Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Samankaltaiset tiedostot
Kansallisen luonnonvaraprosessin tukityö Tavoitteet ja keinot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Uusi ohjelmakausi

Savon ilmasto-ohjelma

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Maaseudun kehittämisohjelma

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU Tuusulan kunnantalo

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

ALUEELLISET JA PAIKALLISET MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT

Kestävän kehityksen strategia

Vastauksista laadittiin alla esitetty yhteenveto, joka esiteltiin strategiaryhmän ja asiantuntijaverkoston yhteisessä seminaarissa

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen


Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Ihmisen paras ympäristö Häme

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy


Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0175/96. Tarkistus

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Pääsihteeri, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Kohti kestävämpää Espoota

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Savon ilmasto-ohjelma

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Rahastokauden valmistelu maaseuturahasto ja EMKR

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Transkriptio:

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen käyttöön liittyviä strategioita Tavoitteena selvittää Minkälaisia strategioita on olemassa? Minkälaisia painotuksia niissä on luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja priorisointiin liittyen? Tarkasteltuja strategioita yhteensä 19 kpl + kansainvälisen luonnonvarapaneelin toimintaa Strategiatyypit Integroidut luonnonvarastrategiat Teemastrategiat Luonnonvarakohtaiset strategiat

Integroidut luonnonvarastrategiat 1. EU:n luonnonvarojen kestävän käytön strategia (2005) 2. Kansainvälinen luonnonvarapaneeli (perustettu 2007) Käsittelevät laajoja luonnonvara-kokonaisuuksia ja painottavat luonnonvarojen kestävää käyttöä EU:n luonnonvarastrategia painottaa erikseen tarpeen vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita syntyy luonnonvarojen käytöstä kasvavassa taloudessa

Teemastrategiat 1/3 1. EU:n kestävän kehityksen strategia (2006) 2. EU:n ilmasto- ja energiastrategia: Kaksi kertaa 20 vuonna 2020 (2008) 3. EU:n raaka-ainealoite (2008) 4. Kansallinen kestävän kehityksen strategia (2006) 5. Maa- ja metsätalous-ministeriön luonnonvara-strategia (2001) 6. Kehityspoliittinen ohjelma (2007) 7. Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi (2005) 8. Kohti kierrätysyhteiskuntaa - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (2008) 9. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (2008) 10. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (2005) 11. Suomen aluerakenteen ja alueiden käytön kehityskuva (2006) 12. Korjausrakentamisen strategia (2007) 13. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2006 2016 (2007)

Teemastrategiat 2/3 Käsittelivät pääasiassa uusiutuvia luonnonvaroja Vähentämiseen liittyvät painotukset Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentäminen Luonnonvarojen parempi hallinta ja tuottavuus Materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen Jätteiden synnyn ehkäisy ja jätehuollon ympäristövaikutusten vähentäminen Kierrätyksen tehostaminen ja edistäminen Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen Liikennetarpeen vähentäminen Monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen

Teemastrategiat 3/3 Prioriteetteja uusiutuvia luonnonvarojen suosiminen suhteessa uusiutumattomiin uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen (erityisesti peltobiomassa, puupohjaiset biopolttoaineet, tuulivoima, aurinkovoima) Muita esille tulevia näkökulmia kestävämmät tuotanto- ja kulutustavat hyvinvointi tuotettava energiaa ja luonnonvaroja säästäen luonnonvarojen ekologinen ja eettinen käyttö raaka-aineiden saatavuuden problematiikka

Luonnonvarakohtaiset strategiat 1. Kansallinen metsäohjelma 2015 (2008) 2. Vesivarastrategia - painotukset vuoteen 2010 (2005) 3. Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpide-ohjelma (2005) 4. Maaseudun kehittämisstrategia (2006, täydennetty 2007) 5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2006) Käsittelivät etenkin metsiä, vesistöjä ja vesivaroja sekä maaperää Ei yhteisiä vähentämistavoitteita Maaseudun kehittämisstrategioissa painotettiin pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvan ympäristökuormituksen vähentämistä Priorisointiteemoja Kotimaisen puunkäytön lisääminen Bioenergian edistäminen Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen

Strategioiden aikahorisontti ja sisällön painotukset Strategioiden aikahorisontti oli keskimääräisesti ottaen pitkä Suurin osa vuosille 2010 2020 (10 kpl) ja 2020 2030 (7 kpl) Ei eroja erityyppisten strategioiden välillä Viime vuosina on laadittu hyvin pitkälle tähtääviä strategioita tarkasteluhorisontti on pidentynyt Itse luonnonvaroja ja niiden käyttöä käsiteltiin vähän Strategioissa korostuivat muut teemat liittyen strategian toteutukseen ja hallinnointiin ja muihin tarvittaviin toimiin Luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja priorisointiin liittyviä teemoja käsitelty vähän, perusteellinen analyysi ei mahdollista

Luonnonvarojen käytön vähentäminen Missään strategioista ei oteta kantaa minkään tietyn luonnonvaran käytön vähentämiseen Sen sijaan korostetaan Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämistä Luonnonvarojen materiaali- ja energiatehokasta käyttöä Luonnon suojelua, kestokykyä ja siihen liittyvän rasituksen vähentämisestä Vähentämiseen liittyviä määrällisiä tavoitteita oli lähinnä kasvihuonekaasupäästöjen, energiankulutuksen ja jätteiden kierrätyksen lisäämisen suhteen

Luonnonvarojen käytön priorisointi Harvoissa strategioissa selviä priorisointeja luonnonvarojen kesken Uusiutuvien energialähteiden ja etenkin biopolttoaineiden käyttö Metsien ja puuraaka-aineen käytön lisääminen Määrällisiä tavoitteita liittyi myös luomuviljelyn ja sekundaaristen luonnonvarojen lisäämisen suhteen Uusiutuvien luonnonvarojen ja erityisesti uusiutuvan energian priorisointia perusteltiin useilla eri syillä Ilmastonmuutoksen hillitseminen Vähentää riippuvuutta tuontiöljystä ja kaasusta sekä vähentää talouden altistumista erilaisille riskeille ja vaihteluille lisää omavaraisuutta Energiahuolto Elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksien lisääminen

Synergioita, ristiriitoja ja aukkoja 1/2 Strategiat eivät käsittele kaikkia luonnonvaroja, painottuvat uusiutuviin luonnonvaroihin Uusiutumattomia luonnonvaroja käsitteleviä strategioita on vähän Käsittelemättä mineraalit, metallit, maa-ainekset Strategioissa ei analyysia tunnistetuista kriittisistä luonnonvaroista Strategioissa ei käsitelty luonnonvarojen priorisointia suhteessa työllisyyteen ja muihin kansantaloudellisiin kysymyksiin Mahdollisia ristiriitoja Yhtäaikainen uusiutuvien käytön lisääminen sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien kantokyvyn turvaaminen Luonnonvarojen kattava tarkastelu, vertailu ja analyysi vähäistä.

Synergioita, ristiriitoja ja aukkoja 2/2 Suojelua painottavissa strategioissa ei luonnonvaroihin liittyviä määrällisiä tavoitteita ekosysteemien laatuun liittyvien tavoitteiden vaikea mitattavuus Suomessa asetettu harvoin määrällisiä tavoitteita silloin, jos kansainvälisiä linjauksia ei ole olemassa Luonnonvarojen vähentäminen määräkysymys, suojelua painottavat tekijät laatukysymyksiä Teknis-taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden mahdolliset ristiriitaisuudet saattavat aiheuttaa toimeenpanovaiheessa epäjohdonmukaisuutta eri toimijoiden ja toimien välillä