Toimeentulotuen yleiset perusteet 1 (28) Erillisliite nro: 5 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEET KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄSSÄ
Toimeentulotuen yleiset perusteet 2 (28) Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 4 1. SÄÄNNÖKSET 4 2. Keskeiset toimintalinjat toimeentulotuen myöntämisessä 4 3. Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely 4 4. Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella 5 5. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ 6 6. MUUTOKSENHAKU 7 6.1. Asiakkaan neuvonta muutoksen haussa 7 6.2. Itseoikaisu 7 7. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN toimeentulotuessa 7 7.1 Ansio- ja eläketulot sekä muut satunnaiset tulot 7 7.2. Työttömyysturva maksetaan säännöllisesti 9 7.3. Työllisyyskoulutus, työkokeilu, työharjoittelu ja koulutustuki 9 7.4 Lopputilitilanne 9 7.5. Tulomuutostilanne 9 7.6. Hoitotuki 10 7.7. Ulosmittaus 10 7.8. Vanhempien kanssa asuvan alle 18-vuotiaan ansiotulot ja kotouttamistuki 10 7.9 Lämpö-, vesi- ja sähkömaksupalautuksen huomioon ottaminen 10 7.10. Varat 11 7.11. Kertaluonteisten tulojen ja varojen huomioon ottaminen 11 7.12. Säästöt 12 7.13. Yrittäjätulo 13 7.14. Provisiopalkka 13 7.15. Muuta 13 8. opiskelijat 13 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 15 1. PERUSOSA 15 1.1. Itsenäisesti, yksin asuvan perusosa 15 1.2. Yhteistaloudessa asuvan perusosa 15 1.3. Vanhempien luona asuvan perusosa 15 1.4. Ulkomaalainen, jonka oleskeluasiat eivät ole vielä kunnossa 15 1.5. Suomalainen naimisissa ulkomaalaisen kanssa 15 2. ASUMISMENOT 15 2.1. Asuntolainan korot (hankintaan tai remontointiin) 15 2.2. Asumismenojen kohtuullistaminen 1.2.2007 alkaen 16 2.3. Kotivakuutus 16 2.4. Remonttikustannukset. 16 2.5. Lapsen asumiskustannukset 17 2.6. Lämmitys- ja sähkökustannukset 17 2.8. Erityistilanteita 17 3. TERVEYDENHUOLTOMENOT 17 3.1. Lääkärin määräämät lääkkeet ja hoitotarvikkeet 18 3.2. Käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet 18 3.3. Fysikaalinen hoito ja kuntoutus 18 3.4. Hammashoito 18
Toimeentulotuen yleiset perusteet 3 (28) 3.5. Lääkärintodistuspalkkiot 18 3.6. Hoitotuki 18 3.7. Sv-korvaukset 19 3.8. Erityiskysymyksiä 19 3.9. Silmälasikustannusten huomioon ottaminen toimeentulotukea määritettäessä 19 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 21 1. VAKUUSMAKSU, TAKUUVUOKRA, VÄLITYSPALKKIO, PANTTAUSSITOUMUS, VUOKRAENNAKKO, VAKUUSMAKSU SÄHKÖYHTIÖLLE 21 2. MUUTTOKUSTANNUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN 21 3. AMMATTIJÄRJESTÖJEN JÄSENMAKSUT 22 4. ELATUSAVUT, ELATUSTUET = LAPSEN ELATUSTURVA 22 5. HAUTAUSAVUSTUS 23 5.1. Oikeus hautausavustukseen 23 Hautaukseen osallistumisen avustaminen 24 6. KODIN IRTAIMISTO 24 6.1. Ensikodin kalustaminen 24 6.2. Irtaimiston tuhoutuminen (esim. tulipalo) 24 6.3. Jääkaappi ja liesi 24 6.4. Pyykkikone 24 6.6. Vuode- ja liinavaatteiden uusiminen 25 7. LAPSEN ERITYISMENOT 25 7.1. Ensimmäiselle lapselle vauvan varusteisiin 25 7.2. Muiden lasten varusteet: 25 7.3. Harrastusmenot jatkuvan toimeentulotuen saajalle (jatkuva on 6 kk) 25 7.4. Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot ns. etävanhemmalle 26 8. MATKAKUSTANNUKSET 26 8.1. Työmatkat ja niihin rinnastettavat tilanteet 26 8.2. Asiointimatkat 26 9. PÄIVÄHOITOMAKSU 27 10. ROMANIVAATETUS 27 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 27 EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI 28 Menettely toimeentulotukea käsiteltäessä 28 NUORTEN AVUSTAMINEN (AMMATTITAIDOTTOMAT 18 25 V.) 28
Toimeentulotuen yleiset perusteet 4 (28) TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 1. SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta 66/1998. Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2003:10. 2. KESKEISET TOIMINTALINJAT TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ Perhepalveluiden yleisten toimintalinjojen lisäksi toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja: Kirjallisella hakemusmenettelyllä ohjeistoineen turvataan päätösten tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa syrjäytymisen estämiseksi. Täysin tulottoman tilanne selvitetään perusteellisesti ja tutkitaan kuntouttamisvaihtoehdot. Korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille/saajille oman elämänhallinnan saavuttamista ja omatoimisuutta (esim. laskut asiakas maksaa itse ja hankkii tarvittavat tositteet). 3. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Sosiaalityöntekijä voi harkinnallaan poiketa ohjeista.
Toimeentulotuen yleiset perusteet 5 (28) Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai tavoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla ( esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Asiakkaalta (ml. puoliso ja alaikäiset lapset) pyydetään tarvittaessa tiliotteet kaikista hänen käytettävissä olevista tileistään. Tiliotteiden on oltava alkuperäisiä ja täydellisiä (ei leikeltyjä ja peitettyjä tietoja). 4. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukeen oikeuttavia menoja ovat perusosan menot (lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosa on yksin asuvalla ihmisellä 389,37 euroa kuukaudessa ensimmäisessä kuntaryhmässä ja 372,62 euroa kuukaudessa toisessa kuntaryhmässä vuonna 2007. ) Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 :n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim.
Toimeentulotuen yleiset perusteet 6 (28) muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö- ja terveydenhuollon menoja), voidaan nämä menot maksaa automaattisesti päätöksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, takautuvasta toimeentulotuesta voidaan tehdä erityisistä syistä toimeentulotuen laskelma ja päätös silloin, kun hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 :n 4 mom. mukaisia toimeentulotukeen oikeuttavia toteennäytettyjä menoja. Pykälän 4 momentissa tarkoitettuja takautuvasti huomioon otettavia menoja arvioitaessa tarkastellaan asiakkaan tilannetta sekä hänen mahdollisuuttaan selviytyä näistä menoista sillä hetkellä, kun tukea maksamattomiin tai lainarahalla maksettuihin menoihin haetaan. Erityisinä syinä, joiden perusteella tukea voidaan myöntää takautuvasti, voidaan pitää sitä, että asiakasta uhkaa häätö, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Tällöin tavallisimpia toimeentulotuessa huomioon otettavia takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi vuokrarästit ja sähkölaskurästit. Arvioitaessa erityisiä syitä on lisäksi yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Toimeentulotukea voidaan myöntää tulevaa etuutta vastaan perinnällä (TTL 23 ja TTL 21). Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä, perintäpäätös tehdään aina etukäteen ja määritellään mikä osuus peritään takaisin. 5. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ Pitkäaikainen toimeentulotuen saaja tai muu asiakkuus 3 vuotta saanut toimeentulotukea Käytetään esim. kodin irtaimistoa myönnettäessä. Jatkuvan toimeentulotuen saaja 6 kk saanut toimeentulotukea Käytetään esim. lasten harrastusmenoissa. Tilapäinen avustaminen, tilapäinen toimeentulotuen saaja n. 1 3 kk myönnetään toimeentulotukea Käytetään yrittäjien avustamisessa ja päivystyksessä nopean tilannearvion perusteella; laskenta-aika1 kk silmälasien, hammashoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon (alle 14 vrk) kustannuksissa.
Toimeentulotuen yleiset perusteet 7 (28) Ihmisarvoinen elämä Turvataan asunto, ruoka, välttämätön terveydenhoito. Lyhytaikainen laitoshoito a) alle 15 päivää (ei perusosan alennusta) b) yli 14 päivän hoito siihen saakka, kunnes terveydenhuolto on tehdyt pitkäaikaispäätöksen (3 kk:n hoidon jälkeen) (alennus perusosaan) Pitkäaikaishoito sairaalassa/vanhainkodissa Terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa on tehty pitkäaikaispäätös maksukyvyn mukaan. Etuoikeutettu tulo = eot Vähäiseksi katsottava tulo/tulon osa, jota ei oteta huomioon toimeentulotukea määriteltäessä 1.9.2005 120 /ensimmäinen perheenjäsen 80 /toinen perheenjäsen 40 /seuraavat Käytetään alle 1.700 euron kertaluontoisten tulojen jaksotuksessa. Selvitysten, liitteiden, tositteiden jättämisen määräaika Aikaa annetaan yleensä tiedoksisaannista n. 2 viikkoa. Varallisuuden realisointikehotuksessa toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan 3 kk, lopulliseen toteutukseen 6 kk. Asioitten vireillepanoon annetaan aikaan (esim. elatusasiat) 1 kk tiedoksisaannista. Määräaika (=takaraja) asunnon säilyttämisessä kurssiajalla enintään 6 kk asunnon säilyttämisessä vankeusajalla enintään 6 kk. (Perustuu KELAn asumistuen maksuperusteisiin) 6. MUUTOKSENHAKU 6.1. Asiakkaan neuvonta muutoksen haussa Päätöksessä on muutoksenhakuosoitus (yksilöhuoltojaostoon), jonka määräaikaa 14 päivää tiedoksisaannista on noudatettava. Yksilöhuoltojaoston päätöksestä voi hakea muutosta Oulun hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asiakas voi tehdä oman selostuksensa seikoista, joihin on tyytymätön. Sen hän liittää päätökseen ja toimittaa Kainuun sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaostolle; kirjeen voi jättää myös lähimpään sosiaalitoimistoon. Asiakkaalle annetaan pyydettäessä ne osat laista, opaskirjasta ja ohjeistosta, jotka hän kertoo tarvitsevansa. Asiakas voi halutessaan kysyä päätöksen perusteista myös sosiaalityöntekijältä ja esimieheltä (joka ei siis ole muutoksenhakuaste).
Toimeentulotuen yleiset perusteet 8 (28) Varsinaisen muutoksenhakuasiakirjan laatii asiakas itse. Jos hän ilmaisee, ettei osaa tehdä valitusta; teknistä apua voidaan antaa (esim. sanelusta kirjoittaminen). Asiakkaan apuna voi olla myös sosiaaliasiamies tai oikeusaputoimisto. Valituksen voi lähettää faksaamalla määräaikaan mennessä. Lopullinen vahvistus myöhemmin (ei tarvitse olla määräajassa). 6.2. Itseoikaisu Asiakkaan huomaama virhe voidaan korjata itseoikaisuna, jos päätös on perustunut laskutai kirjoitusvirheeseen tai asiakkaan tilanne on muuttunut. Sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus muuttaa itseoikaisuna toimeentulotukisihteerin päätös sosiaalisten seikkojen perusteella. 7. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN TOIMEENTULOTUESSA Lähtökohtana toimeentulotuen myöntämiselle ovat ensisijaisesti sekä laki että ministeriön opas. 7.1 Ansio- ja eläketulot sekä muut satunnaiset tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot (11 ). Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin ajalle 1.4.2005-31.12.2008 tehtyä väliaikaista muutosta (L49/2005, 11 3.mom). Lakimuutoksen perusteella vähintään 20% ansiotulosta, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden, jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa. Tarvittaessa perusosaa (meno) voidaan alentaa 20% - 40% yksilöllisen harkinnan perusteella (Ltt 1410/2001, 10 ) mikäli asiakas mm. toistuvasti kieltäytyy työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Palkkaennakoita ei hyväksytä tulojen vähennykseksi, vaan ne merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän mukaan. Työvaatekorvausta ei lasketa tuloksi. Vastaavasti ei erikseen oteta huomioon työvaatekustannuksia. Kilometrikorvausta, yöpymiskorvausta tai vastaavaa ei lasketa tuloksi. Tuloksi sen sijaan lasketaan osapäiväraha, kokopäiväraha ja matkaennakko. Jos hakija kuitenkin saa pelkästään matkakorvauksia, tutkitaan autoetumahdollisuus. Aiemmissa päätöksissä on veroviranomainen tulkinnut seuraavasti: Jos henkilö ei saa palkkaa, ei voi saada verovapaita kulukorvauksiakaan, joten ne lasketaan tuloksi. Luontaisedut (mm. puhelin- ja ravintoetu) arvioidaan tuloksi.
Toimeentulotuen yleiset perusteet 9 (28) Kuluvan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan sisällytetään pääsääntöisesti tuloerät, joiden maksupäivä on aikavälillä edellisen kuukauden 26. päivä kuluvan kuukauden 25. päivä. Menot otetaan huomioon pääsääntöisesti kalenterikuukausittain. Pääosin kaikissa muutostilanteissa tehdään kahden kuukauden laskelma. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esim. perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Mikäli palkan määrä kuukausittain on suunnilleen sama, joka kuukaudelle tehdään oma laskelma. Tulot otetaan huomioon siten, että edellisen kuukauden 26. päivä - hakemuskuukauden 25. päivä tulevat tulot katsotaan hakemuskuukautena käytettävissä oleviksi tuloiksi. Lomaraha jaksotetaan samalla tavalla kuin lopputilitilanteessa. Erittäin vaihtelevien palkkatulojen ja soviteltujen päivärahojen kyseessä ollessa lasketaan koko ajan maksupäivien mukaan niin kauan kuin vaihtelevat tulot jatkuvat. Tällöin katkospäivämäärä on 25. päivä. Laskelma tehdään kahden kuukauden jaksoissa tai vaihtoehtoisesti tuloylijäämän siirretään seuraavalle kuukaudelle. Jaksot laitetaan selvästi näkyviin. Asiakasta ohjataan jättämään päivärahahakemus säännöllisesti. Kun palkka tulee kahden viikon välein säännöllisesti, syntyy samanlainen tilanne kuin työttömyysturvan jaksottamisessa eli jossain jaksossa tulee kolme erää. Lasketaan todellisten mukaan yhdelle kuukaudelle, tuloylitystä ei siirretä. 7.2. Työttömyysturva maksetaan säännöllisesti Maksuerät otetaan huomioon todellisten maksupäivien ja euromäärien mukaan (26. edellistä kuuta 25. kuluvaa kuuta) siihen saakka, kun saman laskentakauden aikana tulee kaksi 20 päivän erää. Näistä toista tuloerää ei huomioida tuloksi, vaan siitä kuukaudesta alkaen tulo määräytyy 21,5 pv/kk mukaisesti seuraavaan katkokseen saakka. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai tulot muutoin vaihtelevat, katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. 7.3. Työllisyyskoulutus, työkokeilu, työharjoittelu ja koulutustuki Näissä tilanteissa monista syistä johtuen maksupäivät saattavat vaihdella, vaikka työttömyysturva = työttömyys ei katkea. Toimeentulotuen laskemisessa käytetään 20 päivän arvioitua päivien määrää, mikäli
Toimeentulotuen yleiset perusteet 10 (28) hakijalla on käytössä todellisten maksupäivien mukainen menettely. Jos maksuerät eivät ole toteutuneet arvion mukaisesti, laskelma korjataan todellisten maksujen mukaiseksi (ajalla edellisen kuukauden 26. pv kuluvan kuukauden 25. pv välisenä aikana). Mahdollista tuloylijäämää ei siirretä. Korjaus tehdään aina riippumatta siitä, onko hakija sitä vaatinut vai ei. Korjauksen tekee se virkailija, joka kulloinkin käsittelee hakemusta. Jos maksueriä puuttuu laskelmasta, se otetaan huomioon seuraavan kuukauden laskelmassa. Otsikossa mainituissa tilanteissa olevalle otetaan huomioon päiväraha laskennallisena 21,5 pv/kk, mikäli laskennallinen tapa on ollut käytössä ennen kurssia ja vaikka maksupäivät vaihtelisivat. Näin menetellään myös silloin, kun koulutustukea maksetaan 10 päivän erinä. Ammattikursseilla, työkokeilussa ja muussa työharjoittelussa kouluttautuvan ylläpito- ja kulukorvauksia ei lasketa tuloksi (KHO 16.8.00 taltio 2163). Kyseiset korvaukset on tarkoitettu ao. kulujen kattamiseen ja ne ovat verottomia tuloja. Kurssista aiheutuneita kuluja ei puolestaan oteta huomioon. Jos hakija osallistuu koulutukseen, jonka vuoksi hän menettää työttömyysturvaa, ei tulon vähennystä oteta huomioon. Tällöin hakija on omalla toiminnallaan aiheuttanut tulon vähentymisen, eikä koulutus ole ollut välttämätöntä toimeentulon kannalta. 4 Lopputilitilanne Työn päättyessä tehdään kahden kuukauden laskelma. Laskelmassa huomioidaan tulona palkat viimeisestä täydestä palkasta alkaen, myös lomaraha/-korvaus jos se maksetaan erikseen. Rahana otetut lomakorvaukset pidentävät aikaa ennen kuin hakija saa työttömyyskorvauksen. Suurissa lopputilitilanteissa, joissa jää jaksotettavaa vielä 2 kk:n laskelman jälkeen yli 1700, summan kanssa menetellään kuin kertaluonteisen tulon kanssa. 7.5. Tulomuutostilanne Kun tulomuoto muuttuu (esim. ansiosidonnaisesta päivärahasta Kelan päivärahaksi, työttömyysturvasta sairaspäivärahaksi ja päinvastoin) tehdään kahden kuukauden laskelma siitä kuukaudesta lähtien, jolloin muutos tapahtuu tai muutoskuukauden tuloylijäämä siirretään seuraavalle kuukaudelle 7.6. Hoitotuki Kansaneläkelain mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Hoitotuen ei katsota kattavan hammashoidon eikä silmälasien kustannuksia. Hoitotuella / vammaistuella katettavista menoista tehdään laskelma terveydenhuoltomenokohtaan. Hoitotuen ylittävät
Toimeentulotuen yleiset perusteet 11 (28) menot otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa pyydetään toimittamaan jäljennökset hoitotukihakemuksesta, lääkärintodistuksesta ja hoitotukipäätöksestä. 7.7. Ulosmittaus Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Hakijan on esitettävä aina ulosmittauspäätös. Samalla tarkistetaan, että ulosottoviranomainen on käyttänyt perhekoon mukaisia suojaosuuksia. Asiakasta ohjataan myös selvittämään, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko hänelle myöntää ns. vapaakuukausia. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa silloin kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt (Ulosottolaki 4 luvun 6a 1 mom.). Asiakas ohjataan tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Pääsääntöisesti muiden maksajien (viranomaisten) takaisinperintää ei oteta huomioon. Jos Kelan työttömyysturvassa on takaisinperintä (ei ulosottoa), tulon vähennystä ei oteta huomioon, koska perintä perustuu hakijan suostumukseen. Kelan päivärahasta ei voida pääsääntöisesti tehdä takaisinperintää, koska se ylittää suojaosuuden. Jos perintää on tehty, asiakasta neuvotaan oikaisemaan se, koska tulojen vähenemistä ei oteta huomioon. Asumistuesta tehtävää perintää otetaan huomioon tulon vähennyksenä korkeintaan 1/3 asumistuen määrästä kuukaudessa. Jos asumistuki peritään kertasuorituksena, jonka asiakas maksaa itse vapaaehtoisesti, sitä ei oteta huomioon. Opiskelijan asumislisä rinnastetaan asumistukeen. Tämä näkyy Kelan ohjelmassa. 7.8. Vanhempien kanssa asuvan alle 18-vuotiaan ansiotulot ja kotouttamistuki Alle 15 v. nuoren ansiotuloja ei oteta huomioon toimeentulotuessa. Alle 15 18-vuotiaan tilapäisiä, alle 340 euron, enintään kuukauden työsuhteen tuloja ei oteta huomioon. Ylimenevä osa kirjataan perheen laskelmaan, siltä osin kun se ei ylitä lapsen menoja (ilman asumiskustannuksia). Ansiotulovähennystä ei tehdä. Nuoren työskennellessä pidempään kuin yhden kuukauden yhtäjaksoisesti alle 170 euroa/kk olevia työtuloja ei lasketa tuloksi. Ylittävillä tuloilla katetaan nuoren omia kustannuksia pääluvunmukaiset asumiskustannukset mukaan lukien. Muuta ansiotulovähennystä ei erikseen tehdä. Kotouttamiskoulutuksessa saatava työmarkkinatuki on työmarkkinatukea, ei ansiotuloa. Tuloillaan nuori kattaa omia kustannuksiaan pääluvunmukaiset asumiskustannukset mukaan lukien. Ylläpitokorvausta ei lasketa tuloksi.
Toimeentulotuen yleiset perusteet 12 (28) 7.9 Lämpö-, vesi- ja sähkömaksupalautuksen huomioon ottaminen Maksujen palautukset otetaan huomioon maksatuskuukaudelle. 7.10. Varat Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä voidaan jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi enintään yhden kuukauden vakituisten menojen suuruus. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole välttämätön tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus huomioidaan nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta, (esim. omaisuus perikunnan yhteinen), voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä. (Lttt 20 ja 23.) 7.11. Kertaluonteisten tulojen ja varojen huomioon ottaminen Kertaluonteiset tulot otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Kertaluonteisia tuloja ovat esimerkiksi: Veronpalautus Perintö Erorahat Tapaturmakorvaus Korvaus kivusta ja särystä (KHO:n päätös 15.12.1999/4117) Vakuutuskorvaukset Lahjoitus Voitot (ravit, lotto, veikkaus jne.) Myyntitulot (kiinteistö, osakkeet) (Oulun hallinto-oikeus 21.1.02/01/0030/2, myöhemmin KHO:ssa vahvistui: kesämökki voitiin vaatia realisoitavaksi) Eläkevakuutus (vapaaehtoinen) Palautunut vakuusmaksu Alle 1700 kertaluonteinen tulo Tämä koskee kaikkia muita, paitsi lämmön, veden ja sähkön palautusta. Kertaluonteisesta tulosta vähennetään yhden kerran perhekoon mukainen etuoikeutettu tulo ja tuloylitys siirretään seuraavalle kahdelle kuukaudelle. Vaihtoehtoisesti tehdään kolmen kuukauden laskelma, jossa on mukana yhden kerran etuoikeutettu tulo. Sitten siirtoa ei enää tehdä.
Toimeentulotuen yleiset perusteet 13 (28) Puolison jäännösveron maksu hyväksytään toisen puolison veronpalautuksen vähennyksenä, jos se on peritty suoraan puolison veronpalautuksesta tai siitä esitetään maksukuitit. Yli 1700 kertaluonteinen tulo Voidaan laskea tilanteesta riippuen kahdella eri tavalla (a ja b). Tuloerästä vähennetään tulon hankinnasta aiheutuneet menot (esim. myydyn asunnon lainojen ja korkojen maksut, välityspalkkio, myyntivoiton vero, perintövero). a) Tehdään tavallisen kuukauden laskelma käytettävissä olevilla tuloilla, mutta vähentää menot (perusosa + asumiskustannukset + arvioidut terveydenhoitokustannukset) 1,5 -kertaisina. Loput kertaluonteisesta tulosta jaetaan edellä saadulla vajauksella. Näin saadaan niiden kuukausien määrä, joille tulojen katsotaan riittävän. Näin menetellään sekä taannehtivissa tilanteissa, että jaksotettaessa tuloa hakemuskuukaudesta eteenpäin. Muuta eot:ta ei erikseen vähennetä. Myöhemmin suoritettujen hankintojen summia ei oteta huomioon. b) Jos asiakas esittää kertaluonteisesta tulosta vähennettäviä menoja, hyväksytään seuraavat menot: kohtuuhintaisen uuden asunnon hankintahinta + varainsiirtovero + rästivuokrat + rästimaksulaskut yms. perusosaan sisältyvien menojen hoidot + elatusapurästit + verot + asunto- ja opintolainojen maksut ja korot + kodinkoneet (jääkaappi, pyykkikone, pölynimuri, pakastin). Loppuosa tulosta jaksotetaan tavanomaisella laskelmalla (ei siis vähennetä 1,5 -kertaisia menoja). Enimmäisjaksotusaika on kaksi vuotta. Sen jälkeen varmistetaan, onko säästöä tai varallisuutta vielä jäljellä ja tehdään tarkistuslaskelma jaksotusajan kuluessa. Tiliotteet esitettävä. Varallisuus tutkitaan kaksi vuotta taannehtivasti. Etuoikeutettu tulo Perusturvalautakunnalla on mahdollisuus olla ottamatta huomioon (vähennetään tulopuolelta) henkilön ja perheenjäsenten tuloja vähäisissä määrin. Tämän katsotaan edistävän tuen saajan omatoimista selviytymistä. Tämän ns. etuoikeutetun tulon (eot) rajat ovat: 120 ensimmäiseltä perheenjäseneltä 80 toiselta perheenjäseneltä 40 kultakin seuraavalta perheenjäseneltä Jos kaksi satunnaista tuloerää tulee samalle kuukaudelle, etuoikeutettu tulo vähennetään
Toimeentulotuen yleiset perusteet 14 (28) molemmista erikseen. Laskelmassa on huomattava, ettei etuoikeutettua tuloa oteta huomioon enempää kuin tuloa on. Etuoikeutettu tulo vähennetään tuloista alle 1.700 kertaluontoisten tulojen jaksottamisessa. 7.12. Säästöt Pääsääntöisesti säästöt katsotaan käytettävissä oleviksi varoiksi. Esitetystä pankkitiliotteesta säästön osuudeksi otetaan summa vasta, jos saldo on ennen vakinaisten tulojen tulemista suurempi kuin yhden kuukauden vakinaiset menot. Tilanne tarkistetaan kuukausittain ja ylittävä summa otetaan aina uudestaan huomioon. Myös rahastosijoitukset ja muut arvopaperit katsotaan säästöiksi. Hakijaa pyydetään toimittamaan pankin todistus päivän myyntiarvosta. Mikäli arvo on pienempi kuin yhden kuukauden vakinaiset menot, arvopaperia ei tarvitse realisoida. Jos summa on suurempi, varallisuus on realisoitava. Lapsen säästöt (erillisellä tilillä olevat): säästöjä ei oteta varoiksi perheen laskelmaan. Näitä varoja edellytetään käytettäväksi mm. harrastuksiin, polkupyöriin jne. Näihin menoihin toimeentulotukea ei myönnetä tälle lapselle. Kertymä vuodessa yhdellä lapsella saa olla 2 x etuoikeutetun tulon 1. henkilön määrän verran/vuosi. 7.13. Yrittäjätulo Yrittäjätulo selvitetään pääsääntöisesti vähintään kuluvalta tilikaudelta ja edelliseltä vahvistetulta tilikaudelta. Yrittäjyyteen kuuluu yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Yritystoimintaan kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa otetaan huomioon yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen tuloselvityslomake liitteineen. 7.14. Provisiopalkka Provisiopalkka lasketaan pääsääntöisesti vuoden ajalta takakäteen töiden kausiluonteisuuden takia. 7.15. Muuta Hakijan on huolehdittava siitä, että ennakkovero peritään oikeiden perusteiden mukaan. Tämä tarkoittaa, että hakija voidaan velvoittaa ilmoittamaan veroviranomaiselle todelliset tulot ja työmatkakustannukset, jos nettotulon havaitaan jäävän erityisen pieneksi edellä
Toimeentulotuen yleiset perusteet 15 (28) mainituista syistä. 8. OPISKELIJAT Opintososiaaliset etuudet, eli opintoraha, asumislisä ja opintolaina ovat opiskelijan ensisijaisia toimeentulon turvaajia. Opintolaina otetaan huomioon haettavissa/ nostettavissa olevan määrän suuruisena siitä huolimatta, että opiskelija ei ole hakenut opintolainan takausta tai ei nosta lainaa. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opintolaina on käytettävissä 1.8.-31.7. välisenä aikana. Mikäli laina on haettu, mutta osa nostamatta, otetaan nostettavissa oleva laina määrä tulona huomioon myös kesäajalla. Mikäli opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen kesäajalla, hänen on ensisijaisesti haettava työtä koulun kesäloman ajalle. Mikäli perheessä on alle 3-vuotiaita lapsia, eikä lapsella ole kunnallista päivähoitopaikkaa kesäajalla, vanhemmalla on mahdollisuus hakea KELAsta kotihoidontukea. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa ja on alaikäinen, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan lainaa. Lukiossa opiskelevien ei tarvitse nostaa lainaa ko. tilanteessa täysi-ikäisyyden saatuaankaan. Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhemman elatusvastuu tulee aina selvittää. Mikäli opiskelija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä tulot huomioon hakijan käytettävissä olevina tuloina. Opiskelijalta itseltään pyydetään selvitys, avustavatko vanhemmat häntä taloudellisesti. Mikäli mitään selvitystä ei anneta, toimeentulotuesta voidaan tehdä kielteinen päätös. Taloudellisen tilanteen selvittämiseksi voidaan vaatia, että opiskelija toimittaa tiliotteensa pitkältäkin ajanjaksolta. Opiskelukustannuksista hyväksytään tavanomaiset pakolliset opiskelukustannukset. Menot huomioidaan kuittien perusteella. Lisäksi huomioidaan välttämättömät harjoitteluajan välineet ja kohtuulliset muut materiaalikulut. Sellaisia tarvikkeita/välineitä ei hyväksytä, jotka on mahdollista saada käyttöön oppilaitoksessa, harjoittelupaikassa tai jotka korvataan muulla tavoin. Tietokonetta ei hyväksytä opiskelumenoksi. Matkakuluista hyväksytään opiskelijan kausikortin mukainen omavastuu toiselle paikkakunnalle kuljettaessa. Mikäli opiskelija ei saa yhteiskunnan koulumatkatukea eikä käytössä ole seutu/kaupunkilippua, huomioidaan kuukausikortin mukainen matkakulu. Maksukuitti näytettävä. Älykortin alkumaksu huomioidaan kerran korttia ostettaessa (voimassa 3 vuotta) Opintolainan korkoihin on ensisijaisesti haettava Kelan korkoavustusta. Toimeentulotukea haettaessa on esitettävä Kelan korkoavustuspäätös. Mikäli Kela ei myönnä
Toimeentulotuen yleiset perusteet 16 (28) korkoavustusta, korko voidaan ottaa menona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Kouluterveydenhoito, YTHS sekä julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat ensisijaisia, kulut huomioidaan menona kuten muidenkin hakijoiden kohdalla. Opiskelijaa koskevat samat varallisuussäännökset kuin muitakin. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 1. PERUSOSA 1.1. Itsenäisesti, yksin asuvan perusosa Yksinhuoltaja / täysi-ikäisen lapsen kanssa asuva vanhempi / opiskelija, jonka puoliso asuu toisella paikkakunnalla / opiskelija soluasunnossa; vain oma vuokravastuu omalla vuokrasopimuksella / puoliso armeijassa/siviilipalvelussa. Keskeisin kriteeri on keittiö ja jossain määrin pesutilat, keittiön varusteena jääkaappi, hella ja uuni, eli mahdollisuus ruoan laittoon. 1.2. Yhteistaloudessa asuvan perusosa Henkilöt, jotka asuvat samaa ruokataloutta. Jos kaksi sisarusta asuu yhdessä, käytetään yhteistalousperusosaa.
Toimeentulotuen yleiset perusteet 17 (28) Jos talossa on yhteiset mittarit yms., asumiskulut jaetaan pääluvun mukaan riippumatta siitä kenen nimellä laskut ovat. Lasten osuus asumiskustannuksista lasketaan myös pääluvun mukaan. 1.3. Vanhempien luona asuvan perusosa Täysi-ikäinen lapsi riippumatta iästä (jos ei ole omaa ruoanlaittomahdollisuutta). 1.4. Ulkomaalainen, jonka oleskeluasiat eivät ole vielä kunnossa Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä. Ulkomaalainen (vaikka olisi naimisissa suomalaisen kanssa), jolla ei ole oleskelulupaa, tulee palata kotimaahansa ja hankkia sieltä käsin tarvittavat luvat ja palata Suomeen, sitten kun hänellä on voimassa oleva oleskelulupa. 1.5. Suomalainen naimisissa ulkomaalaisen kanssa Mikäli ulkomaalaisen oleskelulupa ym. asiat eivät ole kunnossa, eikä hänelle vielä myönnetä toimeentulotukea, niin suomalaiselle puolisolle huomioidaan vain yhteistalousperusosa ja asumismenot puoliksi, kunnes tositteellisesti on osoitettu, että ulkomaalainen puoliso on matkustanut omaan maahansa. 2. ASUMISMENOT Asunnottomalla ei asumiskustannuksia oteta huomioon. Poste Restante -asumista ei hyväksytä. Jos tilanne on jostain syystä tällainen, hyväksytään perusosana yhteistalousperusosa. 2.1. Asuntolainan korot (hankintaan tai remontointiin) Vaaditaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan tosite siitä, että on kyse asuntolainoista. Viimeisimmät maksutositteet oltava aina, hyväksytään vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta maksettu korko (huom. aravalainan korosta on mahdollista saada lykkäystä kolmelle vuodelle). 2.2. Asumismenojen kohtuullistaminen 1.2.2007 alkaen (koskee sekä vuokra- että omistusasuntoja) Pääsääntöisesti kaikkia asumismenoja voidaan kohtuullistaa. Asumismenojen kohtuullistamisrajat ovat Kainuussa seuraavat: ASUMISMENOT/KK Kajaani/Sotkamo Muut kunnat 1 henkilö 430 410 2 henkilöä 530 500
Toimeentulotuen yleiset perusteet 18 (28) 3 henkilöä 630 600 4 henkilöä 700 680 5 tai enemmän, lisätään kutakin lisähenkilöä varten 85 /hlö 770 750 Kohtuullistettujen menojen lisäksi huomioidaan sauna + pesutupamaksut ja käyttösähkö, koti- ja palovakuutus sekä vakuusraha. Pesutupamaksua hyväksytään enintään 35 /kk/perhe. Vuoden aikana tulevia kohtuullistettuihin menoihin kohdistuvia lisälaskuja ei huomioida. Palautukset lasketaan tuloksi. Kun huomataan ylisuuri tai ylikallis asunto (esim. lapset muuttaneet pois) pyydetään etsimään pienempää/halvempaa asuntoa. Tämä mainitaan päätöksessä. Järjestelyaikaa annetaan kolme (3) kuukautta tiedoksi saamisesta. Jos tarvitaan pidempi järjestelyaika, sosiaalityöntekijä harkitsee. Pääsääntöisesti saman perheen päällekkäisiä vuokria ei pidetä kohtuullisina. Kursseille osallistuessa (toisella paikkakunnalla) ensisijaisesti kehotetaan edelleen vuokraamaan kotipaikkakunnan asunto. Asunto voidaan säilyttää enintään kuusi kuukautta. Opiskelijan opiskelupaikkakunnan asuntoa kesällä ei hyväksytä, jos hakija oleskelee muualla. Kohtuullisena puun kulutuksena puulämmitteisessä talossa pidetään korkeintaan 30m³/vuosi. Jos asunnossa on sähkölämmitys, sähkölaskusta huomioidaan käyttösähkönä 1-2 henkilön taloudessa korkeintaan 45 /kk ja 3-5 on 65 /kk sekä 6 tai useamman henkilön taloudessa korkeintaan 80. Loppuosa on lämmityssähköä, joka voidaan kohtuullistaa. Kun on kyse vain käyttösähköstä, huomioidaan laskelmassa koko summa, ellei ole aiheellista kohtuullistaa menoja olosuhteisiin nähden ylisuuren sähkölaskun vuoksi. 2.3. Kotivakuutus Pyydetään vakuutuskirja. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVI-vakuutus, vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei hyväksytä. 2.4. Remonttikustannukset. Remontista aiheutuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet hyväksytään sellaisinaan (kerros- ja rivitalot).. Henkilökohtaisesta remonttilainasta kaikissa asumismuodoissa hyväksytään korot. Tositteesta on selvittävä, että kyseessä on asuntolaina. Kaukolämmön tullessa omakotitalon lämmönvaihtimeen, lämmönvaihdin hyväksytään remonttikustannuksiin (Oulun hallinto-oikeus 25.1.1999).
Toimeentulotuen yleiset perusteet 19 (28) 2.5. Lapsen asumiskustannukset Jos vanhempien luona asuva yli 18 v. hakee omalla hakemuksella tt-tukea, pääluvun mukainen osuus käyttökustannuksista huomioidaan. Asunto- ja remonttilainan korkoja ei huomioida. Omaisten keskenään tekemä vuokrasopimus on pätevä, jos asutaan eri asunnoissa. Jos ei ole omaa sisäänkäyntiä, keittiötä ja kylpyhuonetta, kyseessä ei ole erillään asuminen, vaan kotona asuminen. Käyttökustannukset huomioidaan pääluvun mukaan (asunto- ja remonttilainan korkoja ei oteta huomioon). Vuokraustilanteessa vaaditaan vuokrasopimuksen lisäksi pankkiin maksettu vuokrakuitti. Jos vanhempien omistamasta asunnosta haetaan käyttökustannuksia, ne huomioidaan. Asunto- ja remonttilainan korkoja ei oteta huomioon. 2.6. Lämmitys- ja sähkökustannukset Saunapuita huomioidaan enintään 3,5 m³/vuosi. Puiden halkomiskoneen vuokra hyväksytään menoksi. Sähkön katkaisu ja uudelleenavausmaksuja ei oteta huomioon. 2.8. Erityistilanteita Jos sähkö kuuluu vuokraan, vaaditaan aina koko vuokratosite, että nähdään laskun erittely. Vuokrien korkolaskuja ei hyväksytä. Myydyn (myyntitappio) entisen asunnon asuntolainan korkoja ei hyväksytä menoiksi. Uhkaavassa häätötapauksessa voidaan vuokrarästit myöntää yhden kerran. 3. TERVEYDENHUOLTOMENOT Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (Kass, tk jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireelliseen hoitotarpeen ilmetessä. Huomioon voidaan ottaa kuitenkin yksityislääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuudet, silmälääkärin palkkion omavastuuosuus sekä hammaslaboratorion palvelut silloin, kun muuta hammashoitoa ei tarvita. Luontaishoidon kustannuksia ei oteta huomioon, paitsi julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämät luontaistuotteet (esim. vitamiinihoidot, kalkki). Oulun hallinto-oikeus 17.12.2003/03/0563/2
Toimeentulotuen yleiset perusteet 20 (28) Hoitokäynnin laiminlyöminen ja viivästyskorot ja maksut eivät ole toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. 3.1. Lääkärin määräämät lääkkeet ja hoitotarvikkeet Omavastuuosuudet otetaan huomioon täysimääräisinä reseptien ja apteekin kuittien mukaan. Kuitti palautetaan asiakkaalle käsittelijän nimikirjaimilla varustettuna. Ensisijaisesti on valittava halvin korvaava lääke, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. 3.2. Käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet Nämä ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja (3%perusosasta), joita ei oteta huomioon erikseen menona. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule KELA-korvausta, myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. 3.3. Fysikaalinen hoito ja kuntoutus Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Toimeentulotukea lääkinnälliseen kuntoutukseen ei myönnetä. Jos asiakas tarvitsee lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviä hoitoja ja välineitä, ohjataan hänet hakemaan omalääkäriltä kuntoutussuositus ja anomaan terveyskeskuksesta/-asemalta ko. palvelua. 3.4. Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää, eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin asiakkaan on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Menona huomioidaan kuitenkin julkisen terveydenhuollon taksan mukaan. Mikäli hakija tarvitsee proteettista hoitoa, hän hankkii kustannusarvion hoidosta joko hammashoitolasta tai hammaslaboratoriosta/-teknikolta (kokoproteesi tai proteesin korjaus). Kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se ole hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden kohtuutonta. 3.5. Lääkärintodistuspalkkiot