - tuotantopanosten kysyntä - tuotteiden tarjonta Kuluttajat -tarpeet ja hyvinvointi -tuotantopanosten tarjonta -tuotteiden kysyntä Työ ja pääoma Työ ja pääoma Tuotannontekijämarkkinat - panosten hinnat Tuotantokustannukset Tuotannontekijätulot (bruttokansantulo) Yksittäisen tuotteen markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaatteessa kolmella tapaa: laskemalla tuotannon arvo = hinta tuotettu määrä laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot laskemalla kuluttajien tuotteeseen käyttämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaatteessa samalla tavalla kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö bruttokansantuote BKT mittaa kokonaistuotannon arvoa bruttokansantulo BKTL kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja bruttokansantuotteen käyttö esittää kokonaiskysyntää eli sitä mihin tulot käytetään (suljetussa taloudessa = kulutus + investoinnit) 2
Edellä esitetystä seuraa, että kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa arvonlisäysmenetelmällä laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo, jotta kaksinkertainen laskenta vältettäisiin tulomenetelmällä laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen loppukäyttömenetelmällä laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuotteita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Kolme menetelmää laskea kokonaistuotannon arvo http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=3&subjec t_id=6&page_type=sisalto 3
Kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan tase eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bruttokansantuote + Tuonti = Kulutus + Investoinnit + Vienti Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Vienti on keino maksaa tuonti Bruttokansantuote tuotetaan Suomessa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa 2. Bruttokansantuote Bruttokansantuote on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) tuottamien lopputuotteiden (tavaroiden ja palvelusten) markkina-arvo Suomen BKT:ssa on mukana kaikkien Suomessa toimivien tuotantoyksiköiden tuotanto, mutta ei siis ulkomailla toimivien suomalaisten yksiköiden tuotanto Siihen sisältyvät tarkasteltuna aikana tuotettujen hyödykkeiden myynnistä saadut tulot, muttei vanhojen (käytettyjen) hyödykkeiden myyntituloja. välituotteiden tuotantoa ei lasketa mukaan jolloin BKT mittaa arvonlisäystä Bruttokansantuotteeseen ei lasketa kotityön arvoa (sille on oma satelliittitilinpito, http://www.ncrc.fi/files/5747/2013_145_tyoseloste_kotitalouksien_palkat on_tuotanto.pdf). On arvoltaan n. 39% BKT:sta. eikä ympäristöhaittoja (joita varten kehitetään vihreää tilinpitoa ) mutta virallisen talouden ulkopuolella tapahtuva toiminta (harmaa talous, rikollisuus) lasketaan arvioimalla 4
Esimerkki: ruuan valmistus Ainekset 400 g kypsää lihaa, kinkkua tai makkaraa 6 kypsää perunaa 2 isoa sipulia 2 rkl voita suolaa mustapippuria myllystä 1 kananmuna jokaiselle ruokailijalle Lisäkkeeksi: maustekurkkua etikkapunajuuria Resepti Kuutioi liha ja perunat. Silppua sipulit. Kuumenna voi isossa pannussa ja hauduta sipulisilppu kauniin läpikuultavaksi. Lisää kuutioitu liha tai makkara ja peruna. Kuumenna kunnolla, mutta älä polta. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista jokaisen annoksen päälle vielä kananmuna. Tarjoa pyttipannun kanssa maustekurkkua ja etikkapunajuuria Pyttipannuateria BKTkontribuutio = pyttipannuaterian hinta aineksien arvo http://100parastaruokaa.ning.com/profiles/blogs/38-pyttipannu Bruttokansantuotteen Y komponentit ovat kulutus C kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois luettuna) investoinnit (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) I koneet, laitteet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G valtion ja kuntien ostamat tavarat ja palvelut valtion ja kuntien maksamia tulonsiirtoja ei lasketa mukaan, koska niihin ei liity tavaroiden tai palvelusten vaihtoa. nettovienti NX eli vienti tuonti, X-M Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuotteiden kulutus lisää kulutusta, mutta vähentää nettovientiä, joten bkt ei muutu. 5
Taulukko 1. Suomen BKT vuonna 2015 (huoltotase) Yhteensä Asukasta Osuus Bruttokansantuote mrd. kohti, % 1 Kulutusmenot 166,5 80,4 Yksityiset kulutusmenot 115.6 55,8 Julkiset kulutusmenot 50,9 24,6 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 42,1 20,3 Yksityinen 33,8 16,3 Julkinen 8,3 4,0 3 Varastojen muutokset -1,4-0,7 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti 0,7 0,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77,3 37,3 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 76,6 37,0 5 Tilastollinen ero -0,7-0,3 Bruttokansantuote markkinahintaan (= 1+2+3+4+5) 207,2 100 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 60 55 Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet 1975-2015, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Nettovienti Nettoviennin kääntyminen negatiiviseksi on asia, josta meillä kannetaan huolta 6
Bruttokansantuotteen hintakäsitteet Perushinta = hinta, joka maksetaan tuotteesta tuottajalle (ei sisällä tuoteveroja, mutta sisältää tuotetukipalkkiot) käytetään silloin kun halutaan kuvata asioita tarjonnan (esim. yritysten ja toimialojen kannalta) laskettaessa vaikkapa toimialojen BKT-osuuksia, kuten seuraavassa taulukossa ja kuviossa Ostajanhinta (markkinahinta)= hinta, jonka ostaja tuotteesta maksaa käytetään kuvattaessa asioita BKT:n käytön kannalta esimerkiksi laskettaessa kulutuksen ja investointien BKTosuuksia Perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot + kaupan ja kuljetuksen lisät = ostajanhinta Suomen perushintainen bkt vuonna 2014 toimialoittain Arvonlisäys, mrd. Osuus, % euroa 2014 A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,7 0,4 C Tehdasteollisuus 29,6 16,8 D_E Energiahuolto, vesi- ja jätehuolto 4,0 2,3 F Rakentaminen 11,0 6,2 G Kauppa 17,0 9,6 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 2,9 L Kiinteistöalan toiminta 21,7 12,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,9 3,3 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3 P Koulutus 10,2 5,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,7 10,0 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,73 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 Toimialat yhteensä eli kansantalouden bruttoarvonlisäys 176,7 100,0 perushintaan Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2 Keskiväkiluku, 1 000 henkeä 5 463 Bruttokansantuote markkinahintaan/asukas, euroa 37 559 7
Kuvio 2. Kansantalouden tuotantorakenne 1975-2014 SektoreidenosuudetperushintaisestaBKT:sta(%) 1975-2014 50 40 30 20 10 0 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Alkutuotanto Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostus (kuin tehdasteollisuus) Tehdasteollisuuden bktosuus on supistunut viime vuosina, yksityisten palvelujen kasvanut 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 1) mittaa lopputuotteiden arvoa käyvin hinnoin vuoden 2012 BKT vuoden 2012 hinnoin arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mittaamiseksi on erotettava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mittaa lopputuotteiden arvoa tietyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuotteiden määrän kasvua esimerkiksi vuoden 2012 BKT esitettynä vuoden 2010 hinnoin Kun käytettävissä on BKT-deflaattori eli hintaindeksi (esim. 2010 =100), joka kuvaa lopputuotteiden hintojen kehitystä, voidaan nimellinen BKT muuttaa reaaliseksi eli kiinteähintaiseksi : Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaattori 2010 ) 100 8
Oppikirjan esimerkki: Nimellinen ja reaalinen BKT, kun kansantaloudessa on kaksi tuotetta, hodarit ja hampurilaiset Lähde: Ilkka Kieman luennot Copyright 2010 South-Western Nimellinen BKT saadaan laskemalla tuotettujen hyödykkeiden käypien hintojen mukaiset arvot yhteen ja reaalinen BKT, kun samassa laskussa käytetään viitevuoden (esimerkissä vuoden 2003) hintoja. Copyright 2010 South-Western 9
BKT-deflaattori BKT-deflaattori on hintatason mittari, joka saadaan kun nimellisen ja reaalisen BKT:n suhde kerrotaan sadalla: Nimellinen BKT BKTdeflaat tori20xx = 100 Reaalinen BKT 20XX 20XX BKT-deflaattori kertoo kuinka suuri osa BKT:n muutoksesta johtuu vain hintojen muutoksesta (ei siis tuotetun määrän muutoksesta). Nimellisestä BKT:stä päästään reaaliseen BKT:een edellistä määritelmää hyväksi käyttäen, jos BKTdeflaattori tunnetaan: Nimellinen BKT Reaalinen BKT20XX = 100 BKTdeflaattori 20XX 20XX 10
Suomen BKT 1975-2015 (mrd. euroa) 250 200 150 100 50 KÄYPIIN HINTOIHIN, MRD. EUROA VIITEVUODEN 2010 HINTOIHIN, MRD EUROA 0 Seuraavan sivun taulukon 3 selite: A: BKT käypiin hintoihin, miljardia euroa B: BKT viitevuoden 2010 hintoihin, miljardia euroa C: BKT:n volyymi-indeksi, 2010=100 laskettu jakamalla kaikki sarakkeen B arvot saman sarakkeen vuoden 2010 luvulla ja kertomalla sadalla D: Arvon muutos, % ( = E + F) käypähintaisen BKT:n prosenttimuutos E: Volyymin muutos, % viitevuoden 2010 hintoihin lasketun BKT:n eli BKT:n volyymiindeksin prosenttimuutos F: Hinnan muutos eli BKT-deflaattorin muutos, % 11
Taulukko 3. Suomen BKT vuosina 1990-2015 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito A B C D(=E+F) E F 1990 91 126 67.4 5,9 0.7 5,2 1991 86 118 63.1-4,4-5.9 1,6 1992 84 114 61.0-2,4-3.3 0,9 1993 85 113 60.4 1,1-0.7 1,8 1994 90 118 63.1 5,9 3.9 1,8 1995 98 123 65.8 8,6 4.2 4,2 1996 102 127 67.9 3,6 3.7-0,1 1997 110 135 72.2 8,5 6.3 2,1 1998 120 143 76.5 8,7 5.4 3,1 1999 126 149 79.7 5,4 4.4 0,9 2000 136 158 84.5 7,4 5.6 1,6 2001 144 162 86.6 6,0 2.6 3,3 2002 148 164 87.7 2,7 1.7 1,0 2003 151 168 89.8 2,2 2.0 0,2 2004 158 174 93.0 4,6 3.9 0,6 2005 164 179 95.7 3,7 2.8 0,9 2006 172 186 99.5 5,0 4.1 0,9 2007 186 196 104.8 8,1 5.2 2,8 2008 193 198 105.9 3,8 0.7 3,1 2009 181 181 96.8-6,5-8.3 1,9 2010 187 187 100.0 3,4 3.0 0,4 2011 197 192 102.7 5,2 2.6 2,6 2012 200 189 101.1 1,5-1.4 3,0 2013 203 188 100.5 1,8-0.8 2,6 2014 205 186 99.5 0,9-0.7 1,7 2015 207 187 100.0 1,0 0,5 0,4 Kuvio 3. Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 1. tapa BKT:n volyymi-indeksi, 2010 = 100 Taulukon 3 sarake C 110.0 105.0 100.0 95.0 90.0 85.0 80.0 75.0 70.0 65.0 60.0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12
Kuvio 3. Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 2. tapa BKT:n volyymin muutos, % vuodessa Taulukon 3 sarake E 8 6 4 2 0-2 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-4 -6-8 -10 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantaloustieteen suurimpia saavutuksia Siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamat taloustoimet Perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes asetti oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset Tilipitojärjestelmän avulla voidaan laatia esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 1 edellä 13
5. Elinkustannusten mittaamisesta Kansantalouden inflaatiovauhti on sen hintatason muutosvauhti tiettynä periodina, tavallisesti vuoden kuluessa Hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaattori kuluttajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia Muodostetaan laskemalla samansisältöisen kulutuskorin hinta eri vuosina (esim. 1 maito ja 2 leipää) Suomen kuluttajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laskettu meillä vuodesta 1921 lähtien Kuluttajahintaindeksi 2010 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2010) sisältää 497 tavaraa ja palvelua ja noin 51 000 hintatietoa. Tietoja kerätään noin 2 600 liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 14
Kuluttajahintaindeksin laskenta Kerätään hintatiedot: Kerätään hintatieto kustakin kulutuskorin hyödykkeestä kunakin ajankohtana (yleensä kuukausittain). Lasketaan kulutuskorin kustannukset: Hinta-aineiston perusteella lasketaan korin arvo kullakin ajanhetkellä. Valitaan perusvuosi ja lasketaan indeksi: Valitaan perusvuodeksi kulutustutkimuksen tekovuosi. Muita vuosia verrataan kyseiseen vuoteen. Jaetaan kulutuskorin hinta perusvuoden hintatasolla ja kerrotaan sadalla. Inflaatioprosentin laskeminen Inflaatioprosenti on hintaindeksin (KHI) prosenttimuutos edellisestä ajankohdasta. KHI vuonna 2 KHI vuonna 1 Inflaatiovauhti vuonna 2 = 100 KHI vuonna 1 15
Oppikirjan esimerkki: Kuluttajahintaindeksi kansantaloudessa, jossa on kaksi tuotetta, hodarit ja hampurilaiset 1. Päätetään, mikä on kulutuskori. 2. Hankitaan tuotteiden hintatiedot kunakin vuonna. 3. Lasketaan korin hinta kunakin vuonna. 16
4. Valitaan perusvuosi, ja lasketaan kuluttajahintaindeksi. 5. Lasketaan inflaatiovauhti. Copyright 2010 South-Western Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia (Tilastokeskus) 17
14 Kuvio 4. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, 1980-2014, prosenttia 12 10 8 6 4 2 0 1980198219841986198819901992199419961998 20002002200420062008201020122014 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi Inflaatiovauhti EU-maissa ja euroalueella Inflaatiovauhtia mitataan tavallisimmin kuluttajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kuluttajahintaindeksejä, jotka on laskettu samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs) sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin kotimaisen kuluttajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy hieman eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaatiota eri maissa 18
BKT-deflaattori ja kuluttajahintaindeksi Inflaatiota mitataan joskus myös BKT-deflaattorin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaattori mittaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kuluttajahintaindeksi mittaa vain kuluttajien ostamien hintatasoa Vienti- ja tuontihintojen muutokset synnyttävät eroja BKT-deflaattorin ja kuluttajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehittyvät samalla tavoin 19
Elinkustannuksen mittaamisen ongelmat Uudet tuotteet: indeksit eivät ota huomioon että kuluttajat voivat saavuttaa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuotteisiin joita ei ole alkuperäisessä korissa. Samojen tuotteiden laatumuutos: samalla rahalla parempia tuotteita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kannettavat tietokoneet, yms.) Inflaation mittaamisen tarve Hintatason ja inflaation mittaaminen on tärkeää siksi, että voitaisiin verrata rahamääräisiä mittareita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja eri vuosina reaalipalkka = nimellinen palkka/hintataso Reaalikorko saadaan vähentämällä nimellisestä korkokannasta inflaatiovauhti 20
Nimellisten suureiden vertailu eri ajankohtina Nimellisarvojen vertaamiseksi voidaan käyttää kaavaa Nimellisarvo vuoden 2 euroissa = Nimellisarvo vuoden 1euroissa hintataso vuonna 2 hintataso vuonna 1 21