KIRJALLINEN KYSYMYS 994/2008 vp Kuitu Finland Oy:n toiminnan jatkaminen Valkeakoskella Eduskunnan puhemiehelle Valkeakoskella toimiva Kuitu Finland Oy on hakeutunut konkurssiin, ja toiminnan lopettaminen vie työpaikat 310 henkilöltä. Yrityksen on omistanut singaporelainen sijoitusyhtiö, eikä omistaja ole ollut valmis hoitamaan yrityksen rahoitusta. Valkeakosken tehdas on tuottanut tilinpäätöksen mukaan voittoa, joka on mennyt konsernin hyväksi ja vaikeuttanut Valkeakosken tehtaan rahoitusasemaa. Kuitu Finland Oy on kehittänyt viskoosikuidun, joka on hyvin palonkestävää ja jolla on tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Tehdas on maailman johtava palonkestävän kuidun valmistaja. Tehtaan lopettaminen merkitsee kaiken kehitystyön ja korkean erityisosaamiseen perustuvan ammattitaidon menemistä hukkaan. Kehitystyöhön uhratut varat hyödyttäisivät vain ulkomaisia valmistajia. Yrityksen päävelkojat ovat Vinvera ja Eläkesäätiö. Nyt valtion tulisi etsiä yhtiölle uusi kotimainen omistaja, joka jatkaisi tuotannollista toimintaa Valkeakosken tehtaalla ja hyödyntäisi tehtaan erityisosaamista palonkestävien viskoosikuitujen tuotannossa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Kuitu Finland Oy:n toiminnan jatkamiseksi Valkeakoskella turvatakseen alan osaamisen säilymisen Suomessa ja henkilöstön työllisyyden Valkeakoskella? Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Mikko Kuoppa /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 994/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Kuitu Finland Oy:n toiminnan jatkamiseksi Valkeakoskella turvatakseen alan osaamisen säilymisen Suomessa ja henkilöstön työllisyyden Valkeakoskella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtiovallan toimenpiteillä ei suoraan voida vaikuttaa yksittäisen teollisuuslaitoksen toiminnan lopettamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Sen sijaan hallituksella on käytettävissä joukko rahoitus- ja muita instrumentteja, joilla yritystoimintaa voidaan eri tavoin kehittää mikäli viskoosikuidun valmistus Valkeakoskella jatkuu jossain muodossa. TE-keskusten yritysrahoitusta voidaan myöntää mm. mahdollisiin uusinvestointeihin, tuotteiden ja tuotantoteknologian kehittämiseen tai muuhun yrityksen toiminnan kehittämiseen. Lisäksi Tekesillä on käytettävissä rahoitusta tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin ja Finnvera Oyj:lla lainamuotoista rahoitusta sekä takauksia ja takuita. Etelä-Pirkanmaan seutukunta, johon Valkeakoski kuuluu, on ollut hallituksen erityistoimenpiteiden piirissä vuodesta 2007 alkaen johtuen mm. metsäteollisuuden merkittävistä työpaikkavähennyksistä ko. seutukunnassa. Valtioneuvosto nimesi ko. alueen 1.2.2007 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2008 loppuun ja ko. määräaikaa jatkettiin vuoden 2009 loppuun 11.9.2008 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä. Tämä merkitsee mm. sitä, että alueella on käytettävissä ko. seutukunnalle kohdennettuja erillisvaroja uusien korvaavien työpaikkojen luomiseksi seutukuntaan. Äkillisten rakennemuutosten hoitoon on käytössä neljää erityyppistä rahoitusta: valtion budjettiin erikseen varatut puhtaasti kansallinen yritystuki (mom. 32.20.45) ja työllisyysperusteinen investointituki (mom. 32.80.64) sekä EAKR- ja ESR-ohjelmista tehdyt kolmen prosentin kansalliset varaukset. Ko. varoja on Etelä-Pirkanmaan seutukunnalle osoitettu vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 4,7 milj. euroa. Vuonna 2009 näitä äkillisen rakennemuutoksen varoja on käytettävissä yhteensä 43 milj. euroa, josta osa kohdennetaan Etelä-Pirkanmaan seutukuntaan uusien korvaavien työpaikkojen luomiseksi työpaikkamenetysten kompensoimiseksi. Äkillisen rakennemuutoksen alueilla on myös mahdollista käyttää maksimitukitasoja myönnettäessä avustusta investointeihin. Lisäksi käytettävissä ovat muutosturva- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet, joita hallitus varautuu rahoittamaan tarpeita vastaavasti. Vuodelle 2009 hallitus on varannut muutosturvan toteuttamiseen yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Irtisanomistilanteiden hallintaa varten Suomessa on käytössä muutosturvan toimintamalli. Tavoitteena on irtisanotun työntekijän pikainen työllistyminen lisäämällä yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisten välillä. Toimintamallista on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Työstä työhön -toimintaperiaate on kokemusten perusteella osoittautunut toimivaksi lähtökohdaksi muutostilanteissa. Irtisanomistilanteissa on käytössä laaja ja monipuolinen palveluvalikoima, jonka avulla tuetaan irtisanomisuhan alaisten/irtisanottavien työntekijöiden uudelleensijoittumista muutostilanteissa. Työvoimaviranomaiset toimivat tii- 2
Ministerin vastaus KK 994/2008 vp Mikko Kuoppa /vas viissä yhteistyössä yhdessä yrityksen ja työntekijöiden edustajien kanssa. Irtisanottavien työntekijöiden palvelutarpeen ja tilanteen perusteella suunniteltava yksilöity palvelupaketti käsittää kattavasti kaikki työhallinnon käytössä olevat toimenpiteet (työttömyysturvaneuvonta, muutosturva, työnhakuvalmennus, työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, koulutussuunnittelu, työvoimakoulutus, kuntoutuspalvelut, palkkatuettu työllistäminen, starttiraha ja yrittäjyysneuvonta). Tässä yhteydessä kootaan mahdollisimman tarkoin tiedot irtisanottujen koulutustarpeista koulutuksen tarjonnan ja suunnittelun pohjaksi. Koulutus mahdollisiin uusiin tehtäviin on useissa tapauksissa välttämätöntä. Palvelussa painotetaan erityisesti työnhakijan omaa aktiivisuutta, palvelun tavoitteellisuutta sekä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Palvelujen kautta tuetaan työttömien tehokasta työnhakua ja pyritään työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 994/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Kuoppa /vänst: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta för att Kuitu Finland Oy:s verksamhet i Valkeakoski ska kunna fortsätta och därigenom trygga personalens sysselsättning i Valkeakoski och upprätthållandet av kompetensen inom branschen i Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Genom statsmaktens åtgärder kan man inte direkt påverka åtgärderna i samband med nedläggningen av en enskild industrianläggning. Däremot förfogar regeringen över ett antal finansiella och övriga instrument varmed företagsverksamheten på olika sätt kan utvecklas, ifall tillverkningen av viskosfiber i Valkeakoski fortsätter i någon form. Företagsfinansiering från TE-centralerna kan bl.a. beviljas för eventuella nyinvesteringar, utveckling av produkter och produktionsteknik eller annan utveckling av företagsverksamheten. Dessutom förfogar Tekes över finansiering för forsknings- och produktutvecklingsprojekt, medan Finnvera Abp förfogar över finansiering i form av lån samt borgen och garantier. Valkeakoski hör till Södra Birkalands ekonomiska region, som sedan 2007 omfattas av regeringens specialåtgärder, bl.a. på grund av att skogsindustrin avsevärt har minskat antalet arbetsplatser i regionen. Statsrådet utsåg den 1 februari 2007 regionen till ett område med akut strukturomvandling fram till utgången av 2008 och perioden förlängdes till slutet av 2009 genom statsrådets beslut av den 11 september 2008. Detta innebär bl.a. att regionen förfogar över särskilda medel som har anvisats just denna ekonomiska region i syfte att där skapa nya ersättande arbetstillfällen. För skötseln av akuta strukturomvandlingar tillämpas fyra olika typer av finansiering: i statsbudgeten särskilt reserverade helt nationellt företagsstöd (mom. 32.20.45) och investeringsstöd i sysselsättningsfrämjande syfte (mom. 32.80.64) samt nationella reserveringar på tre procent i ERUF- och ESF-programmen. Av dessa medel har 2007 och 2008 anvisats Södra Birkalands ekonomiska region sammanlagt 4,7 miljoner euro. År 2009 står dessa medel för akut strukturomvandling till förfogande till ett belopp av 43 miljoner euro, där en del anvisas Södra Birkalands ekonomiska region för att skapa nya ersättande arbetstillfällen som kompensation för de förlorade. I områden med akut strukturomvandling är det också möjligt att tillämpa maximala stödnivåer då understöd beviljas för investeringar. Dessutom står omställningsskydd och arbetskraftspolitiska åtgärder till förfogande. Dessa åtgärder är regeringen beredd att finansiera enligt behoven. För 2009 har regeringen för genomförandet av omställningsskyddet reserverat sammanlagt ca 25 miljoner euro. För hanteringen av uppsägningssituationerna tillämpas i Finland en omställningsskyddsmodell. Syftet är att uppsagda arbetstagare snabbt ska få arbete genom ökat samarbete mellan arbetsgivaren, arbetstagarna och arbetskraftsmyndigheterna. Arbetsmarknadsorganisationerna har sinsemellan kommit överens om modellen. Principen "från arbetet till arbete" har enligt erfarenheterna visat sig vara en fungerande utgångspunkt i förändringssituationer. 4
Ministerns svar KK 994/2008 vp Mikko Kuoppa /vas För uppsägningssituationer finns ett omfattande och mångsidigt urval av tjänster som stöder omplacering av arbetstagare som hotas av uppsägning/sägs upp. Arbetskraftsmyndigheterna arbetar i nära samarbete med företaget och företrädarna för arbetstagarna. Det individuella servicepaket som ska planeras enligt servicebehovet hos dem som sägs upp och enligt läget omfattar alla de åtgärder som arbetsförvaltningen förfogar över (rådgivning om utkomstskydd, omställningsskydd, jobbsökarträning, arbetsförmedling, yrkesvägledning, utbildningsplanering, arbetskraftsutbildning, rehabiliteringstjänster, lönesubventionerad sysselsättning, startpeng och företagarrådgivning). I detta sammanhang samlas så noggrant som möjligt in uppgifter om de uppsagdas utbildningsbehov som grund för planeringen av utbildningsutbudet. Utbildning till eventuella nya uppgifter är i många fall nödvändig. I servicen understryks speciellt den arbetssökandes egen aktivitet, servicens målinriktning samt samarbetet med den som utnyttjar servicen. Servicen bidrar till att arbetslösa effektivt söker arbete och syftar till att förkorta arbetslöshetsperioderna. Helsingfors den 12 januari 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 5