Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen politiikan ja yhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen poliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen politiikan ja yhteistyön painopisteet 3. Polttopisteessä: 1. Avun tuloksellisuus 2. Kansainvälinen talouskriisi Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 2 Kansainvälinen poliittinen keskustelu Yhteiset tavoitteet ja periaatteet YK:n YK:nVuosituhatjulistus (2000) (2000) Arvot: Arvot: Vapaus, Vapaus, tasa-arvo, tasa-arvo, solidaarisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, suvaitsevaisuus, luonnon luonnonkunnioittaminen, yhteinen yhteinenvastuu Tavoitteet: Tavoitteet: kiteytettynä kiteytettynäyk:n YK:nVuosituhattavoitteet WSIS WSIS Informaatioyhteiskunta Informaatioyhteiskunta 2003/2005 2003/2005 Doha Doha Kauppa Kauppa ja ja 2001 2001 Monterrey Monterrey Kv. Kv. rahoitus rahoitus 2002/2008 2002/2008 Johannesburg Johannesburg Kestävä Kestävä 2002 2002 YK:n YK:n Korkeantason seurantakokous (Syyskuu 2005) 2005) Rome Rome 2003 2003 Paris Paris 2005 2005 Accra Accra 2008 2008 Ajankohtaiset haasteet Maailman lisääntyvä keskinäisriippuvuus maapallon etäisyyksien supistuminen, vuorovaikutus ja riippuvuus, finanssimarkkinoiden vapautuminen, kaupan kasvu, jne. Turvallisuuden uhkia hauraat valtiot, köyhyys ja pakolaisuus; globaalit tautiepidemiat; teknologinen ja taloudellinen keskinäisriippuvuus; kv. rikollisuus, jne. Globaalit ilmasto- ja ympäristöongelmat teollisuusmaat tuottavat 2/3 maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka niissä asuu neljännes maailman väestöstä. Köyhin viidennes tuottaa 2% päästöistä Talouskriisi rahoituksen saatavuuden heikkeneminen ja kallistuminen, investointien väheneminen, rahoituksen väheneminen? Polttoainekriisi, energia, raaka-aineiden saatavuus Ruokakriisi Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 3 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 4 Kehityspolitiikka osana hallitusohjelmaa (2007) tärkein tavoite: YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen YK:n rahoitustavoite 0,7 % / BKTL saavutetaan vuoteen 2015 mennessä tä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta parannetaan eri politiikkalohkoilla Avun tuloksellisuutta, työnjakoa ja yhteistyömaiden omistajuutta edistetään Kasvava painoarvo: ympäristö, ilmastonmuutos, konfliktien ennaltaehkäisy, tuki rauhanprosesseille, maiden edut otetaan paremmin huomioon kauppapolitiikassa Ihmisoikeuksien edistäminen maailmanlaajuisesti Mitä politiikka on? Kehityspolitiikka on toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan maiden asemaan kuten - turvallisuuspolitiikka - ihmisoikeuspolitiikka - kauppapolitiikka - maa- ja metsätalouspolitiikka - koulutuspolitiikka - terveys- ja sosiaalipolitiikka - ympäristöpolitiikka - siirtolaispolitiikka - tietoyhteiskuntapolitiikka Kehitysyhteistyö on yksi politiikan työkaluista. Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 5 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 6 1
Hallituksen poliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Köyhyyden poistaminen on mahdollista vain siten, että maiden on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Hallituksen poliittinen ohjelma 2007 Maailmanlaajuinen kumppanuus, johon osallistuvat julkinen ja yksityinen sektori niin - kuin teollisuusmaissakin. Yhteinen vastuu luonnontaloudellisesti kestävien kulutustapojen aikaansaamiseksi. Demokratia- ja oikeusvaltio, ihmisoikeuksien sekä toimivan kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Kehityksen ja turvallisuuden samanaikainen vahvistaminen. Talouskasvulla suuri merkitys köyhyyden vähentämiseen Kokonaisvaltainen globaalipolitiikka Kestävä Luonnontaloudellinen Yhteiskunnallinen Taloudellinen Läpileikkaavina teemoina: naisten ja tyttöjen oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo; helposti syrjäytyvien oikeudet ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen; HIV/AIDS Ohjaavina periaatteina poliittinen johdonmukaisuus, politiikan ja -yhteistyön täydentävyys, yhteistyön tuloksellisuus ja vaikuttavuus Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 7 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 8 Kehitysyhteistyön määrärahat Tavoitteet Kehityspoliittinen ohjelma: Suomen hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen saavuttaa 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Kehitysyhteistyömäärärahat vuonna 2009 916 miljoonaa euroa, josta UM:n Varsinainen yhteistyön määräraha on 731 milj. euroa, ja muut ODA:ksi luettavat erät n. 185 milj. euroa. MEUR Kehitysyhteistyömäärärahat vuosina 1996-2012 Koko ODA TA ja kehys muu oda 0,70 % tavoite 0,5 tavoite 1111 1153 997 185 190 916 831 180 746 185 671 163 600 926 963 333 348 374 402 421 452 479 507 546 817 668 731 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 9 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 10 Kahdenvälinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö Pitkäaikaiset yhteistyömaat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Sambia, Tansania ja Vietnam Yhteistyön edellytysten arviointi: avun tarve: köyhyystilanne ja ympäristön tila muiden avunantajien toiminta ja rahoituksen taso, monenkeskisten toimijoiden ja EU:n rooli maan poliittinen tilanne ja omistajuus: ihmisoikeustilanne, toimet haasteiden ratkaisemiseksi, kansalaisyhteiskunnan rooli Suomen lisäarvo ja edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle Suomen poliittisten prioriteettien asema maan suunnitelmissa Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat esim. Afganistan, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Sudan ja palestiinalaisalueet Määräaikaisen yhteistyön maat esim. tuki luonnonkatastrofeista toipuville maille, tuki Etelä-Afrikalle enemmistövaltaan siirtymisen jälkeen Alueellinen ja temaattinen yhteistyö alueellinen yhteistyö: esim. Mekong-joen alue, Keski-Amerikka, Andien alue, Länsi-Balkan, Välimeren alue temaattinen yhteistyö: esim. kestävä metsätalous, vesi- ilmasto- ja ympäristöyhteistyö, tietoyhteiskunnan kehittäminen, kauppakapasiteetin vahvistaminen Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 11 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 12 2
EU yhteistyö EU on suurin rahoittaja & maiden kauppakumppani vuonna 2006: 57 % koko maailman avusta (48 MEURO) EU maiden tärkein kauppakumppani 17 % Suomen avusta kanavoitu EU:n kautta EU on globaali toimija & EU:lla on globaali rooli EU on läsnä kaikissa maissa EU on vahva kv foorumeilla (esim Pariisin julistus kyt tuloksellisuudesta) Asiantuntemus & politiikkarooli vaikka yhteistyö kuuluu jaetun toimivallan alueisiin, komissio tekee yhä enemmän EU-aloitteita, esim. rahoitussitoumukset, poliittinen julkilausuma European Consensus on Development komission asiantuntemus, esim. poliittinen johdonmukaisuus PCD, budjettituki Perusta: Hallitusohjelma Suomi aktiivinen toimija kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi kantaa osansa maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta Kehityspoliittinen ohjelma YK avainasemassa Suomen politiikan ja yhteistyön toimeenpanossa Suomi tukee vahvaa monenkeskistä järjestelmää sekä monenkeskisen yhteistyön tuloksellisuutta Muut hallituksen ja ulkoministeriön strategiat ja linjaukset Ihmisoikeusselonteko, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen... Toimialakohtaiset linjaukset (ympäristölinjaus, HIV/AIDS-linjaus...) Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 13 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 14 Painopisteet YK:n uudistaminen ml. Yksi YK -aloitteen tukeminen Monenkeskisen sopimusjärjestelmän kehittäminen (esim. Dohan kierros, ympäristö- ja ilmastopoliittiset sopimukset) Yhteistyöarkkitehtuurin kehittäminen ml. Pariisin julistuksen toimeenpano Humanitaarisen avun ja muun yhteistyön välisen jatkumon vahvistaminen Kriisien ennaltaehkäisyn ja rauhanrakentamisen tukeminen Temaattinen yhteistyö poliittisten painopisteiden mukaisesti YK-järjestelmä: keskeinen rooli universaalien normien luojana ja kansainvälisen poliittisen keskustelun foorumina YK merkittävä toimija myös maatasolla lähes kaikissa maissa (vähiten kehittyneet maat, keskituloiset maat, siirtymätalousmaat) Suomen pääkumppanit: UNDP, UNICEF, UNFPA, WFP, UNEP Kv. rahoituslaitokset merkittävin kehityksen rahoittaja vähiten kehittyneissä maissa keskeinen rooli maiden talouspolitiikan ja yhteiskunnallisen kehityksen ohjauksessa Suomen pääkumppanit: WB/IDA, AfDB, AsDB, IADB Monenkeskisillä organisaatioilla omat mandaattinsa - yhteistyö, koordinaatio ja toiminnan johdonmukaisuus edellytys monenkeskisen työn tuloksellisuudelle Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 15 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 16 Humanitaarinen apu Humanitaarinen apu ja perusta: kv. humanitaarinen oikeus, kv. ihmisoikeussopimukset ja kv. pakolaisoikeus Suomen hum. avun linjaus ja EU:n hum. avun linjaus v. 2007 rahoitus v. 2008: 65,8 miljoonaa euroa Suomen pääkumppanit: UNHCR, UNRWA, UNICEF, UNFPA, WFP, WHO, ICRC, suom. kansalaisjärjestöt kuten SPR, Kirkon ulkomaanapu ilmastonmuutoksen seuraukset esillä enenevästi haasteena hum. avun ja yhteistyön entistä parempi yhteensovittaminen Kehityspolitiikka Kehityspolitiikan jatkumo Kohdennettu yhteistyö Humanitaarinen apu ESTO ENNEN AKUUTTI KRIISI JÄLKEEN Kehityspolitiikka Kohdennettu yhteistyö ESTO Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 17 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 18 3
Kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöt merkittävä kumppani Suomessa ja maissa linjaus 2006 määrittelee toimintamallit keskittynyttä, 70% rahoituksesta 10 suurelle kumppanuusjärjestölle Kehitysyhteistyön määrärahat käyttöryhmittäin (TAE 2009) Maittain kohdentamaton 5 % Euroopan rahasto 6 % Suunnittelu ja evaluointi Kansalaisjärjestötuki 9 % Humanitaarinen 7 % Korkotuki 2 % Muu UM 8 % Ulkoasiainministeriö Muut ministeriöt Yhteensä 802 milj. 114 milj. 916 milj. Muu 12 % VM 10 % Maa-ja aluekoht. 28 % Monenkeskinen 22 % TEM (TM) Muut ministeriöt VM sisältää komission budjetin yhteistyöinstrumentin Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 19 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 20 Polttopisteessä avun tuloksellisuus - Pariisin julistus ja Accra Agenda for Action Pariisin deklaraation 12 tavoitetta vuodelle 2010 1 Ownership (Partner countries) 2 Alignment (Donors - Partner) 3 Harmonisation (Donors - Donors) Establishing common arrangements Partners set the agenda Aligning with partners agenda Using partners systems Simplifying procedures 5 Mutual accountability Sharing information 4 Managing for Results Omistajuus - Toiminnalliset strategiat ainakin 75% kumppanimaista Yhdenmukaisuus - Luotettavat taloushallinto- ja hankintajärjestelmät 50% kumppanimaista parempi tulos taloushallinnon ja 33 % maista parempi tulos hankintojen luotettavuudessa - Rahoitus osana budjettia ainakin 85 % avusta raportoidaan kumppanimaan budjetissa - Koordinoitu kapasiteetin kehittäminen 50% avunantajien teknisestä avusta toteutetaan koordinoiduilla ohjelmilla yhdenmukaisesti maan kansallisen strategian kanssa - Taloushallinto- tai hankintajärjestelmien käyttö 66 tai 33 %:n vähennys apuvirrasta tai hankinnoista, jotka eivät käytä kumppanimaan omia järjestelmiä 100 tai 90 % avunantajista käyttää kumppanimaiden omia järjestelmiä Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 21 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 22 - Päällekkäiset projektiyksiköt 66%:n vähennys päällekkäisyyksissä - Ennakoitavuus Sellaisen rahoituksen puolittaminen, joka maksetaan muulloin kuin suunniteltuna budjettivuonna - Rahoituksen sitomattomuus Jatkuvaa tä - Yhteisten hallintojärjestelyjen käyttö 66 % avusta ohjelmaperustaisesti - Avunantajien yhteistyö 40 % avunantajien kenttämissioista sekä 66 % maakohtaisesta analyyttisesta työstä yhteisiä Tulosohjaus - Suoritusarvioinnit 66 %:n vähennys kumppanimaissa, joilla ei ole laadittuna läpinäkyviä suoritusarviointikehyksiä Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus - Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus Kaikissa kumppanimaissa yhteisiä ja itsenäisiä arvioita Suomen tulokset 2008 selvityksessä Suomen kokonaistulos = tulokset 14 kumppanimaassa: Afghanistan, Egypti, Etiopia, Kambodza, Kenia, Kosovo, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Peru, Sambia, Sudan, Tansania, Vietnam Suomen tulos yli (muiden avunantajien) keskiarvon: kumppanimaiden prioriteettien mukaan kohdistettu apu kumppanimaiden omien julkisen taloushallinnon järjestelmien ja hankintajärjestelmien käyttö käyttö yhteisten järjestelyjen ja menettelyjen käyttö avunantajien yhteiset kenttämatkat ja maa-arvioinnit Suomen tulos keskiarvon tuntumassa (+/- 2%): kapasiteettia vahvistavan koordinoidun tuen antaminen rahoituksen ennakoitavuus rahoituksen sitomattomuus Suomen tulos ei jää merkittävästi alle keskiarvon minkään indikaattorin osalta, parannettavaa toki on Yhteistyömaiden tuloksia ei voi verrata keskenään (indikaattoreja tulkittu eri tavoin) Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 23 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 24 4
Polttopisteessä kansainvälinen talouskriisi Kv. talouskriisin vaikutuksia ja riskejä maille rahoitusvirtojen laskutrendi, rahoituksen kallistuminen investointien väheneminen raaka-aineiden hintojen ja kysynnän vaihtelut siirtolaisten rahalähetysten (remittances) väheneminen tulokset YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi menetetään Keinoja kriisin hoitamiseksi pidetään kiinni sitoumuksista rahoituksen kasvattamiseksi (Monterery ja Dohan seurantakokous) G20-maat: kv. rahoitus- jayhteistyöarkkitehtuurin uudisaminen EU:n ja kv. rahoituslaitosten kriisirahoitus öljy-, ruoka- ja rahoituskriisin lievittämiseksi maissa YK:n rooli monenkeskisen talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisessa Polttopisteessä kansainvälinen talouskriisi Suomi pidetään kiinni apusitoumuksista tuetaan kv. pyrkimyksiä talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi kv. toimijoiden (YK, Bretton Woods, WTO) työnjaon, yhteistyön ja koordinaation vahvistaminen köyhimpien maiden (erityisesti Saharan eteläpuoleinen Afrikka) tarpeiden huomioon ottaminen tuki innovatiivisten rahoitusmekanismien identifioimiselle osallistuminen maiden velkahelpotusohjelmiin (HIPC, MDRI) tuki ruokakriisin seurausten lievittämiseen Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 25 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 26 5